ellauri002.html on line 369: Kieli kiusoista kerätty,
ellauri002.html on line 1156: Kielitiede, uusi aine, on professorin puutteessa.
ellauri002.html on line 1421: Kielitieteen ja fonetiikan lukaalit oli Vironkadulla puulämmitteisessä asuintalossa. Assarit lämmitteli jalkojaan posliiniseen irtopatteriin.
ellauri003.html on line 859: Kieli kuppina, suu kolmiona
ellauri007.html on line 1290: 2. Kieliteknologiassa oli homoja.
ellauri011.html on line 719: Kielipalvelut joutais muuten naisille, mutku niiden pitää ollaa hiljaa seurakunnassa. Helluntaiystävät luopui tästä säännöstä. Ja kirkosta.
ellauri014.html on line 360: Mitä jää? löysää haistelevaa humanismia, VA Koskenniemi kaliiperin klassikoiden palvontaa, ylä- ja keskiluokan ennakkoluuloja. Kielistä jää ranskan lisäx italia, kun sitä Rusakkokin sattuneesta syystä osaa.
ellauri016.html on line 898: Panem et circenses. Panoa ja sirkushuvia. Paljas elämä ilman niitä ei ole kelvollista. Kielitaidottomana ei ymmärrä edes tv-mainoxia. Kelvolliseen kuuluu Juhan mukaan aikuiskoulutus, rakastaminen (reproduktio, ei pelkkä itsetyydytys), työn tekeminen (toimeentuloksi, ei ilmatteexi), poliittinen elämä ja elämäkerturointi (julkinen paasaus, esim pamfletit, ja juoruilu).
ellauri022.html on line 267: Luisa on aika hyvä hassuttelija. Sillä on koko lailla huumoria, niinkuin LM Montgomerylläkin. Kuin myös Austenilla, Kinsellaa unohtamatta. Se pelastaa tyttöjen kirjat opettavaisuudelta. Aika järeetäkin satiiria sillä on. Kielikellot kuiskii että olis hyvä koko perheelle jos rouva Shaw, hmhmh, pääsisi rauhaan. Luisa näyttää että sitäkin tarvitaan, pitämään toimettomana pörräävä Tomi hengissä. Pikiä halveerattiin, mutta se teki Lean ja Paulin loppuelämästä siedettävää. Saku toi Sirkan elämään sisältöä. Kaikilla on joku tehtävä luojan suuressa ja suht sekavassa suunnitelmassa.
ellauri026.html on line 62: Oli ennen Onnimanni, Onnimannista matikka. Matikasta maitopyörä, maitopyörästä pytikkä... Vanha tuttu loru jatkuu loputtomiin. Siinä käytetään mitä tahansa toisiinsa sointuvia sanoja, eikä siinä ole välttämättä mitään järkeä. Mutta se onkin tarkoitettu hauskanpitoon. - Kaiken ei tarvitse olla haudanvakavaa, todetaan Kielitoimistosta:
ellauri026.html on line 64: - Kieli ei ole oikeastaan vakavaa. Se on leikillistä ja hauskaa. Lorussa ei ole suurta juonta, jossa kerrottaisiin lapsille opetus, vaan siinä todellakin hauskutetaan itseä ja lasta. Toki luovuutta ja muistiakin samalla kehitetään.
ellauri028.html on line 286: Kielillä puhumisesta
ellauri028.html on line 288: Kielistä mä oon ollut aina kiinnostunut, ihan pienestä.
ellauri032.html on line 344: Vale pohditutti ankarasti myös vielä yhtä aika lahjatonta matemaatikkoa Wittgensteinia, joka kehitti Platonin ideoista kuvateorian. Se piti porua kuvateoriasta vuosikymmenet, teki huonoa matematiikan filosofiaa siitä ilman villoja. Hullu piti sitä vielä parhaana aikaansaannoxenaan. Filosofeista osa on epäonnistuneita matemaatikkoja, osa täysin hölmöjä humanisteja jotka ei osaa laskea edes sormilla. Kielitieteilijöissä on myös näitä kahta sorttia.
ellauri041.html on line 1142: Kuin Kielikoneen älypuoli Kimmo Kettunen.
ellauri043.html on line 19: ANTTONI PYP PIPO
Kielilläpuhumista
ellauri045.html on line 341: Mäkelä on koulutukseltaan kansakoulunopettaja. Hän toimi opettajana Käpylän iltaoppikoulussa. Mäkelän vanhemmat olivat kansakoulunopettajat Väinö Mäkelä ja Eevi Leinonen. Hän on vanhempiensa nuorin lapsi. Ilmeisesti äidin hemmokki. Mäkelän ja hänen isänsä välit olivat hyvin vaikeat, mistä hän kantelee kirjassaan Isä (2004). Kantelupukki. Kielikello. Tjatare. Poliisin vasikka.
ellauri047.html on line 103: Samanlaista kuin Christiane saa moni kuulla puolison nenäkkäiltä kolleegoilta, etenkin snobeilta. Samaa sano Conradin vaimosta Russell ja sen leipäsusi, samaa sanoi jotkut monomaani lindkvistit Seijasta ja musta MIT:issä. Kielitieteilijät tuppas seukkaamaan vaan keskenään, eikä tajunneet kuinka joku voi olla jonkun kaa jota ei kiinnosta suffixit eikä puffixit. Yhtä kohtuudella voi ihmetellä, mitä kemisti voi nähdä sellaisessa, joka lukee vaan vihaisena semantiikkaa. Onnex se sentään näki jotakin, ainakin välähdyxenomaisesti joskus, vaikka saikin yhtä monta kertaa katua. Mä ize halaan izeäni etten tehnyt samaa erehdystä kuin opiskelukaverit. 40 vuodessa ois alkanut ne puffixit roikkua zum Hals heraus. Monikohan niistä samispareista on vielä naimisissa?
