Samalla alkaa esineet muuttaa muotoa. Kallion reunalla nököttävä palmu keltaisine lehtitöyhtöineen muuttuu naisruumiixi joka kurkottaa rotkoon, sen pitkät hiuxet huiskuttavat.

Kallionrako muuttuu laaxoxi. Lauma nautoja laiduntaa siellä nurmea.
ellauri110.html on line 725: SINÄ ON 2 ÄNNÄÄ HANDE! Hande tekee puolisivistyneen vaikutelman. Kielet ja kulttuurit on liimattu sen Kallion sällin kallonahkaan kuin Charlotten poopatrol-tarrat..
ellauri162.html on line 291: Kirjaston poistohyllystä löytyi Hannu Mäkelän poikakirja Iso-Pekka ja Pikku-Pekka. Vizi et Hande osaa olla narsistinen jopa lastenkirjassa. Se on varmaan kirjoittanut tän surutyönä kun se sai ize silmälasit 1997. Kirja on vanhenevan ukon jorinaa. Unenomaista solipsismiä. Rikkinäisen perheen lapsen muistelua. Miehet ovat miehiä ja harrastavat penkkiurheilua. Lapinretkiä kuvitellussa miesseurassa, Tasku-Matti rintataskussa. Ja noi lastennimet ne on 40-lukua: Pekka, Riitta, Kari. Mixmuka joku Riitta lähettäisi kirjelappuja väpelölle Pekalle. Huonosti peiteltyä jeesustelua. Vaari auta minua. Pekka lyö kuin kallio, Kari putoaa. Janne vapahtaa. Kallion Karhupuistossa, sieltähän se Hande onkin kotoisin. Tää on yhtä masentavaa textiä kuin stiiknafuulia.
ellauri206.html on line 285: Timö on piipunrassimpi vielä kuin Wellbeck. Hännikäinen on suomalaisen kansallismielisen yhdistyksen Suomen Sisun toinen vihapuheenjohtaja. Hännikäinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kallion ilmaisutaiteen lukiosta vuonna 1998 ja valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006, gradun aiheena 'Modernismin murros Väinö Kirstinän runokokoelmassa "Vihapuhetta"'. Hännikäinen on ollut järjestämässä ja toiminut myös puhujana äärioikeistolaisessa Awakening-tapahtumassa, jossa on vaadittu muun muassa valkoista ylivaltaa. Tilaisuuksissa on esiintynyt myös antisemitistisiksi ja fasistisiksi luonnehdittuja puhujia. Juhannusaattona 2015 Hännikäinen julkaisi Naisasialiitto Unionin sekä väkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttöjen tukipalvelun Naisten Linjan julkisilla Facebook-sivuilla alatyylisiä viestejä. Hännikäisen mukaan kyseessä oli humalainen hölmöily. Hän oli myös jo aikaisemmin lähettänyt alatyylisiä viestejä useille eri henkilöille. Viestien seurauksena Hännikäisen teoksia julkaissut Savukeidas-kustantamo lopetti yhteistyön hänen kanssaan. Mitä Houellebecq tarkoittaa? on Timö Hännikäisen toimittama vuonna 2011 Savukeitaan kustantamana ilmestynyt esseekokoelma kirjailija Michel Houellebecqistä.
ellauri275.html on line 594: 1937 vaaleissa nosket kannustivat voittoon maalaisliiton Kyösti Kallion, lipilaarit häntyreinä.
ellauri309.html on line 1061: No, wait! Deus ex machina, maanjärjestys tulee avuxi! Maa järkkyy kuin Hemingwayn naidessa Espanjan sisällissodan aikana. Kenelle kellot soivat? Ne soivat sinulle, kuten John Donne teroitti. Lyön vetoa että Mikki tulee apuun, ja siinä hötäkässä löytyvät myös Serafiinan kultadublonit! Hommat kääntyvät parhain päin kuin el Zorrossa. Laura, mein Gott, Laura. Okay, Okay. Es ist alles gut. Oletko kunnossa? Kallionkielekkkellä kuilun reunalla, Lauran olkapää on sijoiltaan -- oiskohan nyt hyvä hetki bylsiä mehukkaasti takaapäin? Tuumasta toimeen! Läppä läppä, ei vaitiskaan. Juu sieltähän se löytyy Serafiinan Kiste kultadubloneineen.
