ellauri060.html on line 94: Suomessa toimii niin sanottu harmaiden ursuliinien sisarkunta eli Kuoleman tuskassa olevan Jeesuksen Pyhän Sydämen sisaret. Sen on perustanut puolalainen Urszula Ledochowska. Se on toiminut Suomessa vuodesta 1976. Ursuliineilla on Jyväskylässä leikkikoulu ja opiskelija-asuntola kun Helsingissä he pitävät Pyhän Marian lastentarhaa. Sisaret osallistuvat myös seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöhön.
ellauri064.html on line 425: Tämän jutun seurauksena åkerblomilaisten seurakunta Kokkolassa hajosi keväällä 1923 ja Marian palatsina tunnettu liikkeen jäsenten asuintalo myytiin. Liikkeen johtajat ja noin 220 jäsentä muutti samassa yhteydessä Kokkolasta Helsinkiin, jossa liike hankki ns. Toivolan huvilan Meilahdesta. Maria Åkerblom jäi joulukuussa 1923 kiinni kangasvarkauksista ja päätyi lopulta lääninvankilasta mielentilatutkimuksiin Kammion sairaalaan. Heinäkuussa 1924 Åkerblomin liikkeen jäsenet yrittivät ampua Kokkolassa Suntin suulla veneellä kaupunkiin tulossa olleen nimismies E. Weneliuksen, joka haavoittui vakavasti murhayrityksessä. Wenelius oli toiminut syyttäjänä Åkerblomin liikettä koskeneessa väärävala-jutussa. Tekijät saatiin kiinni Jyväskylässä, ja selvisi, että he olivat saaneet Maria Åkerblomilta ohjeen raivata Wenelius pois tieltä. Åkerblom karkasi helmikuussa 1925 Kammion sairaalasta mutta palasi julkisuuteen toukokuussa sen jälkeen, kun Turun hovioikeus oli hylännyt häntä vastaan nostetun syytteen varkauksista. Korkein oikeus tuomitsi kuitenkin Åkerblomin tässä jutussa kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen, jolloin Åkerblom katosi uudestaan helmikuussa 1926, kunnes hänet vangittiin heinäkuussa 1926 Toivolan huvilassa.
ellauri066.html on line 59: Einari Arvid Vuorela (17. elokuuta 1889 Keuruu – 10. heinäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Filosofian kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä perheeseen, jossa oli kymmenen lasta ja aloitti opintonsa Multialla. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestarit Aapeli Vuorela ja Kristiina Ryöppylä. Vuorelan puoliso vuodesta 1939 oli kirjailija Laura Soinne. Vuorela valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914. Hän toimi liikeapulaisena ja myymälänhoitajana 1903–1909 ja kansakoulunopettajana Töysässä 1914–1920, Jyväskylässä 1922–1923 ja myöhemmin Multialla.
ellauri286.html on line 519: Sofi Oksanen kasvoi Jyväskylässä. Hänen isänsä on suomalainen sähkömies, äiti virolainen diplomi-insinööri, joiden tapaamista Oksanen sivusi esikoiskirjassaan Stalinin lehmät.
ellauri297.html on line 565: Olli Alho (1943) on 80-vuotias aran näköinen kulttuurivaikuttaja, kulttuuriantropologi ja radio executive. Hän on länsisuomalainen Säämingistä. Veetee professori Turussa 70-luvulla. Hän on kirjoittanut tutkielman Tansanian suomalaisista ja toisen sikareista hullun Jari Ehrnroothin kanssa. Ollin puoliso on Mari Lautamatti. Liisa Lautamatti oli Auli Hakulisen tuttu Jyväskylässä. Kirjoittivat teoxen Naisnäkökulma häpykielentutkimukseen. Han var överassistent i kulturantropologi vid Jyväskylä universitet 1974–1979. Jöns tilldelades samma tjänst lite senare.
ellauri325.html on line 644: No, Granfelt valittiin tehtävään ja hän uudisti nopeasti järjestön toiminnan. Yhdistyksen kustannustoiminta kasvoi valtavasti. Virosta hän keksi kansallisten laulujuhlien idean, jonka päätti tuoda myös Suomeen. Suomen ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin Kansanvalistusseuran vuosijuhlien yhteydessä Jyväskylässä vuonna 1884, minkä jälkeen niitä pidettiin vuoden tai kahden välein eri puolilla maata kunnes mania hellitti.
