ellauri001.html on line 873: Kalevalaa panetteli,
ellauri001.html on line 884: Mun on pakko lukee Kalevalaa,
ellauri001.html on line 885: vaikka Kalevala vituttaa.
ellauri001.html on line 887: enkä siedä Kalevalan mittaa.
ellauri014.html on line 452: Kummasti Rousseaun kirjeenvaihtajien täytyy toistaa joka lause kahteen kertaan eri sanoilla, kuin vaka vanha Väinämöinen Kalevalassa. Sen lisäksi on niillä samanlainen tattadatta nuottikin, sama kun on mulla tässä. Se on tarttuvaa.
ellauri028.html on line 87: Tässäkö se oli? Lukaisin kirjan, no ei todellakaan. Se on tosi vaikuttava kristinuskon lyttäys. Kirja julkaistiin vasta 1962. 2 sylen merkki kirjoitti sen vuosina ennen kuolemaansa 1910. Samu syntyi samana vuonna kuin Kalevala (1835). Meidän mamu esi-isää 20v nuorempi. Tarvittiin 50 vuotta ja ehkäisypilleri, ennenkuin meset julkaistiin, Bernardin ja Markin tyttären sensuroimana. Suomalainen Wikipedia-artikkeli ei kerro ollenkaan mistä oikein on kysymys, ja englanninkielinenkin on tosi anteexipyytävä.
ellauri035.html on line 1219: Kiinan vanhin runoteos on konfutselaiseen kaanoniin kuuluva Shih ching (shijing) eli Laulujen kirja . Laulut ovat syntyneet vuosina 1100-700 eKr. Toivo Koskikallion luoma Kalevala-mittaa jäljittelevä suomennoskokoelma on varsin outo ja jopa kiinalaisuudesta vieraannuttava lukukokemus. Onneksi myös Pertti Nieminen on luonut teoksesta oman kokoelmansa. Sieltä löytyy ihastuttavaa rakkauslyriikkaa sekä mm. legendoja ja riittilauluja.
ellauri040.html on line 590: Adam Mickiewicz was born in the East of the former Polish-Lithuanian state. Because of that he called Lithuania his mother-country. Eka ajattelin et ompa outoa, Puolan kansalliseepos Liettuasta, mut kelaa: onhan Kalevalakin Karjalan laulumailta.
ellauri048.html on line 706: Longfellow väsäs pikku Hiawathan Kalevalan mittaan. Aku Ankassa Roope soti pikkuinkkareiden kanssa jotka puhui kalevalamitalla. Ennen Akussa oli Pikku Hiawatha-sarjakuva jonka sisko oli joku päivänkakkara. Vastenmielisiä tyyppejä ja vitun rasistisia. Pari kanadalaista poliisia mukiloi jonkun intiaanipäällikön koska sen rekkari oli vanhentunut. Pari jenkkipoliisia tappoi taas muutamia notmiitä jenkeissä. Musta Pekka oli neekeri, ja Hessu Hopo, Långfellow ei vaitiskaan vaan Långben, oli toinen. Hiawathasta sanoo purkkajenkit ize näin: Both the poem and its singsong metre have been frequent objects of parody.
ellauri058.html on line 115: Luisianan neekerien jälkeen vähemmistövuorossa on järviseudun ruozalaiset ja inkkarit. Hurrilokarit nai inkkarineitosia aika ennakkoluulottomasti ja opetti niille hirsimökin tekoa. Hiawathasta on ollut puhetta, ja Roopen pikkuinkkareista jotka puhuu Kalevalan mitalla.
ellauri077.html on line 283: Apukysymyksiä romaanin kirjoittamiseen: Päiväni koirana Kalevalan maisemissa. Tehtävän voi tehdä vasta kun Koirien kalevala on luettu.
ellauri092.html on line 446: Kaarle Krohn tuli tunnetuksi suomalaisen kansanrunoustieteellisen metodin, ns. historiallis-maantieteellisen metodin, kehittäjänä. Metodilla pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisvaiheita, kulkeutumista ja muuntumista. Metodi perustui saman runon tai sadun eri toisintojen vertailuun. Analysoimalla toisintojen maantieteellistä levinneisyyttä Krohn pyrki rekonstruoimaan runon eri aikoina esiintyneet versiot todennäköistä alkuversiota myöten. Julius arveli että Kalevala oli tullut lännestä, mahdollisesti Yhdysvalloista. Juoni on hyvin samantapainen kuin Game of Thronesissa.