ellauri048.html on line 979: Tennysonin runouden viktoriaaninen romanttisuus ei aina nappaa nykyajan makuun. Kielikuvat voi olla liian kukkaistuoxuisia. Sotasankariutta romantisoidaan. Alf on britti-imperialismin kakunkuorruttaja, se koittaa löytää laissez faire riistosta jotain jaloa. Siinä sivussa se vähän luontoilee. Koko ajan on noita “transseja”, kaikenlaista transsendenssiä ja hiljaisuutta ja yxeyttä siihen sun tähän, ja paljon, paljon loppusointuja. Termiittipesän kuhnuri päästelee peräpäästä pesän tuoxua.
ellauri053.html on line 106: Pakerran taas Carassuxen väitöskirjaa snobeista, Proustista ja Bergeristä. Päästyään rahoihin herrasväet pyrkivät vallasväen piireihin. Aristokattien tyylin (le style) sijaan tuli muoti (la mode), ja omaperäisyyden (originalité) tilalle nimekkyys (distinction). Kuten Kierkegard saa fiffigt fick det till: Det Erhvervede on parempi kuin det Oprindelige. Tämän päivän luokattomilla talouslipilaareilla muodin korvaa nyttemmin trendi ja distinctionin celebrity. Kielikin on vaihtunut.
ellauri058.html on line 269: Hotakainen aloitti kirjailijanuransa 1980-luvun alussa runoudella. Hänen esikoisteoksensa on vuonna 1982 julkaistu runokirja Harmittavat takaiskut, joka on tunnelmaltaan, miljööltään sekä aiheiltaan hyvin suomalainen. Vuonna 1985 ilmestynyt teos Kuka pelkää mustaa miestä esittelee arkisia aiheita. Kirjojen teemoja ovat yksinäisyys ja rakkaus, mutta runojen perussävy ei ole pessimistinen tai surullinen, vaan lähinnä ironinen. Runokokoelmat Hot (1987) ja Runokirja (1988) ovat edellisiäkin vauhdikkaampia, arkisempia ja humoristisempia. Niissä on sama henki kuin hänen aikaisemmissa teoksissaan. Hotakaista on kutsuttu jo esikoiskokoelmastaan asti ”velmuksi kielipeluriksi”, joka käyttää paljon vertauksia ja sanaleikkejä ja vie niiden käytön pitkälle. lähde? Vuonna 1989 Hotakainen sai Runokirjasta Kalevi Jäntin palkinnon. Kielipelimies, sehän on kuin tämä paasaaja.
ellauri058.html on line 460: Kielitiede ei ole enää sexikästä. Huotarin Peirceltä apinoima jako syntaxi, semantiikka ja pragmatiikka saavat tehdä tilaa gradun menetelmäluvussa vanhemmille samansisältöisille sanoille formaalinen, sisällöllinen ja kontextuaalinen. 2 ensimmäistä palautuu Aristoteleeseen, kontexti kexittiin 1500-luvulla. Graduntekijän teoreettinen innovaatio on "subjektiivinen kontexti", johon menee mutuaines.
ellauri062.html on line 971: "Tahtoo Arvoon" on käännös Otto Weiningerin filosofian keskeisimmästä käsitteestä "Wille tumputtaa" (vrt. Nietzschen "Wille mahtailee"). Teos sisältää useita Weininger-aiheisia ja Weininger-vaikutteisia esseitä. Kieliasua on pyritty hiomaan.
ellauri064.html on line 114: Timo Honkela järjesteli hackathoneja ennenkuin aivosyöpä vei. Ennen leikkausta se kuzui kaikki vuoteensa viereen kuulemaan viimeisiä evästyxiä. Kuuluisa aivokirurgi Herne-Herne sai sen vielä jaloilleen. Toisella yrityxellä se poistui hyvällä hiljaa takavasemmalle ja Herne Herne lähti Kiinaan keltaisemmille laitumille. Harri Jäppinen ei oikein arvostanut sen kontribuutiota Kielikoneeseen. Se vaikutti kiltiltä mieheltä, mutta mitähän tuumasi sen haaremi. Eläköitynyt Herne-herne leikkelee kiinalaisten aivoja vielä tänäkin päivänä ellei ole kuollut. Se jäi hiljan kiinni huonosta käytöxestä lentokoneessa. Se luuli olevansa jotakin.
ellauri064.html on line 165: himmailla Kieli Tarkkaile Muokkaa (slangia) vitkastella, viivytellä, hidastella: Räikkönen tais johtaa kisaa niin paljon, että vikoilla kierroksilla sillä oli varaa himmaillakkin.
ellauri065.html on line 555: - Tuuha sieki vaa peremmäl! Mie paan siul teeveen lämpiimää. Ensin hän oletti sotilaspalvelijan lähtevän hakemaan vanhaa hitaasti käynnistyvää Salora-televisiota. Kun sotilaspalvelija sitten palasi saliin kantaen tarjottimella samovaaria, kermanekkaa ja kuppeja, Lampião oivalsi palvelijan tarkoittaneen teevettä. Kielimuuri oli taas tukkinut keskusteluyhteyden. Tästähän beatlestukkainen nilkki oli juuri varoittanut. Erimielisyydet johtuvat kielitaidon puutteesta. Lukekaa kapustaa! Lahtarisika Hannu tajusi että sotilaspalvelija oli kuin nuorennettu uusintapainos Antero Rokasta, rammasta kulkurista joka 1940-luvun alussa kylvi kauhua itärajalla. Rintamalla oli tapahtunut 2 hyvin raakaa sexuaalirikosta. Miesten antamat tuntomerkit sopivat täydellisesti Rokkaan. Ylen sankea priha. Juanikas virtaheponen ei pidä Väpistä, se on huomattu jo ennenkin. No aika paskahan se olikin miehexeen. Sekin oli.
