ellauri007.html on line 1408: vaan vaari Kallen kaviaaria.

ellauri017.html on line 856: Pakinoizija Ollin ystävällä ja huonetoverilla Kalle Niemeläisellä oli tuttavana yksityisajattelija Manasse Olotilanne, jonka alaa olivat parodiset mietelauseet ja aforismit. Kalle Nieminen oli Callen kaveri, joka sai asbestikeuhkon Suomen Mineraalista ja kuoli syöpään. Sen vaimo oli Maire. Ne ja vanhemmat nauroi kovaa olohuoneessa ja meidän lasten piti olla hiljaa lastenhuoneessa. Kallen kuoltua Mairekin hävis kuvasta. Olikohan se sip ja söp. Tai ehkä kenkä oli toisessa isommassa jalassa, vertaa Sirkka-täti. Kun niiden koiras oli poissa, naarashiiret äänestivät jaloillaan, pakosalle kissan hännän alta.
ellauri023.html on line 141: Tämä havainto osoittautuu todexi Kaapi Kallen kohdalla. Se oppii juonimaan aivan sikana

ellauri023.html on line 1224: Hegelille, toiselle idealistille, jonka Marx käänsi päälaelleen ja josta Lenin otti sitten kampausmallia (Hegelillä ei ollut partaa mutta hötytukka, Leninillä ei tukkaa mutta hötyparta), oleminen ja olemattomuus oli samoja Parta-Kallen perillisiä. Ize asiassa sille pääasia olikin tuleminen, joka on olemattomuuden ja olemisen välillä. Olemattomuus ei ole, mutta se olematoi, das Nichts nichtet, sanoi Hegel. Ristiriitaiseltahan tää kuulostaa, yhtä hämärältä kuin Herakleitos, mutta luokkataistelussa ei muuta olekaan kuin ristiriitoja, synteesejä ja antiteeseja. Et sillee. Hintikan "oman" hollantilaisen lehden nimi oli Synthese. Siinä on multakin julaistu joku artikkeli 70-luvulla. Ei tosin tästä aiheesta.
ellauri032.html on line 430: Kuului jos kuului. Kleistista on enemmän albumissa 72. Ko. näytelmässä, joka toistaisexi on aika puiseva, mainitaan saxalainen oikeustieteilijä Pufendorf. Samuli Pufendorf oli luteraani, pastori-isä saarnaili Saxissa, Chemnitzin naapurissa ihan Puolan rajalla. Chemnitz, jonka nimi DDR:n aikana oli Karl Marx-Stadt, on kuuluisa kemianteollisuudesta, kivihiilestä ja Zwickausta, jossa valmistettiin Horch-automobiileja. Horch tarkoittaa kuuleppas. Se latinannettiin sitten ja siitä tulitulitulituli Audi. Audi et alteram partem. Me ajettin sen ohize itä-Euroopan matkalla. Samuli oli kotiopettajana herra Coyetilla, joka oli esi-isämme Karl X Kustaan agentti Kööpenhaminassa siihen aikaan, kun Kalle koitti saada aikaan häpeärauhaa ja päästä tanskalaisten kuninkaax. Pöyristyttävää. Coyet oli flaamilaista sukua mutta ruozalaistunut. Tanskalaiset oli vihaisia kuin ampiaiset ja karkotti vieraan vallan agentit Köpixestä. Kallen poika XI ylensi Samulin palveluxista isänmaalle kuusikymppisenä paronixi, minkä jälkeen Samu kuukahti. Samuli kommenteerasi Thomas Hobbesia ja sitä siteerasi USA:n isänmaalliset. Ja von Kleist. Pufendorf tais olla nilkki.
ellauri048.html on line 616: Kallen mätitahnaa eikä silliä.