ellauri310.html on line 861: Siksi hinnannousu Kallion pienissä asunnoissa on niin kova: vasemmistolaiset asunnonomistajat muuttuvat kokoomuslaisiksi välittömästi, kun on mahdollisuus saada rahaa itselle.
ellauri421.html on line 541: Kallion alla he odottavat aamunkoittoa,

ellauri433.html on line 137: Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija. Saarikivi aloitti syksyllä 1989 Kallion ilmaisutaidon lukiossa ja valmistui ylioppilaaksi vuonna 1992. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2006. Väitöskirjassaan Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects hän käsitteli kuolleiden suomalais-ugrilaisten kielten jälkiä venäjän kielen pohjoisissa murteissa ja pyrki kehittämään kuolleiden kielten tutkimuksen menetelmiä ja muita kuolleina syntyneitä ajatuxia. Jää epäselväxi mitä sukua jos mitään hän on Sakari Saarikivelle. (Pojanpoika, kz. alla.) Jannen mummulla oli taidegalleria. Sakarin isä oli viipurilainen sosdem kansanedustaja Santeri. Janne Santeri voisi olla mun poika jos Anskalla ja mulla olis tullut pohjakosketus. Onnexi ei tullut.
ellauri453.html on line 212: Kerttu Juvan Masulan Perita vlta 1959 on samaa mustaa genreä kuin Balatonilta löytynyt puolalais-unkarilainen 7 vihreää vihkoa. Perita on töissä masulassa ja alkaa seukkaa erään suspektin Tapsan kaa. Jo on maailma päässyt pahaxi! Yöllä tullaan kotio naama sminkissä! Huvituxet on tärkeintä elämässä! Ennen vanhaan neukkulassa osattiin saada iloa työstä. Hävetä saisit mokoma huitukka! Samalla hän huomasi puristavansa kädessään jotain kovaa esinettä. Mitä muuta kuin Tapsan yläviistoon sojottavaa moloa! Ja mun mitä! Älä diivaile. Eteen ja ylöspäinhän sitä on jokaisen yritettävä. On niin vaikeata kun ei ole rahaa. Oletko sinä ollut Tapsan kanssa? O-olen, sanoo Perita häpeissään. Levysoitin jytkytti rockia, jalat polkivat tahtia Kallion perällä. Paha Veronica luikerteli raajarikon nurin. Merikadun kulmassa tuulee niin maan perkeleesti. Perita ja Antti pelastavat porhon veneen tuuliajolta. Antin mela uppoaa syvempään kuin Tapsan. Antti lähestyy raskaasti puuskuttaen rantaa. Maria Lang oli pienen ukkelin näköinen. Kerttu Juvasta os. Laurén ei löydy näpäystä. Merita tulee vintistä alas tikkaita. Sehän on Tapsan ikkuna! Siellä Tapsa näytti häärävän Veronican kimpussa. Veronica kiemurteli taas kuin mato koukussa. Silakkamarkkinat ovat alkaneet. Ja Vikmanin setä oli veneessä! Perita puhuu varmaan sille ruåzia. Kasteli setää ja haisteli tuttua tuoxua. Minä en ainakaan ymmärrä, että rouva Viinikka, mokomakin kusimuki, voi vittu! Puupati puup. Kaija nokkahuiluineen on toisinaan kuin uusi pieni Daavid. Miten mielellään hän (Perita) olisi istunut veneen peräpenkillä setä Vikmanin sylissä! Nuoret kulkivat pitkään näyteikkunalta toiselle valizemassa tavaroita joita he ostaisivat joskus kun heillä olisi oikein paljon rahaa. Veronican kaara keilaa vanhan rouvan karzalle. Tähän ette ole rva Kankkusen sukulaisia? Tietenkin me tulemme kazomaan rva Kankkusta! Rva Kankkusen väkipyörä sijaizi korkean kaapin takana. Avatkaapa silmänne! Nämä tytöt