ellauri029.html on line 350: Eski Saarinen, positiivisuuden kolmastoista apostoli, kehaista retostelee ohimennen pankkinobelisti Kahnemannia. On siis syytä kaivella sitä vähäsen, se on välittömästi suspekti.
ellauri029.html on line 352: In the 1990s, Kahneman's research focus began to gradually shift in emphasis towards the field of "hedonic psychology". This subfield is closely related to the positive psychology movement, which was steadily gaining in popularity at the time.
ellauri029.html on line 356: Kuulostaa aika epikurolaiselta, ainakin sanan nykyisessä mielessä. On tutkittava, onko vanhassa Epikuroxessa ja Kahnemannissa enemmänkin yhteistä, vai onko tää vaan yleisjenkkiläistä eskimäistä positivismia.
ellauri029.html on line 358: It is difficult to determine precisely when Kahneman's research began to focus on hedonics, although it likely stemmed from his work on the economic notion of utility.
ellauri029.html on line 360: Toi kalskahtaa kyllä aika pahalta. Kahnemann apulaisineen kysyi 1998 opiskelijoilta "Does living in California make people happy? A focusing illusion in judgments of life satisfaction". Olis pitänyt kysyä suomalaiselta koodarilta. Entäs sitten tää:
ellauri029.html on line 362: Kahneman has said that in reality humans pursue life satisfaction, which “is connected to a large degree to social yardsticks–achieving goals, meeting expectations.”
ellauri029.html on line 364: Niinhän se ommutta, inttäisi mummi, onks toi kovinkaan epikurolaista. Minne on ryöminyt se kuuluisa lathe biosas, eliskä cela vitam, kel onni on se onnen kätkeköön? Toihan kuulostaa enempi eskimäiseltä kukoistuxelta. Kahnemann ei epäröinyt heittää jehovaa pöpelikköön eziessään hedoneta useamman naisen perseestä. Eskimäistä tämäkin. Mut eihän kukaan ole menestynyt ellei sillä ole (ainakin ollut) useampia panopuita. Sehän se on elämän tarkoitus, tai yxi kolmesta (muut 2 oli EAT! EAT! KILL! KILL!).
ellauri029.html on line 366: Kahneman`s first wife was Ira Kahneman, an Israeli educational psychologist, with whom he had two children. His second wife was the cognitive psychologist Anne Treisman from 1978 until her death in 2018. As of 2014, they lived part-time in Berkeley, California. Kahneman has been described as a Jewish atheist.
ellauri029.html on line 369: Kahnemannin tutkimuxet (niistä lisää albumissa Kahneman">438) ovat kuiteskin olleet sikäli hyödyllisiä, että niissä kävi ilmi niinsanottu optimismivääristymä. Siihen liittyvää Wikipedian artikkelia ei ole suomennettu, yllättäen ei edes sen janusmaista paria pessimismivääristymä. Syytä tutustua molempiin, jälkimmäinen näyttää olevan kansantautina meillä masixilla.
ellauri351.html on line 486: Eskin peukuttama luihu talousnobelisti Kahneman (1 n lopussa) on jo monta kertaa ollut paasausten kohteena (albumit 27, 29, 122, 293). Nyze kelpaa guruxi taas Puntun Paavolle. It is also notable that Kahneman's paternal uncle was Rabbi Yosef Shlomo Kahaneman, the head of the Ponevezh Yeshiva. In 2015 Kahneman described himself as a very hard worker, as "a worrier" and "not a jolly person". But, despite this, he said, "I'm quite capable of great enjoyment, and I've had a great life."
ellauri351.html on line 707: 90% asiantuntijoista on mielestään muita fixumpia. Tiedemiehetkin ovat vain ihmisiä. Moni heistä on naimisissa useammankin tyhmän blondin kanssa. Rakastuminen ei ole tiedemiehen tunnusmerkki vaan tieteen jarru. Jopa Kahneman on altis vinoumille (pieni vinous on kyllä vain luonnollista). Optimismi on yliarvostettua. Elämme vaikeita aikoja, ystävä hyvä. Asiantuntijoiden mukaan 2008 pörssiromahdus ei ollut mahdollinen. Asiantuntija Saarisen modaalilogiikan nojalla ergo se ei tapahtunut, eikä liioin hölökaustikaan. Valheellista markkinointia. Optimismiharha tuli kalliixi. Mixi joidenkuiden taso laskee ja toisten ei? No koska B=f(P,E).
ellauri352.html on line 209: Kahnemannin tiedon määritelmästä puuttuu totuus. Iso ylläri. Puovon mielestä totuuden arvoinnissa on otettava huomioon miten uskomuxen totuus vaikuttaisi apinoiden elämään. Täähän kuulostaa ihan Bones-sarjan totuusmääritelmältä.
