ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä.
ellauri164.html on line 315: Kaarlen yllätyksellisestä puolenvaihdosta vihastuneena Jeanne hyökkäsi ilman kuninkaan lupaa keväällä 1430 Pohjois-Ranskassa englantilaisia vastaan. Compiègnen taistelussa burgundilaiset ottivat Jeannen kiinni ja vangitsivat hänet. Jeanne jäi burgundilaisten vangiksi puoleksi vuodeksi. Kuningas ei tehnyt paljonkaan Jeannen vapauttamisen hyväksi ja lopulta burgundilaiset myivät hänet englantilaisille 10 000 dukaatin summasta. Jeanne kuljetettiin miehitettyyn Rouenin kaupunkiin ja suljettiin ahtaaseen vankikoppiin.
ellauri164.html on line 334: Vaikka myös parlamentti oli vahvistanut sopimuksen, monet ranskalaiset katsoivat, että kyse oli vain Kaarle VI:n mielipuolisuuden synnyttämästä erheestä, jota ei tarvinnut noudattaa. Näin ajatteli etenkin Jeanne d’Arc, joka vuonna 1429 puoliväkisin ”raahasi” Kaarlen Reimsiin kruunattavaksi. Myös Englannin Henrik VI kruunattiin Ranskan kuninkaaksi vuonna 1431 Notre Damessa, mutta hän jäi varjokingiksi. Kaarle VII:n kaudella Ranska valloitti takaisin Pariisin ja kaikki Englannin ranskalaiset alueet Calais’ta lukuun ottamatta.
ellauri269.html on line 367: No joo, Allianssi voitti rökäleenä tietysti. Axelivaltojen pääörkki Tuomioja, korjaan Tuomivasara tuotiin Pääomakaupungin markkinoille raudoissa. Vähän rispektiä. Tuomiovasara oli listinyt jonkun Antin, pfalzgraf Turahdus oli armahtanut sen siitä hyvästä. Palatiinit olivat Kaarle Suuren hovimiehiä. Kaarlen isä oli Pippi Pienin, tai sillä oli sellainen.
ellauri393.html on line 551: Väinänlinna eli Daugavpils vallattiin 1. heinäkuuta. Syyskuussa Puolan armeija lyötiin Zarnowin taistelussa ja Varsova vallattiin. Kun vielä Krakova vallattiin puolalaisilta, oli syksyllä lähes koko Puolan ydinalue Kaarlen X Kustaan hallussa. Mut ei kauan! Ruozi sai muuton lopullisesti turpiinsa suuressa Pohjan sodassa 1700-luvulla. Kaarle XII tunaroi pahasti. Vitun homo. Suutari pieri voitokkaasti pottunsa halki Liisan vannassa. Käkisalmi menetettiin taas puskaryssille.
ellauri432.html on line 504: Valmy jossa preussilaiset pelästyivät ranujen vallankumousarmeijaa ja pötkivät pakoon ampumatta kertaakaan, oli erikoinen voitto. Se aloitti uuden aikakauden sodankäynnin historiassa. Ensimmäisen kerran ideologia näytteli ratkaisevaa osaa sodassa. Ranskalaisten parempi taistelutahto ratkaisi voittajan. Valmyn voitto oli enemmän psykologinen kuin sotilaallinen saavutus. Taistelun jälkeen Ranskan vallankumousarmeija luuli olevansa niin turvassa, että se teloittutti Ranskan kuningasparin ja aloitti kokonaisten sotien sarjan. Sodat koulivat sen voittoisan sotakoneen, millä Napoleon valloitti Euroopan. Kaarlen hermot pettivät. Ranujen pakassa ei kohta ollut kuvakortteja. Goethe oli sotakirjeenvaihtajana paikalla. Pöh tollasia pupu pöxyyn säikähdyxiä on takuulla apinoiden kärhämissä ollut ziljoona.
