ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä.
ellauri164.html on line 315: Kaarlen yllätyksellisestä puolenvaihdosta vihastuneena Jeanne hyökkäsi ilman kuninkaan lupaa keväällä 1430 Pohjois-Ranskassa englantilaisia vastaan. Compiègnen taistelussa burgundilaiset ottivat Jeannen kiinni ja vangitsivat hänet. Jeanne jäi burgundilaisten vangiksi puoleksi vuodeksi. Kuningas ei tehnyt paljonkaan Jeannen vapauttamisen hyväksi ja lopulta burgundilaiset myivät hänet englantilaisille 10 000 dukaatin summasta. Jeanne kuljetettiin miehitettyyn Rouenin kaupunkiin ja suljettiin ahtaaseen vankikoppiin.
ellauri164.html on line 334: Vaikka myös parlamentti oli vahvistanut sopimuksen, monet ranskalaiset katsoivat, että kyse oli vain Kaarle VI:n mielipuolisuuden synnyttämästä erheestä, jota ei tarvinnut noudattaa. Näin ajatteli etenkin Jeanne d’Arc, joka vuonna 1429 puoliväkisin ”raahasi” Kaarlen Reimsiin kruunattavaksi. Myös Englannin Henrik VI kruunattiin Ranskan kuninkaaksi vuonna 1431 Notre Damessa, mutta hän jäi varjokingiksi. Kaarle VII:n kaudella Ranska valloitti takaisin Pariisin ja kaikki Englannin ranskalaiset alueet Calais’ta lukuun ottamatta.
ellauri269.html on line 366: No joo, Allianssi voitti rökäleenä tietysti. Axelivaltojen pääörkki Tuomioja, korjaan Tuomivasara tuotiin Pääomakaupungin markkinoille raudoissa. Vähän rispektiä. Tuomiovasara oli listinyt jonkun Antin, pfalzgraf Turahdus oli armahtanut sen siitä hyvästä. Palatiinit olivat Kaarle Suuren hovimiehiä. Kaarlen isä oli Pippi Pienin, tai sillä oli sellainen.
ellauri393.html on line 551: Väinänlinna eli Daugavpils vallattiin 1. heinäkuuta. Syyskuussa Puolan armeija lyötiin Zarnowin taistelussa ja Varsova vallattiin. Kun vielä Krakova vallattiin puolalaisilta, oli syksyllä lähes koko Puolan ydinalue Kaarlen X Kustaan hallussa. Mut ei kauan! Ruozi sai muuton lopullisesti turpiinsa suuressa Pohjan sodassa 1700-luvulla. Kaarle XII tunaroi pahasti. Vitun homo. Suutari pieri voitokkaasti pottunsa halki Liisan vannassa. Käkisalmi menetettiin taas puskaryssille.
xxx/ellauri356.html on line 434: Maaliskuussa 1921 alkoi Tsvetaevan pitkäaikainen ystävyys prinssi Sergei Volkonskyn kanssa. Efron oli tuolloin jo Prahassa, missä hänestä tuli Kaarlen yliopiston opiskelija. Siellä hänet löysi I. Erenburg, joka oli työmatkalla ulkomailla ja antoi hänelle kirjeen Tsvetajevalta. Heinäkuussa Tsvetaeva, myös Ehrenburgin kautta, sai ensimmäisen kirjeen mieheltään 3,5 vuoteen. Vuoden lopussa hän alkoi valmistautua Venäjältä lähtemiseen: hän kopioi käsikirjoituksia kokonaan, järjesti arkiston, jakoi ja myi tavaroita.
6