25.10.2015 Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva. Tämä käy ilmi Väinö Linnan Pylkkäälle lähettämästä kirjeestä. (Ote Väinö Linnan kirjeestä Viljam Pylkkäälle, päivätty Tampereella 23. toukokuuta 1955)
Viljam Pylkäs sai elää pitkän elämän. Hänet siunattiin haudan lepoon helmikuussa 1999 kunnioitettuna sotaveteraanina. Siitä tilanteesta ei Valkjärveltä kotoisin oleva suppliikkimies enää osannut luistella ulos. Juanikas virtaheponen ei pidä itäsuomalaisista. Väpi oli kyllä hämäläinen, Urjalan poikia, sankarien syntysijoilta. Jostain syystä Pylkästä ei mainita Quoran suurten suomalaisten badassien listalla. Siellä on Lauri Törni, se yx leukapuoli tarkkampuja, Mannerheim ja Lalli. Lälli kooros puuttuu myös. Er. epm.
ellauri082.html on line 605: "Uskonto tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan uskoa jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaoloon ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta. Usein uskonto on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina yhteisöllisinä tapoina ja palvontamenoina." - wikipedia
ellauri088.html on line 63: Lingvistit koko internetissä oli hirmu innostuneita kun tää filmi tuli ulos - vihdoinkin filmi meistä, joka on (lähes) asiallinen! Naislingvisti, vielä aika nättikin! Internetin suosikkilingvisti Gretchen McCulloch keräsi joukon artikkelilinkkejä (tässä) ja teki episodin podcastiinsa nimeltä Lingthusiasm tästä filmistä (transkripti). Kun sen kilpailija Neil deGrasse Tyson teki naisia halventavan huomautuxen että olisi pitänyt valita salakirjoitusexpertti ja astrobiologi puhumaan mustekaloille (ne on sentään enimmäxeen miehiä, Turing jopa homo sapiens), Kieliloki postasi avoimen kirjeen lingvisteiltä selittämään mixi se on väärässä.
ellauri095.html on line 242: Hilja Haahdenkin ois kannattanut lukea Duns Scotusta. Mutta se ei osannut latinaa, eikä Dunce suomea. Kielivaikeudet ovat aina esteenä. Haaste ainakin, liikennepomppumainen hidaste.
ellauri118.html on line 544: Naamat ei lähetä laivoja eikä polta torneja. Imevät sikaaria enintään. Metaforasta tulee arkinen ja urheiluselostajasta pelaaja. Kielikuva ja kertoja lähtee messiin arkiryskeeseen.
ellauri133.html on line 141: Kielioppi koostuu säännöistä joilla estetään ajo kiellettyyn kynäilysuuntaan ja vältetään sanakolarit ja ruuhkat. Jos kaikki seisoisivat kulmissa ei kukaan pääsis liikkumaan. Tepon toosassa on niitäkin.
ellauri143.html on line 1499: Luku 112. Kielisati (hyvinvoinnin valmistus): 1111–1120
ellauri151.html on line 522: Oikeestaan tää Laren kielenkäyttö mätsää hyvin mun peliteoreettiseen pragmatiikkaan, missä myöskin "merkitys" oli "tarkoitus", eli se mihin dialoginpelaajat pyrkivät kun ne sanoo eli tekee jotakin. Kielitieteen kursseilla mulla oli eri merkityxen sortteja, lähtien tämmösestä syy-seuraus assosiaatiosta (savu merkkaa tulta) semanttisen "tää merkki tarkoittaa miesten vessaa" ja syntaktisen (myopis tarkoittaa hiirenkorvaa) merkityxen kautta tähän pragmaattiseen, joka näyttää olevan Larzallakinn mielessä. On huomattava, että peleissä pelaajalla pitää olla utiliteetteja, joita se maximoi, eli nyt sit tän teodikeakysymyxen takana on mitä jumala oikein ajaa takaa tässä hommassa, koska on lupa olettaa, että se seuraa aina sen optimistrategiaa. Toisaalta ongelmaa hankaloittaa se, että toisen opinkohdan mukaan sillä on käytössään kaikki strategiat koko pelilaudalla, et oikeastaan se vois ratkasta Hoblan labyrinttitehtävään vaan teleportoimalla suoraan Maxin auton vara-avaimien luo kiertämättä kassan kautta, tai hizi, vaan luomalla Maxille sormia napsauttamalla uuden avaimen. Tai uuden auton, tai mitä vaan. Tästä komplikaatiosta seuraa se, että sen utiliteettien pitää olla jotain tosi kieroa, joka oikeuttaa kaikki nää kiemurat, joissa menehtyneitä apinoita lentää reestä joka käänteessä. Eli näillä alkumietteillä aletaanpa lukea mitä Larella on sanottavaa tästä.