ellauri459.html on line 218: Takaisin videoon. Ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähdistä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan naisen edessä nielläkseen hänen lapsensa, heti kun tämä olisi syntynyt. Näin Decius söi kaksi Filippusta, koska he näyttivät jollain tavalla suosivan kristittyjä. Espanjan kuningas Filippos antoi murhata vanhimman poikansa Kaarlen julman inkvisition toimesta, koska tämä oli jollain tavalla taipuvainen reformoituun uskontoon.
ellauri477.html on line 292: Oliver Cromwellin kuoltua vuonna 1658 Kaarlen mahdollisuudet kruunuun näyttivät heikoilta. Oliveria seurasi lordiprotektorina hänen poikansa Richard. Uusi lordiprotektori ei kuitenkaan nauttinut parlamentin eikä armeijan – New Model Armyn – tukea. Richard pakotettiin luopumaan vallasta vuonna 1659. Englannin protektoraatti lakkautettiin ja tasavalta (engl. Commonwealth) elvytettiin. Tätä seuranneiden levottomuuksien aikana Skotlannin kuvernööri George Monck marssi armeijoineen Lontooseen ja pakotti pitkän parlamentin hajottamaan itsensä. Ensi kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen parlamentin jäsenet joutuivat vaalien eteen.
ellauri477.html on line 294: Valituksi tuli pääosin rojalistinen alahuone. Konventtiparlamentti (engl. Convention Parliament) kokoontui 25. huhtikuuta 1660 ja kuuli pian Bredan rauhanjulistuksesta 8. toukokuuta 1660, jossa Kaarle muiden seikkojen ohessa myönsi armahduksen monille isänsä vihollisista. Myöhemmin parlamentti julisti Kaarle II:n olleen laillinen hallitsija Kaarle I:n teloituksesta vuodesta 1649 lähtien. Kaarle II palasi Englantiin ja saapui Doveriin 23. toukokuuta 1660 ja Lontooseen 29. toukokuuta, jota pidetään Englannin restauraation alkamispäivänä ja joka oli Kaarlen 30-vuotissyntymäpäivä.
ellauri477.html on line 302: Vuonna 1650 julistetut merenkulkulait, jotka vahingoittivat hollantilaisten kaupankäyntiä, olivat syynä ensimmäiseen (1652–1654) ja toiseen Englannin–Hollannin sotaan (1665–1667). Tämä välienselvittely alkoi hyvin Englannin kannalta, koska he valtasivat New Amsterdamin, joka myöhemmin nimettiin uudelleen New Yorkiksi Kaarlen veljen Yorkin herttua Jamesin, tulevan Jaakko II:n mukaan.
ellauri477.html on line 311: Kaarle II oli tunnettu naisseikkailuistaan ja lukuisista rakastajattarista. Hänellä oli ainakin 14 aviotonta lasta, mutta ei yhtään kruununperijäksi oikeutettua jälkeläistä. Kaarlen suhteet perustuivat pitkälti seksiin, eikä kuningas ollut kiinnostunut syvällisistä ihmissuhteista. Kallella oli ize suunniteltu sexituoli ja se käytti korzuja.
xxx/ellauri356.html on line 439: Maaliskuussa 1921 alkoi Tsvetaevan pitkäaikainen ystävyys prinssi Sergei Volkonskyn kanssa. Efron oli tuolloin jo Prahassa, missä hänestä tuli Kaarlen yliopiston opiskelija. Siellä hänet löysi I. Erenburg, joka oli työmatkalla ulkomailla ja antoi hänelle kirjeen Tsvetajevalta. Heinäkuussa Tsvetaeva, myös Ehrenburgin kautta, sai ensimmäisen kirjeen mieheltään 3,5 vuoteen. Vuoden lopussa hän alkoi valmistautua Venäjältä lähtemiseen: hän kopioi käsikirjoituksia kokonaan, järjesti arkiston, jakoi ja myi tavaroita.
12