ellauri039.html on line 484: Kari Suomalaisen pulzareiden nimet oli Arska, Kake sekä Rane.
ellauri073.html on line 36: Jari Kaunisto: Kakella on naiset vaihtuneet!
ellauri097.html on line 674: Kake Nieminen
ellauri097.html on line 677: Yliopiston uuden puolen graffitien kirjavoimien vessojen vierellä on ilmoitustauluja johon ennen tuli tiedekuntatenttien tuloxet. Siinä vieressä oli usein Kake Niemisen samizdat-julkaisuja koskien eetteripyörteitä. Muistan säälineeni niiden kirjoittajaa, vaikka en ollut sitä nähnytkään. Nyt mä nään että sen parta oli aika kadehdittava. Tukasta en sano mitään. Se oli Jaakko Hintikan ikätoveri. Jaakko eli 5v vanhemmaxi. Kuuluisia suomalaisia.
ellauri325.html on line 674: Umpipöljä Masa antoi "Kakelle" kuititta tosta noin 25K kekkomarkkaa muka jonkun "everstin" matkakuluihin. Ja piilotteli konepislaria sivustavedettävän välipohjassa. Olipa nenästävedettävä käteenvetäjä!
xxx/ellauri113.html on line 470: Tääonniinku tälläst pelleilyä. Lautakasa järjestyy Kerimäen puukirkoxi. No tästä oli Tapsallakin asiaa kuin Hannu Karpolla. Olemme eetteripyörteitä, sanoisi Kake Nieminen. Lämpöoppi koskee keskiarvoja, elämä on poikkeustilanne. Paljon kuumempihan aurinko on kuin elukat, kyllä sieltä irtoaa niille liikettä. Pekalle luonnonoppi on uskonasia. Uskokoon ken haluaa, kysely ja selvän ottaminen on tarpeetonta ja ize asiassa epäsuotavaa.
xxx/ellauri116.html on line 347: Jälkimmäisestä luin että sen sankari kärsi jonkun onnettomuuden poikasena joki teki siitä erilaisen kuin muut. Siihen sattui. Arvasin heti että siltä lähti pippeli ja/tai munat. Ja niinhän tietysti. Näitäkin liikenee maailmankirjallisuudessa, no vaikka tää, plus Erneston Kake, Henry James ja eräs pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokas.
xxx/ellauri179.html on line 132: Suu kiinni hän oli melko sievä tytöxeen. Hän kajosi minuun kädellä mutta työnsin käden pois. Hajaantukaa ei siellä ole mitään nähtävää. Erneston nimi tässä niteessä on Jacob Barnes, lyhyesti "Kake".
xxx/ellauri179.html on line 136: Hemingway sai noobelin v. 1954. Brett on pelkkää hyytelöä Kaken sylissä. Täältäkö toi sanonta on peräisin? Brett on joku hieno brittilady joka tietysti on lätkässä Ernestoon, dick or no dick. Onko Kakella sotavamma kikulissa? Kyl-lä! Te ulkomaalainen olette antanut Italian eteen enemmän kuin oman henkenne! Kulliton Kake pyjamassa yxin huoneessaan nilistää tohvelit jalastaan. Itkeskelee vähän.
xxx/ellauri179.html on line 141: "Kake" ei tajua miten Cohen antaa Francesin nalkuttaa yhtään edes yrittämättä tukkia sen suuta. En minä kyllä vaan se tyrmistyy.
xxx/ellauri179.html on line 145: Kikkelitön Kake sanoo hyvästit pillulliselle Brettille ja ryömii peiton alle. End of book I.
xxx/ellauri179.html on line 151: Kake, the narrator of The Sun Also Rises is an expatriate working as a journalist in Paris. He served in World War I, in which he suffered an injury that made him impotent. This somewhat hinders his otherwise very close relationship with Brett Ashley. He typifies the Lost Generation, always seeking escape and finding no meaning in life having lost his dick in the horrors and intensity of the war.
xxx/ellauri179.html on line 153: The Lady Brett Ashley character is a British, charismatic, and independent woman with a drinking problem. She is the love of Kake's life and she loves him too, but she (and Kake) both see his impotence as a possible obstacle to a relationship as she leads a promiscuous life of romantic adventures. She is waiting to get divorced from the aristocrat from whom she got her title, and then plans to marry Mike Campbell. She is terminally unhappy and always wanting someone else. She falls in love with Romero at the bullfight and becomes his inspiration at the ring.
