xxx/ellauri104.html on line 1151: Kirkkomme on siis lähtenyt oikeaan suuntaan tarkistaessaan avioliittokäsitystään tasa-arvoisemmaxi. Mutta millä oikeudella se lähti liikkeelle tähän suuntaan jättäen taakseen Raamatun ja tunnustuskirjojen patriarkaalisen näkemyksen avioliitosta? Miten voidaan teologisesti perustella sitä, ettei ole pysytty siinä selkeässä Raamatun sanassa, joka ohjaa huoneentaulujen patriarkaalisen avioliittoetiikan? Näin kysyessämme joudumme raamattunäkemyksen ja raamatuntulkinnan perimmäisten kysymysten äärelle.
xxx/ellauri104.html on line 1167: Kirkkomme herätysliikkeissä on tosin jäseniä, jotka haluavat edelleen pitäytyä patriarkaaliseen käsitykseen miehestä ja naisesta ainakin kahdella alalla. Toinen ala on aviopuolisoiden henkilökohtainen suhde. Siinä miehellä olisi jatkuvasti oltava lopullinen päätösvalta ainakin perheen ja kodin tärkeimmissä asioissa ja ratkaisuissa. Toinen alue on seurakunnan pääjumalanpalvelus, jossa naisen olisi apostoli Paavalin ohjeiden mukaan oltava kuuliainen siten, ettei hän siinä ole johtavassa eikä opettavassa asemassa (1. Kor. 14:34 ; 1. Tim. 2:12).
xxx/ellauri104.html on line 1209: Kirkkomme entisenä päätöksentekijänä luulen ymmärtäväni niitä vaikeuksia, jotka meillä on ollut ja jotka meillä jatkuvasti on tämän asian kanssa. Mutta korvissani kuuluu yhä kirkkaammin kaiku Karmelinvuoren suunnalta, missä profeetta Elia kuuluu pitävän vakavaa puhetta Israelin kansalle: ”Kuinka kauan te horjutte puolelta toiselle?” (1. Kun. 18:21)
3