Kinnunen näyttää hyväksyneen painolastinsa, muun muassa mongoloidi-poika Petterin syntymän ja sen, ettei hänestä koskaan tullut kaunokirjailijaa.
ellauri024.html on line 311: Aarne Kinnunen muistelee tapaamiaan henkilöitä kohtuullisen mustavalkoisesti, joko hyvällä tai pahalla. Hän nostaa tapaamistaan yliopisto-opettajista ylös Irma Rantavaaran ja Maija Lehtosen ja painaa alas Rafael Koskimiehen, Pekka Tarkan ja Annamari Sarajaksen. Kaunokirjailijoista ylistämisen arvoisiksi osoittautuvat Lauri Viita, Juha Mannerkorpi ja ennen muuta Pentti Haanpää. Kielteisemmin Kinnunen muistaa muun muassa Väpi Linnan ja Pave Haavikon.
ellauri024.html on line 397: Maailma muuttuu, mut vanha pieru ei pääse kakkanokareistaan. Talonpoikainen Aarne Kinnunen on talonpoikaisen luokkatietoinen. Jotain hajurakoa pitäisi olla talottomaan rahvaaseen, kuuluis teititellä, kulkea kauluspaidassa eikä ilman krakaa milloin minkinlaisessa villapaidassa. Proffaa ei sovi noin vaan sinutella, ilman kauppoja. Sinutelkaa te, minä teitittelen. "Hei Jyrki" oli ärsyttänyt raatelevaa lammastakin. Pitää olla tilanteen tajua, tietää paikkansa. Sinuttelu on urheilutoimittajien köyhtynyttä kieltä, siitä Arska ja Matti Klinge ovat samoilla linjoilla. Linguistic turn säätytietoisuudelle: tää on vaan monipuolisempaa kielenkäyttöä. Pah, samaa peliä se on kuin ennenkin, kukkoilua. Orja se on orjallakin. Opiskelijatyttöset silitti muinoin hamoset ennen assistentin vastaanottoa. Veikeitä tyttövekkuleita, yksi tuli eriväriset nilkkixet jalassa seminaari-istuntoon!
ellauri024.html on line 580: Paha myös on kun joku wannabe koomikko pilkkaa upseeria eikä sotamiestä. Komiikka on kazojan silmässä, ja aika malka voi se ollakin sellaisella pölkkypäällä kuin Aarne Kinnunen. Sivistynyt ihminen kuten tämän kirjoittaja ei näe mitään koomista Estherin kirjan 2.12. meikkauskohdassa. Pitä olla Jeremias tai Cato sen nähdäxeen. Näyttää Aarne tykkäävän myös Mark Twainin jumalaa sättivistä pissajutuista, se varman hihityttää sitä äitivainaan jäljiltä.
ellauri024.html on line 752: Missä minä olen koominen, kysyy izeltään Aarne Kinnunen, ja vastaus on monipolvinen, et arvaakaan. Peilissä, kateederissa, tässä kirjasa, epähuomiossa. Miksi olet koominen on toinen kimurantti kysymys. Äidin kasvattama poika. Äidin poikia on taiteessa ja kirjalluxessa monia, alkaen Adolf Hitleristä Aarne Kinnuseen. Tästä pitää vielä tehdä eri paasaus.
ellauri024.html on line 1380: Tämän irrationaalisen ja kärttyisän vihanpurkauxen kohteina ovat mm. anarkistit, terroristit, hipit ja vuoden 1968 pariisilaisopiskelijat. Mikä tahansa järjestys on von Wrightille parempi kuin ei mitään järjestystä. Hän kammoxuu "kaikkea järjestystä vastustavia voimia" (lue, vallizevaa järjestystä), jotka "uhkaavat ihmisyhteisöä (lue: kapitalistista maailmanjärjestystä) hajoamisella ja kaaoksella" (lue: pörssiromahduxella). von Wrightin muka kulttuurikirjoittelun pelkuruus, jälkeenjääneisyys ja harrastelijamaisuus kätkee juuri tämmöisiä julkilausuttuja ja julkilausumattomia patakonservatiivin käsityxiä. (Ja just TÄSTÄ luultavasti Aarne Kinnunenkin pillastui. Hemmetin huligaanit! Krunikan huoneisto ja kesämökki Hämeessä on nyt vaarassa!)
