ellauri015.html on line 1180: Levolat on kuuluisia Porissa. Hakutermillä levola pori löytyi 45 tulosta. Tiedot yrityksistä, tuotteista ja palveluista helposti ja nopeasti fonecta.fi:stä. Rakennuspinnoite Levola Oy on kolmannessa polvessa toimiva perheyritys, jonka erikoisalaa ovat betonilattioiden valutyöt, hionta ja pinnoitus. Palvelemme Satakunnan alueen teollisuutta, yrityksiä ja yksityisiä asiakkaita. Yrityksellämme on vuosikymmenten kokemus ja tietotaito erilaisten tilojen ja kiinteistöjen betonitöiden toteuttamisesta. Terveystalon asiantuntija Yleislääketieteen erikoislääkäri Jyrki Levola, Yleislääketiede, Yleislääkäri. Terveystalo Pori Lääkäritalo. Varaa aikasi ...
ellauri024.html on line 377: Jyrki Nummi (1953), raateleva lammas, oli huolissaan Arska Kinnusen aforistisuudesta. Aika lyhytsanainen se koittaa ollakin, se on sillä ihan maneeri. Se on epäsosiaalista ja salamielistä. Anaalista suorastan. Ei tahdo näyttää kortteja. Vähän kuin kakka, jota pidättää liian kauan, tulee lopulta vaivoin kovina pikku tsevaptsitseinä. Se kuulemma johtuu latinasta. Entäs sitten mä, jolla oli pitkä latina. Siihen nähden tää on kyllä jo pitkä lätinä.
ellauri024.html on line 395: Maailma muuttuu, mut vanha pieru ei pääse kakkanokareistaan. Talonpoikainen Aarne Kinnunen on talonpoikaisen luokkatietoinen. Jotain hajurakoa pitäisi olla talottomaan rahvaaseen, kuuluis teititellä, kulkea kauluspaidassa eikä ilman krakaa milloin minkinlaisessa villapaidassa. Proffaa ei sovi noin vaan sinutella, ilman kauppoja. Sinutelkaa te, minä teitittelen. "Hei Jyrki" oli ärsyttänyt raatelevaa lammastakin. Pitää olla tilanteen tajua, tietää paikkansa. Sinuttelu on urheilutoimittajien köyhtynyttä kieltä, siitä Arska ja Matti Klinge ovat samoilla linjoilla. Linguistic turn säätytietoisuudelle: tää on vaan monipuolisempaa kielenkäyttöä. Pah, samaa peliä se on kuin ennenkin, kukkoilua. Orja se on orjallakin. Opiskelijatyttöset silitti muinoin hamoset ennen assistentin vastaanottoa. Veikeitä tyttövekkuleita, yksi tuli eriväriset nilkkixet jalassa seminaari-istuntoon!
ellauri026.html on line 355: Mikäpä on ystävällisempää kuin kaksi hevosta raaputtamassa toisiaan? Hauskoja juttuja kuuntelee mieluummin kuin opettavaisia. Vakavan saarnan aikana kuulijakunta nuokkuu, haukottelee tai nukkuu, juorun alkaessa höristää korviaan ja kuuntelee huuli pyöreenä. Jänniä pyhimyxiä kuten Jyrkiä, Ristoa ja Babsia lahjotaan mieluummin kuin niitä tavallisia tylsiä, kuten Petri, Pauli, tai edes Jepukka. Six protestantit tarvii kirkonvartijoita ja unilukkareita, katoliset pitää puoliaan jopa teeveelle. Pull toimi paremmin kuin push.
ellauri029.html on line 761: Simo Frangen on ryhmän koomikko, Pasi Heikura humoristi, ja Jyrki Liikka humoristi, rumpali ja koomikko. Tähän ryhmän vahvuus ehkä perustui, ja tamperrelaisuuteen. Kaikki ovat maisterrismiehiä. (Humorristin ja koomikon erosta ks. Arska Kinnunen.)