ellauri049.html on line 114: Molemmilla poikasilla oli rikkinäinen kotitausta, vanhemmat hävyxissä, ja kaikenlaista muuta ikävää. Kalle kuoli tubiin, Uuno sairastui skizofreniaan ja sitten tubiin, liekö saanut Sarkialta. Lähes samanikäisiä, Uuno oli vuoden vanhempi, ja paremmista piireistä. Olikohan se top ja Kalle bottom? Niin veikkaisin. Se sanoi Kallea kauhaxi ja kiuluxi? Kalle suuttui: en ole kiulu, olen viulu, vaikka epävireinen! Uunoko oli se Kallen kauniimpi veli? Ei se kyllä oikeasti ollut kauniimpi, pikemminkin rumempi, länkisäärinen. Kailas kuoli ensin tyylikkäästi Nizzassa, Kalle vasta 12 vuotta myöhemmin nolosti Sysmiössä. Kalle on maallinen, Uuno jumalinen. Uuno räppää tähän tyyliin, varmaan Kallelle:
ellauri049.html on line 303: Baudelaire ja hänen kustantajansa Auguste Poulet-Malassisi saivat eräiden Pahan kukkien ensimmäisessä laitoksessa (1857) olleiden runojen takia sakkotuomion, minkä lisäksi kyseiset kuusi runoa pantiin Ranskassa julkaisukieltoon. Syynä oli ”yleisen moraalin ja hyvien tapojen halventaminen”. (lähde?) Leskikeisarinna laski Kallen sakkoja.
ellauri058.html on line 585: Iijoki-sarjassakin piisaa naisia niin paljon, että vain osa saa Timosen kirjeen. Hän kirjoittaa myös Kallea suosineille vanhemmille naisille, mutta enemmän saavat sijaa nuoren Kallen naissuhteet ja niiden sukupuoliset sekoilut ja häpeät. Päätalo kirjoittaa nuoruutensa seksuaalisavotoista, ”kotahalosta” ja ”sonnien yöstä” suorasanaisesti. (Ei sentään runomuodossa.)
ellauri058.html on line 591: Mitä Timonen kirjoittaisi ”hyvälle ja hävyttömälle” Kuusisen Allille, joka leväyttää selälleen Kallen eteen ja kehottaa: ”Teurasta!”? Alli ei saa kirjettä.
ellauri058.html on line 618: Rojola kirjoittaa saaneensa Kallen uuden kirjan aina jouluksi sirolla omistuksella varustettuna. ”Pakkohan siitä sitten oli kirjoittaa ja kommentoida. Ehkä kriitikko ei ollut kaikkein objektiivisin. Välillä uuvahdin kyllä, enkä totta puhuen jaksanut seurata teossarjaa loppuun saakka. Tuleekohan koskaan aika, jolloin niihinkin tekisi mieli palata.”
ellauri058.html on line 639: Ykkösvaimo Helvi sai töitä osuuskaupan myyjänä Messukylässä. Hän rupesi kirjoittelemaan Kallen kanssa kesällä 1943. Heidät esitteli yhteinen tuttava (kirjoissa Heikinkallio). He tapasivat ensimmäisen kerran elokuussa 1943, kun Kalle oli lomalla Siiranmäen vankileiriltä, jonne hänet oli komennettu talousaliupseeriksi. Kihloihin he menivät lusijan päivänä 1943.
ellauri058.html on line 643: Avioliitto oli vaikeuksissa Kallen naisseikkailujen takia. Se oli sota-ajan avioliitto, joka oli solmittu nopeasti montakaan kertaa tapaamatta ennen kihlausta. Kalle ei ollut vielä kypsä avioliittoon, häneltä oli jäänyt nuoruus kesken isän sairauden ja sodan vuoksi. 1953 Kalle valvoi Vesilahdella keskuskoulun rakentamista. Tällöin hän tutustui nuoreen Annaan, jonka saattoi raskaaksi. Tämä lopulta sai Helvin hakemaan eroa.
ellauri061.html on line 1029: Pariskunta kertoo lehdelle alkaneensa haaveilla kiinalaisesta adoptiotyttärestä. Pariskunta varasikin ajan päästäkseen adoptiojonoon, mutta kun heidän Kalle-poikansa ilmoitti tulostaan, he peruivat adoptioajan. Kati kertoo haastattelussa soittaneensa Jarilta kysymättä Pelastakaa lapset ry:hyn Kallen ollessa vuoden ikäinen. Kati kertoi järjestölle tahtoneensa antaa kodin toisellekin lapselle, sillä hän halusi käydä adoptioasian perusteellisesti loppuun. Oishan se tyttölapsikin ollut kiva pelastaa (Kallesta kun tuli valitettavasti isänsä näköinen pallinaama), mutta Jarista ei kerta kaikkiaan enää ollut mihinkään. Neljä tuntiakin yritin ja ainoo joka tuli kankeaxi oli käsi.