ellauri092.html on line 450: Krohn otti myös kantaa Kalevalan Sammon alkuperään ja asettui aluksi tukemaan isänsä käsitystä, jonka mukaan Sampo oli aurinko. Myöhemmin hän tarkisti kantaansa ja päätyi 1920-luvulla tukemaan Uno Harvan teoriaa Sammosta maailmanpuu-myytin ilmentymänä. Sammon ryöstöstä kertova runo kuitenkin perustui Krohnin mielestä Gotlantiin tehtyyn ryöstöretkeen.
ellauri194.html on line 193: Snellman, Runeberg, Lönnrot, Topelius ja monet muut, halusivat kohottaa suomen kielen asemaa ja suomalaista kansallistunnetta. Tavoitetta edistettiin ahkerasti ja ulkomaisin opein. Snellmania inspiroivat saksalainen Hegel ja preussilainen Kant. Serbialaisesta runoudesta viehtynyt Runeberg loi aiemmin laiskoina ja primitiivisinä pidetyistä suomalaisista valhekuvan ahkerana, nöyränä ja vähään tytyväisenä kansana. Lönnrot puolestaan väärensi Kalevalasta tietoisesti kansalliseepoksen.
ellauri238.html on line 94: En löydä muistaakseni Kaarlo Kramsun runoa Väinö ja kaverit. Hänellä saattaa olla useampi sen niminen runo, mutta ezimäni runo on Kun Väinö mielin murheisin maan hylkäs isiensä. Siitä on kaksi versiota: Ei sittemmin oo kuitenkaan tuo kannel soinut millin vertaa, Ja vanhempi: Ei sittemmin oo kumminkaan ... koskonkaan. Meillä oli toi Väinölä-kirja Wilhon kirjahyllyssä. Sielun veljien johtohemmo Ismo ei sietänyt Kalevala-mittaa millin vertaa. Onnexi Kaarlo käytti ballaadimittaa, jambista tetrametriä.
ellauri258.html on line 470: eeposen Kalevalan vanha nainen Louhi ja muiden mytologioiden naishenkilöt
ellauri262.html on line 244: Vaikka Tolkien ei ollut ensimmäinen fantasiakirjailija, pidetään häntä usein nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä. Tolkien esitteli Keski-Maa-kirjoissaan poikkeuksellisen yksityiskohtaisen fantasiamaailmansa, jolla oli oma historia ja maantiede. Innoituksen ajatukselle luoda tarusto kehittämiensä kielten ympärille Tolkien sai eri maiden mytologioista ja eepoksista, kuten Eddasta ja Kalevalasta.
ellauri262.html on line 262: Tolkien oli jo nuorena hyvin kiinnostunut kielistä. Koulussa opetettujen ranskan, saksan, latinan ja kreikan lisäksi hän tutustui omasta kiinnostuksestaan useisiin muinaiskieliin, kuten muinaisenglantiin, kymriin ja goottiin. Vuonna 1911 Tolkien aloitti opinnot Oxfordin yliopistossa saamansa stipendin turvin. Luettuaan kaksi vuotta klassisia kieliä hän siirtyi englannin kielen laitokselle ja erikoistui muinaisenglantiin ja muinaisnorjaan. Tolkien perehtyi syvällisesti anglosaksisiin ja skandinaavisiin tarustoihin ja niistä kertoviin eepoksiin, kuten muinaisenglantilaiseen Beowulfiin ja muinaisislantilaiseen Eddaan. Innostus yleistä kielitiedettä kohtaan myös sai hänet keksimään täysin omia kieliä. (!!!) Hän innostui suomen kielestä luettuaan Kalevalan. Tolkienia kiinnosti suomen kielen vokaalivoittoinen ääntäminen ja hän alkoi kehittää sen pohjalle perustuvaa uutta kieltä, josta tuli myöhemmin hänen kirjojensa suurhaltiakieli quenya.