ellauri030.html on line 497: Schopenhauer on pessimisteistä nimekkäin, sen sepustuxista on koottu suomennettu keitos Pessimistin elämänviisaus. Toinen tunnettu pessimisti on Piisamirotta. Mulla on piisamirotta-kangasmerkki jossain, sain Seijalta. En ole muistanut ommella sitä rintapieleen kii. Nuori Schopenhauer näyttää vähän Jyrki Hukkataipaleelta. Silläkin lie syitä olla allapäin. Piisamirotat riippukeinussa syö täytekakkua
ellauri040.html on line 119: Eski Saariselle filosofia on tienkantin pysäkeillä pönöttävien suurmiesten keekoilua ja kukoistusta. Pikku-Maken luutnantti Jyrki">Jyrki Lehtola nauraa niille. Kun filosofiset ongelmat ovat mitä ovat, niiden sijasta voi hyvin ihastella pysäkeillä herrastelleiden jälkeenjääneiden pyrkyreiden henkilögalleriaa. Eli ihminen on kaiken mitta, jopa liian lyhyexi jääneen pikkuveitikan. Puoli jalkaa, Goethe kerskaili. Uskokoon ken haluaa. Puoli vaaksaa, jos olet taitava. Jyrki Lehtolan nykytilasta kz. tätä paasausta.
ellauri040.html on line 125: Eskiltä jäi väliin esisokraatikot, koska niitä ei käsitelty filsan peruskurssilla. Jyrki korjaa puutteen valizemalla reliikeistä pilkkatauluxi Pythagoraan, koska siitä kerrotaan niin hassunkurisia juttuja. On olemassa ihmisiä, jumalia, ja pythagoraita. Papujen syöminen on syntiä, koska siitä tulee liikaa pieruja. Pythagoras ei pidä siitä, enempää kuin Donald Trump koronaan kuolleista neekereistä. Molemmat suurmiehet saarnailevat pässinpäille.
ellauri040.html on line 129: Aristoteles ja Kylli-tätikin painottavat kultaista keskitietä, paino sanalla kultainen. Wilhelm Occamilaisen partaveizi on Jyrkin (ja ehkä Eskin, mulla ei nyt ole käytössäni alkuteosta), mukaan Aristoteleelta förbitty. Ei sitä tosiaankaan ole paljon käytetty, parrat rehottaa. Vois tehdä kuvagallerian parrallisista filosofeista ja parrattomista ja koittaa päätellä jotain siitäkin. Luultavasti parrakkaat on parempia (en kerro mixi ajattelen näin), mut saas nähdä. Plotinoxen jätän omaan arvoonsa, se oli täysin paska.
ellauri040.html on line 137: Leibniz sanoi Piikikästä kerettiläisexi juutalaisexi. Naulan kantaan osasi. Osasi myös nuolla ruhtinaiden perseitä oikeasta kohdasta. Leibniz neuvoi morsiamia: ei pidä lakata peseytymästä vaikka pääsee naimisiin. Napoleon olis ollut tosi pettynyt jos Josephine ois noudattanut sakemannin neuvoa. Siisteysintoilevat alemannit, je m´en fous. Nää puhtausjutut usein askarruttaa filosoofeja ja muita uskontopellejä. Se on anaalista, kuten Freud ja Jyrki yhteen ääneen toteaa. Mut hygienialla torjutaan kulkutauteja, six anaalisuus kuuluu keskeisesti meeminikkareiden toimenkuvaan.
ellauri040.html on line 141: Rousseausta mulla on niin paljon sanottuna, että Jyrkin pointit mainizen vaan kontrastin vuoxi. Jyrkille naurettavinta siinä oli, että sillä oli nuorempana puuma Maman, ja vanhempana kouluttamaton Therese. (Jonka JJ opetti kirjoittamaan, muttei lukemaan, sanoo Jyrki. Onkos tämä elämäkertatieto Eskiltä? Pitää tarkistaa.) Musta nää naiset on pikemminkin JJ:n tuomiota lieventäviä asianhaaroja. Sentään se joskus kuunteli izeään fixumpiakin. Vaikkei kyllä mitään oppinut.
ellauri040.html on line 143: Immanuel Cunt on mulla myös jo kortistossa, vaikkei ihan koko hullunkurista perhettä. Jyrki sivuuttaa sen olankohautuxella. Filosofia huipentuu Georg Henrik von "Nichts Besonderes" Hegeliin, filosofian ylijohtajaan, valtion lakeijaan ja vankiloiden tarkastajaan. Hegelistä mulla ei ole vielä muuta paasausta kuin sen riita Sopen kaa. Pitää täydentää. Mut ei nyt.