xxx/ellauri179.html on line 155: Bill Gorton is Kake's buddy from the war. A writer who moved back to America after the war, he is a joker, using humor to disguise the horrors of the war. He doesn't mind, for his penis remains shipshape and intact. He goes along with the group, unattached to Brett but getting caught up in the romantic business anyway.
xxx/ellauri179.html on line 157: Pedro Romero is a young, good-looking bullfighting prodigy who is so skillful and beautiful that Kake, no wait, Brett falls in love with him. When Cohn learns of Romero's effect on Brett, he fights him but Romero cleverly evades him with the muleta. Romero and Brett run away together but Brett leaves him soon after when he tries to turn her into a traditional Latina woman.
xxx/ellauri179.html on line 159: Montoya is the owner of the hotel in Pamplona where Kake and his best friends, the bullfighters, stay. He shares a special bond with Kake. A French war obligation I bet.
xxx/ellauri179.html on line 177: Huoh. Ekalla lukemalla en jaxanut paarustaa Ernun beigeä dialogia Pariisia pitemmälle vaan hyppäsin yli koko Epsanjan ja sonnitaistelupaskan suoraan loppulukuun. Ei Kaken kikkeli näytä parantuneen, siitä tuli vaan suursyömäri kuten eunukeista yleensäkin, ja "Lady Ashley"sta alkaa kehkeytyä rappioalkoholisti. Kiinnos. San Sebastianissa on kuitenkin kiva kelliskellä hiekkarannalla, sen tiedän, olen izekin ollut siellä. Aqua patatas, coca coola!
xxx/ellauri179.html on line 185: Typerä Kake tallaa harmittoman torakan kuoliaaxi jalalla. Ezellanen suurriistanmezästäjä. Kirjassa on pitkät pätkät pelkkää turismia. Vitun joutilaat 2-3kymppiset sota"veteraanit", expatriarkat, jotka tappelee alkoholisoituneesta Bretistä kuin torakat. Goit vittuilee jutkulle joka jutkuilee takasin ja kukkoilee. Kaken rukoilu viileässä kadetraalissa on puhtaasti etuisuuxien pyytelyä.
xxx/ellauri179.html on line 191: Ärsyttävät jenkkipaskiaiset yrittää etuilla junassa pikku lahjuxilla. Biarritzin vaarallisella rannalla meri kävi ja vei multa uimahousut jalasta. "Kake" sanoo sivulauseessa että se on katolinen. What? Oliko Hemingway katolinen? onko paavi? Katoliset ainakin koittaa röyhkeästi omia vanhaa roistoa omiin riveihinsä.
xxx/ellauri179.html on line 210: Paulinella oli samanlainen poikatukka kuin Brettillä. Oliskohan "Kaken" impotenssi ollut sittenkin vain väliaikainen? Tai hetkinen, ehkä se kikkelin menetys onkin vain allegoria katolisuudelle? Vaikka toisaalta, ei katolisuus myöhemminkään estänyt Ernestoa vetämästä wiixeen naisia ja kuonoon (tai perään) miehiä.
xxx/ellauri179.html on line 246: Kovasti miettimällä Kake on päätynyt siihen että kaikella on hintansa, vaikka isoäidillä. Hinoa Kake! Nyze tietää miten pitää elää. Moraali on se mistä jälkeenpäin izeänsä inhoaa.
xxx/ellauri179.html on line 249: Ja homoilukin kuuluu tähän ihan kiinteästi. Kaken tumppi nytkähtää kun se näkee kuvankauniin Romeron. Onko Cohn pitkästyneen näköinen? Saakelin nuppijutku! Sonni"taistelun" jälkeen expatriaatit on ihan haltioituneita. Mitäs nuo tanssijat tanssivat? Jotakin jytää se on. Vitun turistit.
xxx/ellauri179.html on line 281: By the time he was on to his most open-minded wife, Mary, his final spouse, they were exchanging letters about hair that were, Dearborn says, ‘frankly pornographic’, while indulging in sexual role-swapping in bed. Of course, Hemingway — who won the Nobel Prize for Literature in 1954 — wouldn’t be the first genius to have a somewhat less impressive private life. The real Hemingway was self-pitying, self-glorifying and thin-skinned, ready to turn viciously on friends on the slightest provocation. Kake kavereineen tossa Ford Fiesta kirjassa vaikutti täys paskiaisilta ihan miehissä. Mitääntekemättömiä renttuja.
xxx/ellauri179.html on line 646: Book II comprises a sort of mid-book idyll. The author offers it to us by way of contrast to the Paris scenes that went before. In this novel, Pamplona will serve as a kind of anti-Paris, semi-rural and organic where the City of Light is urban and decadent. The woods outside Burguete where Kake and Bill fish for trout are even more different from Paris, and the sense of tranquility that the fishing trip creates in them and us could not be more different from the freneticism of the novel's opening chapters.
