ellauri047.html on line 1020: Sorainen toimi ruotsin kielen opettajana. Hän väitteli 1927 tohtoriksi filosofi Søren Kierkegaardin personallisuusaatteesta ja julkaisi useita artikkeleita Kierkegaardista ja toisesta tanskalaisesta filosofista Harald Høffdingista. Sorainen haki 1953 Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professorin virkaa, mutta Eino Kaila ja Oiva Ketonen katsoivat hänet virkaan epäpäteväksi.
ellauri153.html on line 292: Isän vastauxesta alkoi meemi, joka tunnetaan nimellä "pitkä unikon oireyhtymä" eli "Jantelagen", jossa epätavallisia ansioita omaavia henkilöitä vastaan asiattomasti hyökätään tai paheksutaan saavutustensa vuoksi. Se saa nimensä Livyn jaksosta, jossa Tarquinin sanotaan ohjeistaneen poikaansa Sextusta heikentämään Gabi Sandun kaupunkia tuhoamalla sen johtavat miehet. Herodotuksesta, jonka historiassa on samanlainen tarina, jossa on mukana vehnän korvat unikon sijasta, on ehkä lainattu aihe, jossa käytetään tahatonta sanansaattajaa tällaisen viestin toimittamiseen metaforan kautta, jossa päät katkaistaan korkeimpien unikkojen leikkaamisesta. Kierkegaardin pelossa ja vapinassa on kohta Livyn versiosta tarinasta. Fear and termbling on vitun suosittua Raamatussa, sitä löytyy sieltä kokonaista 19 sivua. Fear and loathing in Las Vegas raportoi E.Saarisen ihannoima gonzo-kirjailija. Nää on vahvoja meemejä.
ellauri185.html on line 312: Kuka kaipaa enää Rothien ex-naapurin ex-toimittamia Valittuja Paloja? Tiede 2022 tekee Kierkegaardin loikan kuin maalisjänis pihahangella, käärii hihat ja ratkoo tähtifysiikalla kertaheitolla jäljelle jääneet ikuisuuskysymyxet. Texti on nähtävästi nielaistu nahkoineen karvoineen joltain jenkkipalstalta. HS selvitti.
ellauri206.html on line 170: Rahan paras puoli on sen luonnottomuus. Se riisuu arjen vuorovaikutuksesta kaiken henkilökohtaisen ja kumoaa kiitollisuudenvelan ja vastavuoroisuuden kaltaiset paskariesat. Seteli ojennetaan. Ihminen on hetken asiakas tai palveluhenkilö ja unohtuu puolessa minuutissa. Onpa hienoa. Kierkegaardin tylsyydet on Rikun mielestä paikoin ihastuttavia ja hauskoja. Joopa joo. Rikun suurin ongelma on sama kuin Kierkegaardilla: pitäisi näkyä. Ei sitä asiat sellaisenaan kiinnosta, vaan niistä viestintä. Toivoimme päihittävämme edes jonkun.
ellauri330.html on line 343: Brandes sanoo Kierkegaardista: "Tällä ironialla ei ole pelkästään nimen vuoksi yhtäläisyyttä Kierkegaardin kanssa, joka myös aristokraattisesti 'valitsee tulla ymmärretyksi väärin'. Nerouden ego on totuus, ellei siinä mielessä, että Kierkegaard haluaisi meidän ymmärtävän hänen ehdotuksensa: " Subjektiivisuus on totuus", silti siinä mielessä, että egolla on kaikki ulkoisesti pätevä käsky ja kielto vallassaan; ja maailman hämmästykseksi ja skandaaliksi ilmaistaan ​​poikkeuksetta paradokseina. Ironia on "jumalallista rohkeutta". Näin ymmärrettyssä uskaluudessa on loputtomasti mahdollisuuksia. Se on vapautta ennakkoluuloista, mutta silti se ehdottaa mahdollisuutta uskalimman puolustamiseen kaikista mahdollisista ennakkoluuloista. Se on helpommin saavutettavissa, meille kerrotaan, naiselta kuin mieheltä." Kuten naisellisella puvulla, naisellisella älyllä on tämä etu maskuliiniseen nähden, että sen haltija voi yhdellä rohkealla liikkeellä nostaa helmat kaikkien sivilisaation ennakkoluulojen ja porvarillisen