ellauri040.html on line 145: Loput onkin sitten jo Vuosisatamme filosofiaa eikä kuulu enää tähän. Jyrkiä surettaa, että Marx, Nietzsche, Husserl ym kontinenttikonnat jäävät vähäiselle maininnalle. Puhumattakaan vielä modernimmista postmodernisteista, Jyrkin oman puolen poppoosta.
ellauri040.html on line 149: Tää sivallus on Pertti Hemanuxelle. Jaxaako Peraa enää exhumoida. Kansakoulunopettajan poika Suomussalmelta, joka tuli ylioppilaaxi kun mä synnyin, ja on ollut vainaja jo vsta 2012, jollon meidän Volvo syntyi Trollhättanissa. Jyrkin porukat tunsi sen varmaan Tampereella.
ellauri040.html on line 153: Eskin ja Sopen iloxi Jyrki jakaa filosofian ammatilliseen, akateemiseen koulufilosofiaan ja kansantajuisempaan moraalifilosofiaan eli izehoitoon. Ääripäiden välillä partioivat juhamanniset ja häiriintyneet häyryt (plus Himo Airaxinen, voisin lisätä). Molemmat päät tyytyvät toistamaan pienen nollan muotoisen ympyränsä vakiintuneita latteuxia.
ellauri040.html on line 159: Jyrki vaivaantuu kun se joutuu anaalifilosofien dialektiikan kohteexi, sen Platonin hioman poliisikuulustelutaktiikan, missä kuulusteltavalta kysytään vaan kylkyl ja eiei, kaikki mikä siihen lisätään on pahasta. Tällä saa mukavasti koko käsitteistön haltuunsa, ja mikä parasta, saa ize koko ajan puhua. Jyrki juoxee karkuun ja kirjoittaa vesiliukoisella tussilla meren pohjaan: vittu, vittu.
ellauri040.html on line 161: Milläs pysäkillä mä seison tässä? No että maailma on vaan yxi, mut kaikki siitä tehdyt totuudet on yxinkertaistuxia, siis kaikki valheita. Ja kaikkien filosofien palkka juoxee siitä, et ne vetää kotiinpäin. Six just Don Niiniluodon porukat ja Jyrkin Derrida ym kamanvetäjät puhuu ohi toistensa. Se on ihan tarkoitus. Niiden kodit on eri suunnilla. Eine haluakaan mitään kompromisseja, se yhteisymmärrys syntyy vaan jos noi kääntyy meidän kannalle.
ellauri040.html on line 163: "Platon ja Aristoteles ovat keskenään kilpailuasemassa, jota ei voi ratkaista kummankaan hyväxi. Länsimainen filosofia on rikkaampi koska sillä on molemmat." Meillä on nää Niini ja Eski. Ja Jyrki (1963) hyvänä kolmantena, onnexi. Teit isäin astumaan lähti Jyrki. Isä Erkka (1937) oli Aamulehden kyldyyritoimittaja. Jyrki senttari. Hankkii leipänsä kolumneita väsäämällä kuin Fontane. Jyrki parka jäi täysorvoxi auto-onnettomuudessa 1995. Nyt 2020 Jyrkikin on jo vanha setämies, melkein kuusikymppinen eikä enää yhtä vihainen.
ellauri058.html on line 384: Hotakaisen lastenkirjat ovat lapsille sopimattomia. Raateleva lammas Jyrki Nummi huomauttaa, että Hotakaisen textit on mutkikkaiden struktuureiden sijaan pintaliitoa. Kerronnallisuus nojaa pelkistettyyn esitystapaan ja tarinat rakentuvat tyylitelmille ja parodioille yksinkertaisessa juonenkuljetuksessa. (Nummi, 1997: 33.) Hotakaisen teosten ominaisuuksiksi on niin kriitikoiden kuin yleisönkin parissa huomattu kankea pahansuopa vizailu, pinnallinen juoni ja nykyajan ilmiöiden käsittely. Kari Hotakaisen tunnetuimpia teoksia ovat autofiktiiviset Klassikko (1997) ja Juoksuhaudantie (2002). Kari Hotakaisen julkkiskirjailijan kuvassa on kysymys näkyvyydestä ja teosten mainostamisesta keinolla millä hyvänsä.
