ellauri021.html on line 987: Ne vanhoilliset, jotka luulee että on vielä mahdollista järkeillä vasemmiston kanssa ja lähteä niiden kaa reiluun poliittiseen väittelyyn, tarraavat häviävään strategiaan, valitettavasti. Meidän täytyy hyväxyä tosiasiat: vasemmisto on aikaa sitten hylännyt reilut pelisäännöt, jos niitä niillä koskaan olikaan; sensijaan ne toimivat vihan pullistamalla joukkomentaliteetilla, verenhimoisena vallanhalusta, ja ilman minkään maakunnan moraalisia rajoja. Me ei voida sulkea enää moraalisia silmiä julistamattomalta sisällissodalta, joka velloo poikki koko Amerikan mantereen. (Käännös Trumpin kannattajien sivustosta.)
ellauri031.html on line 685: Tää muistuttaa aika lailla käännösbisnestä, sitähän se onkin hizi vie. Isot taivaaseen viejät ja monikansalliset yrityxet on maxumiehinä, ne tuppaavat tarpeetonta ylijäämätavaraa kuluttajille. Käännöstoimistoja on lähetysseurat, jotka jakaa hommat läheteille, freelance märkäselille jotka tekee raakaduunin pilkkahinnalla. Koska niidenkin täytyy elää (mixi? kysy Darwinilta), ja koska ne oikeesti rakastaa tätä työtä, kääntämistä ja käännytystä. Ne on viestijöitä kulttuurien välillä. Kääntävät pioneereina sanan miekalla, auroilla sun muilla sädekehillä meemipeltoa kahden reviirin rajalla, raivaavat raiviota varoista välittämättä omalla ja Mairen pentueen riskillä.
ellauri033.html on line 59: Ardeche on kaakossa Loiren latvoilla. Ihan landea. Vanhoina Bourgetit promeneeraa mökkirannalla Marseillen lähellä. Aatelisämmät valittaa et Mme Bourget mahtailee kuin joku amazoni. Paul kantaa happamen näköisenä sylikoiraa. Minnie veti lopuxi pitemmän korren. Henry James mökkivieraana sytytti vahingossa verhot palamaan. Tupakoi kai sisällä. Minnie ranskansi sen suojatin Edith Whartonin kirjan Edithin kaa yhdessä. Käännös oli "plutôt grossière".
ellauri041.html on line 42: Vuonna 1918 Tšukovskista tuli Gorkin aloitteesta perustetun Vsemirnaja literatura -kustantamon englanninkielisen osaston johtaja. Hän venäjänsi paljon amerikkalaisten ja englantilaisten kirjailijoiden teoksia ja laati sovituksia lastenkirjallisuuden klassikoista. Käännöstieteellisten tutkimustensa tulokset Tšukovski julkaisi kirjassaan Printsipy hudožestvennogo perevoda (1919), jota hän myöhemmin laajensi nimillä Iskusstvo perevoda (1930, 1936) ja Vysokoje iskusstvo (1941, 1964, 1968). Tšukovski osallistui aktiivisesti kielenkäytöstä 1950-luvulla käytyyn keskusteluun ja puolusti venäjän kielen puhtautta teoksessaan Živoi kak žizn (1962).
ellauri058.html on line 555: Käännösvirheitä aseissa
ellauri067.html on line 372: | Original text | Käännös |
|---|
ellauri089.html on line 168: Schiaparelli tutki aurinkokuntaa, ja havainnoituaan Marsia hän laati planeetan kartan ja nimesi sen meret ja mantereet. Vuonna 1877 hän uskoi löytäneensä Marsin pinnalta pitkiä suoria muotoja, joita hän kutsui italiaksi nimellä ”canali” tarkoittaen kanaaleja. Käännösvirheen vuoksi niitä kuitenkin ryhdyttiin kutsumaan ”kanaviksi”, mikä johti kuvitelmiin Marsissa vaikuttavasta sivilisaatiosta. Muutama vuosikymmen myöhemmin Schiaparellin havainto todettiin joka tapauksessa optiseksi harhaksi.
ellauri093.html on line 670: Kaikkien näiden paiaanien ja dityrambien jälkeen Hiljan enempi matter-of fact jaaritus kääntäjistä ja niiden palkkioista tuntuu lähes virkistävältä. Hilja oli ikuisesti kiitollinen isälleen joka ei antanut sen puhua ennen 10 vuoden ikään mitään muuta kieltä kuin suomea. Samasta syystä mä olen äidilleni yhtä epäkiitollinen. Tästä oli runoilijaveljen kanssa äsken puhetta. On hyvää lääkettä koittaa kirjoittaa myös vierailla kielillä. Kielten sekaannus ei huononna mitään niistä, päinvastoin tekee niistä kaikista vähän monipuolisempia. Niuho Ilmo olis voinut kääntää Hiljan sepustuxia, mutta parin yrityxen jälkeen se sai tarpeexeen. Dick käänsi Hiljan novellin "Naismainen nuorukainen" teoxesta "Siementä ristin luo". Se meni aivan päin persettä. Käännös vilisi virheitä ja kankeuxia. Dickiltä ei voi muuta odottaa. Dickistä novelli oli reizend.
ellauri204.html on line 314: "Sarvet johtuvat heprean käännösvirheestä. Kun Hieronymus käänsi 300-luvulla Vulgataa hepreasta, hän kohdassa 2. Moos 34:29 luki virheellisesti sanan "kirkkaus" tilalle "sarvet". Konsonanttikirjoituksessa heprean kielen sanat qaran (loisti) ja qeren (sarvet) ovat lähellä toisiaan. Käännösvirheellä on hyvin merkittävä vaikutushistoria."
