ellauri007.html on line 1440: Kirjoitti vaari päälle huilailun

ellauri014.html on line 235: Kirjoitti muistelmia, iänikuista musiikkisanakirjaansa ja keräs kasveja. Herborisoi kuin joskus nuorena ja toiveikkaana mamman kaa.
ellauri017.html on line 628: Kova käsityöihminen. Kirjoitti yli tuhat runoa.

ellauri020.html on line 663: Sabrinaa haukuskellaan taas. Tähän Iivana palaa kuin koira oxennuxelle. Sabriina torvee ilkeästi kaikkialla Katrinkan erohäpeää. (Ei kait se ollut toi Liz Smith? Tuskin Liz vanha vuohi, nyt jo vainaja, jolle Ivana antoi eksklusiivin eron jälkeen. Ei todennäköistä.) Kosto elää, vaikka salanimellä. Lusijan liivijengimies on vangittu ja joutuu lusimaan. Spartalainen meininki: saa varastaa, muttei saa jäädä kiinni, siitä rankaistaan. Kaveruxet syö juustoja ja miettii elämää. Kuka osaa olla onnellinen? Koko ajanko? Ei kukaan. Mut onnen pipanoitakin voi syödä, kuin juustonmuruja. Sanoi Aapeli eli Simo Puupponen sotavuosina, siteeraten jotain vielä viisaampaa. Kuoli nuorena. Kirjoitti Savon Sanomiin. Mulla on ukki Lassin sidotut Savon Sanomat kellarissa. Isoja broadsheet kirjoja. Pitääpä joskus tshekata löytyykö niistä aitoja aapeleita.
ellauri022.html on line 157: Lee Masters asui Lincolnin kotikylässä. Kirjoitti sen muistelmat.

ellauri022.html on line 919: Kirjoitti Todesfugen heti Seijan synnyttyä 1952 mut hävis runokilpailun tyttöystävälle. Suuttui sille siitä kuten mä, kun hävisin tikanheiton Seijalle. Paulkin vähän plagioi muilta runoja, Todesfugekaan ei ois mennyt läpi Urkundista. Sääti ranskalaisen aatelisen tytön kaa, jonka sukulaiset eivät tykänneet. Vähän kuin Julie ja Pröö. Kirjoittivat melkein yhtä monta kirjettä kuin ne, tai Seija ja mä pienenä. Hukuttautui Seineen sinä vuonna kun Petsku oli Lapissa. Ja mä Konstanzissa. Ois täyttänyt sinä vuonna 50, se on vaikea paikka monille. Mä kävin yxin Australiassa 50-vuotiskesänä, ja syxyllä tarjosin vanhemmille kiinalaista sapuskaa. Ne söivät epähuomiossa chilikastiketta raakana ja kävivät kuumana. Seijalla ja Helmillä oli söpöt kiinalaiset putkimekot.
ellauri023.html on line 574: Aarne oli estetiikan henkkoht ylim proffa viime vuosisadan lopulla. Kirjoitti 2000 eläkkeellä yleistajusen kirjan nimeltä Estetiikka. Siinä uskalsi jo arvostella oman gurunsa Wittgensteinin zetteleitä.
ellauri026.html on line 274: Kuka se Mandeville ylipäänsä oli? Bernard. Kirjoitti jonkun allegorian mehiläisistä, siis yhteiskuntafilosofiaa. Ai jaa, se oli tän terve izekkyys-meemin varsinainen isäpappa, sen miälest yhdyskunta romahtaa ellei kaikki aja siellä omaa etuaan. Asuttaisiin vaan ontossa puussa kukin tahollaan. (No se oiskin parempi kuin tää pörräävä ylitäysi pesä.) Siis iso paskiainen if ever there was one. Kapitalistimoraalin kehittäjä juuri oikeana aikana. Hemmetti että näitä meemejä sit piisaa, ei tule loppua. Kuin Kirsi Kunnaan perunat ne hyppii mun kallon kattilassa.