ellauri352.html on line 426: Kun tunteet kuohuvat, pitää tehdä 2 asiaa (tai 3 pointtia). Laskea kymmeneen, ja ottaa rauhoittavaa lääkettä. Väittely on melko turhaa. Kahnemann ei koskaan oppinut mitään vihamielisestä ajatuxenvaihdosta, ainoastaan samanmielisestä. Ei pidä käyttää kieltä jota käyttää kotioloissa. Sano "perunalastu", älä sipsi, "purukumi", eikä purkka, "paukkumaissi", ei poppari. "Vaateripustin" pro henkari, ja "anniskeluravintola" baarin tai bubin sijasta. "Käymälä" on parempi kuin paskahuusi ja "uloste" siistimpi kuin paapa, kakka tai (kuiskaten) paska.
ellauri364.html on line 579: Aihetta koskevasta perustutkimuksestaan Diener sai lempinimen Dr. Happiness. Tutkijoita, joiden kanssa hän on työskennellyt, ovat E. Saarisen sielunkumppani Daniel Kahneman ja Martin "kukoistus" Seligman. He held Smiley's chair as Joseph R. Smiley, Distinguished Professor of Psychology at the University of Illinois sat on it :). Diener's wife Carol is a psychologist and attorney. His daughters Marissa and Mary Beth are psychologists, as is his son, Robert.
ellauri374.html on line 71: Dan Ariely on israelilaisamerikkalainen professori ja kirjailija. Hän toimii James B. Duken psykologian ja käyttäytymistalouden professorina Duken yliopistossa. Ariely on useiden yritysten perustaja, jotka toteuttavat käyttäytymistieteestä saatuja oivalluksia. Ariely was a physics and mathematics major at Tel Aviv University but transferred to philosophy and psychology. However, in his last year he dropped philosophy and concentrated solely on psychology, graduating in 1991. In 1994 he earned a masters in cognitive psychology, and in 1996 he earned a Ph.D. in cognitive psychology from the University of North Carolina at Chapel Hill. Ariely completed a second Ph.D. in Business Administration at Duke University in 1998, at the urging of Daniel Kahneman, winner of the Nobel Memorial Prize in Economic Sciences. Who else.
ellauri437.html on line 486: Diener, E., Kahneman, D., Tov, W., & Arora, R. (2009). Income's Differential Influence on Judgments of Life Versus Affective Well-Being. Assessing Well-Being. Oxford, UK: Springer.
xxx/ellauri027.html on line 998:
xxx/ellauri027.html on line 1000: Pafoxella ei paljon ajatella Kahnemannin systeemissä 2, Millerin 7:ää tietoisuuden palikkaa ilmassa heitellen, vaan enempi tossa systeemissä 1, rinnakkaisprosessoiden liskoaivoilla. Mikäs se oli miehiään tää Kahnemann? No sekin on pankkinobelisti, amerikanjutku, joka vanhemmiten pehmeni miettimään mikä kullekin on mukavaa. Ongelma tässä liskoaivoihin luottamisessa on et vaikka ne on hurjan nopeat ja niillä on oikotie kaikkiin ruumiin toimintoihin, niillä ei lopultakaan ole kauheen monta pyydystä vedessä, se on sitä EAT EAT, FUCK FUCK; KILL KILL tematiikkaa mitä ne tarkkailevat, tosi ovelasti tosin. (Tohon Kahnemanniin pitänee vielä palata.)
xxx/ellauri122.html on line 888:
xxx/ellauri122.html on line 890: Kahneman used decades of psychology research to construct 'Thinking Fast and Slow,' which won a Nobel Prize in Economic Sciences. Fuck it did, novels can win literature prices at best. Anyway, economic Nobels are a joke compared to real Nobel prizes, just an ad for laissez faire capitalism.
xxx/ellauri122.html on line 891: Delving into the two systems that drive the way we think -- System 1, which is fast and emotional, and System 2, which is slower and more logical -- Kahneman exposes the faults and biases of certain thought processes. Most American thought processes are slow and emotional.
xxx/ellauri122.html on line 892: The novel challenges readers to consider how they think, including monitoring their reactions, judgments, and choices. Daniel Kahnemann is a sleazy customer whose antics have been taken under the lupe elsewhere.
xxx/ellauri122.html on line 967: Great list. One detail: Kahneman won his Nobel prize long before the book. Besides, he was a sleazy customer, see here.
xxx/ellauri293.html on line 686: Pohjimmiltaan rivo Kahnemann Daniel">Kahnemann todistaa, että alhaiset tunteet, kuten menetyksen pelko tai ahneus, voivat muuttaa päätöksiä, mikä osoittaa irrationaalisen päätöksentekoprosessin olemassaolon.
xxx/ellauri293.html on line 687: Kahneman ja Tversky havaitsivat vuoden 1992 artikkelissaan, että tappiot sattuivat noin 2,25 kertaa kipeämmin kuin vastaava voittopalkkio.
