ellauri030.html on line 722: Kirkkoisät oli samoilla linjoilla, eipäs naureskella rivissä, sanoivat Ambrosius, Hieronymos, Basileios, Efraim ja Johannes Kultasuu yhdestä suusta. Basileios sanoi että "röhönauru niin että maha hyllyy ei sovi hyvin temperoidulle kirkkoisälle, se ei ole arvokasta." Tyhjän naurajat ovat vastuuttomia tyhjäntoimittajia tai pahansuopia. Kultasuu varoitti että naurusta seuraa rumia sanoja, rumista sanoista rumia tekoja, mätkintää ja haavoja, haavoista murhia. Paras siis lopettaa virnuilu ennenkuin kirkkoisät suuttuvat ja päitä alkaa putoilla.
ellauri043.html on line 650: Selitys on paikallaan. Areiolaisuus oli varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut harhaoppi. Areiolaisen suuntauksen perusti Areios, aleksandrialainen presbyteeri ennen presbyteerejä. Areiolaisten rökitys oli varhaisen kirkon isoimpia kurinpitotoimia. Muita poliisioperaatioita seurasi. Kirkkoisät paimensi (ja paimentaa) virallista meemiä kuin bordercolliet. Harhameemit leviää viraalisesti lammaslaumassa. Ei vaan tule laumaimmuniteettia. Väärät profeetat mäkättää vuohina: Mää! eiku mää! Määpäs!
xxx/ellauri165.html on line 190: Oppi Marian ikuisesta neitsyydestä on saanut vaihtelevia tulkintoja kirkon historian aikana. Kirkkoisät Ignatius Atiokialainen ja Justinus opettivat, että Marialle syntyi muitakin lapsia. Käsitys Marian ikuisesta neitsyydestä vakiintui kirkon opetukseen 500-luvulla ja vahvistettiin vuonna 649 lateraalisynodissa.
xxx/ellauri455.html on line 239:
Barlaam Seminarasta: osallisena hesykastikiistassa Gregorius Palamaksen vastustajana , mahdollisesti länteenpäin kääntyneenä. Rationalismin ja mystiikan välillä käytiin kiistaa, joka päätyi Bysantissa mystiikan voittoon, joka hyväksyttiin osaksi teologiaa hesykasmin ohella. Mystiikkaa ja hesykasmia puolusti erityisesti Gregorios Palamas (1296-1359). Ainoat asiat, jotka ovat merkityksellisiä, ovat evankeliumin mukainen elämä ja taivaan valtakunnan löytäminen. Mielen tuli vatvoa jatkuvasti ajatuksia. Tarkkaavaisuuden avulla mieli saavutti hesykhian ja pääsi vapaaksi vaikutuksista ja saavutti mystillisen jumalyhteyden tilan, nibbanan. Harjoituksina käytettiin muun muassa rukoushuokauksia, joissa toistettiin Jeesuksen nimeä, kuten Jeesus-rukousta (hospoti pomiloi). Gregorios Siinailainen antaa myös ohjeen asennosta, jossa rukous tulisi lukea. Myös Filokaliat ovat apuna rukoukseen tutustumisessa ja rukoilemaan oppimisessa, mutta niitä tulee lukea oikeassa järjestyksessä. Kirjat eivät siis yksin riitä ja peeteen ohjaus on niiden lisäksi tarpeen. Muuten hyvänolon tunne lisääntyy, riemukas kuohunta sydämessä, keveys ja virkeys sekä elämänilo, tunnottomuus sairauksille ja murheille lisääntyvät. Kirja opettaa hakeutumaan hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen rukoukseen perehtymiseksi ja sen oppimiseksi, mutta rukouksen siirtämisessä sydämeen ja siitä alaspäin on omat vaaransa. Siksi tarvitaan ehdottomasti ohjaajaa. Kirkkoisät varoittavat fantasioista rukouxen aikans. Asento ei saa olla jäykkänä etukenossa ja kädet on pidettävä kurissa. Jeesuksen rukous ei ole oikotie omin käsin onneen.
4