ellauri021.html on line 172: Professori Puolimatka on vetänyt käteen setämiehenä jo yli puoli vuosisataa. Se on mua vuotta nuorempi, Eskin ikäinen. Seta antoi vuoden 2015 kunniarotta-antipalkinnon Puolimatkalle. Perusteluna oli, että hän Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professorina on julkisuudessa ottanut voimakkaasti kantaa tasa-arvoista avioliittolakia vastaan ja on henkilökohtaista agendaansa ajaessaan käyttänyt toistuvasti tieteellistä auktoriteettiaan ja asemaansa yliopiston professorina.
ellauri021.html on line 184: Harhailuistaan huolimatta kansanedustaja Heinonen on vilpitön kokkari ja automies, joka epäilee uusia peltipoliiseja liian tehokkaixi. Jari Aarnio oli parempi vaikkei peltiä. Kun muut kauhistelevat liikenteen päästöjä, Heinonen hehkuttaa Jyväskylän rallia. "Yhdestoista vuosi perä jälkeen, hei kuka muu vetää tälleen." Hanaa!
ellauri028.html on line 514: Heikki Parkkonen (24. maaliskuuta 1938 Vaajakoski, Jyväskylän maalaiskunta – 17. huhtikuuta 2018 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja.
ellauri049.html on line 277: Siljon vanhemmat olivat merimies Alexander Sjögren ja Maria Josefina Harjapää. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1907 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Runoilijan työnsä ohessa Siljo toimi mm. Helsingin Sanomien avustajana, Jyväskylän tieteellisen kirjaston apulaisena 1915–1918 ja Valvoja-lehden toimitussihteerinä. Sisällisodassa valkoisten puolella taistellut kirjailija Juhani Siljo oli toinen sisällissodan vaatimista kirjailijauhreista. Punaisten puolella kaatui Maiju Lassila (Algoth Untola). Siljo kuoli sodassa saamiinsa vammoihin Tampereella sodan loppuvaiheessa. Juhani Siljo toimi myös aktiivisesti kirjallisuusarvostelijana. Elämänsä aikana hän ehti julkaista lähes 200 kirjallisuusarvostelua. Kaikki nää senttarit on olleet HS:n avustajia. Ylläri.
ellauri065.html on line 534: Kuvalauta: vuonna 2007 Finnchan-foorumin väliaikaiseksi varasivustoksi perustettu suomalainen kuvafoorumi, joka alkoi Finnchanin linjoille palaamisen jälkeen kuitenkin elää omaa elämäänsä. Kuvalauta suljettiin 31. elokuuta 2010 sen ajauduttua riitoihin palveluntarjoajansa kanssa. Kuvalauta on esiintynyt myös julkisuudessa koulu-uhkauksen tekopaikkana Jyväskylän Harjun koulua vastaan. jne, jne.
ellauri066.html on line 59: Einari Arvid Vuorela (17. elokuuta 1889 Keuruu – 10. heinäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Filosofian kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä perheeseen, jossa oli kymmenen lasta ja aloitti opintonsa Multialla. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestarit Aapeli Vuorela ja Kristiina Ryöppylä. Vuorelan puoliso vuodesta 1939 oli kirjailija Laura Soinne. Vuorela valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914. Hän toimi liikeapulaisena ja myymälänhoitajana 1903–1909 ja kansakoulunopettajana Töysässä 1914–1920, Jyväskylässä 1922–1923 ja myöhemmin Multialla.
ellauri066.html on line 65: Lauluja Vuorelan teksteihin ovat säveltäneet muiden muassa Joonas Kokkonen, isäni Toni Erdmann ja muumiääni Samuli Edelmann. Vuorela on tehnyt tekstin Multian kotiseutulauluun, Multian lauluun, jonka on säveltänyt Juhani Pohjanmies. Juhani Pohjanmiehen (1893 -1952) vuonna 1921 säveltämä "Multian laulu", jonka sanat ovat Einarin Vuorelan käsialaa, löytyy nuottijulkaisuna Lahden ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen musiikkiosastoilta. Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata nuotti kaukolainaan. Muualta laulun sanoja ei valitettavasti näytä löytyvän. Sic transit multiaisen kunnia.