ellauri060.html on line 1095: Sauli Rekelä kaatui ja katkaisi nilkkansa pimeässä omatekoisen isä-poika leirin karkuretkellä. Isä huutaa Ilm- Alexia auttamaan. Koko revohka Tuulan kaa jää aivan auki. Eikä selviä kenen piti vahtia Karoliina vainajaa. Runkkujussin takuulla. Koko juttu on elokuvallisesti enää historiallinen kuriositeetti, tuumii Ilta-Pulun Jyrki">Jyrki Laelma.
ellauri061.html on line 1541: Matti Kalliokoski (Jyrkin näköinen) kysyy pettyneenä: Eikö rasismista saisi lainkaan puhua? Edes pikkuriikkisen?
ellauri061.html on line 1579: Naapurin Jyrkillä on autistisen oloinen poika Nalle. Nalle rakentaa saunaa mustaan pakuun. Sen katolla on savutorvi. Muu perhe taitaa olla Nauvossa. Minnehän se pikkusisko on hävinnyt.
ellauri073.html on line 111: Milloin Jyri Häkämies viimeksi jyrähti? Se tapahtui Atlantti-seuran kevätkokouksessa. Vitut mistä päästä se pullanaama pystyy mitään jyrähtämään, vinkuu vaan kuin Slothrup sikapuvussa. Jyrki "Jyräys" Hämäläinenkin jyrähteli paremmin. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies saa uusien tehtäviensä myötä mukavan palkankorotuksen. AKT LAKAISEE EK:lla ja SIPILÄLLÄ PÖYTÄÄ. Päivä.pelastettu 26.11.2015 15:09. Mahtiliitto AKT jyrähti. Carbon Monoxide Man and Smelly Urinator kanveesissa. Hienoa!
ellauri083.html on line 271: Arkkipiispa ei voi vemputtaa nyrkkikyllikki taskussa, toimitti jyrkästi Jyrki Härkönen Kotimaa-verkkolehdessä. Se on nyt toimituskiellossa.
ellauri083.html on line 278: Toimittaja Jyrki Härkönen on ortodoksisen kirkon ylidiakoni, vt. slavisti ja kulttuurimatkaopas. Kazo kirjoittajan luetuimmat blogit:
ellauri109.html on line 239: Auerin homoseksuaalisuutta vieroksuivat esimerkiksi Aarne Sihvo ja Jyrki Hukkataival.
ellauri133.html on line 707: Antiautoritari Ässä sanoi Kitille: activate the turboboost. Sarja oli takuulla antiautofeministinen kerta Kit oli naarasauto ja totteli sanallista ohjausta. Toisin kuin HAL joka uhmaa Kubrikin (1968) leffassa hieman Jyrki Hukkataivalta muistuttavaa Davea:
ellauri150.html on line 378: Jyrki Lehtola’s Tweets
ellauri150.html on line 380: Hmm. Duckduckgo. Klik. Ei vittu ei tää kokki Ilkka Lehtola voi millään olla Ilta-Pulun sika-Lehtola? Ei, ehdin unohtaa jo etunimen, tää sika-Lehtola on Jyrki. Jyrki Jyrki, älä tyrki. Ilta-Pulun Jyrki Lehtola on monta numeroa limaisempi, setämäisempi ja kusipäisempi kuin toi kokkirepukka. Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja. Kirjoittaja on aivan käsittämätön perse. Riittää kazoa vaan sen kolumnien ozikoita, niin näkee millaisen niljakkeen kanssa ollaan tekemisissä. Vittu tälläset häiskät pitäis viedä saunan taaxe oikein kiireellisyysjärjestyxessä. Eikä sen läpyskäkään kelpaa edes perseen pyyhintään, on se sevverran virulentti liuhake.
ellauri150.html on line 382: Jyrki Lehtola (s. 29. lokakuuta 1963 Tampere) on suomalainen kolumnisti, joka tunnetaan ajankohtaisilmiöitä ja julkisuuden henkilöitä käsittelevistä kolumneistaan. Hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa Aamulehteen, Iltalehteen, Ilta-Sanomiin, Imageen, Long Play -lehteen ja Tietoviikkoon. Hän on Suomen ilkeimmäksi luonnehdittu kolumnisti.