ellauri275.html on line 222: Käännös: Andrei Tarkovski / Google Köyhällä miehellä oli voimaa jäljellä
ellauri308.html on line 544: Isänmaallinen iskulause marshrutkan selässä Volgogradissa. Käännös: "Työnnä SANKTIOSI Eurooppaan Yhdysvaltojen kautta."
ellauri315.html on line 534: Eikä siinä vielä kaikki! Venäläinen kirkkoraamattukin on ukrainalainen! Tosin se on kirkkoslaavia eli bulgariaa lähinnä, eikä vähävenättä, mutta sen painattaja Ostrogski suosi ukrainalaista kyldyyriä, vaikka Ukraina oli silloin osa Puola-Liettuaa. Alkuteos on Novgorodista, ja saatiin Iivana Julmalta. Venäjän ortodoksinen kirkkokin myöntää nykyisin pitkin hampain että Elisabetin Raamattu perustuu Ostrohin raamattuun. Mikä parasta, Ostrohin akatemia on julkaissut vuonna 2006 Ostrohin raamatun nykyukrainaksi. Käännöstyön teki arkkimandriitta, teologian professori Rafail Torkonjak, ja häneltä meni työhön 30 vuotta. Venäjän aggressio pani Rafaeliin vähän vauhtia.
ellauri349.html on line 646: Pääteos, jossa Heidegger kamppailee Gelassenheitin käsitteen kanssa, on Discourse on Thinking (Käännös Gelassenheitista; 1966), tarkemmin sanottuna osio nimeltä " Keskustelu ajattelusta maapolulla", jossa hän yrittää selittää ymmärrystä kolmen eri keinoin. Näkökulmat: tutkijan, viisaan ja tutkijan näkökulmat. Heidegger käyttää kirjassa erilaisia tapoja päästää lukijaa läheisempään kosketukseen vapautumisen tai olla-antamisen kanssa dialogin, runouden, oksymoronin, kiehtovan käännöksen ja niin edelleen avulla. Tekemällä tämän hän yrittää "hajottaa riippuvuutemme metafysiikkaan (mukaan lukien hänen oman aikaisemman ajatuksensa) ja rohkaista meitä hyväksymään olemisen antamisen tapahtumaan". (Moore, 2019, s. xvii).
xxx/ellauri027.html on line 918: | Eekkönen | Käännös | Korvike |
|---|
xxx/ellauri068.html on line 37: Helkutin kömpelöitä limerikkejä. Käännös on vielä huonompi:
xxx/ellauri114.html on line 246: Käännös:
xxx/ellauri280.html on line 190: Ivan Denisovizin kääntäjä Markku Lahtela ("Rakastan sinua ruskea tuuli. Se." Siitä ja sen kestävyydestä) on jo pistäytynyt paasauxissa 40 ja 128. Osasiko Lahtela muka venättä? Ei takuulla osannut. Sen HUK-aineyhdistelmä oli jotain filsahöttöä. Käännös onkin outoa hesan 60-luvun slangin ja pomiloinnin sekasotkua. Vuosi on 1952. "Haluaisin nyt päästä hyvin syvälle", julistaa Sen kertoja. Niinpä tietysti.
xxx/ellauri292.html on line 374: – Kieli muuttuu. Se on fakta, toteaa Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari haikeana. Pipliaseurassa aloitettiin pari vuotta sitten projekti nimeltä UT2020. Päätettiin kääntää Uusi testamentti vuoden 2020 loppuun mennessä. Suomen luterilaisessa kirkossa käytetään raamatunkäännöstä, joka julkaistiin vuonna 1992. Eikö se kelpaa? – Ysikakkonen on ihan toimiva, Huovari sanoo. Vuodesta 1992 on kuitenkin pian kolme vuosikymmentä! Käännöstyö aloitettiin 1970-luvulla, yli 40 vuotta sitten. Sehän on ihan dinosaurista.
xxx/ellauri329.html on line 339: Aleksijevitš on Suomessa melko tuntematon kirjailija. Käännöskirjallisuus painottuu maassamme vahvasti angloamerikkalaiseen kirjallisuuteen ja siksi Aleksijevitšinkin teoksista on suomennettu vain kaksi: Sodalla ei ole naisen kasvoja (1985, suomennettu 1988) ja Tsernobylista nousee rukous (1997, suomennettu 2000). Tosin Aleksijevitšin tuotantokaan ei ole niin laaja kuin esimerkiksi veikkauslistojen kärkimiehillä, angloamerikkalaisilla Philip Rothilla tai Haruki Murakamilla ja osasyynä kirjojen vähäisempään määrään on kirjailijan perin erikoinen tyylilaji.
xxx/ellauri387.html on line 128: Frithiofs saga har översatts till danska, engelska, estniska, finska, franska, isländska, italienska, kroatiska, latin, lågtyska, nederländska, norska, ryska, tyska och ungerska. Redan år 1839 hade tolv olika översättningar utkommit. Esan Friðthjófssaga julkaistiin islanniksi vuonna 1866 Matthías Jochumssonin kääntämänä. Käännös on tehty erinomaisesti, esimerkiksi Matthías antaa samalla mitalla kuin Tegnér ize. Uuno Kailas pukersi jonkinlaisen suomennoxen Esaias Tegnér: Fritjofin taru (Otava 1932). För filmen som bygger på diktverket, se Fritiofs saga (film). Fritiofs saga är en svensk komedifilm från 1924 som parodierar flera samtida svenska filmer, i synnerhet Gösta Berlings saga.
20