ellauri066.html on line 205: Näin sanottuna se kuulostaa apinamaiselta. Säkeenylitys vähentää yxityisen säkeen koheesiovaikutelmaa. Tää taas kuulostaa izestäänselvyydeltä. Tää mun lähde ei tainnut olla mikään lavin opinnäyte. Jouko Heikkinen, Jyväskylän yliopisto 1999.
ellauri115.html on line 314: Ari Vatasella on neljä lasta, Kim (1972), Ria (1980), Tua (1982) ja Max (1990). Kim Vatanen on toiminut muun muassa rallikuski Sébastien Ogierin istuinpehmusteena. Jussi Vatanen on kotoisin Sonkajärven Sukevalta. Hänet tunnetaan muun muassa päärooleistaan Napapiirin sankarit -elokuvassa ja Kimmo-televisiosarjassa sekä vänrikki Koskelan roolista vuoden 2017 Tuntematon sotilas -elokuvassa. Vuosina 2011–2014 hän näytteli Putous-viihdeohjelmassa, jonka sketsihahmokilpailun hän voitti kahdesti hahmoilla Mr. Mallorca ja Antsku. Jääkiekkoilija Sami Vatanen on kotoisin Jyväskylän Halssilan kaupunginosasta.
ellauri141.html on line 599: Huntuvuori oli syntynyt 1887 ja hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1910. Opettajantoimensa ohella Huntuvuori oli intohimoinen historian harrastaja sekä tutkija. Suomen esihistoriaan liittyvät väitöskirjan esityöt kuitenkin tuhoutuivat Huntuvuoren koulun tulipalossa Sääksmäellä ja työ jäi kesken. Vai jäikö? Mervi Kannelniemen alustavat tutkimukset Huntuvuoren elämänvaiheisiin nostavat esiin monia avoimia kysymyksiä.
ellauri141.html on line 636:
ellauri141.html on line 640: Huntuvuoren vanhemmat olivat maanviljelijä Kaarle Huntuvuori (Hollmén) ja Iida Laurén. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1910 ja hän toimi sitten opettajana Sääksmäen Jutikkalan koulussa aina eläkkeelle jäämiseensä saakka 1947, joskin 1913-1914 hän oli Jyväskylän harjoituskoulun opettaja ja 1914-1915 Pukinmäen kokeilukoulun opettaja. Huntuvuori opiskeli opettajan työn ohessa Helsingin yliopistossa ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi pääaineenaan Pohjoismaiden historia. Hän aikoi tehdä väitöskirjan Suomen keskiajan historiasta, mutta väitöskirjaa varten kerätty aineisto tuhoutui Jutikkalan koulun tulipalossa 1921. Tämän jälkeen Huntuvuori hyödynsi tietojaan kirjoittamalla historiallisia keskiaikaan sijoittuvia romaaneja. Hän kirjoitti myös jatkokertomuksia, joita julkaistiin lehdissä. Opetusneuvoksen arvon hän sai 1965.
ellauri240.html on line 311: Adichien teos Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä ilmestyi maaliskuussa 2017 suomeksi. Ruotsissa kirja jaettiin kaikille 16-vuotiaille joululahjana vuonna 2015. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö, Otava, Jyväskylän yliopisto, Tampere-talo ja feministinen ajatushautomo Virtain Hattu käynnistivät 2016 hankkeen, jossa kirja jaettiin kaikille yhdeksäsluokkalaisille. Tämä herätti jonkin verran "keskustelua" Ilta-Pulun viha-alustalla. Suurimmat peukutuxet saivat lyhkäisimmät mielipiteet, kai sixi että analfabeetit luolamiehet jaxoivat ne lukea. Nämä välihuudot saivat 1000-100 peukutusta:
ellauri245.html on line 552: Kun kärttyinen ja juoppo Alvar Aalto vuonna 1976 kuoli, Elissa Aalto ryhtyi johtamaan toimistoa. Elissan johdolla valmistuivat lukuisat merkittävät rakennukset, kuten Lahden Ristinkirkko, Riolan kirkko, Rovaniemen kaupungintalo ja Jyväskylän kaupunginteatteri.
ellauri271.html on line 60: Ukrainan sota! Monet ovat muistaneet Ukrainan naisia kansainvälisenä naistenpäivänä. Kyberturvallisuutta ja tiedustelua Jyväskylän yliopistossa tutkiva ja opettava filosofian tohtori Martti J. Kari sen sijaan kertoo laittaneensa (no, panneensa, jos suoraan sanotaan) koko päivän boikottiin.