ellauri061.html on line 1083: ”Olen luvannut Kallelle, että en nolaa häntä puheillani, mutta sanon diplomaattisesti, että toki hänkin on joutunut opettelemaan joitain asioita kantapään kautta niin kuin jokainen nuori ihminen”, Kati sanoo, ja jatkaa iloisesti Kallen nolaamista.
ellauri061.html on line 1449: Mixhä Pervosta oli kamalaa eze epähuomiossa bylsi omaa siskoaan, onxe joku Oidipus vai mikä. Kumin kanssa vielä. Ja se sen söpöliini pikkujaana oli varmaan jonkun rivitalonaapurin tekemä, ellei sizen homahtavan vankilanjohtajan. Nää isyyskysymyxet lie pyörineet Pervon päässä paljon just vuosituhannen vaihteessa. Lopussa Pervon asiat menee aika sekasin. Vaimo läx ja vei Kallen ja Ukon. Vikalla rivillä jää muka epäselväxi kuka ampu kenet. Mut eihän vainaja enää kirjota minämuotoiseen roskaromaaniin viimeisiä sanoja. Joo oli tää aika päämäärätöntä sekoilua, uskottavuus p=0.0001. Kirjallisena esikuvana on jenkkiläiset kovaxikeitetyt, pulp fiction. Selluloosakeittoa.
ellauri061.html on line 1577: Seijan Ansu-siskolla on lapset Kalle ja Kati. Kalle on Seijan kummipoika. Se on vähän Jari Tervon näköinen mutta black of hair kuten 7 valtakunnan kuningas, ei mikään blondi Tyrion Lannister vaikka lyhkönen ja kiltin oloinen kuten se knääpiö tosin ei yhtä rääväsuu. Yhteistä Jarin kanssa sillä on toi lapsettomuusongelma. Satu ei ole kyllä mikään pervo. Kalle on lennonjohtotehtävissä. Kallen sisko Kati on menestyvä pankki-ihminen. Kalle Pervon äiti Kati hoitaa Jarin kirjastoa ja kotoa jo lennähtänyttä blondia poikaansa.
ellauri061.html on line 1583: Kalle Palanderin vaimo Riina kiistää uuden miehen. Virossa tiuskiva Kalle yhä raivoissaan. Kallen lukuisista kyläkateista ei ole mitään väliä.
ellauri092.html on line 465: Heikki Kustaa Johannes Koskenniemi (27. syyskuuta 1919 Helsinki – 26. syyskuuta 2013 Turku) oli suomalainen antiikintutkija (filologi). Papyrologiseen aineistoon erikoistunut Koskenniemi oli Turun yliopiston klassillisen filologian professorina vuosina 1964–1986. Hän oli raamatunkäännöskomitean jäsen. Tää ei ollut se Heikki Kallenpoika Koskenniemi 19. vuosisadalta joka oli son of Carl Carlsson Koskenniemi and Brita Lisa Eliasdotter Anu Saukko, vaan nuorempi. Merkittävä suomalainen teologi ja evankelisen liikkeen oppinut, valitettavasti vainaja. Koskenniemi, Erkki kirjoitti koskettavasti: Professori Heikki Koskenniemi sai kotiinkutsun 26.9.2013. Hän sai ketjureaktion.
ellauri159.html on line 1347: Blood did indeed patent a swathing reaper along with other patents, and wrote prolifically, but the larger portion of his writing consisted of letters, either to local newspapers or to friends such as James Hutchison Stirling, Alfred Tennyson and William James (the above quote was from a letter to James). H. M. Kallen wrote of Blood:
ellauri164.html on line 310: Taistelu meni nappiin ja Jeanne "raahasi" Kallen Reimsiin kruunattavaxi.
ellauri217.html on line 39: Romantiikka on geenien ja meemien konfliktia. Se ilmenee selkeästi Kippari Kallen Oskarin näköisen egyptiläisen nobelistin abrahamistiuskontoja pilkkaavasta allegorisesta kirjasta. Kopulaatio ei ole romanttista ellei siihen ei liity sellaista konfliktia. Voi se olla muuten mukavaa muttei yhtä jännää.