ellauri159.html on line 1425: Samoilla linjoilla liikkuu nyttemmin Leena Krohn, kuten albumissa 103 on jo kerrottu. Entisessä Nuori, nyttemmin vaan Voima-lehdessä sen uusinta tiedotetta aiheesta Mitä en koskaan oppinut (tästä teemasta riittää kerrottavaa) pasuttaa joku Jaana Kivi, ei tosin yhtä unohtumattomasti kuin kaima Alexis. Leena kertoo et joku oli kirjoittanut vessan seinään filosofian: aika on luonnon keino estää kaikkea tapahtumasta heti. Ammattifilosofi Simo Knuuttila oli lukenut vessan seinästä opiskelijana Kielissä: Warum scheissen die Deutschen soviel? Weil sie soviel Kartoffel essen. Kaikki ovat lopulta uhanalaisia. Ihmisen luoma on katoavaista, kuten totesi jo saarnaaja. Krohnin mielestä ylivertaisuutemme perustuu asioille kuten ajattelu ja izetietoisuus. Enemmän ajattelua ja vähemmän izetietoisuutta olisi kylä parempi. Hupenevat luonnonvarat eivät tunnista luokkarajoja. Vizi kyllä tunnistavat, loppupeleissä rikkaat eeku rikastuvat lisää ja köyhät kurjistuvat. Ihmiskunnan Usherin talo, hei sehän on Edgar Allan Poe-alluusio. Hörhökirjailija sekin. Krohnin varsinainen vihan kohde on virzanhajuinen makkaratalo. Aika betonibrutaali se onkin. Sitä paikkaa ei ole helppo rakastaa. Muurahaiset pitävät meitä tavattoman yxinkertaisina olioina. Emme osaa edes omaxua ei-kuluttavaa elämää. Aika kuluttavaa tää mustakin on ollut.
ellauri180.html on line 157: Kaljuuntuneen ja pyylevöityneen Philip Roth-lookaliken Fred Karlssonin jouzenlauluna ilmestyy 2022 täysin uudistettu Kielitieteen perusta. Siitä mä en enää juuri perusta. Se on takuulla samaa paskaa vähän uudemmassa leilissä.
ellauri185.html on line 261: 10.3.2022 klo 9.21 - Kikan Profiili: Ja kyllä sä oot. Kielilutkautuksissa ja myös monesss muussa😃😀😄
ellauri190.html on line 132: Viimeinen kirjallinen maininta rusien ja petsenegien taistelusta on Kiovan piiritys vuonna 1036, jolloin suuriruhtinaan joukot tuhosivat kaupunkia piirittäneet petsenegijoukot. Suuriruhtinas Jaroslav käytti taistelussa kahta taistelusiipeä: kiovalaiset ja novgorodilaiset. (Dodi, ryssäkansat toimivat tässä yhteistuumin veriveljinä.)Tämän taistelun jälkeen petsenegejä ei mainita enää itsenäisinä, vaan he osallistuivat taisteluihin uuden liittolaisensa, berendien, kanssa. Heitä nimitettiin myös tsorni klobukeiksi (eli mustahatuiksi). Ryssät olivat valkohattuja. Muisto petsenegeistä on jäänyt eloon myös myöhemmille ajoille kuten kirjallisuudessa rohkea Tselubei, joka ryhtyi Kulikovin taistelussa kaksintaisteluun. Häntä nimitettiin petsengiksi. Kulikov oli joku käpistelijä Kielikoneella. Ei sitä kyllä pezengixi sanottu. Pezit oli pienen tiilen muotosia karkkeja hassussa dispenserissä.
ellauri191.html on line 74:
Kieli
ellauri192.html on line 53: Trubetzkoy oli strukturalismin patriarkkoja Roman Jakobsonin kaa, jota Lévi-Strauss koitti kaupata myös antropologiaan. Kielitieteessä se meni kaupaxi kuin siimaa, aina Chomskyyn saakka, joka antoi sille kuoliniskun transformaatioilla. Sillä kuten muistetaan, strukturalismin komplexisuus jää Chomskyn luokkaan 2. Trubetzkoyn fonologia hoituu enimmäxeen vielä yxinkertaisemmilla, luokan 3 äärellisillä automaateilla, joiden parissa Kimmo Koskenniemi jaxoi puuhastella koko uransa. Vaikka mitä väliä noilla Chomskyn yläluokilla on tekoälyn kannalta? Nehän perustuu äärettömyyden idealisaatioon. Neuroverkot osoittavat ettei sellaisia enää tarvita. Ajamalla äärellisen tilan mallia liukuluvuilla voi tavallisen nörtin pelikoneen grafiikkakorteilla simuloida aapan aivotoimintaa niin hyvin ettei sen oma aivokuori pysy mukana. Kukas sitä enempää älyä voi enää vaatia?