ellauri030.html on line 561: Vanha Schopenhauer näyttää siltä kuin sen yli oisi mennyt siimaleikkuri. Negatiivinen irokeesi, vanha pussikarhu, bunyip bluegumin setä ilmielävänä, tai oikeammin sanoen umpivainajana. Ton tukan tuunaamiseen meni varmaan koko aamu. Loppupeleissä se oli melkomoinen julkkis, kopioita sen potreteista ja valokuvista oli kaupan ja kumikaulat kävi kazomassa sitä kuin eläintarhaeläintä Englischer Hofissa: kato nyt se syö. Lahjoja annettiin ja nimikirjoituxia pyydettiin. Schopenhauer murisi että tuntuu yxinäiseltä, kaveritkin kuolivat. Se eli vanhaxi ja terveexi, kun käveli koiran kanssa joka päivä ja nukkui rrunsaasti. Se oli kova syömään eikä tarvinnut rillejä, kuulo kyllä meni ja reumatismi haittasi. Kirjoitti tärkeitä huomioita vanhuudesta kokoelmaan Senilia (pitäisi lukea). Kuoli 72-vuotiaana istualtaan, keuhkot pettivät. 4v jälellä.
ellauri031.html on line 781: Karl Anton Konstantin von Schoultz (Kalle-Anttooni, 1922-2013) oli humanististen tieteiden kandidaatti, lehtori ja YK-sotilas. Siitä tuli mustalaisten sulttaanin Kalle Hagertin luottomies. Se kirjoitti myös tyttökirjan Anita, mustalaistyttö. Schoultzin sukua näkyy tulleen Liettuasta Ruoziin 1600-luvulla, joku Martin Szkultet juurena. Venäjältäkin niitä näyttää Suomeen pörränneen. Minkä puun takaa lie sukua Solveig von Schoultzille, Lennart Segerstråhlen siskolle. (Solveig kyllä erosi hyvissä ajoin von Schoultzista. Nimi jäi, vaikka sittemmin nai säveltäjä Bergmannin.) Lennartin aika kökkö (mutta kallis) lintutaulu meni Marjalle, tai oikeammin Iso-Masalle. Siellä se nyt komeilee niiden olohuoneen sohvan takana. Masan piuhat on perstaantuneet, virta katkeilee. Se ei osaa enää sanoa edes lintu, Segerstråhlesta puhumattakaan. Solveig syntyi 1907 ja kuoli 89-vuotiaana 1996. Se oli suomenruozalainen modernisti ja radiopersoona. Kirjoitti lastenkirjan Petra och silverapan (1932). Sillä olis muistelmat, selviäiskö Kalle-Anttoonikin sieltä? Oiskohan Kalle-Anttooni voinut olla Oscarin jälkeläisiä, senaatin kääntäjän, jolta vietiin nazat ja aatelistitteli kun se kieltäytyi lähtemästä mukaan maailmansotaan? Kalle Anttooni lähti YK-sotilaaxi vapaaehtoisesti. Nils von Schoultz ei ole sukua, sen nimi oli väärennös. Sekin oli sotaisa, osallistui tuulimyllytaisteluun Kanadassa. Punatakit hirtti sen 1838, vaixe pyysi anteexi.
ellauri037.html on line 565: Arttu meni sit Gothan aikuislukioon sakseissa ja pani rahaa menemään aatelisten bileissä. Kirjoitti jonkun epigrammin yhestä opesta ja sai potkut koulusta. (Tästäkin Arttu valehteli myöhemmin. Totuus ei ollut sille mikään kauppatavara, se valehteli ihan ilmasex.)