ellauri217.html on line 397: Kullin ja pillun kantotelineitä, siinä niiden tehtävä. Paahtoleivälle Kallen kaviaaria ja hilloa.
ellauri219.html on line 986: Charlie Parker syntyi 29. elokuuta 1920 Kansas Cityssä. Hän oli Charles ja Addie Parkerin ainoa lapsi. Isäänsä hän näki hyvin harvoin tämän alkoholistisen elämäntavan vuoksi. Myöhemmin Charles Parker katosikin kokonaan pikku-Kallen elämästä, luultavasti lähdettyään toisen naisen mukaan.
ellauri226.html on line 38: Kuten monissa albumeissa ollaan havaittu, paskaviihteen ammattilaisilla on politiikan teossa lusikkansa sopassa. Tässä lisää sattumia sopasta. Amerikan 2 puoluetta ovat publikaanit ja republikaanit. Nasaretilaisen pubikavereita molemmat. Väliin vetovuorossa on talousliberaalit plutokraatit, väliin arvokonservatiivit oligarkit. Samoja Parta-Kallen perivihulaisia. Talouskonservatiivina arvonihilistinä en voi sietää niitä.
ellauri247.html on line 48: 2020-luvun suomalainen mies: Keeppa päässä väärinpäin ja lököttävät pehmyrit. Lyhyt pusakka ja kumitossut jalassa talvikelillä. Tukka singlattu niskasta ja parta röyheä kuin Kippari Kallen vihamiehellä.
ellauri277.html on line 138: Gibran piti ensimmäisen taidenäyttelynsä piirustuksistaan ​​tammikuussa 1904 Bostonissa Dayn studiossa. Tämän näyttelyn aikana Gibran tapasi Mary Haskellin, yhdeksän vuotta häntä vanhemman tyttökoulun rehtorin kaupungissa. Kaksikko solmi ystävyyden, joka kesti Gibranin loppuelämän. Haskell käytti suuria summia Gibranin tukemiseen ja toimitti myös kaikkia hänen englanninkielisiä kirjoituksiaan. Heidän romanttisen suhteensa luonne jää epäselväksi, vaikka jotkut elämäkerran kirjoittajat väittävät, että he olivat rakastavaisia mutta eivät koskaan menneet naimisiin, koska Haskellin perhe vastusti. Alusvaatteista saadut todisteet viittaavat siihen, että heidän suhteensa ei koskaan toteutunut fyysisesti. Gibran ja Haskell olivat lyhyesti kihloissa vuosien 1910 ja 1911 välillä. Joseph P. Ghougassianin mukaan Gibran oli kosinut häntä koska "ei tiennyt kuinka muuten maksaa takaisin kiitokseksi neiti Haskellille", mutta Haskell keskeytti yhdynnän tehden "hänelle selväksi, että hän piti hänen ystävyydestään ennen kuin raskasta sidettä mamuavioliitossa." Haskell meni myöhemmin naimisiin Jacob Florance Minisin kanssa vuonna 1926, samalla kun hän pysyi Gibranin läheisenä ystävänä, suojelijana ja hyväntekijänä ja käytti Jacobin vaikutusvaltaa Kallen uran edistämiseen.
ellauri277.html on line 173: Toinen vaikuttaja Gibraniin oli amerikkalainen runoilija Wilt Whatman, jota Gibran seurasi "osoittaen kaikkien ihmisten universaalisuutta ja nauttimalla luonnosta." El-Hagen mukaan saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen vaikutus "ei esiinny Gibranin kirjoituksissa aivomyrskyxi asti." Siitä huolimatta, vaikka Nietzschen tyyli "epäilemättä kiehtoi" häntä, kun Gibran "ei ollut vähiten loitsuissaan". (Ihmekös että Kallen maxa laajeni...)
ellauri277.html on line 193: oli riipustettu reunaan tikkukirjaimilla Melvixen resuisexi selattuun kappaleeseen tästä Kallen kuolemattomasta runopläjäyxestä:
ellauri326.html on line 301: Tervetullut käänne Israelille. 50 vuotta sitten Jom Kippurin sota ajoi karulle ison nipun kamelikuskeja, ja jutkut saivat vallatuxi niiden tyhjentyneet premissit. Tämä kikka saadaan nyt toistetuxi ja vallatuxi entistäkin enemmän vaippapäiden reviireitä. Hobla päivittelee israeliittojen kovaa kohtaloa. Laurenin korvannut tuurihaukka oivaltaa niputtaa viholliskuvat keskenään: Hamas on samoja Parta-Kallen perillisiä kuin Putinistan, ne ovat kimpassa!