ellauri246.html on line 627: Hyvä Leonid Ilyich, jättäen Venäjälle, ei hänen tahtoaan, mitä voit, tiedän, olen päättänyt vedota sinulle pyynnöstä, oikeus minulle antaa yrityksen tietoisuuteen, että kaikki, mitä olen tehnyt 15 vuotta kirjallisuutta. Työ, se palvelee ja palvelee myös vain venäläisen kulttuurin kunniaa, ei mitään muuta. Haluan pyytää sinua antamaan mahdollisuuden säilyttää olemassaoloani, läsnäoloni kirjallisessa prosessissa. Ainakin kääntäjänä - kapasiteetissa, jossa olen edelleen kannattanut. Uskallan ajatella, että työni oli hyvä työ, ja voisin jatkaa hyötyä. Lopulta sata vuotta sitten harjoitettiin. Minä kuulun venäläiseen kulttuuriin, olen tietoinen siitä, että lopputulos, eivätkä muutosta lopputuloksessa ei voi vaikuttaa. Kieli on muinaisempi ja väistämätön kuin valtio. Minä kuulun venäläiseen kieleen, ja kuten valtio, sitten minun näkökulmasta kirjailijan isänmaallisuus on, miten hän kirjoittaa kansan kielellä, josta hän asuu eikä vala rostrumista . Olen katkera lähteä Venäjältä. Olen syntynyt täällä, kasvoin, asui, ja kaikki, mitä minulla on sielulle, velkaa hänelle. Kaikki on huono, joka putosi minun osuuteeni, jossa on enemmän kuin hyvä päällekkäisyys, enkä koskaan tuntenut Isänmaa. En tunne nyt. Sillä, koska se on lakannut Neuvostoliiton kansalaiseksi, en lakkaa olemasta venäläinen runoilija. Uskon, että tulen takaisin; Runoilijat palautetaan aina: lihassa tai paperilla. Haluan uskoa molempiin. Ihmiset tulivat pois tästä iästä, kun oikeus oli vahva. Tehdä tämä maailmassa liikaa heikkoa. Ainoa oikea asia on ystävällisyys. Pahasta, vihasta, vihaa - anna vanhurskas - kukaan voittaa. Me kaikki tuomittiin samaan: kuolemaan. Minä kuolen, kirjoitat näitä rivejä, kuolet, luen heidät. Meidän asiamme pysyvät, mutta ne tuhoutuvat. Siksi kukaan ei saa häiritä toisiaan tekemään liiketoimintaansa. Edellytykset ovat liian raskaita vaikeuttamaan niitä. Toivon, että ymmärrät minut oikein, ymmärrät mitä pyydän. Pyydän minua antamaan minulle mahdollisuuden jatkaa Venäjän kirjallisuudessa Venäjän maalla. Mielestäni en ole syyllistynyt kotimaani. Päinvastoin mielestäni on paljon oikeuksia. En tiedä, mikä on vastauksesi pyyntööni, hän tapahtuu lainkaan. Se on sääli, etten ole kirjoittanut sinulle ennen, ja nyt ei ole aikaa jäljellä. Mutta kerron teille, että joka tapauksessa, vaikka ihmiset eivät tarvitse kehoa, sieluni on edelleen hyödyllinen. "
ellauri254.html on line 833: Skhlovskyn pöljimpiä ajatuxia oli että kirjan sisältö on siinä käytettyjen tyylikeinojen summa. Tai että "maailman ja toisen maailman ja kissan ja kiven vastakkain asettelut ovat yhden arvoisia." Mitä potaskaa! Formalismia! Kieli, kuva, komposiittiö, siinä Zamyatin kolme valasta, sen länsimainen maneeri. Jevgenin mieltymys satiiriin oli hoitamattomaxi jäänyt tauti.
ellauri270.html on line 74: Kieli on, kuten jotkut sanovat, jugoslaviaa, jonka syntaksi on joskus tyypillinen kroatia, joskus serbia ja hyvin usein bosnia. Romaani on siitä erikoinen että siinä on runsaasti realistisia kuvauksia tilanteista, ihmisistä, maisemista ja sisätiloista. Sen Nobelmainen idealismi pursuaa esim seuraavasta wikiquotesta:
ellauri270.html on line 168: Kieli
ellauri270.html on line 214: Professori Geoffrey Leech (1936-2014), laitoksemme perustajaprofessori ja vaikutusvaltainen tutkija, joka on muokannut useita kielitieteen aloja, kuoli yllättäen 19. elokuuta 2014. Lancasterin yliopiston Kielitieteen ja englannin kielen laitos järjesti professori Geoffrey Leechin muistotilaisuuden 22.11.2014. Katso kuvat muistotilaisuudesta jos kiinnostaa.
ellauri283.html on line 81: Ja hämärää outoilua. Unenomaista sekoilua. Torstenin karvainen rinta ja nivuset. Tuttua heinäkenkäkynäilijöiden "nyt saat naija mua" tyyliä. Oliko se Musta lumikki (1971)? Eugene Holman siis. Kielitiede on terminologian vidakko. Ei ollut se vaan Maa on syntinen laulu (1973), Timo K. Mukka. Tuutko miun mukkaan? Nai mihin reikään vaan ihan oman maun mukkaan. Naispääosan esittäjällä oli naamakin römpsännäköinen. Hän tarttui elimeensä ja huomasi että se oli lämmin ja iso.
ellauri283.html on line 95: Löllömaha Kielikoneen (tai Lingsoftin tai jonkun kolmannen kieliteollisuuden pikkuputiikin) toimitusjohtajan näköinen poliisi on ellottava. Come to think of it kaikki tyypit viemärivesisarjassa on ällöjä. Koko sarja on epämiellyttävä, mukana ei ole yhtäkään sympaattista hahmoa. Kaikii on kuin Yrpä ja Illu Pulttiboisissa, vitun lammasmaisia sössöttäjiä. Mia ja Anniekin ovat ällö yhdistelmä kuviteltua 70-lukua ja todellista 2020-lukua. Vikaa on kyllä Ekmanissakin, en pidä koko ämmästä. Halpa Timo K. Mukka jäljittelijä. Birger on vetelys, Johan liukas laiha ankerias ja Alma Pöysti näyttää tanakalta pillusillaan. Ei sentään ollut ajeltu, eikä siinä ollut tazkoja. Count your blessings. Ällöttäviä leveitä nahkavöitä availlaan koruttomalla 2020-luvun tyylillä. On se oikeasti niin että nykyporukoilla ei ole enää mitään häpyä, ja se näkyy anakronismeina näissä viime vuosituhannelle sijoitetuissa sarjoissa.
ellauri313.html on line 105: Se isoin kysymys on sitten onko siinä sanoma, vai onko se vain epämääräistä sanahälinää? Ölinää tahdonvastaisella pukilla? Kieli särkyy, säikkyy, naksuu, jytisee ja laulaa. Häpykieli läpsyy vasten munapusseja perätarjonnassa tahi kääntäen.
ellauri325.html on line 731: Matista tuli 60-luvulla afrikanisti sattumalta Jane Györgyn tehtyä oharit. Muuan vanha neiti suhtautui lähentelyyn lievästi sanoen epäluuloisesti. Kovan ähellyxen perästä Masa pääsi kuin pääsikin neidin kaislahameen alle. Kielitaito kehittyi siinä samalla, kun käytettiin väliin ndongan kieltä ja väliin kwanyamaa.