ellauri263.html on line 499: H. P. Blavatskyn päätyö oli teosofinen oppi, johon hiän sulautti valtavasti vaikutteita eri tahoilta. Eniten Blavatskyn ajatteluun vaikuttaneista oppisuunnista, teoksista ja auktoriteeteista voidaan mainita ainakin buddhalaisuus, Bhagavad Gita ja hindulainen tantrismi, Kabbala (erityisesti Eliphas Levi), Raamattu, Zohar ja Talmud, hermetismi, ruusuristiläisyys, gnostilaisuus, zarathustralaisuus, kaldealaiset, vapaamuurarius, spiritismi, mystiikka, Jakob Böhme ja Mestari Eckhart, alkemia ja magia, aikansa tieteellinen kirjallisuus, Robert Fludd, Paracelsus, maailman mytologiat esimerkiksi germaaninen mytologia, Popol Vuh, Ryhmä Hau ja Gilgameš (myös otteita Kalevalasta), antiikin kirkkoisät Irenaeus, Tertullianus, Origenes ja Eusebius, filosofit, etenkin Platon ja uusplatonilaisuus, Porfyrios, Plotinos ja Ammonios Sakkas sekä historioitsijat ja monet muut antiikin kirjailijat kuten Plinius vanhempi, Ovidius, Homeros ja Josefus. Lisäksi hän väitti opiskelleensa huomattavien inkarnaatiolaamojen oppilaana Tiibetissä, Ladakhissa, Nepalissa ja Mongoliassa ja perehtyneensä muun muassa vajrayanan esoterismiin eli Kālacakrayanaan, Nepalin svābhāvikoiden oppiin ja sykretistiseen shamanismiin (puuh).
ellauri308.html on line 203: Tuominen oppi höyrypääpuusepän ammatin, mutta häntä vaivasi valtava kirjallisen sivistyksen nälkä. Hänestä tuli Tampereen työväenopiston innokas opiskelija. Kaiken kaikkiaan hän kuunteli eri alojen luentoja melkein kuusi vuotta. Niiden joukossa oli 40-tuntinen luentosarja Kalevalasta, mikä innosti häntä eepoksen huolelliseen tutkimiseen. Yhteiskunnalliset aineet ja kysymykset herättivät hänessä erityistä mielenkiintoa. Hän jäi usein keskustelemaan ja väittelemään politiikasta oppituntien jälkeenkin työläisjoukkoon, josta muodostui niin sanottu ”Lauantaiseura”. Seuraa veti itseoppinut filosofi Masse Lehtonen, joka suorasukaisen ärsyttävillä kommenteillaan sai muut väittelemään. Seuraan kuului myös muita työväenliikkeen merkkimiehiä, kuten järjestöaktiivi Manu Lammi, radikalismin tuntija ja ammattiyhdistysaktiivi Edvin Linkomies, Tampereen Työväen teatterin historioitsija Nikolai Ahonen ja myöhempi leipomoyrittäjä Aarne Lemberg (Lvïv, myöh. Linkosuo). Tämä joukko kasvatti Arvo Tuomisesta kovan väittelijän ja keskustelijan. Nuoren keskustelijan pikkuvanhuus herätti huvittuneisuutta, ja hänen lyhyytensä jäykkänä toi hänelle lempinimen ”Poika”, joka katkeruuden lisäxi seurasi häntä läpi elämän.
ellauri325.html on line 737: Kaukozen tutkimustiemoinnu oldih Kalevalan kul’tuuruhistourii da Elias Lönnrot. Vuvvennu 1939 mies puolisti väitösruavon, sen tiemannu oli Vahnu Kalevala. Vuozinnu 1956-1962 Kaukonen ruadoi Helsinkin yliopiston oman muan literatuuran docentannu, vuozinnu 1962-1974 oli abulaisprofessorannu. Häi oli johtoruavos Nevvostoliittoinstituutas da Suomi-Nevvostoliitto-Seuras, vuozinnu 1967-1974 oli suomelas-vengrielazen kul’tuurukomitietan paginanvedäjänny.