xxx/ellauri179.html on line 648: Hemingway makes explicit here the themes of irony and pity: the irony of Kake's situation (he is a kind of superman who nevertheless can't perform the most basic of manly activities, namely fucking) as well as the pity "we" (who have our penises in working order) feel for him. The writer does so in an extended section, rich with dialogue, that is meant to be funny but has not dated well. The joking between Kake and Bill, over breakfast and later at lunch, is certainly believable as such, but it's difficult for a contemporary audience to follow, because the references to Frankie Fritsch and so forth have grown obscure with the passage of time. (The reference to Bryan's death tells us exactly when these scenes are occurring: 1925.) Do note, however, that Kake's physical condition is alluded to — and quickly backed away from. ("I'd a hell of a lot rather not talk about it" could be the motto of Kake's stoic take on the world, while Hemingway's would be "I want to talk about it all the time".) The writer has established, however, that Kake's condition is not simple impotence (rather it is loss of limb, or shortening of the joystick) and that it was caused by an accident.
xxx/ellauri179.html on line 650: Another theme of Kake and Bill's banter concerns the latter's status as an expatriate. He has fled America, with its prudish Anti-Saloon League and bourgeois President Coolidge (who famously said "The business of America is business"). Finally, note the gruff tenderness shared by Kake and Bill in these scenes. One of Hemingway's pleasures in life as in art was what we now call "male bonding," and in this case the bonding is poignant, as in some ways it replaces the love that Kake cannot fully express with female companions. Haha, so you must mean dick, that's the only thing Bill has and they don't.
xxx/ellauri179.html on line 652: More black humor: "Get up," Kake tells Bill, who replies "What? I never get up." Of course, it is Kake, not Bill, who never gets up. Later, trout (again, a phallic fish) try in vain to swim against the current of a waterfall, and — not so humorously — Kake reads a book about a man frozen inside a glacier whose wife awaits the reappearance of his body for twenty-four years. Kake is "frozen," too, only no one has the patience to await his unthawing.
xxx/ellauri179.html on line 820: Bishop Manning was a Bishop in New York City, who played a prominent role in World War I. Kake refers to him, when discussing his school life, and showing who he was surrounded by. In 1939-40, Manning took a leadership role in the successful effort to force the City University of New York to rescind their offer of a professorship to the philosopher Bertrand Russell.
xxx/ellauri179.html on line 1036: End of book 2. Enää onnexi lyhyt book 3 jälellä. Ai tänhän mä luin heti ekaxi nähdäxeni alkaako Kaken muna ehkä toimahdella loppupeleissä. Mutta ei. Tää kirja on tragedia. Eli mä oon läpi!
xxx/ellauri179.html on line 1042: Vähän näyttää Jouko tässä irrottelevan. Ei Kake kiihdy käyttämään huutomerkkejä. Sehän on munaton. Manolitolle ei kelvannut gamin-kampaus. Brettin puli oli siitä nolo.
xxx/ellauri179.html on line 1052: Merkillinen juttu että ison hotellin baareissa on hienostunut tunnelma. Joopa joo. Saimme paistettua juottoporsasta ja rioja altaa. Eunukki söi koko porsaan ja joi kolme pullollista. Hyvä että ruoka sentään maistuu. Kake tykkää ihan kaikesta. Brett tykkäisi ehkä Kakesta mutta kun sillä ei ole kasseja. "Yes," I said. "Isn't it pretty to think so?" Herttainen kuvitelma eikö totta? THE END.
xxx/ellauri212.html on line 190: Kakeru in this context means to shower or pour. The word bukkake is often used in Japanese to describe pouring out a liquid with sufficient momentum to cause splashing or spilling. Indeed, bukkake is used in Japan to describe a type of dish where hot broth is poured over noodles, as in bukkake udon and bukkake soba.
xxx/ellauri230.html on line 572: Japsuilla on kotona tyhjän näköistä, ei ole huonekaluja eikä muuta kodikasta sälää, onpahan vain tokonoman mokoma ja siinä Kaken mono. Isäntä vaihtaa monoa heijastamaan perheen tunnelmaa. Tokonoman pöydällä on maljakossa ikebana. Tatamilla on kiva hyöriä särmin eli byobyn takana. Tatami on 6 japanilaista jalkaa pitkä ja 3 leveä. Mutta pitkäkö on japsuilla jalka jäykkänä? Ei hevin selviä, löytyy tällästä:
33