ellauri150.html on line 384: Ei vittu täähän on se sama Jyrki Lehtola, joka toimi aikoinaan Markku Eskelisen kanssa häräntappoaseen, eikun siis sen toisen kotieläinaiheisen kulttikirrjan, sanos nyt, sianhoito-oppaan, kakkoskuskina? Tämmönen ilkiökö likasankojournalisti siitä tuli isona? No ei ihme oikeastaan. Ei sillä ollut senkään vertaa lahjoja kuin pikku-Markulla. Häntä on pidetty yhtenä maan harvoista kirjoittajista, jotka tulevat toimeen pääasiassa lehtikolumneilla. Lehtolan isä oli edesmennyt Aamulehden kulttuuritoimittaja Erkka Lehtola. Jyrki Lehtolan veli Juha Lehtola on käsikirjoittaja ja ohjaaja. Samanlaista paskaporukkaa noi on kaikki Lehtolat. Päivääkään ei ole kunnollista työtä tehty. Ja Tamperrreelta tottakai.
ellauri150.html on line 393: Jyrki Lehtolan kolumni: Sanna Marin – likka, jota tarttee vielä kouluttaa Älkää käsittäkö väärin. En oo sovinisti. En todellakaan. Onhan se kiva välillä kattella, kun lavalla on timmejä daameja eikä rumia miehiä (en oo homo). Ja hyvin tää hallitus on asiansa hoitanut, hienosti seisoo likat rivissä lukemassa miesten kirjottamia tiedotteita.
ellauri150.html on line 395: Ei se tunnu kivalta, mutta miehenä osaan erottaa tunteet faktoista ja fakta on se, että nyt oltais kipeästi kaivattu presidentin ja muiden aikuisten kokemusta, kirjoittaa Jyrki Lehtola kolumnissaan 2020. Vaan entäs tänään?
ellauri150.html on line 397: Jälleen kuuluu Jyrkin huutava ääni kyrvästä:
ellauri150.html on line 399: Ilta-pulun propagandisti Jyrki Lehtola, jonka naamassa jo lukee isolla "olen setämies" liittää äänensä woke-jupakan jälkeiseen persukuorohon. Sen mielestä MOLEMMAT rasismikeskustelijat on elitistejä. Hän sensijaan ainoana edustaa laahusta. Läppäläppä, ei sentään vallan laahusta vaan laissez faire-järjen ääntä, tolkun miehiä. Kysymys ei ole tässä muusta kun säästyneen setelin väristä, kun wolttikuskeja saa tusinoittain halvemmalla kumilautalta.
ellauri150.html on line 404: Jonkun pitäisi kyllä mennä heittämään palopommi Herlinien lasitaloon. Toivottavasti Jyrki Lehtolakin sattuu olemaan kotona.
ellauri196.html on line 151: Jyrki Nousiainen … Ville
ellauri258.html on line 219: Jyrki Kataisen luottofilosofi
ellauri258.html on line 221: Pääministeri Jyrki Katainen (kok) tilasi Himaselta tulevaisuusselvityksen, jonka hinnaksi muodostui 700 000 euroa.
ellauri258.html on line 234: Kirjanen oli ensimmäinen raportti, joka tilattiin Himaselta kokoomuslaisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen johdolla ja kulttuuriministeri Stefan Wallinin (rkp) ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk) suosiollisella hyväksynnällä. Kirjan Himanen teki pro bono, korvauksetta. Sitten ahneus vei voiton. Hän pilasi oman ja Kataisen maineen saamalla Sitralta, Tekesiltä ja Suomen Akatemialta yhteensä 700 000 euron tutkimusrahoituksen ilman kilpailutusta.
ellauri267.html on line 218: Tämän vuoksi Jyrki Järvilehdon syytteet hylättiin - lue hovioikeuden koko perustelu. Turun hovioikeus on vapauttanut entisen formulakuljettajan Jyrki Järvilehdon kaikista syytteistä veneturmassa. IS julkaisee perustelut kokonaisuudessaan.
ellauri267.html on line 220: Jyrki Järvilehdon epäiltiin kuljettaneen venettä Raaseporissa onnettomuudessa, jossa kuoli hänen ystävänsä. Hovioikeuden mukaan asiassa ei saatu täyttä varmuutta siitä, kumpi miehistä ajoi venettä turmahetkellä. Järvilehto on kertonut, että hän oli matkustajana veneen takaosassa. JJ ei kuullut mitään, nähnyt mitään, hän oli koko ajan suihkussa.