ellauri325.html on line 751: Professori Matti Kuusi palkkasi lisensiaatiksi valmistuneen Sihvon Kalevalaseuran sihteeriksi vuonna 1967 ja antoi hänelle tehtäväksi seuran historian kirjoittamisen. Tämä historiateos ilmestyi vuonna 1969 nimellä Karjalan löytäjät. Sihvo laati sen pohjalta myös tohtorinväitöskirjansa Karjalan kuva: Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana.
ellauri343.html on line 276: Sivén pääsi maalaisliittosuhteilla 20-vuotiaana Repolan nimismiehexi ja puolusti joka käänteessä viekkaita repolaisia. Suomalaiset joutuivat bolševikkien kanssa yhteenottoihin, kunnes Kalevalan päivänä 28. helmikuuta 1920 alkoivat suuret taistelut puna-armeijaa vastaan Porajärven suunnalla. Sivén joutui ottamaan siviiliviranomaisena vastuun rajanylityspaikoille lastenpolkupyörillä saapuvista pakolaisista. Tilanne maalis-huhtikuussa Repolassa oli todella huono, vaikka suomalaiset pysäyttivät 1 200 miehen ja neljän tykin vahvuiset puna-armeijan joukot Soutajärven-Jänkäjärven seudulle vain 4 km:n päähän Porajärven kirkonkylästä. Sivén yritti organisoida alueen suojeluskuntalaisista tiedustelujoukkoja, jotka ottaisivat vastaan vihollisten etujoukot, mutta tämä ei onnistunut. Hän totesikin, että tilanne oli sama kuin syksyllä 1918 Uhtualla. Ei näistä miesieporukoista ole mihinkään. Sivén ehti jo todeta 5. huhtikuuta: "Suur-Suomi-aate on nyt kärsinyt täydellisen haaksirikon", mutta pian bolševikit lopettivat hyökkäykset Suomen suojelusalueille. Sivén kuitenkin päätti, että lähtisi Itä-Karjalasta asevelvollisuuden suoritettuaan ja lykkäisi varsinaiseen politiikkaan osallistumistaan.
ellauri344.html on line 220: Sodan jälkeen Laine oli Punalippu-lehden toimittajana ja varapäätoimittajana. Laine toimi vuosina 1978–1984 Karjalan kirjailijaliiton puheenjohtajana. Hän suomensi myös muun muassa ukrainalaisen Taras Ševtšenkon ja venäläisen Nikolai Nekrasovin runoja sekä käänsi Kalevalan venäjäksi. Juho Laine kirjoitti runon Luoja suojaa Suomen nientä. Reino Laine kirjoitti laudanpätkään "ETEN - TAKSE". Seija Laine on aivan pähkinöinä Tuomaan markkinoista. Hiljaa juuri kuin Lammen Laine / syntyi leipuri Hannikainen / Hämeen linnassa torin varrella / parhaalla kauppapaikalla.
ellauri344.html on line 227: N. G. Laine on yksi Kalevala-eepoksen venäjänkielisen käännöksen tekijöistä vuosina 1979 ja 1973.
xxx/ellauri076.html on line 490: Alangon nenäkäs esikoispoika Ismo potkaisi selloa kuin Pirkko Elnan kuvaa vintillä ja lähti lukion jälkeen Ruoziin duuniin raxalle. Senjälkeen se ei selvää päivää nähnyt ennenko 60-vuotiaana. Ismo on kohta ize teholla. Ei tykkää Kalevalasta ehkä sixi että sen toinen nimi on Kullervo. Kullervon poika ei ymmärtänyt mixi koulussa oli fysiikkaa, se halus putkimiehexi. Anna-Liisa Alanko pyörii ehkä haudassa. Isä Voittokin, joka oli pankinjohtaja.
xxx/ellauri113.html on line 454: Sinunko pyllystäsi päivä paistaa? Ei vaan minun, vastaa ize Jehova. On tää aika ad hominen argumentointia. God throwing his weight around. Se joka panee turpiin toiselle on oikeassa, niinkuin keskiajalla. Samansuuntaista uhoomista nazoilla ja expertiisillä on Kalevalassa, siinä kohtaa missä Väiski ja Jouko antaa sanan sanasta. Jehova oikein kerskuu biologian tiedoilla. Oikeasti hevoset on vitun säikkyjä, eikä ihme, ne on pakoeläimiä, kasvissyöjiä. Ketähän ne jumalan muut pojat olivat? Mystistä.