ellauri340.html on line 506: Monet itävaltalaisen kirjailijan päähenkilöistä ovat vaeltajia, ja kirjailijalle havaitsemistyö on yksinäistä kamppailua eristäytyneen itsensä ja hämärän ulkomaailman välillä. Kieli on silta: välttämätön havaitsemamme ja tuntemamme artikulaatiossa, mutta myös pohjimmiltaan haavoittuvainen romahdukselle. Handke kohdistaa käyttämänsä sanat mikroskooppiseen tarkasteluun: Usein on hämmästyttävä kyky siirtyä abstraktien (esimerkiksi miltä tuntuu olla "onnistunut päivä") ja täsmälleen aistinvaraisten (esimerkiksi askeleiden äänen meditaatio) välillä kaivon kannessa). Vaikka ne ovat usein irrallisia sävyltään, tämä tasainen vaikutelmien kertyminen saa lukijat kyseenalaistamaan, kuinka sopusoinnussa he ovat ympäristöönsä ja lauseisiinsa. Yksityiskohtaisuus, jonka Hedelmävarkaan kertoja yrittää pukea ympärillään oleva maailma sanoiksi, luo ristiriidan: yksittäiset hetket vaativat yksityiskohtiaan, mutta maailma itsessään on epämääräinen, ikään kuin kamppailee oman painonsa alla. [tarkenna] Se voi saada skeptisen lukijan pohtimaan, puuttuuko kertojalta – ja laajemmin myös Handkelta – joskus metsää kaikille huolellisesti kuvatuille puille.
ellauri345.html on line 621: Lütjenburg on kaupunki Plönin piirikunnassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa pohjoisimmassa Saksassa. Kielin itäpuolella sijaitseva Lütjenburg on Amt Lütjenburgin hallintokaupunki. Amt Lütjenburg on suhteellisen harvaanasuttu hallinnollinen alue Plönin piirikunnan koillisosassa, sen väkiluku on noin 15 000 (2019). Kolmikymmenvuotisen sodan aikana 1643 Lütjenburg maksoi ruotsalaiselle Lennart Torstenssonille 1 000 taaleria (Reichstaler) niin kutsuttua paloveroa. Palovero eli sotavero tarkoittaa vihollisen valtaamiltaan alueilta verona ottamaa omaisuutta. Se tarkoitti vakuutusta tulipaloilta, eli ettei ko. vihollinen sytyttänyt taloa tai kylää tuleen. Paloveroa ovat kantaneet niin venäläiset ruotsalaiset kuin tanskalaisetkin.
ellauri347.html on line 174: Tohtori Friedin hahmo perustuu läheisesti Greenbergin oikeaan lääkäriin Frieda Fromm-Reichmann ja sairaalaan. Fromm-Reichmann kirjoitti hehkuvia raportteja, joissa keskityttiin kehua repostelemaan Greenbergin'n neroutta ja luovuutta, minkä hän näki merkkeinä Greenbergin synnynnäisestä terveydestä, mikä osoittaa, että hänellä oli kaikki mahdollisuudet toipua mielisairaudestaan. Kieli jonka Greenberg keksi varhaisessa iässä esti hänen isäänsä lukemasta hänen runojaan, ja hänellä oli oma kirjoitusjärjestelmänsä, joka muistutti kiinalaisia merkkejä. Gerald Schoenewolfin mukaan Irian oli kuitenkin armenian murre. Chestnut Lodgessa ollessaan Greenberg kuvaili lääkäreilleen Iria-nimistä fantasiamaailmaa ja lainasi runoutta iranin kielellä. Jotkut Greenbergin lääkäreistä kuitenkin katsoivat, että tämä ei ollut todellinen harha, vaan Greenberg oli keksinyt sen paikan päällä tehdäkseen vaikutuksen psykiatriinsa. Eräs lääkäri meni niinkin pitkälle, että totesi, että irian kieli ei ollut varsinainen kieli, vaan eräänlainen ko. paskiaisen paikassa Chestnut Lodge Rockville, Maryland keximä Armenian murre. Nimistä päätellen nää on mokkereita joka iikka.
ellauri349.html on line 226: Kirjan painopiste, joka on jaettu viiteen osaan, Filosofia, Kielitiede, Taide, Spirituaalisuus ja Politiikka, löytyi Irigarayn vaatimuksesta dialogin keskeisestä roolista ja erilaisuuden hyväksymisestä lähtökohtana kirjan rakentamisessa. uutta kulttuuria.
ellauri350.html on line 145: Ukrainalle vaaditaan pitkän kantaman ydinohjuksia: ”Kieli, jota Putin ymmärtää: turpasauna!
ellauri352.html on line 323: Durkheimin mukaan mikään tieto maailmasta ei ole mahdollista esittämättä sitä tavalla tai toisella, vaikka elehtimällä. Kieli noudattaa kahta Durkheimin esittämää totuuden kriteeriä: persoonallisuus ja vakaus. Höh. "Kollektiivisen käsitejärjestelmän edessä yksilöllinen mieli on samassa tilanteessa kuin Platonin nous (kr. 'lättänenä'), joka kohtaa Ideoiden maailman. Hän pyrkii omaksumaan heidät, koska hän tarvitsee niitä voidakseen käydä kauppaa kanssaihmistensä kanssa". Onpa juutalainen ajatus.