tavanomaisuuden yläpuolelle ja samalla kuljettaa itsensä viattomuuden tilaan. ja luonnon syliin'. Luonnon syli! Lurps! Jopa tässä mielettömässä tiradissa on kaiku Rousseaun äänestä. Näytämme kuulevan vallankumouksen trumpetin huudon; se, mitä todella kuulemme, on vain reaktion julistus. Rousseau halusi palata luonnontilaan, jolloin miehet kulkivat alasti poluttomissa metsissä ja elivät tammenterskojen päällä. Schelling halusi kääntää evoluution suunnan takaisin ikiaikoihin, aikakauteen ennen ihmisen kaatumista. Schlegel puhaltaa vallankumouksellisia melodioita naisen suureen romanttiseen "ihmetorveen".,,"
ellauri330.html on line 345: 1880-luvun lopulla Brandes taisteli harkitsevan seksuaalisuuden tekopyhyyttä vastaan, joka aiheutti erimielisyyden Bjørnstjerne Bjørnsonin kanssa. Brandes kirjoitti vuonna 1888 kirjeessään Nietzschelle neuvoen häntä lukemaan Søren Kierkegaardin teoksia , joiden kanssa hänen ajattelullaan oli paljon yhteistä. Ei ole kuitenkaan todisteita siitä, että Nietzsche olisi koskaan vaivautunut lukemaan Kierkegaardin teoksia. Nietsche piti Brandesin luonnehdinnasta "aristokraattinen radikaali" eli parhaimmistojuures.
ellauri348.html on line 140: Vielä hölmömmän filosofin kyttyrä-Kierkegaardin mielestä ikuinen toivo ylittää kaiken ymmärryksen mutta koko elämä on toivon aikaa. Vasta se joka tästä käy saa kaiken toivon heittää.
ellauri349.html on line 791: Heidi Liehu, suomalainen eksistenssifilosofi, feministi ja runoilija, väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vain 22 vuoden iässä Esa Saarisen oppilaana. Liehun vuonna 1990 tarkastettu väitöskirja käsitteli filosofi Kierkegaardin suhdetta Hegeliin. Se osoittautui yllättävän kuumaxi.
ellauri349.html on line 816: Nuorena rakensin maailmankuvaani Esa Saarisen, Kierkegaardin ja feminismin avulla, mutta en olisi voinut ikuisesti tutkia niitä”, hän zoomaa kehitystään.
ellauri364.html on line 111: Psykologian, psykiatrian, lääketieteen ja teologian tutkijat ovat tehneet perusteellisia ponnisteluja valottaakseen suuren tanskalaisen filosofin Søren Kierkegaardin (1813–55) vaikeaselkoista patografiaa. Tässä "kaksisatavuotisjuhlassa" olevassa artikkelissa tarkastellaan hänen tärkeimpiä patografisia diagnoosejaan mahdollisesta maanis-depressiivisestä [kaksisuuntaisesta] sairaudesta, epilepsiasta, monimutkaisista osittaisista kohtaushäiriöistä, Landry-Guillain-Barrén akuutista nousevasta halvauksesta, akuutista ajoittaisesta porfyriasta mahdollisine psykiatrisine ilmenemisineen aina kyttyrään ja syfilidofobiaan.
xxx/ellauri044.html on line 246: Viettelevä narsisti on karismaattinen. Karisma on miellyttämisen taitoa. Niinkuin Kierkegaardin viettelijän käsikirjassa, kikka on saada toinen tuntemaan izensä hyväxi. Eskillä on karismaa. Wilholla varmaan oli. Karismaatikko on narsisti jos se oikeasti välittää vaan izestään. Kaikki ei ole sellaisia. Jotkut voi oikeestikin välittää myös muista. Ainakin melkein yhtä paljon kuin izestään, enempää ei vaadi Jeesuskaan.
xxx/ellauri075.html on line 62: Lopulta Sestofilt kuitenkin muutti Ranskaan vuonna 1921. Ranskassa hän luennoi Sorbonnen yliopistossa, ja tutki muun muassa Blaise Pascalin ja Plotinoksen ajattelua. Vuonna 1926 hän tutustui Edmund Husserliin, ja 1929 hän tapasi Martin Heideggerin. Tuolloin hän sai yllykkeen tutustua Kierkegaardin ajatteluun.