ellauri025.html on line 343: Hesiodos oli riitaisa, epäluuloinen, ironinen, pihi, harrasti sananparsia, vieroi naisia. Sehän oli ihan kuin Roope Ankka. Tai Aarne Kinnunen! Hesiodos oli yhtä misogyyni kuin Semonides ja yhtä kaunainen kuin Solon jumalille, jotka antaa hyville käydä yhtä kehnosti kuin huonoille, ellei vielä kehnommin. Taas sitä teodikeaa, Kimmo Koskenniemen koripallosääntöjä.
ellauri025.html on line 345: Hesiodos ei pitänyt matkustelusta, meni vaan kerran eläissään laivalla Auliista Khalkiiseen pokkaamaan Homeroxelta jonkun runoilijapokaalin. Senkertainen yleisö piti enemmän maatalousaiheista kuin sotajutuista. Aarne Kinnunenkin matkusti aika vähän, eikä koskaan konferensseihin. Mitä nyt perheen kanssa lomalle. Niin Kimmo Koskenniemikin.
ellauri028.html on line 666: Ääh. Ei huonosta tule kalua. Sama juttu kuin musiikissa, kuuntelen sujuvasti mutta laulussa on kuutonen. Pienin mahdollinen siirto tuottaa mahtavasti huvia, sanoi Aarne Kinnunen. Aarne kyllä takuulla vinoilee tässä Paavolle, vaaralliselle vainajalle selän takana.
ellauri029.html on line 761: Simo Frangen on ryhmän koomikko, Pasi Heikura humoristi, ja Jyrki Liikka humoristi, rumpali ja koomikko. Tähän ryhmän vahvuus ehkä perustui, ja tamperrelaisuuteen. Kaikki ovat maisterrismiehiä. (Humorristin ja koomikon erosta ks. Arska Kinnunen.)
ellauri029.html on line 841: Aarne Kinnunen kertoi pienessä keltaisessa kirjassa, mitä eroa on komiikalla ja huumorilla. Se että joku toinen kompastuu banaaninkuoreen on komiikkaa, se että ize lentää perseelleen on otettava huumorilla (jos kykenee). Röhönaurua vs. ymmärtävää mujetta. Suhteettomuuden vs. suhteellisuuden tajua.
ellauri031.html on line 624: Koska kyse ei ole tiedosta vaan tahdosta. Tän homman pitää mennä herran mielestä nimenomaan näin, tää farssi on kazomoita varten, ei sitä izeään. Se tietää kaiken, mutta pokat eivät. Jännitys on kokonaan niiden puolella. Tää on dramaattista ironiaa, sanois Aarne Kinnunen. Herra seuraa pokia kuin aussi poliisisarjan räjäytetty ukkeli märklinjunia: toi tulee tuolta pakkia, törmäis tohon junaan mut tää vaihde vaihtuu ajoissa, tää pikku muoviukko näyttää sille lippua ja vislaa.
ellauri032.html on line 413: Aarne Kinnunen diggaa mustaa huumoria. Lainaan kirjastosta Balzacin Contes drolatiques, leikkisiä tarinoita ja Kleistin der zerbrochene Krug. Ne on Aarnen lemppareja. Lehtosen, Kiven ja Zapen lisäxi.
ellauri034.html on line 182: > > > "Kinnunen Aarne">Aarne Kinnunen, kun soitin hänelle vointia kysyäkseni, sanoi että hän käy

ellauri034.html on line 190: Se oli Aarne Kinnunen, lyön vetoa.

ellauri034.html on line 517: sanoisi Aarne Kinnunenkin. Pentti Linkolakaan ei ole kunnon fasisti,

ellauri035.html on line 994: > Onko Aarne Kinnunenkin snobi? Kaise vähän on. Lisäsin sen suomalaisten snobien hall of fameen. Merikadun Carlsonit on ainakin, vaikkei tunnettuja. Kateet serkut Clasun lapset kyllä tiesi sen.