ellauri375.html on line 141: Jumalan kuusi työpäivää ja yksi lepopäivä on annettu perusteeksi sille, miksi meidän tulee pitää lepopäivä kuuden työpäivän jälkeen. Emme työskentele tuhansia vuosia ja sen jälkeen lepää tuhansia vuosia. Luomisessa ei ole taukoja jakeiden 1, 2 ja 3 välissä, kuten Vartiotorniseura antaa ymmärtää. Kielitieteilijä Dr. Charles Taylor toteaa vastauksessaan Jehovan todistajien väitteeseen, että jokainen ”päivä” on tuhansia vuosia pitkä: ”Ei ole mitään mieltä odottaa 1 000 vuotta kasvien luomisen jälkeen niitä pölyttävien hyönteisten luomista.” Tainojaa, tuulipölytteisiä voisi toki luoda odotellessa.
xxx/ellauri076.html on line 474: Jukka Petäjä moittii kirjailijakolleegaa että se sanoo tolla lailla "aikanaan" vaikka puhuu olleista ja menneistä. Jukan mielestä pitäis sanoa "aikoinaan" siinä yhteydessä ja "aikanaan" vaan kun on puhe tulevaisuudesta. Se taitaa ollakin Wallun (ja etenkin Wallun äidin) virkaveljiä. Kielipoliisi. Tukari. No jos ei ole yhtään muuta sanottavaa, niin sanoo sitten tän. Tarkkaan ottaen 'aikanaan tarkoittaa 'sen omana aikana', ja aikoinaan' suunnilleen 'niinä aikoina kun oli'. Aikoinaan siis on menneen ajan adverbi, mutta aikanaan on neutraali. Kukin voi olla oikeassa aikanaan, ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Paizi Petäjä. Se on aina väärässä.
xxx/ellauri086.html on line 936: Kielivä sydän (Tell-tale heart) on dostomainen juttu murhasta, vielä turhemmasta kuin dostolla. Tyyppi tappaa vanhan äijän koska sillä on ällö silmä. Size kuulee tapetun äijän sydämen tumputtavan ja tulee entistäkin hullummaxi mikäli mahdollista.
xxx/ellauri120.html on line 162: Kielitaitoinen ja sujuvasanainen paskanjauhaja.
xxx/ellauri129.html on line 727: Nodierin kirjoitukset luonnonhistoriasta sisältävät useita hyönteistiedettä koskevia aiheita, kuten Dissertation sur l’usage des antennes dans les insectes (1798) ja Bibliographie entomologique (1801). Kielitiedettä käsittelevät Nodierin teokset ovat Dictionnaire raisonné des onomatopoées de la langue française (1808), Dictionnaire universel de la langue française (1823), Examen critique des dictionnaires de la langue française (1828) ja Notions élémentaires de linguistique (1834).
xxx/ellauri157.html on line 477: Martin Buberin Minä-Sinä-filosofia perustuu jaolle kahdenlaisiin maailmassa vallitseviin suhteisiin: Minä-Sinä ja Minä-Se. Näitä suhteita Buber kutsuu nimityksellä "perussanapari". Puhe perussanapareista viittaa suhteen kielelliseen perustaan: suhde syntyy kielessä ja elää siinä. Kieli on Buberille jotain subjektiivisuuden ylittävää, ja ”kieli ei ole ihmisessä, vaan ihminen kielessä”. (Buber, M., Die Schriften über das dialogische Prinzip, Heidelberg, 1954. 21:49). Perussanat määrittelevät ihmisen olemista, ja Buberin mukaan ihmisen maailma on kaksitahoinen tämän kommunikaation kaksitahoisuuden mukaisesti. Buberille ei myöskään ole minuutta irrallaan perussanojen määrittelemistä sosiaalisista suhteista: on vain perussanan Minä-Sinä Minä tai perussanan Minä-Se Minä.
xxx/ellauri178.html on line 242: Kielikysymyksestämme vieläkin hiukkasen. 1927
xxx/ellauri178.html on line 347: Anton Tšehovin tuotanto sijoittuu realismin ja modernismin väliin: kerronta on realistista, mutta tapa hahmottaa maailma uudenlainen, usein impressionistiseksi kuvailtu. Sitä ei voi sijoittaa mihinkään tiettyyn virtaukseen. Tšehovin kerronta on puolueetonta, objektiivista ja tarkkaa. Kieli on konkreettista ja yksinkertaista. Kertomukset ovat tiiviitä, vailla johdantoja ja juonenkäänteitä.
xxx/ellauri187.html on line 612: Kielitieteen laitoxella makkaratalossa huseerasi koukkunokkainen tiukka feministiaktivisti nimeltä Mila Engelberg. Olikohan se mielissään vai pahastunut siitä että sen nimi tarkoittaa esinahan leikkaamista. Nyze on aika kiltinnäköisexi nuutunut. Se koittaa muuttaa sukupuolitettuja työnimikkeitä neutraaleix.
xxx/ellauri212.html on line 369: Samaan aikaan mustaihoisten ja latinoiden määrä on huolestuttavasti kasvanut, kertoo Medical News Today. Ruozi meni perässä rahtaamalla maahan laivalasteittain vessanpesijöitä joille ei löytynyt riittävästi pestävää. Näät ruozalaiset eivät enää syö yhtä paljon mandelpotatisar kuin ennen. Warum scheissen die Deutschen soviel? Weil sie soviel Kartoffeln essen. Tämän luki Knupo vessan seinästä Kielissä. Eräs rakkaimpia muistojani Simosta.
xxx/ellauri250.html on line 873: Se kriitikko oli oikeassa joka sanoi että Panssarinyrkki on kuin jonkun pakko-oireisen konstruoima mekaano, täynnä liikkuvia osia joilla ei ole muuta virkaa kuin liikkua, vitun iso käkikello joka vilisee mielenkiinnottomia hahmoja, laimiskoittain verta ja isoja pipejä. Kaikilla on taas kerran ollut ihan vitun kurja lapsuus. Eikä tässä vielä kaikki! Kielipuoli Ole ei ihan riitä vihan kohteeksi, vielä tarvitaan pahempi pahis, joka on tää mezästäjän leike. Kyltässä on vähän coitus interruptuxen makua. Puolet pussien sisällöstä tuli etuajassa tyyliin ejaculatio ante portas, ja loppupään venkutus ei enää tunnu samalta. Luvusta 75 (!) eteenpäin on jo sangen kuivaa pakkopullaa.