ellauri326.html on line 447: Reino Vilho (Wilhelm) Silvanto (sukunimi vuoteen 1929 saakka Sylvander; 21. heinäkuuta 1883 Helsinki – 29. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja kirjailija. Hän käytti suomentajana myös nimimerkkejä R.W.S, Reino Silva ja Reino Silvala. Silvannon vanhemmat olivat puuseppä Karl Kristoffer Sylvander ja Elviira Kallentytär. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 Helsingin reaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1908 ja maisteriksi 1910. Silvanto oli aluksi opettajana eri oppilaitoksissa Helsingissä, Forssassa ja Kotkassa. Hän oli Suomen tietotoimiston palveluksessa 1918 ja toimi sitten asianajotoimisto Sarkanen & Helmeen liikeosaston osastopäällikkönä 1918-1920.
ellauri326.html on line 591: Tää Kallen kuvaama salamanterifobia kuulostaa enempi joltain xenofobialta, isis tai matuvihamielisyydeltä. Salamanterien aiheuttamissa luonnonmullistuxissa ei sinänsä ole enää mitään uutta, ne on normipäivää ilmastokatastrofin aikana.
ellauri330.html on line 227: Joe Biden vetää yhtäläisyysviivat Hamasin ja Putinin välille: samoja parta-Kallen perillisiä molemmat, roistovaltioita, pikkuterroristeja.
ellauri360.html on line 360: Grundtvigilaisuuden johtomiehiä sen alkuaikoina olivat sen perustajan rinnalla etenkin Peter Christian Kierkegaard, kyttyräseljän menestyneempi veli. Edistyspuolueen Lassi Hiekkala peukutti grundtwigilaisuutta ja pahexui Berliinin lutkia ja juutalaisia. Edelliset istui lupaa pyytämättä Lassin polvelle (mitä? 3 polvea?), jälkimmäiset kiemailivat ja heitti halpahintaisia läppiä. Siitä Lassi oli hyvillään ettei Tanskan maalaiset olleet Parta-Kallen perillisiä. Mutta "itä-ruåzalaisistamme" se ei pitänyt. Calle parka!
xxx/ellauri056.html on line 221: Taavi Kuparikenttä oli Dickensin mielikirja. Ei ylläri, elämä ja teos-tutkijalle, täähän on Kallen niukasti pyllyverhoiltu omaelämäkerta. Se sai hienot arvostelut alkaen Thackeraysta ("Bravo Dickens!"). Arnoldin Masa kiitti sitä 1881. 1911 GK Chesterton vittuili, et Taavissa Dickens loi "otuxia jotka liimautuu meihin ja tyrannisoi, otuxia joita emme haluis unohtaa vaikka voitasiin, ja ei voida unohtaa vaikka haluttais, otuxia jotka on todellisempia kuin Dickens ize."
xxx/ellauri056.html on line 228: 1858 tuli ero Katista, joka oli äkistänyt sille ulos 10 kakaraa vuosi-vohla vauhtia. Kallesta Kati oli inkompetentti äiti ja 10 lapsen syntyminen oli sen vika, mistä tuli Kallelle no end of kustannuxia. (Vrt Sillinpään Sikriä.) Kalle koitti kommittoida Katia mielisairaalaan ja laittoi sänkyjen väliin kirjahyllyn turvaetäisyydexi. Kallella oli uusi hani alla, nuori näyttelijätär nimeltä Ellen Ternan. Ellenille tarkoitettu trinketti meni vahingossa ämmälle, ja ero läiskähti. Thackeray vinoili ja Kalle suuttui sille loppuiäxi. Kallen terveys alko reistata 1860-luvulla rankkojen puhujamatkojen ansiosta. 1870 tuli slaagi ja noutaja seuraavana päivänä.