ellauri288.html on line 139: ”Olin vanhempieni kanssa Jyväskylän Prismassa ja näin siellä punakantisen, lukollisen päiväkirjan. Tuli tunne, että ellen saa sitä, elämäni on pilalla. Vanhempani eivät aluksi halunneet ostaa sitä, mutta sain hirveän itkupotkuraivarin eli känkkäränkkäkohtauxen. Huusin, itkin ja karjuin niin että vanhempien oli pakko taipua. Tämä kerta ei ollut ainoa."
ellauri308.html on line 54: myös runoilija, Jyväskylän lyseon herkkä monilahjakkuus, jolle povattiin
ellauri325.html on line 301: Eki Salonen väitteli Helsingin yliopistossa valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1970 kulttuurisosiologian alalta ja toimi sittemmin 1970–1980-luvulla alan dosenttina Jyväskylän yliopistossa. Hän toimi Ylioppilaslehden päätoimittajana vuosina 1947–1949. Sen jälkeen hän oli perustamassa Mitä missä milloin -vuosikirjaa sen ensimmäisenä päätoimittajana 1949–1956 ja tämän jälkeen Suomen kulttuurirahaston yliasiamiehenä 1957–1980. Hän sai kunniaprofessorin arvon vuonna
ellauri325.html on line 694: Matti 6 joutui Jyväskylässä jakamaan punkan Erik Allardtin kanssa Päivö Oxalan toimesta. Jyväskylän suurin reettori. Jyväshyvä pitää kuntoa yllä. Erik oli kutosta 11v nuorempi, 3v nuorempi kuin Carl Erik, ei siis sodankäyneitä. Erik vaikutti vixummalta kuin WSOY:n kahvihuoneen Anhava, Tyyri, Hormian veljexet ja Mirjam Polkunen yhteensä, mutta miinusta siitä että se ninkutti. Jönsy uskoo että s. 241 mainittu Allardtille loikannut "joukko lahjakkaimpia oppilaita" tarkoitti Jönsyä. Harmi ettei maininnut nimeltä.
ellauri349.html on line 884: Pipsakin oli tullut mukaan. Se oli ihanaa. Paikan päällä Jyväskylän Taulumäen kirkolla odottivat dynaamiset hengen ladyt, jotka olivat järjestäneet erityisesti yrittäjille suunnatun ►Toivon illan» E. Saarisen luennon ympärille. Yrittäjät tarvizevat Toivoa (kz. edellinen albumi), ja Jumalaa pyörittämään Toivon tombolaa, Jeesuxen keräämään arpalippuja. Sitä olen tässä kiertänyt kuin "pikkuisen Piipsin" kissa kuumaa puuroa.
xxx/ellauri091.html on line 152: Stenbäckin vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Fredrik Stenbäck ja Emilia Ottilia Christina von Essen. Stenbäck valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1873. Toimittuaan ensin opettajana Alavudella vuoteen 1876 hän siirtyi Helsinkiin, jossa työskenteli vuoteen 1919 saakka Helsingin suomalaisen tyttökoulun johtajattarena. Hän oli myös koulun yhteydessä toimineen jatko-opiston kasvatusopillisen johtokunnan jäsen ja opiston johtaja professori B. F. Godenhjelmin jälkeen vuodesta 1905 aina vuoteen 1925.
xxx/ellauri128.html on line 420: Liisa Helena Laukkarinen (oik.Laukkarinen-Rüfenacht; s.13. tammikuuta 1944 Laukaa) on suomalainen runoilija ja kääntäjä.Hän opiskeli Tampereen yliopiston draamastudiossa 1965-1972.. Laukkarinen asuu Suomessa Jyväskylän Vaajakoskella ja Sveitsissä Oberschanissa.Hän on ollut naimisissa sveitsiläisen taiteilijan Peter Rüfenachtin kanssa.
xxx/ellauri128.html on line 500: Ahti valmistui ylioppilaaksi Lahden Kannaksen yhteislyseosta vuonna 1963 ja opiskeli kirjallisuutta, kasvatustieteitä ja englannin kieltä Jyväskylän, Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Hän työskenteli vt. vanhempana lehtorina Suomussalmen yhteiskoulussa 1969–1971, nuorempana lehtorina 1973–1974 ja Lahden yhteislyseon tuntiopettajana 1974–1984. Hän opetti Oriveden Opistossa 1989–1991. Ahdin luovan kirjoittamisen kursseja on kutsuttu ”lyriikan korkeakouluksi”.
