ellauri007.html on line 848: Pasi Leppälintu ja Liisa Käki
ellauri007.html on line 854: Milla tädin koulu (1961) oli Riitan mielikirja. Siinä oli hahmoina myös Pasi Leppälintu ja Liisa Käki. Ne on Rauhixen paskahuusin seinällä ylläolevassa kuvassa. Seija muisteli taas aamusella majan aikoja, jolloin Riitta avasi joka ilta uusia viinipulloja ja levisi kuin pullataikina, Woku juoxi schnell Imbiss kokkina ja laihtui, risat farkut oli kiinni narulla.
ellauri028.html on line 692: Käkikelloa vedetään edestä päin ja se sanoo "tik, tak, tik, tak"
ellauri118.html on line 871: Tämmöstä triangelidraamaa syntyy etenkin omistavassa yläluokassa, missä eniten on lisääntymis- ja reviirimeemien kilpalaulantaa. Kyllä niitä syntyy ilmankin, koska perimmäinen syy on että lisääntymiseen ei riitä pelkkä pano, tarvii huolehtia myös jälkikasvusta. Siihenhän sitä reviiriäkin tarvitaan. Olli Lokin emoista äiskä on aina paikalla, iskä luuhaa ison osan aikaa kokouxissa tai terdellä. Olli Lokkia ei pidä sekoittaa Olli Lehtoon, joka leikki Callen kanssa tinasotilailla. Ed. eli 1916-1994, jälk. 1925-2020. Kun Olli Lokki on liikaa poissa kotoa, syntyy Olli Lehtolapsia. Käki käy sen pesällä. There's a mean black snake sneaking round my baby's back door. Vrt. albumia 5.
ellauri238.html on line 377: Olen tehnyt pesän sinun häntäsi alle / Käki kukkuu siellä ja kevät on.
ellauri238.html on line 586: Harri Kaasalainen (29. marraskuuta 1930 Käkisalmi – 11. elokuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen runoilija.
ellauri238.html on line 588: Kaasalainen syntyi Karjalan kannaksen Käkisalmella. Vanhemmat Johannes Matinpoika Kaasalainen ja Liisa os. Musikka. Molemmat heistä olivat syntyisin Viipurin läänin Pyhäjärveltä. Äiti ja Harrin molemmat veljet kuolivat jatkosodan aikana, isä heti sodan jälkeen vuonna 1946.
ellauri343.html on line 90: Repolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1555 käkisalmenkarjalaisen Nousia Rydzin suomenruotsalaisille antamassa selvityksessä. Vuoden 1571 verokirjan mukaan seudun kylät olivat tulleet viranomaisten tietoon 1500-luvun puolessavälissä. Repola lähikylineen kuului aluksi Novgorodin Vatjan viidenneksen Käkisalmen läänin Ilomantsin pogostaan. 1600-luvun alusta lähtien seudun asutus muodosti Kuolan kihlakunnan alaiseen Novgorodin Lappiin kuuluneen Repolan pogostan. 1700-luvun alussa se siirrettiin Aunuksen läänin alaisuuteen. Pogostaan kuuluivat Repolan, Lentieran ja Kiimasjärven sekä Vuokkiniemen ja Jelettijärven verokunnat, joista kaksi jälkimmäistä liitettiin vuonna 1785 Kemin kihlakuntaan. Samaan aikaan muodostettiin Aunuksen läänin Poventsan kihlakunta, johon Repolan volosti eli pitäjä tai kunta kuului 1920-luvulle saakka. 1860-luvulla siitä erotettiin Kiimasjärven kolmannes, joka liitettiin Rukajärven volostiin. Suomenruotsalaiset hävittivät seudun kyliä 1610-luvulla, vuonna 1708 ja vuosina 1741–1743.
xxx/ellauri123.html on line 551: Instructions on a well-lived life for dropouts and losers, courtesy of a 25-year-old teen movie. Tää netistä vahingossa löytynyt plokkari Niklas Käki selkeästi maalittaa Isokynä-Lindholmin laulussaan tarkoittamia säälittäviä häviäjiä, löysiä kukkoja ja kanoja.
xxx/ellauri123.html on line 688: Vitun Niklas Käki. Aina työntämässä munaa toisten pesään. Nää hemmot on kuin niitä Helmin lekkaavia mannekiinilintuja struttaamassa kukin oman kukkalaitoxensa edessä linnunperseen toivossa. Tai muumin muurahaisleijonia kuopissa heittämässä santaa muurahaisten silmille.
xxx/ellauri295.html on line 458: Martti Kalevi Joenpolvi (s. 19. huhtikuuta 1936 Käkisalmi) oli ja on suomalainen kirjailija, joka asuu Nokialla. Hänet tunnetaan erityisesti novellistina. Esikoisteos ”Kevään kuusi päivää” ilmestyi 1959.
xxx/ellauri363.html on line 364: jatkui siis uudistuksista huolimatta. Vonna 1889 Viipurin läänin vanha Käkisalmen
12