ellauri037.html on line 120: Chaplin kelpas jenkkilän kielivammaisille mamuille ja Kinnunen Aarne">Aarne Kinnuselle.
ellauri042.html on line 632: Se että kaikki on yhdentekevää on vizisairaus, saxalaisten Witzelsucht. Mikään ei ole tosista. Elämä on toivotonta muttei vakavaa. Kaikesta tehdään vaan räävitöntä pilaa. Tästä aiheesta puhuu myös Aarne Kinnunen. Kyllä koomikonkin tulee tietää missä on mauttomuuden raja.
ellauri046.html on line 327: Söörenin toive jumalilta on et se saa aina naurajat puolelleen. Tulee mieleen Aarne Kinnunen. Silläkin oli tää sama narsistinen toive. Ettei ole naurettava luuseri, saa voittajana hymyillä muiden edessä.
ellauri046.html on line 329: Pitkää ihannoivaa pöpötystä Homerista ja varsinkin Mozartin don Juanista, josta se jaxaa jauhaa kuin Jammu-setä vapaussodasta. Sörenistä kristillisyys on synnyttänyt aistillisuuden. Pöh. Säädyllisyys on synnyttänyt säädyttömyyden, pikemminkin. Taisin jo mainitakin, että esteettisen vs. eettisen samastus 1 pelaajan vs. tiimipeleihin on tyypillistä Sööreniä ja laiskan vetelyxen 1800-luvun alun säätyläisyyttä. Ei se niin mee. Estetiikkakin on sosiaalista (kts. A. Kinnunen), ja on muutakin aistinvaraista moraalitonta kivaa kuin kyldyyri. Esim. mässäys, pano ja tappelu.
ellauri049.html on line 180: Viimeisen kahden lukiovuotensa aikana Uunon suomen kielen opettajana toimi lehtori Juho Kinnunen. Hän kirjoitutti oppilaillaan lukuisia ainekirjoituksia. Uuno Saloselle aineiden kirjoittaminen oli pitkällisen hiomisen ja muokkailun työtä, sillä itsekritiikki painosti kirjoittamaan vain täydellisiä tekstejä, joista hän saikin ylistävää kiitosta. Suomen kieli onkin lukion päättötodistuksessa 10.29 Kuitenkin opetuksesta saatu kannustus oli vähäpätöinen verrattuna siihen julkiseen arvostukseen ja toverien kannustukseen, joita Uuno saavutti 1910-luvun loppua kohden kirjallisille töilleen.
ellauri053.html on line 147: Aarne Kinnunen on snobi kert se on nousukas. Snobit oli esteettejä. Se oli paha epiteetti Tenttenille. Oliko Entten snobi vaiko dandy? Vähän etuajassa oli snobixi. Dandyn piirteitä löytyy sensijaan kovasti. Entä Puovo Huovikko? Nousukashan sekin on, siis snobi. Huom humanismi kuuluu mukaan tähän kuvioon. Dekadenssi ja symbolismi ja modernismi. Kaikki vitun ärsyttäviä.
ellauri053.html on line 179: E.Saarinen kehu kukoistussyöttiplokissa Aarnen tutkielman Puovon lyriikasta ihan kuplixi. Säntäs kirjakauppaan ostamaan samat Puovon paxut kootut runot kuin oli Aarnella, kun se vanhuxena väsäs nää arvostelut. Olix Puovo edes enää elossa? 2018, ei kai. Puovo veti paukuttamansa henxelit 2008, 77 vuotiaana. AK syntyi vuotta aikasemmin ja kuolee myöhemmin, se vietti 90-vuotispäivää äskettäin. Ketkäs muut teki niin? Ainiin runoilija Metastaasi ja sitä ihaillen siteeraillut Jean-Jacques. Paizi osat ovat vaihtuneet! Ihailija eli lyhyemmin kuin ihailtu, söikin paremmin. Josmä jostain syystä jäisin henkiin Eskin jälkeen mä olisin sen Aarne Kinnunen, en sen Metastaasi, vanha etäpesäke. Eski olisi Jeesus, puukonhaava mahassa, mä sen veli Peeveli, ex-telttailija.
