ellauri026.html on line 170: Mauranen sanoi myös, että yliopiston henkilöstöä on vaikea saada osallistumaan hallintoelimiin. Se on aina valmis uhrautumaan toisten puolesta. Kekkosen mukaan henkilöstön edustajat haluavat kyllä osallistua elimiin, joilla on todellista vaikutusvaltaa. Viime vuosina juuri demokratiavajeen paikkaamiseksi on kehitetty erilaisia keskustelukerhoja, joilla ei faktisesti ole mitään merkitystä, koska johtajat kuitenkin päättävät. Sellaisiin ihmiset eivät halua mennä. Ei huolta, kyllä päätöxiin riitti Annan elin yxinkin. Kyrvänpää Kola-Ollin terho vetoapuna. Nilkki Samu hurraamassa lavasteissa. Koneen nuijapää nuijan varressa. Saatiin satoja varattomia verstaalta kilometritehtaalle. Osa otettiin kohta takaisin huonommilla ehdoilla. Annan alennusmyyntiä orjatorilla.
ellauri053.html on line 54: 9. heinäkuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen kolmannelle hallitukselle ja nimitti Kekkosen neljännen hallituksen.

ellauri060.html on line 1117: Tässäpä hauska idea: kerää paasauxissa mollattujen apinoiden foaf-graafi ja visualisoi se vaikka graphvizilla. Eli siis esim jos Kasa Veronen mainizee Vaakun suopeasti, siitä tulee linkki Kasan ja Vaakun välille. Pitäis ehkä lisätä punaiset foe of a foe viivat myös. Esim Kekkosen ja Yrjö Soinin välille.
ellauri061.html on line 1252: Tapahtumien keskiössä on Somaliasta muuttanut mies, Muhammed Turakainen, joka päättää kotoutua perusteellisesti ja ripustaa seinälleen marsalkka Mannerheimin, presidentti Kekkosen ja luottopakki Jutilan muotokuvat. Pojastaan hän alkaa kouluttaa mustaa tangokuningasta. HAH HAH onpa hilpeää. Voiko lattapäisempää hölmöä kuvitella kuin Jari Pervoa?
ellauri238.html on line 218: Hän ei muuttanut juomatapojaan vaan jatkoi valitsemallaan Kekkosen ja Paasikiven linjalla aina kuolemaansa asti. Hän poltti parhaimpina päivinään noin kolme askia norttia. (Punaista vai vihreää? Varmaan punaista, kun siinäkään ei ollut suodinta. Ei vaan vihreää, ainaskin Kulosaaren aikana Henrik Tikkasen tiilitalossa.) Oli lähes jatkuvasti ainakin parin mukin tuiskeessa.
ellauri275.html on line 549: JOHANNES VIROLAINEN - Kekkosen kiusaaja
ellauri275.html on line 612: 1974 olisin saanut minäkin jo äänestää, mutta Kekkosen valinnut poikkeuslaki teki sen tarpeettomaxi.
ellauri275.html on line 614: 1978 Kekkosen valinta oli läpihuutojuttu, 260 puoltoääntä ja papukaijamerkki. Kekkonen - Kekkonen - Kekkonen - hokemasta oli tullut Kekkoslovakian kansallishymni.
ellauri297.html on line 512: Paasikiven noustua presidentiksi Mauno Pekkalasta tuli pääministeri. Pekkala johti pääministerinä muun muassa Suomen valtuuskuntaa Pariisin rauhanneuvotteluissa vuosina 1946–1947 samoin kuin neuvoteltaessa YYA-sopimuksesta, jonka hän myös allekirjoitti Vjatšeslav Molotovin kanssa Moskovassa 6. huhtikuuta 1948. Jälkimmäisissä neuvotteluissa Pekkala jäi kuitenkin Urho Kekkosen ja J. O. Söderhjelmin varjoon.
ellauri309.html on line 778: Epäselväxi jää millä ilveellä Petteri sai kaikki Lauran rahat erossa vaikka oli ize petturi ja lapset jäivät Lauralle? Jokin tässä mättää nyt. Tähän asti ei ole muuta nähty kuin Lauran synttärijuhlia. Tää kirja on yhtä vauhditon kuin Urho Kekkosen korkeushyppy.
ellauri325.html on line 678: Juuri ilmestynyt Kalle Virtapohjan kirja Kekkonen urheilumiehenä kertoo Pohjois-Savon rykmentin joukoissa vain 17-vuotiaana taistelleen Kekkosen olleen Haminassa mukana ryhmässä, joka teloitti vuonna 1918 25.-26.5. välisenä yönä yhdeksän punavankia.
ellauri340.html on line 335: Hakaristitunnusta käytettiin aikanaan myös kunniamerkeissä. Presidentti Urho Kekkosen valtiovierailulla Ranskassa 1963 syntyi kiusallinen tilanne, kun Kekkonen luovutti Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan suurristin presidentti Charles de Gaullelle.