xxx/ellauri293.html on line 689: Kahnemann sai rivoilusta vuoden 2002 Nobel-palkinnon. Kirjassaan Thinking, Fast and Slow Kahneman syventyi kahteen ajattelun muotoon, nopea ajattelu, joka hänen mielestään "toimii automaattisesti ja nopeasti, vähällä ja ilman vaivaa tai ilkeää vapaan tahdon tunnetta." Toisaalta hidas ajattelu on kognitiivisten kykyjen, valinnanmahdollisuuksien ja keskittymisen jakoa. Nopea ajattelu hyödyntää heuristiikkaa, joka on päätöksentekoprosessi, jossa käytetään oikoteitä, ja peukalosääntöjä tarjotakseen välittömän mutta usein järjettömän ja epätäydellisen ratkaisun. Kahneman ehdotti, että pikanäppäimien tulos on useiden harhojen esiintyminen, kuten jälkitarkasteluharha, vahvistusharha ja tulosharha. Keskeinen esimerkki nopeasta ajattelusta ja siitä johtuvista irrationaalisista päätöksistä on vuoden 2008 finanssikriisi.
xxx/ellauri438.html on line 51: Tässähän se länkkärien perusvika on: ne haluu koko ajan citius, altius, fortius, niiden liike osoittaa eteenpäin ja ylöspäin kuin erektiivisen penixen. Kun luonnonvarat eivät ole loputtomat, ei tästä voi seurata muuta kuin grande katastroof, un coup de guisot magistral. Tätä länsimaista taipumusta tutkistelee Kahneman>Daniel Kahnemanin (Eskin juutalainen talousnobelisti-idoli) kv bestselleri Thinking, Fast and Slow, joka löytyi Kottby bibliotekin poistohyllystä. Sen vastapainona on Pertti Niemisen nukkavieru kokoelma kiinalaista viisautta Keskitie (Chung Yung), josta maxoin 50c Emmauxelle.
xxx/ellauri438.html on line 113: Kahnemann meinaa että ihmisiä tai niiden aivokuoria on kahdenlaisia, nopeita ja hitaita. Vika on siinä että nopeat ei kuuntele noita hitaita eivätkä integroi elämänsä koko onnea, vaan kiinnittävät suotta huomiota lopputuloxeen. Suosivat loppuhuipennuxia, kärsivät mieluummin vähän kauan kuin paljon lyhytaikaisesti. Kahnemanin löydöxet voi varmaan kuitata fyysikkojen onnen määritelmällä: kyse on differentiaalista eikä integraalista.
xxx/ellauri438.html on line 116: Huomattava pointti: differentiaali ei edellytä suhdeskaalaa, ordinaalinen tai intervalliskaala on riittävä. Integrointi vaatii että onnea voi mitata pyykkikorikaupalla. Niinkuin rahaa. Raha ei tuo onnea, paizi että tuo, ainakin sen kanssa on mukavampi olla onneton. En halua onnea, haluan rahaa. Tää on juutalaisilla ihan verissä. Kahnemanin kirja vilisee niitä Danny Kayesta Amos Tverskyyn.
xxx/ellauri438.html on line 118: Amos Tversky (hepr. עמוס טברסקי; 16. elokuuta 1937 – 2. kesäkuuta 1996) oli israelilainen psykologi ja tutkija. Hänet tunnetaan erityisesti prospektiteorian kehittämisestä, kognitiivisten vinoumien tutkimisesta ja pitkästä yhteistyöstä Daniel Kahnemanin kanssa. "You must never forget the Primat of the Is", sanoi Amos Tversky hepreaxi paxulla saxalaisella axentilla. Nimi tuntui tutulta ja olikin: Suuri osa hänen varhaisesta työstään koski mittauksen perusteita. Hän oli mukana kirjoittamassa kolmiosaisen tutkielman Krantz, Luce, Suppes, Tversky: Foundations of Measurement. 1 mun mielikirjoja.
xxx/ellauri438.html on line 120: Stanfordin porukoita, olen voinut vaikka nähdä sen. Mikäs Tverskyn tappoi noinkin nuorena? Ei kai sama tauti kuin Richard Montaguen? Ei, ihosyöpä vei. Hän kuoli metastaattiseen melanoomaan vuonna 1996. Hän oli juutalainen ateisti. Vaikka Tversky oli hyvin yhteistyökykyinen, hänellä oli myös inhottava tapa työskennellä yksin öisin muiden nukkuessa. Persie Diaconissa, matematiikan professori Stanfordista, valitti: "Et saanut nukutuxi ollessasi hänen läsnäolossaan. Hänestä loisti valoa." Älyllisessä keskustelussa Tversky halusi murskata opposition. Martha Nussbaumin panopuu Cass Sunstein kehui New Yorkerissa Michael Lewisin kirjaa Tverskyn ja Kahnemanin välirikosta. Lewis kiitti siinä Cassia joxkin neropatixi. Manus manum lavat. Joka iikka näistäkin juutalaisia.