ellauri053.html on line 203: Eskin kirjaplokissa oli siis tämä merkintä: Lukenut tätä kimaltelevaa, uloshengittävää kirjaa viime viikot sukellustekniikalla, uiden hetken sen kirkkaudessa. Raikastuneena palaten arkiryskeisiin. Kinnunen avaa Haavikon kautta ja oman syvällisen ymmärrysmaailmansa kautta kielen, merkitysrakentumisen, reflektion aarrearkkuja. "Runon kieli sallii puhua myös ilman teemaa ja teesiä olematta silti mieletöntä." - Lukukokemuksen majesteetillisuutta ja lähestyttävyyttä lisää tekijän valitsema erinomainen tekniikka: joka sivulla hän lainaa Haavikkoa havainnollistaakseen näkökulmiaan ja valaisevuuksiaan. - Siinä mitassa innostuin, että äsken kävin Fredrikinkadun Nide-kirjakaupassa noutamassa Haavikon Kootut runot (864 sivua).
ellauri053.html on line 209: Mua ehkä Paavo Haavikossa pännii eniten just se, että se selkeesti luuli olevansa jotakin, sanalla sanoen, se oli olevinaan. Niin ruman rullahuulen ei musta oisi kannattanut niin paljon kukkoilla. Mutte ehkäpä se kompensoikin pärstäänsä just tolla intellektuaalisella doppailulla. Vaikkei sillä silläkään puolella ollut kovin suurta näyttöä, mikä lie koulupudokas ja autodidakti. Sitäpä A. Kinnunenkin tarkoitti kun se sanoi, että Paavolla piisas tota hybristä. Aina oli neuvomassa tyhmempiään kuin Kimmo K. Koskenniemi. Besserwisseri, sitä se oli sekin. Mr. Know-it-all. Kelju K. Kojootti.
ellauri053.html on line 278: Vaikka A. Kinnunen ymmärtää olla varovainen, ei lankee mauttomuuxiin niinkuin mä, silti näkyy aika selvästi, ettei se järin arvostanut tätä Puovon piirrettä, siis tätä hybristä. Hybris on suuruudenhulluutta, mut se on myös narsismia: tyyppi kazoo izeänsä peilistä ja miettii miltähän sen perse mahtaa näyttää muiden silmissä. Näyttääx mun puo isolta takaapäin? Kyllä se näytti. Tätä on paljon Puovon runoissa, kuten A. Kinnuselta selviää:
ellauri053.html on line 295: A. Kinnunen on vanhan koulun miehiä, moderni ei mikään post. Make olis pöyristynyt: 1) fiktio on semantiikkaa, 2) fiktiossa ei ole sattumaa, Ja uuskriitikko: 3) runon ajatus on kirjoitettu runoon, mitä runoilija on mahtanut tarkoittaa, kuka välittää. Vaikka kyllähän Arska tässä niteessä kokoajan arvuuttelee, että mitähän se Paavo on tässä tuumannut, ja tietää liiankin hyvin millainen se on. Tää koko kirja on vähän elämä ja teos, Arskaa kiinnostaa Paavo paavalina, apostolin teot.
ellauri053.html on line 297: Vaik ei vaitiskaan. A. Kinnunen on hyyyyvin vanha (88v), ja sitä sixi kiinnostaa eniten miten A. Kinnuselle tulee pian käymään. Tää kirja on oikeesti A. Kinnusen taivastoivoa. Elämän merkitys on traaginen, Mikä merkitys? Emme pyytäneet tulla tänne, ja lähemme väsyneinä eläiminä. Mikä siinä on traagista? Vuohetkin on samassa jamassa. Niklas sanoi pienenä Sysmän hautuumaalla: on se traagista että täällä on näin paljon vainajia. Päkäkäkää.