xxx/ellauri114.html on line 393: Kaarle Viktor (Kalle Vihtori) Väänänen (22. maaliskuuta 1888 Kuopio – 12. elokuuta 1960 Lahti) oli suomalainen kirjailija ja oppikoulun opettaja. Väänäsen vanhemmat olivat poliisikonstaapelit Kaarlo Vilho Väänänen ja Maria Niskanen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1915. Väänänen toimi luonnoonhistorian ja maantieteen opettajana Viipurin uudessa yhteiskoulussa 1922–1929, Viipurin tyttölyseossa 1929–1945 ja Lappeenrannan lyseossa 1945–1952. Talvi- ja jatkosodan aikana Väänänen oli viihdytysjoukoissa. Vuosina 1945−1947 Väänänen oli komennettuna opettajaksi Valtion sisäoppilaitokseen (”Internaatti”) Niinisalon varuskuntaan. Väänänen oli naimisissa Alma Maria Vanamon (ent. Vilander) kanssa vuosina 1912–1945. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin 1948 Kerttu Vainion (ent. Grönlund) kanssa. Väänänen kirjoitti myös nimimerkeillä K. V., Korsukolportööri ja Laulajapoika. Osassa teoksiaan hän käytti savveettee murreettee. Hän laati myös luonnon- ja maantieteellisten kirjojen arvosteluja ja pakinoita sekä suomennoksia, mm. Wilhelm Buschin teoksista. Pojat joit ei saatu hyvix ym. on Kallen kynästä. Minnee puhee savvee murrreettee.
xxx/ellauri127.html on line 245:
xxx/ellauri129.html on line 55: Jungin "peetee" Antonia Wolff (1888–1953, genannt «Toni») oli sen wichtigste Mitarbeiterin und Geliebte, Kallen Zweitfrau, joka roikkui Kallen sepaluxessa eikä hellittänyt (ei Emmakaan (1885-1955), jonka kanssa Kallella oli liuta lapsia ja joka kirjoitti puhtaaxi sen paasauxet). Ihre bekannteste Veröffentlichung war ein Essay über die vier «Typen» oder Aspekte der weiblichen Psyche: die Amazone, die Mutter, die Hetaira und die Mediale Frau. Jungista tuli AÄGP:n arkkiterapeutti Kretschmerin luovuttua leikistä. Jung ei ollut ize ilminazi mutta (varmaan Freudille vielä kiukkuisena) puhui Deutsche Geististä ja JudenArzteista. Wotanin arkkityyppi ei Jungin mukaan siedä koukkunokkia. Jungin keikkuminen naziaidalla ei onnistunut: "Ich bin ausgerutscht", se sanoi jälkeenpäin. Emma veti pitemmän korren kuin Nummer 2, joka ehti kuolla 3v ennemmin vaikka oli 3v nuorempi. Mutta Kalle ize eli vielä pitkään molempien kuoltua! Aika juurakko.
xxx/ellauri148.html on line 510: Minä sanoin izelleni: uskon jumalaan, pelkään häntä kuin ruttoa, silti en voi rakastaa häntä - en koko sielullani ja ruumiillani niin kuin Toora käskee enkä edes tuntea amorem dei intellectualem, jota peukutti asexuaali Spinoza. En silti voi kieltää Jumalalta sisäänpääsyä niin kuin materialistit tekevät, sillä en pidä materialisteista, tarkoittaen parta-Kallen perillisiä. Paras minka voin tehdä omat rajoitukseni tuntien on kohdella eläimiä ja ihmisiä itse parhaaksi katsomallani tavalla.
xxx/ellauri201.html on line 151: Stig perusti Kippari-Kallena Forwärz! lehtiä ja ampui alas Munck-biljonäärejä kuin sorsia kuten sittemmin hinkuva hurrikolleegansa Wallenberg. Onxtää Stig muka joku kommari. LOL ei kyllä ole. Näille liberaaleille kapitalistisessa systeemissä sinänsä ei ole vikaa, jotkut ökyrikkaat ei vaan pysy aisoissa, koittaa monopolisoida ja tukahduttaa tervettä kilpailua. Vapaus on Stigille trustivapautta, kommunismi sama asia kuin kartelli. Juurikin näin, kz sivu 58 tarkempaa kuvausta Kallen poliittisesta kannasta. Rikosten leimaamista rikoxixi ei ole vasemmistolaista. Omaisuus ei ole rikos, se on vaaratonta lastentautia, lääkkeitä ei tarvita, vain lepoa ja paljon juotavaa.