ellauri325.html on line 694: Matti 6 joutui Jyväskylässä jakamaan punkan Erik Allardtin kanssa Päivö Oxalan toimesta. Jyväskylän suurin reettori. Jyväshyvä pitää kuntoa yllä. Erik oli kutosta 11v nuorempi, 3v nuorempi kuin Carl Erik, ei siis sodankäyneitä. Erik vaikutti vixummalta kuin WSOY:n kahvihuoneen Anhava, Tyyri, Hormian veljexet ja Mirjam Polkunen yhteensä, mutta miinusta siitä että se ninkutti. Jönsy uskoo että s. 241 mainittu Allardtille loikannut "joukko lahjakkaimpia oppilaita" tarkoitti Jönsyä. Harmi ettei maininnut nimeltä.
xxx/ellauri010.html on line 283: Jyväskylässä ei täysin selvinnyt mistä oli kyse.

xxx/ellauri137.html on line 44: Nykyisin hän asuu Turussa. Biologi Rantalasta tuli Charles Darwin brittiläisen professorin Richard Dawkinsin ansiosta. Hän kertoo lukeneensa Izekkään geenin pariinkin kertaan matkalla armeijaan ja uravalinta oli selvä. Rantala opiskeli ensin biologiaa Jyväskylässä ja teki vuonna 2002 ensimmäisen väitöskirjansa, jonka otsikko oli Immunokompetenssi ja seksuaalivalinta hyönteisillä. Pian sen jälkeen hän siirtyi Turun yliopistoon jatkamaan hyönteistutkimuksiaan. Hänen ylivoimaisesti viitatuimmat artikkelinsa käsittelevät jauhopukin ja erään hentosudenkorentolajin immuunikompetenssia. Hän on se jauhopukki ja Katariina on se hentosudenkorento.
xxx/ellauri187.html on line 328: Sofi-Elina Oksanen syntyi seitsemäntenä päivänä tammikuuta vuonna 1977 virolaisen diplomi-insinööri äidin ja suomalaisen sähkömies isän perheeseen Jyväskylässä. Hän jäi perheen ainoaksi lapseksi, mutta ei antanut sen koskaan haitata itseään – päinvastoin. Yksin hän sai vanhemmiltaan enemmän aikaa ja huomiota eikä hänen koskaan tarvinnut jakaa mitään kenenkään kanssa. Täysin erilainen elämänkatsomus vanhempiensa kanssa ajoi hänet usein heidän kanssaan riitoihin, mutta vielä monta vuotta myöhemminkin on tytär edelleen hyvissä väleissä äitinsä ja hiljaisen isänsä kanssa.
xxx/ellauri286.html on line 520: Sofi Oksanen kasvoi Jyväskylässä. Hänen isänsä on suomalainen sähkömies, äiti virolainen diplomi-insinööri, joiden tapaamista Oksanen sivusi esikoiskirjassaan Stalinin lehmät.
xxx/ellauri296.html on line 353: Maanviljelijäperheen tytär Kirsti Keskinen pääsi ylioppilaaksi 1947 ja toimi jo kouluaikana kolmen kesän ajan kesätoimittajana Jyväskylässä ilmestyneessä Sisä-Suomi-lehdessä. Tiedotusalan opinnot Helsingin yliopistossa keskeytyivät, kun vuonna 1951 tarjoutui työpaikka Yhtyneitten Kuvalehtien Seura-lehdessä toimittajana ja toimitussihteerinä. Vuonna 1955 hänet nimitettiin maan nuorimpana päätoimittajana Yhtyneiden uuden naistenlehden Hopeapeilin päätoimittajaksi. Seuraavana vuonna hän avioitui kilpailevan kustannusyhtiön Apu -lehden perustajan Yrjö Lyytikäisen pojan Ollin kanssa mutta pysyi töissä Hopeapeilissä vuoteen 1963, jolloin Lyytikäisten perheyritys päätti perustaa uuden naistenlehden Annan. Kirsti Lyytikäinen kutsuttiin sen päätoimittajaksi.
12