ellauri053.html on line 334: Ikivanha Uarne Kinnunen julaisee teoxessa Korskea monisielu pahanilkisesti Puovo Huovikon julkaisukelvottoman vanhusrunon:
ellauri053.html on line 449: Olen palannut Uarnen "tulkintoihin" Puovon suolloxista kirjassa Korskea monisielu. Karhea nenänielu. Huovikko on kuin Frankenstein ja Kinnunen sen rakentama hirviö, joka turhaan koittaa saada luojastansa selkoa.
ellauri053.html on line 509: Konkreettinen runous tarkottaa ascii grafiikkaa. Sattumalta olin nähnyt sen Aram Saroyanilla, siitä tiesin kun Uarne sattu mainizemaan. Nyze on pannut proffanhatun päähän ja luennoi. Haukotus. Kuvarunoxi ennen sanottiin näköjään. Mehän kaikki tiedämme, doppailee professori Kinnunen.
ellauri061.html on line 123: Mix tää puskafarssi on sit niin suosittu setämiesten piirissä? Onxe just toi millimolli-aspekti, kaikki menee just niinku manipuloiva setämies on suunnitellut, omat joukot tottelee ja vastaan niskuroijat saadaan ruotuun. Koko näytelmä on sitäpaizi melkein tyystin all-male panel. Prosperon ja Arielin suhe vaikuttaa pederastiselta. Kun Ariel ottaa hatkat Prosperolle ei jää muita kun se Caliban. Puolixi sammakko puolixi kala, Oliver Sacksin tapainen amfibi. (Lähde) Aarne Kinnunen oli Puovon Caliban.
ellauri067.html on line 23:

Tommi Kinnunen

ellauri067.html on line 42: Mänkki on tiernapojissa se tähdenpyörittäjä. Kirjailijasisareni mielestä Tommi Kinnunen on tylsimys, siis pikemminkin mäntti. Mänki on hienojakeista lasin raaka-ainetta, jonka pääainexia ovat kvarzihiekka, sooda, kalkkikivi, arsenikki sekä väriä antavat metallioxidit. (Tommi Kinnunen, p.c.) Mänkiä on Loimaan murteen sana leikille. Olkaas mänkimättä kersat! Myös sinä Jaakko! Mänkki-hahmon alkuperä ei ole selvä. Se voi tulla nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana, tai ruotsin sanasta mannekäng ’mannekiini’, joka oli keskiaikaisissa näytelmissä vuorosanoja vailla oleva näyttelijä, jonka tehtävänä oli kantaa kulisseja. Manakin on pieni eteläamerikan lintu jolla on hauskat soidintavat, se harrastaa lekkingiä. Mänkimistä sekin. Ja mannekiini se on manakin(kin).
ellauri067.html on line 75: Jos pidit tästä voisit pitää myös näistä: Tommi Kinnunen ei kertonut katuvansa, Hyvän historia kovakantinen, Mauri Kunnas Joulupukin joululoma, äänikirja kovakantinen. Suomalainen.com. Helposti sulavaa? Se selviää vain sulattamalla. Euroa 29.95. Heti saatavana sähköpostissa elektronisena tuotteena.
ellauri067.html on line 79: Turmiolan Tommi. Tommi Nieminen. 15 June 1973. Also known as; English: Tommi Kinnunen. Finnish teacher and writer. place of birth: Kuusamo. Educated at: University of Turku. Award received: Thanks for the book award. Twitter followers: 15,701. Hän on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Luostarivuoren lukiossa ja koulussa.
ellauri067.html on line 226: Sateenkaaressa on dramaattista ironiaa, kts. Aarne Kinnunen. Siinä on paljon teinimäistä kapinaa ja pelleilyä. Ja paranoiaa ihan pyykkikorikaupalla. Samaa "Ne" "Firma" "liskohallitus" ym mafiahuuhaata kuin Juotikkaalla.
ellauri067.html on line 229: Tuli tässä mieleen muuten että monilla legendoilla on ollut tollasia pyllynnuolijoita ja aseenkantajia, kuten Pynchonilla Weisburger ja Bloom, ja Haavikolla Mauno Saari ja Aarne Kinnunen. Jotka kiipee julkun siivelle ja pääsee sillä ize esille. Ehkä niiden maine onkin noiden ansiota ja kääntäen. Goethe ja Vaakku Koskenniemi. Sillinpää ja Tatu. Näitä on vaikka kuinka.
ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.
ellauri077.html on line 190: Arska Kinnunen seliti sanan ironia alkuperäistä merkitystä Platonin Sokrateella: ei sano mitä ajattelee, tai ei ajattele mitä sanoo. Ei siihen välttämättä sisälly mitään sarkasmia. Arska sanoo, että ystävien kesken ei tarvita ironiaa. Väärin, mitä siitä tulisi jos ystävälle aina sanoisi mitä ajattelee. Ei se ole kovin ystävällistä. Muttei siinä ole pakko olla kieli poskessa, ei mitään läppä läppä virnuilua siis. Vaan vähän suhteellisuudentajua. Kaikkea ei tarvi sanoa mitä ajattelee. Parempi on kun ajattelee mitä sanoo.
ellauri088.html on line 575: Aargh vasta puolivälissä. Eihän tätä jaxa edes Aarne Kinnunen. Hypättävä suoraan ananaspurkki-insidenttiin, joka oli naurattanut Heinleinin isäukkoa.
ellauri145.html on line 152: Christian Dietrich Grabbe Den här grabben nämndes även i Aarne Kinnunens gula humorbok. På tal om det, det är något likadant mellan Aarnes och Anteros humorstil. Schwarze Parzen sind sie beide, doch Aarne ist zuweilen echt witzig, André nicht.
ellauri155.html on line 733: Tähän Hume vetää sitten takataskusta tän senttimenttihäsläyxen. Eli vaikkei noi maailmassa tapahtuvat jutut oliskaan pahoja noin niinkuin loppupeleissä (kert ne on hyvän jumalasedän nimtuten tarkoitus), ne tuntuu meistä pahalta, eli ne on apinamittakaavassa hyviä tai pahoja. Moral sentiments, who was it who thought we have those? Aw yes, the third earl of Shaftesbury. They are comparable to taste in arts. Mautonta! se tuhahti kuin Aarne Kinnunen.
ellauri159.html on line 1256: You may excel at satire, and humor can liven up your work. Make sure your tone is appropriate for the piece and for the audience. Aarne Kinnunen´s works on good taste in humor are very helpful. You may find it helpful to include a personal story or two, rather than relying on cold logic alone to make your point. (You are so close to ESFP - Esiintyjä that it is hard to see the diff - maybe you two are like Dumb and Dumber.)
ellauri204.html on line 592: Mutta Rovaniemen seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi on äänestetty seurakunnan oma kappalainen Ilari Kinnunen. Hän sai vaaleissa 3 108 ääntä, eli noin puolet kaikista äänistä.
ellauri204.html on line 593: – Olen todella iloinen ja kiitollinen, että sain näin vahvan luottamuksen. Samalla tunnen nöyryyttä, koska olin tosiasiassa paskin kolmesta, mutta sentään mies ja Oulusta. Kiitos kaikille, jotka tukivat prosessin aikana ja vaaleissa, Ilari Kinnunen kommentoi heti tuloksen tultua.
ellauri204.html on line 594: Ensimmäisellä vaalisijalla olleen Sodankylän kirkkoherran Hanna Kuuselan äänimäärä oli 1 562. Toisella vaalisijalla olleen Taivalkosken kirkkoherran Tuomo Törmäsen äänimäärä oli 1 596. Ilari Kinnunen oli vaaleissa kolmannella vaalisijalla. Hanna jäi uskovaisten äänissä ihan hännille. Nainen vaietkoon seurakunnassa!
ellauri214.html on line 662:
ellauri214.html on line 664: Olgan oma uskonto on globalisaatio. Laila-koira Kinnunen lauloi Manzhurian kummut Saukin ja pikkuoravien sanoilla v 1962. Samana vuonna syntyi Olga Tokarzhuk opettajaperheeseen.
