ellauri021.html on line 69: Kiilan ydinryhmä syntyi Jarno Pennasen toimittaman Kirjallisuuslehden ja Erkki Valan Tulenkantajat-lehden ympärille. Muita tunnettuja alkuaikojen kiilalaisia olivat mm. Katri Vala, Pentti Haanpää, Elvi Sinervo, Arvo Turtiainen, Viljo Kajava, Raoul Palmgren ja Otto Varhia. Nyttemmin ei Kiilaa tarvita, ei edes housukiilaa 1 koon sukahousussa, kun ize kukin kiilailee omasta puolestaan.
ellauri048.html on line 155: Vuonna 1941 Koskenniemi valittiin natsi-Saksan luoman Euroopan kirjailijaliiton varapuheenjohtajaksi Weimarin kirjailijapäivillä. Tämä kostautui Koskenniemelle Suomen irtauduttua aseveljeydestä Saksan kanssa. Hän selviytyi kunnialla sodan jälkeisistä saksalaisystävällisiin kohdistuneista vainoista, joita muun muassa runoilija ja toimittaja Viljo Kajava joutui pakenemaan Ruotsiin. Koskenniemi kuitenkin ajautui sivuun kulttuurivaikuttajan roolistaan. Tätä edesauttoi Raoul Palmgrenin vuonna 1947 julkaistu kirjoitus Hautakirjoitus Koskenniemelle, jonka mukaan hän oli ”venäläisen kulttuurin vihollinen ja Neuvostoliiton vastaisen shovinismin edustaja.”
ellauri061.html on line 1568: Helsingin Sanomien Jukka Kajava oli positiivinen: ”Rökälehuumori
xxx/ellauri120.html on line 362: Kajavat
xxx/ellauri120.html on line 364: Käpylän kirjaston poistohyllystä löytyi Viljo Kajavan myöhäiskokoelma Rannat, rannat. Siitä näytteexi seuraava kiva tunnelmapläjäys:
xxx/ellauri120.html on line 382: Siileille ei saisi antaa maitoa, niille tulee siitä ripuli. Pikkukajava on merilintu, jonka muistan kirjasta Lintuja värikuvina. Kajava oli ennen lokki yleensä. Sittemmin se oli Berliinissä kuollut Hesan kriitikko (muistaaxeni homo) Jukka Kajava Oulusta, ilmeisesti ex-Cajander, ja runoilija Viljo Kajava Tampeeelta. Viljo Kajava on hieno merellisen runoilijan nimi, vaikka iskä-räätäliltä peritty. Viljo oli 1997 tunnustanut Jönsille vielä kuolinsängyn pohjalta ettei se ollut homostellut Nyrkin kaa, vaikka Uuno Kailas kyllä oli. Niillä oli ollut inkeriläinen ottotytär jonka kanssa ne meni Ruoziin turvaan ettei ryssät veisi sitä niiltä pois.
xxx/ellauri120.html on line 384: Modernistit valitsivat Viljo Kajavan 1956 perustamansa Eino Leinon palkinnon ensimmäiseksi saajaksi ja määrittelivät hänet kuvien käytön esikuvalliseksi mestariksi. Hangon tsasounan Isä Kalevi oli kanssa toinen past master kuvainpalvonnassa.
xxx/ellauri120.html on line 386: Suomalaisen vapaarytmisen runon laajassa tuotannossaan uudistanut Viljo Kajava kuoli 2. helmikuuta 1998 Helsingissä 88-vuotiaana. Hän oli syntynyt 22. syyskuuta 1909 Tampereella. Viljo Kajavan vanhemmat olivat räätäli Konrad Johannes Kajava ja Martta Johanna o.s. Granlund.
xxx/ellauri120.html on line 388: Lapsuudessaan hän joutui kokemaan vuoden 1918 sodan Tampereen valtauksen, mikä näkyi vasuripainotuksena hänen tuotannossaan. Kajavan perhe asui Viljon lapsuudessa Kaakinmaan kaupunginosassa.