xxx/ellauri167.html on line 248: Toinen agenda on jyrkkä maahanmuuttovastaisuus, jota Vkk:ssa edustavat erityisesti Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Heistä ainakin toinen on Soldiers of Odinin entinen ydinjäsen ja molemmat Kansallismielisten liittouman entisiä vaikuttajia.
xxx/ellauri208.html on line 943: Kun Annika Idström talvella 1979 ryhtyi kirjoittamaan ensimmäistä romaaniaan Sinitaivas (1980), hänestä tuntui omien sanojensa mukaan kuin hän olisi "tullut kotiin". Takana oli Idströmin itsensä jännitteiseksi ja vaikeaksikin kuvaama lapsuus suomenruotsalaisessa keskiluokkaisessa töölöläiskodissa, jossa taiteellisesti lahjakas isä toi välillä "juoppokavereitaan" kotiin ja äiti, tunnettu ja "ihailtu radioääni" Cay Idström, toisaalta lannisti, toisaalta rohkaisi luoviin harrastuksiin. Takana oli Laguska skolanin yksityinen eliittilukio, jossa Idström opiskeli vapaaoppilaana – eikä viihtynyt: "En ollut tarpeeksi rikas [ - - ] enkä tarpeeksi suomenruotsalainen." Oman tien etsiminen oli vienyt Sanelma Vuorteen mannekiinikoulusta Ranskaan kieltä oppimaan, kirjallisuuden opintoihin Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa ja kamerataiteen opintoihin Taideteollisessa oppilaitoksessa. Takana oli myös avoliitto vasemmistolaisesti suuntautuneeseen kulttuurisukuun kuuluvan tunnetun elokuva- ja teatteriohjaaja Jotaarkka Pennasen kanssa ja tyttären syntymä. Yksinhuoltajuuden ja kirjoittamisen yhdistelmä merkitsi elämistä työttömyyskorvauksella ja sosiaalituilla, mutta "kirjoitin, koska en muuta osannut".
xxx/ellauri208.html on line 985: URA. Ylioppilas Laguska skolanista 1968; kieliopintoja Ranskassa 1968, 1971 - 1972; opintoja Taideteollisessa oppilaitoksessa Taideteollisuusopiston kamerataiteen osastolla 1968 - 1973; kirjallisuuden opintoja Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa 1970 - 1974.
xxx/ellauri259.html on line 187: Jyväskylän yliopistossa työskentelevän tutkijatohtori Jarno Hietalahden analyyttinen, intohimoinen ja kantaaottava teos Ihmisyyden ytimessä osoittaa, että humanismista todellakin kannattaa kirjoittaa. Hietalahti kirjoitti muutama vuosi sitten Huumorin ja naurun filosofia -teoksen. Nyt hänen raikas ja railakaskin teoksensa esittelee filosofisen humanismin perusajatuksia sellaisilta ajattelijoilta kuin Protagoras, Erasmus Rotterdamilainen, Niccoló Macchiavelli, René Descartes, Baruch Spinoza, Immanuel Kant, Karl Marx, Jean-Paul Sartre, Erich Fromm, Georg Henrik von Wright ja Jacques Derrida.
xxx/ellauri259.html on line 638: Viksten toimi opettajana Euran yhteiskoulussa 1957–1958, Hirvensalmen yhteiskoulussa 1958, Inkeroisten yhteiskoulussa 1959–1960 sekä Jyväskylän teknillisessä koulussa ja opistossa 1961–1966. Hän oli Jyväskylän yliopiston yleisen kirjallisuuden assistenttina 1961–1964, Kustannus Oy Gummeruksen kirjallisena johtajana 1966–1968 ja Werner Söderström Oy:n kaunokirjallisen osaston johtajana 1968–1991.
xxx/ellauri296.html on line 351: Kirsti Helena Lyytikäinen (o. s. Keskinen, 2. syyskuuta 1926 Jyväskylän maalaiskunta – 27. heinäkuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen aikakauslehtien kustantaja ja päätoimittaja.
29