ellauri341.html on line 483:
ellauri342.html on line 50: Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, suomalaisia lasikukkoja. Joku niistä teki Kiitoketjun jätenauhasta teelaseja. Timo oli Urho Kekkosen saunan ja kossupullon henkilökohtainen hyvä ystävä. Sen Kuukerin Nelli oli työväenluokasta ponnistanut Marjatta Svennevig, armoton kuikelo. Viimeisenä jouzenlauluna Marjatta kertoo kaiken niiden ménage à troisista. Kiehtovaa. Meillä on kaapissa 2 pikku Kunin lahjoittamaa Timon räkälasia.
ellauri342.html on line 311: Martti Johannes Larni (vuoteen 1942 Laine; 22. syyskuuta 1909 Pakila, Helsingin maalaiskunta – 7. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Larni oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoita Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansa Neljäs nikama ansiosta. Larni oli Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 1964–1967. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen Larni oli tunnetuin suomalainen Neuvostoliitossa. Martin 1957 ilmestyneessä nikamakirjassa on sen nuoruuden 20-30-luvun Amerikan piirteitä sekoittuneena vähän 40-50-luvun trendeihin, ihan kuin keski-ikäisten naisten kirjoittamissa 50-luvun tyttökirjoissa.
xxx/ellauri168.html on line 496: Mieli sitoo yhteen "kognitiivisia henkisiä demoneja" joka on sarja henkisiä prosesseja -- samalla lailla kuin tietokoneen ohjelmoija kirjoittaa ohjelmaa. Näitä naruja kutsutaan K-linjoiksi (Kekkosen mukaan, ilman Paasikiveä).
xxx/ellauri237.html on line 363: Vuonna 1965 Urho Kekkonen nimitti oman suosikkinsa kenraalimajuri Yrjö Keinosen Puolustusvoimain komentajaksi täysin ohi useiden pätevämpien ja virkaiältään vanhempien kenraalien ohitse. Keinonen ylennettiin vasta nimityksen jälkeen ensin kenraaliluutnantiksi ja kohta sen jälkeen kenraaliksi. Keinonen sitten kunnostautuikin Kekkosen käsikassarana mm. puhuessaan Suomen Puolustusvoimista Neuvostoliiton armeijan jatkeena täysin YYA-sopimuksen hengessä.
xxx/ellauri253.html on line 270: Kekkosen seuraaja Sakari Mattila on ilmeisesti opportunisti Sauli Niinistö.
xxx/ellauri259.html on line 526: Miltei kaikki vaikuttajat ovat aloittaneet Savon Sanomien kesätoimittajina, mainitaxemme 9 nimestä vain Lasse Lehtisen, Timo TA Mikkosen, Lenita Airiston, Johanna Raunion, Kristina Carlsonin ja Hotakaisen Karin. Lehtisen isä Allan oli palopäällikkö Kuopiossa, missä Lehtinen kävi koulunsa vuosina 1957–1965. Lehtinen väitteli filosofian tohtoriksi (poliittinen historia) vuonna 2002 Oulun yliopistossa. Väitöskirjan Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 tieteellinen taso "herätti keskustelua". Muun muassa dosentti Juhani Suomi oli sitä mieltä, ettei teos täyttänyt väitöskirjan vaatimuksia. Puolueensa oikean laidan kulkijana Lehtinen ei ollut koskaan puheenjohtaja Kalevi Sorsan suosiossa. Hän käsikirjoitti Hyvät herrat -tv-sarjaa yhdessä Aarno Laitisen kanssa. Lehtinen on myös juontanut Haluatko miljonääriksi? -televisio-ohjelmaa vuosina 1999–2005.
xxx/ellauri357.html on line 88: Minua on kuluneina vuosina houkuteltu takaisin tutkijaksi oikeustieteelliseen tiedekuntaan, mutta olen pitänyt mielessäni Jukka Kekkosen. Politiikan ytimessä työstin kaunokirjallisia projektejani eteenpäin. Esikoisrunokokoelmani Vuosikirja ilmestyi Otavan kustantamana keväällä 2006 ja sai kiittävän vastaanoton. Sen kannustamana jättäydyin pois virkatöistä. Seuraavan kirjani, romaanin Luokkakokous myötä vakuutuin, että päätös oli oikea.
xxx/ellauri363.html on line 82: Mutta oliko Hannulla perettä? Ei sunkaan se ollut asexuaali tai peräti homo? Oli sillä vaimoja, vaikka niistä ei juuri hiiskuta. Eka lienee ollut harppisaku. Kate oli takuulla Handen opiskelija, 21 vuotta tätä Kekkosen ikätoveria nuorempi. Eli vielä 6v Hannun kuoltua.
21