ellauri214.html on line 696: Laila Kinnunen s. 1939 oli Kinnusten iloisesta pelimanniperheestä ja sotalapsi Skoonesta. Kinnusen yksityiselämä oli traaginen ja alamäki alkoi hänen toisesta avioliitostaan. Puoliso Ville-Veikko Salmisella oli velkoja. Kinnusen nimi oli väärennetty vekseleihin ja ulosottomiehet kävivät heidän kotonaan. Salminen myös joi ja Kinnunen alkoi käyttää alkoholia omaan ahdistukseensa. Juomisesta alkoi tulla ongelma hänen odottaessaan tytärtään Mišićille ollessaan vielä naimisissa Salmisen kanssa. Hänen onnistui kuitenkin salata raskautensa ja alkoholisminsa pitkään. Milanan syntymän jälkeen lehdistössä julkaistiin ensimmäiset kohuotsikot Kinnusen alkoholinkäytöstä. Hänen syöksykierteensä jatkui kun Milana otettiin kolmivuotiaana huostaan isovanhemmilleen. Kinnunen kävi myös katkaisuhoidossa, mutta karkasi sieltä viikon kuluttua. 1980-luvulla Kinnunen asui kaupungin vuokra-asunnossa Käpylässä, vietti aikaa juopporemmeissä ja koki parisuhdeväkivaltaa. Hän ei kuitenkaan koskaan myöntänyt alkoholiongelmaansa. Hänestä alkoholi ei ollut ongelma, vaan osa ratkaisua.
ellauri311.html on line 186: tällainen kumpuaa”, pohtii kulttuuriantropologian dosentti Taina Kinnunen. Ei ainakaan Oulun yliopistosta. Hän ei itse ole osallistunut tapahtumaan, sillä
ellauri311.html on line 187: Kinnunen on sillä aikaakin tutkinut kammiossaan (griha) keho- ja tunnekulttuurin muutoksia sekä
ellauri311.html on line 193: itsehoitoguruilta kopioitua”, Kinnunen sanoo. ”Oppien varsinainen alkuperä
xxx/ellauri027.html on line 242: Aarne Kinnunen: Korskea monisielu.

xxx/ellauri027.html on line 245: Lukenut tätä kimaltelevaa, uloshengittävää kirjaa viime viikkot sukellustekniikalla, uiden hetken sen kirkkaudessa. Raikastuneena palaten arkiryskeisiin. Kinnunen avaa Haavikon kautta ja oman syvällisen ymmärrysmaailmansa kautta kielen, merkitysrakentumisen, reflektion aarrearkkuja. "Runon kieli sallii puhua myös ilman teemaa ja teesiä olematta silti mieletöntä." - Lukukokemuksen majesteetillisuutta ja lähestyttävyyttä lisää tekijän valitsema erinomainen tekniikka: joka sivulla hän lainaa Haavikkoa havainnollistaakseen näkökulmiaan ja valaisevuuksiaan. - Siinä mitassa innostuin, että äsken kävin Fredrikinkadun Nide-kirjakaupassa noutamassa Haavikon Kootut runot (864 sivua). [Vitut "noutamassa", ostamalla sileillä seteleillä. Niitä piisaa. Oivallus ja nide.]
xxx/ellauri027.html on line 321: Linkomiehen tyttärenpoika Eero Karhuvaara oli meidän luokalla. Se ampui muiden päähän kuminauhoja viivottimella. Siitä tuli merivoimiin kapteeni ja puolustusvoimain tiedottaja, sen isoveli Lauri on jotain tv:stä tuttua. Edwin ize oli kovan linjan sodanliezoja, oikeistofalangin sinkomies, joka sai rauhan tullen kommareilta linnatuomion, josta heideggermäisesti kohosi vielä yliopiston rexixi 50-luvulla. 70-luvulla sitä vielä vähän häpeiltiin, ei ollut Eski vielä rehabilitoinut Edwin Johan Hildegardia. Aarne Kinnunen siteeraa keltaisessa kirjassa jotain vääräleukaa joka kommentoi Edwinin mahtipontista saapumista yokunnan vuojuun: puuttuu van Te Deum. Aarne mainizee ohimennen Edwinin vänrikki Stoolin aikaisen sotilasnimen Flink - vikkelä. Sotamies Viki. Hidassoutuinen omena oli linkoutunut puusta ainaskin viiden metrin päähän. Sotaministeri rannalla.