xxx/ellauri255.html on line 289: Kieli kettu, villi kuttu ja silmä vakoilee
xxx/ellauri265.html on line 119: Mixi brittiskoudesarjan naisilla on kaikilla poikaystävinä ahdistelevat niitä selkeästi huonommat poliisikollegat? Onko se naiskazojille ahistelusta huolimatta mieluisaa? Onhan se voimaannuttavaa. Äijät on aivan lääpällään ja juoxee perässä kuin kiimaiset koirat, niitä voi mielin määrin potkia, eikä ne silti hellitä! Oliko Stolbovan italiaano sellainen? Vai eikö se ollut, helli vain niitä koiroja? Sixikö se sai saapasta? Elämme vaikeita aikoja ystävä hyvä. Se oli liian vanha, ukkoutunut. Siitä tuli Suomen oloissa eläkeukko, stölberö. Kielipuoli, ei puhunut venäjää eikä suomea. I feel your pain, nilkki ymmärtää. Tunnemme ydinpelkoa. Ihminen rakastaa sitä ihmistä joka hyväxyy sen sellaisena kun se on.
xxx/ellauri265.html on line 324: Okei, se oli siinä eikä anopin siinä. Ei tääkään kyllä ollut mikään keskustelu, pelkkää nyökyttelyä. No keskusteleminen onkin syvältä, aivan yliarvostettua. Puuntakaa huutelulla on enemmän terapeuttista arvoa. Kielipuolten latvialaisten tehdessä kotiin pimeästi kylpyhuoneremoa rituaalipesujenkin tarve katoaa. Se on mukavaa. Sellasta norminpurkua.
xxx/ellauri292.html on line 374: – Kieli muuttuu. Se on fakta, toteaa Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari haikeana. Pipliaseurassa aloitettiin pari vuotta sitten projekti nimeltä UT2020. Päätettiin kääntää Uusi testamentti vuoden 2020 loppuun mennessä. Suomen luterilaisessa kirkossa käytetään raamatunkäännöstä, joka julkaistiin vuonna 1992. Eikö se kelpaa? – Ysikakkonen on ihan toimiva, Huovari sanoo. Vuodesta 1992 on kuitenkin pian kolme vuosikymmentä! Käännöstyö aloitettiin 1970-luvulla, yli 40 vuotta sitten. Sehän on ihan dinosaurista.
xxx/ellauri296.html on line 606: Cohenin kuoleman jälkeen vuonna 1918 Cassirer aivan vimmastui ja kehitti symbolismin teorian ja käytti sitä laajentaakseen tiedon fenomenologiaansa joxkin yleisemmäksi kulttuurifilosofiaksi. Cassirer oli yksi 1900-luvun johtavista filosofisen idealismin puolestapuhujista. Hänen tunnetuin teoksensa on Symbolisten muotojen filosofia (1923–1929). Siitä on eka osa (Kieli) Internet Archivessa. Toista (Myyttinen ajattelu) ei ilmeisesti kukaan jaxa enää lukea, saati unettavinta kolmatta (Tiedon fenomenologia). Tämmöstä sieltä näyttäis löytyvän:
xxx/ellauri329.html on line 487: Kielimuuri vaikeutti vähän viestintää. Järjestyksenvalvojia syytetään julmasta
xxx/ellauri329.html on line 526: Anatoli Rybakov (oikea sukunimi Aronov) syntyi juutalaisen insinöörin perheeseen. Koulun jälkeen hän opiskeli Moskovan liikenneinsinööri-instituutissa. Rybakov pidätettiin vuonna 1933 ja tuomittiin kolmen vuoden karkotukseen Siperiaan syytettynä neuvostovastaisen propagandan levittämisestä. Kärsittyään rangaistuksensa hän työskenteli eri puolilla Neuvostoliittoa. Rybakov osallistui toiseen maailmansotaan, sai ylennyksen upseeriksi ja pääsi eroon rikosmerkinnästään. Syntyi pohjois-Ukrainassa Tshernihivissä Olkkarin ikäisenä 1911, kuoli New Yorkissa 1998 11 vuotta vanhempana. Olikohan sittenkään ihan syyttä tuomittu. Minun mummoni mies teloitettiin ennen sotaa. "En sure Vasjaa, syystä vangizivat. Kieli lauloi liikaa."
xxx/ellauri363.html on line 723: Vuonna 1867 (34-vuotiaana) filthy Dilthey tapasi myös 25-vuotiaan amerikkalaisen filosofin ja psykologin William Jamesin (1842–1910), joka teki häneen suuren vaikutuksen. Dilthey ei kuitenkaan viihtynyt Baselissa vaan kaipasi Saksaan ja lähelle Berliiniä. Vuonna 1869 Dilthey nimitettiin filosofian professoriksi Kieliin pessimistisen Burckhardtin suosituksesta. Kouvolasta Ouluun. Diltheyn seuraajaksi Baseliin nimitettiin nuori lupaus Friedrich Nietzsche (1844–1900), josta oli tullut Burchardtin suosikki. Diltheyn oma suhde Nietzscheen oli kaksijakoinen. Aluksi hän kirjoitti myönteisiä arvioita tämän teoksista, mutta myöhemmin hänen suhtautumisensa muuttui hyvin kriittiseksi, huomattuaan Kielissä tulleensa pahan kerran höynäytetyxi.
73 |