juuri toimittivat rvan sairaalaan. Me tulemme taas sinä tyttöni hoi, tytöt sanoivat. Mutta hänen silmänsä olivat taas kääntyneet nurinpäin. Railin kotihipoissa hääri poikia kiharatukkaisten tyttöjen kimpussa. Tytöt nauroivat niin että kiharat heilahtelivat. Antti heilutteli tyttöryhmälle joitain äänilevyjä. Tytöt kikattivat kuin hullut. Perita hapanteli ruudun takana vailla hippapukua. Railin puvussa oli pieni kaulus ja vähän hihojakin ja se oli paljon kauniimpi kuin nutturapään kovin avokaulainen hippapuku. Porttikonkissa Tapsan patonki seisoi taas moottoripyörän vieressä. "Alan olla ihan jäykkä istumisesta." Seisonnasta Veronikan päällä rähmällään pikemminkin, Perita tuumasi. Mitä ihmettä Veronica ja pojat tekivät sumuisessa rannassa? Pierivätkö he Liisan vannassa? Kas vain! Nalkamäen nuori! Veronica sähisi. Rusikoi pahoin Peritaa ja irvisti vielä vihaisesti päälle. Harmillista ettei Antin hippapuvussa ole taskulamppua, eikä kala-ansaa. Mutta Petunia mönkiessään hiekkaa löysi salakätkön. Mustan auton omistaja oli Herman Veriö, johtaja, Laajalahti. Peritan on levättävä, lepo tekee hyvää verelle. Ja laitettava lyijyvesikääre. Lyijyvesi (lat. Aqua plumbi) on vedellä ja mahdollisesti paloviinalla suhteessa 1:50 laimennettua lyijyetikkaa. Lyijyetikkaa taas valmistettiin liuottamalla lyijyasetaattia Pb(C2H3O2)2 veteen ja lisäämällä joukkoon lyijyoksidia PbO. Lyijyvettä käytettiin ulkoisesti hauteissa ja kääreissä hoidettaessa erilaisia ruhjevammoja. Se on vitun myrkyllistä! Löröä, älä tee! Marita ontui heti aamulla Lankialalle. Kyllä saa olla kiitollinen että omistaa oikein kunnollisen vanhanaikaisen äidin. Sama se, kunhan lapset vain hyväxyivät hänet ja viihtyivät kotona. Veronica on läpeensä paha, sanoi Marita miettivästi. Kynsi poliiseja. Rahat Peritan isän sairaalareissuun koetetaan lypsää vähätuloiselta leht. Lankialalta. Lehtori on aivan p.a., nothing doing. Antti osallistuu tuplaan tai kuittiin kuin Aku Ankka. Kazokaa osaan ajaa ilman päätä. Raili on niin jännittynyt että karvat nousivat pystyyn. Antti ojentaa ruskean kirjekuoren Peritalle. Nythän Marita pääsisi kotiin ja saisi isänsä ajoissa sairaalaan! Paistinvartaat kaivetaan esille. Pian hän olisi kotona. Peritan silmät suorastaan säteilivät ilosta ajatellessa joulua ja mitä kaikkea he Antin taskupampulla oikein tekisivät kahdestaan perätuhdolla! Hippapuku pois, varras esille ja vene vesille, Peritan pitäessä kovaa perämelaa.
xxx/ellauri128.html on line 470: Lassi Nummi: Käsittääkseni se alkoi siinä heti sodan jälkeen 1947-48. Urania-piiri kokoontui monessakin paikassa. Helsingin kaupungin kirjaston johtaja, dosentti Uuno Saarnio, halusi kirjastoihin vireää toimintaa, esitelmätilaisuuksia, opintopiirejä ja keskustelukerhoja. Nimi Urania tuli kuuluisasta tiedekeskuksesta, joka oli perustettu Berliiniin v. 1888. Aluksi uranialaiset kokoontuivat Rikhardinkadun kirjastossa ja sitten myös Kallion ja Käpylän sivukirjastoissa. Usein tavattiin myös jonkun piirin jäsenen kotona. Touko Voutilainenkin oli uraniaani.
xxx/ellauri287.html on line 551:

Kallion kirkko