ellauri037.html on line 596: Koleraa paossa Frankfurtissa Sope oli masis ja huonossa hapessa. Kirjoitti köyhtyneelle ja suosiosta pudonneelle äiskälle, joka pelkäs et nyt se Sope menee samaa tietä kuin Heikkikin. No ei siitä sen enempää, Sope piristyi, mut välit äiskään ei järin lämmenneet. Kun Johanna kuoli, Arttu oli ihan että obit anus, obit anus.
ellauri041.html on line 1814: (Kirjoitti ja piirsi Wilhelm Busch)
ellauri046.html on line 407: Reginalle oli Söde aika pettymys. Söde käytti sitä hyväx henkisest, luki sille ääneen saarnoja (huoh) mut vältteli kysymystä häistä. Söde ei "ollut valmis" ukkomiehexi, se oli samanlainen estynyt uivelo kuin Sirkkis. Kexi sen 7 tekosytä, kirjoitti jopa teologian gradua mieluummin kuin kurkki morsiamen hameen alle. Kirjoitti hämäriä kirjeitä. Reginan tuskastuneet vastauxet se pimitti. Eihän niillä ollut taiteellista arvoa.
ellauri050.html on line 491: Rainer Maria Rilke (* 1875 Praha, Itävalta-Unkari-1926 Sanatorium Valmont bei Montreux, Schweiz); oikeastaan: René Karl Wilhelm Johann Josef Maria Rilke) oli itävaltalainen lyyrikko joka runoili saxaxi ja ranskaxi. Runoili asialinjalla ja on merkittävimpiä modernismin runoilijoita. Kirjoitti paljon kirjeitä. Sen puuma oli Nietschen ja sen kaverin Réen entinen, Lou Salomé.
ellauri053.html on line 967:

Rampe suhtautui yllättävän tyynesti perheen jäseniä kohdanneisiin takaiskuihin. Kirjoitti vaan entistä ahkerammin sepustuxia.
ellauri073.html on line 505: Kylä Wallun izemurhan syy oli varmasti eze oli pettynyt izeensä kuin Alexander Stubb. Se oli pettänyt äiskän haaveet tennismestaruudesta ja iskän toiveet modaaliloogikon urasta. Siitä tuli vaan tollanen keskeyttäjä, naistenmezästäjä ja sekakäyttäjä. Kirjoitti pois pahaa mieltä ihan vimmattuna. Eikä sekään riittänyt. Äidin kuoltua ei Wallulla enää ollut voimia jatkaa kurjaa elämää. Ei vaitiskaan, ei Wallun wickedly funny äiti kuollut kuin viime kesänä, ja yhteiset peijaiset Hänmies Jimin kanssa on luvassa ensi kesänä:
ellauri097.html on line 63: Henry Louis Mencken (September 12, 1880 – January 29, 1956) oli jenkki lehtineekeri vaikka matu sakemanni kuten Donald Trump. Kova sakubändäri. Kirjoitti yritelmiä, etenkin satiirisia. Satyriasisko sitä vaivasi. Saxaa puhui pienenä mutta näytti kieltä jenkeille. Amerikansk kulturprofil, tyypillinen sikäli että luuli enemmän kuin tiesi. Sikäli epätyypillinen ettei uskonut enempää kuin luuli. Kommentoi laajasti paikallista skeneä. Pilkkasi Daytonin apinajuttua (sen perusteella teki laulun Antti Syrjäniemi ja Dumari coverin, joka on tullut mainituxi paasauxissa aiemmin.) Oli ateisti ja vastusti Amerikan menoa molempiin maailmansotiin. Ei voinut siis olla läpeensä paha kaiketi. Muttei hyväkään sillä piti mursuwiixisestä maanmiehestään Nietschestä.
ellauri110.html on line 863: Einar Lönnbohm oli mitä ilmeisimmin mulkero. Kirjoitti Pariisiin siellä Madetojaa bylsivälle Hiljalle: läsnäolosi täällä välttämätön. Ota vuoteesi ja käy!
