ellauri022.html on line 610: Hei tässähän tulee nää nukkekodit joita sen toinen alter ego rakentaa myöhemmässä kirjassa. Lisää unia. Huumori mainitaan nimeltä, mutta se ei tottele kuzua. Tää kirja ei ole vizikirja. Siri on räkänokka, ei turhan nauraja. Osan tän kirjan juonesta se nyysii Kierkegaardilta. Ei voi olla sillä vähän doppaamatta. On se sen verran namesdroppaaja vaikka pudottelee eri nimiä kuin Iivana. Loppuvizeissä tulee vielä Paul Celan.
ellauri203.html on line 284: Ranea vielä katalampi pääoman kätyri lienee yhtä täysin tuntematon polakki nimeltä Czeslaw Milosz ja sen kirja The Captive Mind. Ei helvetti, sehän onkin vuoden 1980 kirjallisuuden nobelisti? Takuulla ratas lännen väsymättömässä taistelussa Puolan johdon vaihtamisexi johkin länsityyppisempään. No mistä se on muka hyvä? Se on mainittu albumissa 75 heppuna, joka sai vaikutteita Sestofiltiltä, joka puolestaan otti vahinkoa kyttyrä-Kierkegaardilta ja Dostojevskilta. Jotain existentiaalilipilaaria on siis odotettavissa.
ellauri347.html on line 195: Sartre lainasi paljon ajatuksia muun muassa Max Stirneriltä, Søren Kierkegaardilta, Martin Heideggerilta ja Edmund Husserlilta. Ei olis kannattanut. Vuosina 1947 ja 1948 Vatikaani ja Neuvostoliitto tuomitsivat Sartren ajattelun. OAS-järjestö teki vuosina 1961 ja 1962 kaksi pommi-iskua Sartren asuntoon.
ellauri347.html on line 205: Dostojevski kirjoitti: jos jumalaa ei olisi, olisi kaikki sallittu. Tää on existencialismin lähtökohta sanoo Pulu. . Se on eri génant. Kaikk näät on yhtä vapaita. Jos kaikki seisoskelevat kadunkulmissa, kukaan ei pääse kulkemaan. Jos yhdellä on karvalakin läpät alhaalla, on kaikilla oltava karvalakin läpät alhaalla. Jos menen naimisiin, kukaan ei saa ristiinsuihkia. Tää on existentialistin vastuukäsite. Kaikki on sen doppelgängereitä, koska ne on sen aivopieruja. Tää on hyvä ohjelma kert mie oon sen valinnut. Nää jujut on lainattu Kantilta (categorical imperative) ja Kierkegaardilta (ahishtush). Aika paranoideja. J-P hilaa izeään puuhun perä edellä. Il n'y a pas de déterminisme. Apea Spenglerkin oli fixumpi.
ellauri435.html on line 209: Sartre lainasi paljon ajatuksia muun muassa Max Stirneriltä, Søren Kierkegaardilta, Martin Heideggerilta ja Edmund Husserlilta. Ei olis kannattanut. Vuosina 1947 ja 1948 Vatikaani ja Neuvostoliitto tuomitsivat Sartren ajattelun. OAS-järjestö teki vuosina 1961 ja 1962 kaksi pommi-iskua Sartren asuntoon.
ellauri435.html on line 219: Dostojevski kirjoitti: jos jumalaa ei olisi, olisi kaikki sallittu. Tää on existencialismin lähtökohta sanoo Pulu. . Se on eri génant. Kaikk näät on yhtä vapaita. Jos kaikki seisoskelevat kadunkulmissa, kukaan ei pääse kulkemaan. Jos yhdellä on karvalakin läpät alhaalla, on kaikilla oltava karvalakin läpät alhaalla. Jos menen naimisiin, kukaan ei saa ristiinsuihkia. Tää on existentialistin vastuukäsite. Kaikki on sen doppelgängereitä, koska ne on sen aivopieruja. Tää on hyvä ohjelma kert mie oon sen valinnut. Nää jujut on lainattu Kantilta (categorical imperative) ja Kierkegaardilta (ahishtush). Aika paranoideja. J-P hilaa izeään puuhun perä edellä. Il n'y a pas de déterminisme. Apea Spenglerkin oli fixumpi.
xxx/ellauri075.html on line 56: Sestofilt sai vaikutteita erityisesti Friedrich Nietzscheltä, Søren Kierkegaardilta, Fjodor Dostojevskilta ja Leo Tolstoilta, joista hän kirjoitti useita teoksia. Teoksissaan hän on käsitellyt muun muassa teologiaa, nihilismiä, rationalismia ja irrationalismia. Sestofiltilta ovat saaneet vaikutteita muiden muassa D. H. Lawrence, Nikolai Berdjajev, Sergei Bulgakov, Albert Camus, John Middleton Murry, Jules de Gaultier, Lucien Lévy-Bruhl ja Czeslaw Milosz.
xxx/ellauri157.html on line 475: Martin Buberin dialogifilosofian historiallisia yhteyksiä voidaan nähdä luonnollisesti jo Sokrateessa, mutta varsinaisesti suurimpia vaikutteita filosofiseen ajatteluunsa Buber sai 1800-luvun filosofeilta, kuten Nietzscheltä, Kierkegaardilta, Feuerbachilta ja Jacobilta. Myös Kant on monin osin vaikuttava taustahahmo. 1700-luvun itäeurooppalaisella juutalaisliikkeellä hasidismilla on ollut Buberin ajatteluun vähintään yhtä suuri vaikutus kuin varsinaisilla filosofeilla. Selvää edeltäjää Buberin ajattelulla ei kuitenkaan ole. Samanaikaisesti Buberin kanssa tosin syntyi monella tavalla toisiaan muistuttavia dialogifilosofioita, mutta ilmeisen riippumattomina toisistaan
8