xxx/ellauri084.html on line 369: Heisenberg sanoi Bohrista että se oli "enempi filosofi kuin fyysikko". Bohr lueskeli 19. vuosisadan tanskalaista kristittyä eksistentialistifilosofia, Søren Kierkegaardia, josta se kuuli filosofian opeltaan Harald Høffdingiltä. Vuonna 1909 Bohr lähetti isoveli Haraldille (josta tuli jalkapalloilija ja tohtori ennen Nielsiä) synttärilahjaxi Kierkegaardin bestsellerin Stadier paa livets vej (1845), joka oli odotettu jatko Enten-Ellerille (josta mulla on jo paasauxia). Enten-Eller hoiteli esteettisen ja eettisen, tää jatko-osa koski sit uskontoa. Saatekirjeeseen Bohr kirjoitti: "Ei mulla muutakaan ollut, mut tää on kyllä hyvä ... se on metkimpia juttuja mitä olen koskaan lukenut." Bohr piti Kierkegaardin tanskasta ja tyylistä, mutta sanoi että ei ole ihan joka paikassa Söörenin kaa samaa mieltä. Jotkut tuumii että Niels ei niellyt Söörenin kristillisyyttä, ollen ize ateisti. Lyder rimeligt.
xxx/ellauri091.html on line 970: [5.4. 19.21] jönsy: Luin Kierkegaardin. Ehkä tossa oli lievää biografismia. Pitäisi nähdä ajattelija tuoreiden oivallustensa valossa. Ekstaattinen Enten-eller on musta hieno, ja usein siteeraan sen viimeistä numeroa positiivisena esimerkkinä palkinnon halun oikeasta käsittämisestä. Sen kirjoja luettiin, ja se vaikutti niiden kautta, ei pilkallisten jälkimaailman tiivistäjien. Musta on väärin pilkata sellaista, joka elää pilkasta ja sen mahdollisuudesta. Vähän kuin pilkkasi Buster Keatonia. Sen kampurajalka oli tärkeämpi ruumiillinen vika kuin kyttyrä. Ihmisen tulee toteuttaa kaikki mahdollisuutensa, sanoo. Olen saanut liikavarpaita, taidan olla oikealla tiellä.
xxx/ellauri356.html on line 161: Tänä aikana hän löysi myös filosofeja ja kirjailijoita, kuten Jean-Jacques Rousseau, Friedrich Nietzsche, André Gide ja Albert Camus, ja aloitti päiväkirjan kirjoittamisen. Vuosina 1947-1948 hän luki Bergsonia ja Sartrea filosofian luokassa Gautier-lukiossa Algerissa. Vuonna 1948 hän ilmoittautui korkeampaan kirjallisuuteen Bugeaud-lukioon, jossa hän sai vaikutteita Kierkegaardin ja Heideggerin lukemisesta. Tyyten spedejä.
xxx/ellauri356.html on line 214: Aika pahasti Jacky ryttäsi myös vaimon spesialiteettia eli Freudin oppia. Jacques Derrida ehti kynäillä yli kahdeksankymmentä kirjaa. Vuodesta 1972 lähtien Derrida tuotti keskimäärin enemmän kuin yhden kirjan vuodessa. Derrida piti itseään historioitsijana. What a joke. Chileläinem historioizija ja Heideggerin kerta-opiskelija Farías tunnetaan parhaiten kiistellystä kirjastaan ​​Heidegger and Nazism (1987), jossa todettiin, että Heideggerin filosofia on luonnostaan ​​fasistinen. Derrida vastasi Faríasille kädenheilautuxella. Hän kutsui Faríasia heikoksi Heideggerin ajatusten lukijaksi ja lisäsi, että suuri osa Faríasin ja hänen kannattajiensa uutena mainitsemista todisteista oli jo pitkään ollut tiedossa filosofisessa yhteisössä. Juu nazihan se tunnetusti oli ja deutscher Geistin kannustaja, entä sitten? Vastavetona Derrida tulkitsee kohtia Raamatusta, erityisesti Abrahamista ja Iisakin uhrista, sekä Søren Kierkegaardin teoksesta Pelko ja vapina Las Vegasissa.
20