ellauri118.html on line 442: Jakobsonin miälestä Majakovski oli posetiivari, Palsternak taas pessimisti, ja tää näkyy Romanin mukaan siitä että Pasternakilla on paljon metonymiaa. Kirjoittiko Palsternakka runojakin? Juu, vaikka niiden suosio on laskenut kuin lehmän häntä (fig .1).
ellauri192.html on line 105: Alfonse Daudet kärsi tabesista eli kupasta. Kirjoitti siitä pienen kirjankin, mon Doudou. Daudetin maitre oli Gustave Flaubert. Läskin mongoliviixisen Flaubertin kuolinsyy oli une hémorragie cérébrale.
ellauri276.html on line 159: Kirjoitti vaudevilleä. Hänen esseensä "Toinen romanssi korkealla tiellä tai mitä olla, jota ei voida välttää" esitettiin Moskovan Bolshoi-teatterin lavalla 22. tammikuuta 1832.
ellauri282.html on line 85: [3.4. klo 13.09] +358 44 2776451: Musta Dworkin on kiva, vaikka kuollut: ymmärsi käyttää fiksuutensa hyvin. Kirjoitti alzheimerintaudista jo 80-luvun lopulla ja sen mielestä oikeus syntyy litigoinnissa. Luultavasti faffa samaa mieltä, että Kelsen joutaa lopulta romukoppaan.
ellauri294.html on line 391: Kirjoittiko ap. Luukasa ihan aikuisten oikeasti osia Aptista? Luukkaan evankeliumin kannessa ei nimetä sen kirjoittajaa. Luukas 1:1-4 ja Apt. 1:1-3 perusteella on selvää, että sama henkilö kirjoitti molemmat kirjat. Sillä ne olivat kumpikin osoitetut "kunnioitetulle Teofiliukselle", joka oli mahdollisesti sama roomalainen merkkihenkilö. Varhaisimpien perinnetietojen mukaan Luukas, lääkäri ammatiltaan ja apostoli Paavalin henkilökohtainen hyvä ystävä, makedonialainen kaveri, kirjoitti sekä Luukkaan evankeliumin että Apostolien teot (Kol. 4:14; 2. Tim. 4:11). Näin ollen Luukas oli ainoa ei-juutalainen, joka osallistui näinkin pyhien kirjoitusten kirjoittamiseen.
ellauri297.html on line 565: Olli Alho (1943) on 80-vuotias aran näköinen kulttuurivaikuttaja, kulttuuriantropologi ja radio executive. Hän on länsisuomalainen Säämingistä. Veetee professori Turussa 70-luvulla. Hän on kirjoittanut tutkielman Tansanian suomalaisista ja toisen sikareista hullun Jari Ehrnroothin kanssa. Ollin puoliso on Mari Lautamatti. Liisa Lautamatti oli Auli Hakulisen tuttu Jyväskylässä. Kirjoittivat teoxen Naisnäkökulma häpykielentutkimukseen. Han var överassistent i kulturantropologi vid Jyväskylä universitet 1974–1979. Jöns tilldelades samma tjänst lite senare.
ellauri390.html on line 235: Kirjoitti artikkeleita Kaukoidästä, Japanista, Kiinasta ja Turkestanista "Russian Herald" -lehdessä. Hän julkaisi myös "Historial Heraldissa" ja kirjoitti johtavia artikkeleita Svit-sanomalehdessä (1885-1892). Vuonna 1862 hän julkaisi Pietarissa kaksiosaisen runokokoelman, jonka nimi oli "Runot", johonka kriitikot suhtautuivat paheksuvasti. Hän käänsi myös G. Heineltä elegioita ja T. G. Shevchenkolta runoja.
ellauri401.html on line 381: Maria Ramstedt (os. Häggblom, kirjailijanimeltään Martti Humu; 12. joulukuuta 1852 Pietari – 10. elokuuta 1915 Helsinki) oli merimiehen äpärä, toimittaja, kirjailija ja teosofi. Siitä ei löydy kuvaa pilvestä, vain samannimisiä joutavia influenssereita 21. vuosisadalta. Kirjoitti mm. 1-näytöxiset näytelmät Passaripoika ja Paapa tulee! unien selityssampokirjan ja salatieteellisen Kalevalan.