xxx/ellauri201.html on line 156: Armaani älysi jo 20v sitten tehdä Lisbetistä izeyrittäjän 0-sopimuxella Volt! aski selässä, minimoida peruspalkan ja työnantajavastuut. Lisbet tietysti halusi ize sitä, niin aina. Varmaan se vielä ize pyytää päästä pukixikin, jonsei 50+ Armaanille niin pikku Mikolle, 40+ vuotiaalle Kalle Blomkvistille siis. (Tässä ikäjakaumassa on selvää residual apinasetämäisyyttä.) Kurkistin lopusta: sure enough laiha Peppi on loppupeleissä jo rakastunut Kalle ezivämestariin, mutta onnettomasti, eli tässä osassa ei päästä vielä pukille. Toivottavasti asia korjaantuu Millenniumin myöhemmissä osissa ja Peppikin pääsee kokemaan onnen Kallen alla Erikan kirjoituspöydällä.
xxx/ellauri201.html on line 163: Takuulla ponkee Kalle vielä Lisbetin hameen alle, mikä sivu lyödäänkö vetoa? Salander nosti sormen ilmaan pelkällä ulkonäöllä. Armaani viittasi kynnettömällä sormellaan Lispettiä jatkamaan. Kallen ullakkokämppä Östermalmilla ja kesämökki Sandhamnissa on arvosijoituxia. Suurin onni on kuitenkin päästä televisioon kommentoimaan asiaa kuin asiaa. För helvete.
xxx/ellauri227.html on line 87: Jean Edith Camilla Läckberg Eriksson (s. 30. elokuuta 1974) on ruotsalainen rikoskirjailija. Hän kirjoittaa Bohuslänin Fjällbackaan sijoittuvia rikosromaaneja, joiden päähenkilöitä ovat kirjailija Erica Falck ja poliisi Patrik Hedström. Erica on Camillan alter ego (pitkä ja vaalea, Camilla puolestaan on tumma hukkapätkä), ja Patrik on Camillan ex-ex-exä Micke ilmielävänä, molemmat näät kastavat halukkaasti kaakaoon näkkäriä, jossa on lujasti päällä voita, juustoa ja Kallen kaviaaria. Hänen kirjojansa on käännetty 37 eri kielelle. Myös Suomessa on esitetty hänen teoksiinsa pohjautuvia Fjällbackamorden tv-elokuvia.
xxx/ellauri229.html on line 568: Sama jeesustelukäsikirja on aina käynyt sekä hierarkian että vapaakaupan oppaana. Lopputuloshan on kovin samannäköinen, tunkiokeko jonka päällä herrastelee ökykukkoja. Kumma kyllä myös suunnittelutaloudessa päädyttiin samaan arkkitehtoniseen ratkaisuun parta-Kallen ateistisilla ohjeilla. Eli ihan sama mitä lukee kirjassa, termiittiapina rakentaa termiittikekoa ihan pakosta.
xxx/ellauri234.html on line 43: Ei ollut puettu Kallen tavoin, Silloin Huua oivalsi Hyökätessään rosvot näki
xxx/ellauri237.html on line 86: Päänvaivaa aiheutti myös salaperäinen Jaska. Sama mies esiintyi myös Villenä, Veikkona ja Kallena. Hän oli lähetellyt postikortteja tuntemattomille. Sellaisen Jaskan tervehdyksen sai myös surmatun kirjailijan ystävä Helvi-rouva. Siinä postikortissa Jaska lähetti terveisiä Hesasta.
xxx/ellauri291.html on line 214: Tätä soittaa mm. Kaartin soittokunta, se on sotilasmarssisävelmä. Onkohan puhe esiäidistämme, jota paxu Kalle X Kustaa bylsi Örebron linnassa? Vai dyslexisen pölhö-Kustaan rouvasta joka odotteli autossa ikkunaruutu raolla kunkun häärätessä vähäpukeisten frillojen pyllyvaossa? Alaosaton kuningas ja yläosattomia naisia. Army of lovers tamme fan. You and what army? Silvia ottaa matkalle mukaan putken Kallen mätitahnaa. Kalles röktaa.
xxx/ellauri404.html on line 276: Kallen nekrologin kynäili Edmond Scherer. Se oli vätyxestä hyvä.
49