xxx/ellauri120.html on line 390: Viljo Kajava oli alun perin Eino Leinoa ihaileva romantikko. Hän kääntyi vapaan mitan kannattajaksi, kun nuoruudentoveri Nyrki Tapiovaara mojautti Olavi Paavolaisen runolla päähän ja sitten toiseen päähän kynnettömällä nyrkillä. (No ei vaitiskaan, kz. tunnustusta edellä.) Huomenna on Eino Leinon päivä 6.7., jona Mikko Roth on syntynyt. Mikon päivänä mentiin Riitan hoviväkenä Heinolaan juhlistamaan esikoisen syntymää saxalaisen mamun raflassa. Ostettiin sieltä sen vaimon pensselöimä taulu, se oli aika tuherrus.
xxx/ellauri120.html on line 392: Kajava opiskeli Helsingin yliopistossa. Hän aloitti kirjailijana 1930-luvun puolivälissä. Hänen tuotantonsa oli hyvin yhteiskunnallista eliskä vasemmistolaista. Hän kuului keskeisenä jäsenen kirjailijayhdistys Kiilaan. Talvisota vuosina 1939–1940 oli Kajavalle suuri pettymys, ja hän siirtyi tuotannossaan yhteiskunnallisuudesta luontoaiheiseen ja impressionistiseen lyriikkaan. Jatkosodan ajan Kajava toimi rintamakirjeenvaihtajana viihde- ja propagandakomppaniassa.
xxx/ellauri120.html on line 394: Kajava oli hyvin tuottelias kirjoittaja ja vielä 87-vuotiaana hän julkaisi runokokoelman ”Vielä piirrän viivan”, ei sentään 150 jambista viivaa kuten pseudo-Dikaiarkhos teoxeen "hellaan vaan muistiinpanot", joka (ensinmainittu) ilmestyi vuonna 1996. Siinä oli teemana entiseen tapaan vasurismin lisäksi luonto, meri ja rakkaus.
xxx/ellauri120.html on line 396: Jukka Kajava oli paizi homo hyvä kriitikko, pisti Bjurströmillekin "luun kurkkuun" onnettomasta Hair-tekeleestä. Ilmi tai julki homo oli, kyllä! Kuitenkin, "HOMO MIKÄ HOMO"! Todellista kuolinsyytä ei taatusti ilmoiteta? Saattoipa olla jokin "virus"-peräinen tauti, joka hänet kaatoi? Mikähän outo virus-sairaus Tanja Karpelassa on? Kun ovat "kulttuuri-ihmisiä kumpikin? Se on ihanan sama mikä kenenkin seksuaalinen suuntaus on. Joo, suuntautuminen on yhdentekevää mutta käytös ratkaisee. Tämä Kajava tykkäsi Thaimaassa leikkiä pikkupoikien kanssa jotain mikä ei meillä ole sallittua. Pedofiili ei ansaitse kehuja. Mutta ei saa moittia persoonaa, vaan sen tekoja. Kajava oli homo, ja kuoli aidsin aiheuttamiin sairauksiin, kun ei ollut ajoissa mennyt lääkäriin. Kun meni lääkäriin, oli ehtinyt lähteä työmatkalle Berliiniin jossa kúoli. Lääkäri olisi kieltänyt matkustelun jne, mutta ei ehtinyt neuvo enää auttaa. Totuus tästä löytyy Juska Parviaisen blogista Ankara totuus, lukekaas.
xxx/ellauri120.html on line 426: Nyrki Tapiovaara kaatui siis partiotehtävissä Laatokan Karjalan rintamalla kaksi viikkoa ennen talvisodan päättymistä. Sixköhän talvisota oli Viljo Kajavalle pettymys. Tapiovaaran 11-henkisen lapsikatraan nuorimmainen, Panu Tapiovaara katosi suursiivouxessa jatkosodassa kesäkuussa 1944. Lähde?
14