xxx/ellauri438.html on line 127: Amos Tversky ja Daniel Kahneman olivat molemmat Itä-Euroopan rabbien pojanpoikia. Sattuma ja kohtalo toivat heidät yhteen Tel Avivissa 1960-luvulla. Kahneman ja Tversky väittivät ja osoittivat, että ihmiset päättivät pääsääntöisesti emotionaalisesti, eivät rationaalisesti. Tämä koski myös heitä izeään. Kahneman kehitti teorioitaan tehdessään suorituskykytestejä Israelin armeijalle. Kahnemanin isä oli hajuvesiyhtiön presidentti (joka oli muuten natsien yhteistyökumppani). Ranskassa he viettivät yhden talven kanakopissa. Häntä jahdattiin kuin kania.
xxx/ellauri438.html on line 129: Kahnemanista kolme vuotta nuorempi Tversky oli ennemmin taistelija kuin selviytyjä. Pieni, laiha poika, jolla oli nerotason älykkyys, hän ilmoittautui mahdollisimman pian Israelin armeijan kommandokoulutukseen ja hänestä tuli peloton sotilas, jota silmäpuoli Moshe Dayan kiitti rohkeudesta. Hän nautti myös pöllöttävästä mahtipontisuudesta. "Tutkimme luonnollista tyhmyyttä, emme tekoälyä", Tversky sanoi.
xxx/ellauri438.html on line 131: Kuten kaikissa erittäin luovissa kumppanuuksissa, esim Simon ja Garfunkel tai Lennon ja McCartney, halkeamia ja mustasukkaisuutta alkoi näkyä. Tämän viettelevän kemian luomisen jälkeen Lewisin tarina kertoo sen räjähdysmäisestä hajoamisesta kaikessa tuskallisen väistämättömyydessä. Kahnemanin onnexi Tversky kuoli syöpään ja Daniel pääsi yxin pokkaamaan 2002 norjalaisten valenoobelin.
xxx/ellauri438.html on line 144: Gigerenzer väittää, että heuristisen päättelyn ei pitäisi johtaa meidät käsittämään ihmisen ajattelua irrationaalisten kognitiivisten harhojen täyttämänä, vaan pikemminkin ajattelemaan rationaalisuutta mukautuvana työkaluna, joka ei ole identtinen muodollisen logiikan tai todennäköisyyslaskennan sääntöjen kanssa . Tämä on toisin kuin muut johtavat kognitiivisen heuristiikan asiantuntijat, kuten Daniel Kahneman ja Amos Tversky. Gerd ja hänen työtoverinsa ovat teoreettisesti ja kokeellisesti osoittaneet, että monet käyttäytymismallit, joiden väitetään osoittavan kognitiivisia virheitä, ymmärretään paremmin adaptiivisiksi reaktioksi epävarmuuden maailmaan, mukaan lukien konjunktiovirhe, peruskorkovirhe ja liiallinen luottamus.
xxx/ellauri438.html on line 147: Useimmin lainattu esimerkki tästä virheestä on peräisin Amos Tverskyltä ja Daniel Kahnemanilta.
xxx/ellauri438.html on line 167: Amos Tversky ei voinut mainita Gerdin nimeä lisäämättä siihen sanaa "sleazeball". Kahneman suivaantui Aamoxelle kun Aamos ei koskaan suositellut sitä Suomen Akatemiaan. Formaali analyysi ei ole Dannyn vahvuusalue. Tversky oli aivan ilmeisesti narsistinen kusipää. Danny oli tyhmempi mutta ehkä kexeliäämpi väpelö joka onnexeen eli pitempään. Kilpikonna voitti jänixen jaxamalla loppuun asti. Amos oli narsistinen kymingäs Danny hovimiehenä. Amos isäntä ja Danny emäntä. Kunnes Danny ei enää jaxanut Amosta enempää kuin kala polkupyörää. Onnexi Amoxesta ennätti kumi puhjeta.
xxx/ellauri438.html on line 169: Kahneman jakoi palkinnon tuntemattoman Vernon L. Smithin kanssa kuin Harry Martinson. Tältä 1927 syntyneeltä ukkelilta diagnosoitiin Aspergerin oireyhtymä. Amos oli pseudonobelin palkinnoille ehdolla mutta syöpä ehti ensinnä. Daniel vaihtoi vaimoa samalla kuin maata. Amos teki izellensä eutanasian. Amos was a contemptuous person.
xxx/ellauri441.html on line 429: Kahneman">Daniel Kahneman ✡︎
xxx/ellauri441.html on line 486: Kahneman">Daniel Kahneman ✡︎
40