xxx/ellauri027.html on line 591: Saarisen pitkiin seminaareihin osallistuneet ovat nähneet, miten hyvin tämä menetelmä toimii, mutta harva osaa selittää miksi. Opiskelijat tuntevat oppineensa paljon luennolla, mutta harva osaa selittää mitä. Tää on jeesusmainen ihme, näkyleipä, sana muuttuu lihaxi. Tai size on vaan kimppakivaa kivassa seurassa. Valize ize, mäkään en halua tuputtaa ajatuxiani sen enempää kuin Eski edes silloin kun koen olevani oikeassa. Kokekaa tekin mitä lystäätte, kokeminen on hienoa, aina hienompaa kuin soutaminen. Kokija huutaa AINA soutajalle, vaikkei haluiskaan. Sen on moni soutaja (mm. Aarne Kinnunen ja mä) saanut kokea. Hyvä soutaja on se joka ei suutu vaan tottelee. ”Meissä on enemmän hyvää kuin päälle näkyy”. Se ei ole paljon sanottu. Näkymätöntä hyvää hän rohkaisee ihmisiä ja ihmisistä etsimään. Läpi näkyy, lämpimän pitää kuin se Lean mainizema "yx paikka". Ezivä sen löytää, ja pyytävälle annetaan.
xxx/ellauri044.html on line 47: Puovo Huovikko ja sen huovi Aarne Kinnunen lie selviä tapauxia silti.

xxx/ellauri232.html on line 229: Aborttilain höllentämistä äidin hyväxi Santeri Alkion kustannuxella esittävään Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön sisältyy vastalause, joka ehdottaa lakiehdotusten hylkäämistä. Vastalauseen ovat allekirjoittaneet valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk), Pekka Aittakumpu (kesk), Petri Huru (ps), Jari Koskela (ps) ja Mikko Kinnunen (kesk ).
xxx/ellauri354.html on line 190: Annamari Sarajaksen "tapaturmaisen" kuoleman jälkeen Laitinen valittiin Sarajaksen seuraajaksi vuonna 1986, mutta virkaa hän ehti hoitaa vain muutaman vuoden ennen siirtymistään eläkkeelle vuonna 1989. Vakiinnuttuaan professorinvirkaansa Sarajas näyttää vähitellen työlääntyneen tehtäväänsä eikä hän tutkijanakaan oikein pystynyt uudistumaan, motkottaa Juhani Niemi, tuo hampaaton lammas. Kevätlukukaudella 1969 laitoksella alkoivat vt. assistentteina pitää praktikumeja Kai Laitinen ja Pekka Tarkka, onnenpekka. Praktikumeista tuli niin suosittuja, että opiskelijat ryhtyivät vaatimaan niitä pakollisiksi. Siihen Sarajas jonkin verran pitkin hampain suostui, kun opintovaatimuksia käsiteltiin professorin kotona kokouksessa, johon minutkin opiskelijoiden edustajana kutsuttiin mukaan. Itse pidin Sarajaksen seminaarissa esitelmän Arvo Salon tuotannosta, mutta siirryin sittemmin kioskikirjallisuuteen. (Kiinnos.) Sarajas jätti joskus työt ja luennot kesken, palasi kotiinsa juomaan keskiolutta ja syömään rauhoittavia lääkkeitä. Yleisen kirjallisuustieteen kollega, narsistinen Aarne Kinnunen on kertonut, miten tiukasti Sarajas piti kiinni oppiaineensa reviiristä.
xxx/ellauri363.html on line 553: Kinnunen kirjoittaa vuonna 1954 ilmestyneessä oppikirjassaan, ettei potilaan tai
67