xxx/ellauri129.html on line 288: Ilmainen näyte päättyy. Kun miehet elvyttävät nyyttejä, naiset saavat itkeä. Paintball-yrittäjä Eero Viitanen asuu omakotitalossa meren äärellä vaimonsa Ainon ja kahden tyttären kanssa. All is well, mutta tarina on liian arkinen. Hän päättää järjestää jännitystä sieppaamalla Ainon niin kuin Zeus muinoin ryösti Europan (Minnes Kalevala unohtui?) ja pyytää apuun vanhaa ystäväänsä Laria. Lari on vakuutusalalla. Eero ois ninkö Väiski (Ismo Laitela) ja Lari Sepi (Seppo olet oikea sonni). Eeva saa sit olla Louhi (Eva Biaudet).
xxx/ellauri157.html on line 470: Buber kirjoitti elämänsä aikana paljon muun muassa filosofiaa, juutalaisuutta, psykologiaa ja kasvatustieteitä käsitteleviä teoksia, sekä toimitti esimerkiksi vuonna 1914 Kalevalan saksankielisen laitoksen. Buberin filosofisena pääteoksena pidetään 1923 ilmestynyttä kirjaa Minä ja Sinä (Ich und Du). Buberin itsensä mukaan kirjaa voidaan pitää hänen tuotantonsa ”polttopisteenä”, johon tiivistyy sekä hänen aikaisempi älyllinen kehityksensä että myös tulevan ajattelun perusta.
xxx/ellauri166.html on line 75: Sampo, a magical artifact of indeterminate type constructed by Ilmarinen that brought riches and good fortune to its holder, in the Finnish epic poetry Kalevala (The Forging of the Sampo, Joseph Alanen, 1911) Sampo on myymässä osakkeitaan Nordeassa. Sampo! kuului mielevällä äänellä Gretan pihasta takavuosina.
xxx/ellauri259.html on line 61: Larmola edusti Kokoomusta, ja hänet valittiin 1966 Ylioppilaslehden päätoimittajaksi. Sosialidemokraattien Paavo Lipponen sai päätoimittajaäänestyksessä saman verran ääniä mutta hävisi paikan arvalla. Larmola oli päätoimittajana vuoteen 1969 saakka, ja hänen kaudellaan lehteä pidettiin konservatiivien äänitorvena, koska se muun muassa ei kirjoittanut riittävästi Ranskan vuoden 1968 opiskelijamielenosoituksista. Vanhan ylioppilastalon valtaukseen marraskuussa 1968 osallistuneet vaativatkin Larmolan eroa ja oikeutta toimittaa lehteä. Neuvotteluissa sovittiin, että valtaajat saivat toimittaa yhden vallankumousnumeroksi kutsutun Ylioppilaslehden numeron ja Larmolan johtama toimitus oli sen aikaa virkavapaalla. Larmolalla on siis sisärenkaan tietoa siitä mitä on sanan- ja virkavapaus. Hän on toiminut puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana useissa yhteisöissä (mm. Helsingin Suomalainen Klubi ja Risto Ryti-seura). Ennakkoluuloton ex-IKL-mies professori Matti Kuusi palkkasi hänet kesken opintojen Kalevala-seuran sihteeriksi ja seuran ja Suomen Kotiseutuliiton yhteisen toimiston toiminnanjohtajaksi.
xxx/ellauri259.html on line 67: Suomen historia ja kulttuuri on pääosaltaan Suomen kansan erikoisluonteen muovaava. Kalevala, sotakorvaukset, arkkitehtuuri ja Breitenfeldin voitto ovat suomalaisen hengen saavutuksia. Se, että olemme yhä suomalaisia talvi- ja jatkosodan jälkeen, ei ole pelkkää moukan tuuria. Nämä voitot on saavuttanut Suomen mies, tuo hakkapeliitta.
32