ellauri475.html on line 74: Todellinen Cyrano syntyi 1619 Pariisissa, nimellä Savinien de Cyrano. Sotilas, joka haavoittui Arrasin piirityksessä, ja myöhemmin opiskeli filosofi Pierre Gassendin johdolla. Kirjoitti satiirisia teoksia, kuten Histoire comique des états et empires de la lune (Kuumatka) ja Histoire comique des états et empires du soleil (Auringon valtakunnat), jotka pilkkasivat aikansa uskomuksia. Edmond Rostandin näytelmän (1897) päähenkilö oli lahjakas mutta ulkonäkönsä (suuri nenä) vuoksi epävarma runoilija-sotilas. Cyrano rakastaa Roxanea, mutta uskoo, ettei voi mahtua tämän sisään nenänsä takia. Hän auttaa komeaa mutta kömpelöä Christiania kirjoittamalla tälle kirjeitä, joita tämä antaa Roxanelle, jotta Roxane rakastuisi "häneen". Teemat: Rakkaus, petos, इसका ('is-ka' eli 'sen') pituudesta riippuva itsetunto ja sen kauneus vs. sielu. Tarina on inspiroinut lukuisia sovituksia, kuten oopperoita, elokuvia ja uusia näytelmiä, joista tunnetuin lienee venäläisen Gerard Depardieun tähdittämä vuoden 2018 elokuva. Hänen päätavoitteensa oli pilkata auktoriteetteja, erityisesti uskonnossa, ja kannustaa vapaamieliseen materialismiin. Hän teki useita myöhempiä keksintöjä, kuten levysoitin ja kenties moderni atomiteoria, Kz m. albumit 89 ja 150.
xxx/ellauri013.html on line 361: Leibniz, joka keksi että tämä maailma on paras mahdollinen, oli aivan toisenlainen. Hän oli leppoisa, ei kiihkeä, ammattimies, ei harrastelija. Toimeentulonsa hän hankki kirjoittamalla Hannover suvun historiaa ja maineensa kirjoittamalla huonoa filosofiaa. Kirjoitti hän hyvääkin filosofiaa, mutta sitä hän ei julkaissut, koska se olisi maksanut hänen eläkkeensä, jonka hän sai ruhtinailta.
xxx/ellauri027.html on line 247: Kirjoitti Esa Saarinen, 25.08.2018
xxx/ellauri027.html on line 422: Kirjoitti Esa Saarinen, 17.08.2013

xxx/ellauri183.html on line 52: Bernien gradu koski Thomas Hardya. Sodan päätyttyä Malamuutti nai it.room.kat. goyn (Ann de Chiara) Oregonista vasten molempien vanhempien tahtoa. Bernhardilaiskoira alkoi kirjoittaa 60-luvulla Oregonin maamieskoulussa. Living out West in Oregon for ten years (1949-61) gave Malamud a sense of home, however temporary. "It was where my wife had a feeling of rooz: our daughter was born there." Tytär Janna Smith on mun ikäinen ja antaa psykoterapiaa halukkaille. Kirjoitti Berniestä kirjan My father was a book. Malamud was Jewish, an agnostic, and a humanist.
xxx/ellauri212.html on line 87: Lodwickin kirjan mottorunon kirjoitti George Herbert (1593 -1633). Welsh-born English poet, orator and Anglican priest. Kirjoitti kokoelman Sacred Poems & Private Ejaculations. Kaveri oli niin tylsä ettei siitä sen enempää.
xxx/ellauri363.html on line 98: Lisäksi Gadamer kirjoitti paljon runoudesta ja sen suhteesta filosofiaan. Kirjoittikinko se runoja?
34