ellauri043.html on line 4401: Mitro Repo, mun poika, asui luoxepääsemättömässä paikassa (Kirkkonummella). Sillä oli siellä oma tsasouna, jossa se otti vastaan Kivelän vanhuxia, ja syötettyään niille mariannekarkkeja ja konjakkia pienestä litteästä pullosta se lemppas ne pihalle ja meni taas teeveeseen tienaamaan lisää massia. Sellainen isä Metro.

ellauri073.html on line 502: Berlusconi, jonka Lea muisti vielä Kivelän sängyssä, 84-vuotias roomalaissika miehexeen, kärsi ansaitusti sydänvaivoista Monacossa joulunpyhinä. Alkoiko sitä vaivata, ettei sillä ole sydäntä? Tokkopa. Siltä on leikattu myös prostata. Oli kulunut kovassa höyläyskäytössä.
ellauri109.html on line 241: Kalterijääkärien johdon jäsenet toimivat vuonna 1945 aktiivisesti Auerin passittamiseksi mielisairaalaan. Lääketieteellistä tukea antoi niin ikään kalterijääkäri Juho "Jurre" Aalto laatimalla tarvittavat asiakirjat. Auer toimitettiin poliisin kuljettamana Kivelän sairaalaan 26. huhtikuuta 1945.
ellauri222.html on line 328: Singer ei halunnut että Sale kääntäisi sen kirjoja. Kein Wunder. Sale oli aivan vitun kuolemanpelkoinen. Ei ois kannattanut, tolla naamalla. Parempi vain kysyä Kivelän sängystä: nytkö sitten kuollaan. Jep, nytpä nyt.
xxx/ellauri057.html on line 246: 1920-luvulla (Einarin kuoltua?) Hilja oli tuottelias, mutta vuosikymmenen loppupuolella hänen terveytensä alkoi horjua. Hän oli ajoittain sairaalahoidossa sydämensä, reumatisminsa ja hermojensa (no, viinan) vuoksi. 1930-luvun lopussa Hiljaa siirrettiin Kivelän sairaalaan ja sieltä Veikkolan parantolaan vakavien alkoholiongelmien vuoksi. Vuonna 1942 Hilja joutui Nikkilän mielisairaalaan. Leevin terveys alkoi samoihin aikoihin heikentyä, eikä hän jaksanut enää tukea mielisairaalassa olevaa vaimoaan kuten ennen, dumpattuaan sen sinne ensin pois tieltä pörräämästä. Viina piti ahkerana Leeviäkin.
xxx/ellauri091.html on line 95: Nää tuloxet ei hämmästytä. Nuorten tulot ei voi enää mennä huonompaankaan suuntaan. Muutenkin nuoret on toiveikkaampia kuin vanhemmat, jotka näkevät lopun jo häämöttävän ja suunnilleen tietävät mihin asti pääsivät. Niinkauan kuin on elämää on toivoa. Yxi asia mikä on yhteistä nuorille ja vanhuxille on aikapula. Toisille on kiire päästä aloittamaan elämä, toisilla on loppu käsillä. Timo Airaxinen laskee huolissaan että korona-aika on ollut jo 20% sen vapaista päivistä. Nuorille tää on kuin joku sotakokemus. Oli meilläkin aika rankkaa, sanoi Seija, esim. se Vietnamin sota, sitä oli mustavalkoisesta telkasta raskasta seurata. Lapset nauroivat ja pilkkasivat. Ette tiedäkään kuinka tämä kuoleminen on vaikeaa, sanoi Lea Kivelän sängystä.
xxx/ellauri208.html on line 921: Kamu Ilse Rautio kynäili Caylle nekrologin. Legendaarinen radioääni, toimittaja Cay Idström kuoli Helsingin Kivelän sairaalassa 21. tammikuuta 2005. Hän oli 87-vuotias, syntynyt Helsingissä 19. syyskuuta 1917. Cay Idström aloitti sodan aikana Yleisradiossa ja jatkoi viihdemusiikkiohjelmien tekemistä kunnes jäi eläkkeelle 61-vuotiaana. Annika eli vain 6 vuotta pitempään. Hän veti Lauantain toivottuja, joihin tuli alkuaikoina levytoiveita jopa rintamakorsuista tuohen palalle kirjoitettuina. Myöhemmin hän toimitti muun muassa ohjelmia Valkokangas soi ja Äänilevyn vuosisata.
xxx/ellauri261.html on line 71: Vuosina 1989–1995 Liisa veti Radio Ykkösen viikoittaista Aamutarjotin-keskusteluohjelmaa Irja Askolan ja Tapani Ruokasen kanssa. Irjalla on ollut Kivelän sairaalan vanhusosastollla oma ohjelma nimeltä Irjan Radio.
8