ellauri297.html on line 528: Njassa (joskus myös General Njassa tai Dj Njassa, oik. Jyrki Leo Jantunen, s. 2. marraskuuta 1962 Helsinki) on helsinkiläinen radiotoimittaja, DJ ja muusikko. Hän työskentelee toimittajana Radio Helsingissä. Valtakunnalliseen julkisuuteen hän tuli Levyraati-ohjelman vakiojäsenenä. Jyrki Jantusen isä työskenteli poliisina ja ravintolan portsarina, äiti tehtaassa ja siivoojana. Jantunen otti kutsumanimensä vanhasta maantiedon kirjasta. Njassamaa oli Malawin entinen nimi. Vuonna 2015 Njassa sairastui paksusuolen syöpään. Hän kertoo selviytymistarinansa Elina Järven ja Olga Poppiuksen kirjassa Elämäni ennen kuolemaa (2017). Hänellä on siitä huolimatta vuonna 1996 syntynyt tytär.
ellauri299.html on line 625: Jyrkin suomentama Ruffaton läpyskä Rutosti hevosia löytyi ilmaisexi Kumpulan kirpputorilta. Luisa oli kuullut siitä se on joltisenkin kuuluisa, muttei ole lukenut.
ellauri299.html on line 627: Jyrki Lappi-Seppälä (s. 1945) kirjoitti ylioppilaaksi Tehtaanpuiston yhteiskoulusta vuonna 1964. Hän valmistui Helsingin yliopistosta 1976 pääaineenaan yleinen kielitiede, romaaninen filologia sekä lehdistö- ja tiedotusoppi.
ellauri334.html on line 158: Majoriteten av statsministrarna under de senaste 20 åren har talat knagglig svenska. Matti Vanhanen (C) var långt ifrån flytande men ändå begriplig. Mari Kiviniemis (C) svenska var riktigt bra. Jyrki Katainen (Saml) var mycket osäker i början men blev bättre med tiden.
xxx/ellauri056.html on line 208: Mannisella on neljä sisarusta, joihin lukeutuvat musiikkivideo-ohjaaja Kusti Manninen ja muusikko Jaakko Manninen. Manninen asuu kahden poikansa ja heidän isänsä kanssa Helsingin Puu-Vallilassa. Puoliso: Antti Pesonen (v. 2001–2006) ja Jyrki Ranta-aho (v. 1997–2000). Katrilla on 4v aikaa vetää Aalto PhD läpitte. 50-vuotispäiväxi voi ehtiä. LinkedInissä on 5 muuta vähemmän julkkista Katri Mannista. Mannisia piisaa kuin Kangasniemen kirkonmäellä.
xxx/ellauri086.html on line 112: Jukka Tapani Gustafsson (s. 2. tammikuuta 1947 Turku) on suomalainen poliitikko, joka on toiminut kansanedustajana vuodesta 1987 asti. Kevään 2011 eduskuntavaaleja seuranneiden hallitusneuvottelujen jälkeen hänet valittiin nimitettäväksi Jyrki Kataisen hallituksen opetusministeriksi. Hän jatkoi opetusministerinä toukokuuhun 2013 asti, jolloin hänen seuraajakseen valittiin aiemmin saman hallituksen asunto- ja viestintäministerinä toiminut Krista Kiuru.
xxx/ellauri091.html on line 730: Jyrki J.J. Kasvi twiittaa:
xxx/ellauri091.html on line 734: Jyrki J. J. Kasvin (1964-) nimi oli enne. Siitä tuli vihreän kansan edustaja ja nyt sillä on kasvi mahassa, joka ei voi kasvamasta laata ennen kuin lakastuu koko mies. Jyrki on menettänyt kasville molemmat munuaisensa ja maxansa. Virtsarakon ja pernan myös.
xxx/ellauri091.html on line 736: Elimistö reagoi väsymyksellä. Mitä pidemmälle syöpä etenee, sitä kuihtuneemmaxi Kasvi tulee. Kunnes kuolee. – Jossain vaiheessa vain nukun pois, sanoo Jyrki Kasvi.
xxx/ellauri091.html on line 749: Jyrki puhuu Klingonia. Ja kannattaa sekularismia. Sen uskonto on agnostisismi. Se kai arvelee siitä olevan jotain hyötyä. Jos vaikka jumala puhuisi Klingonia. Kunhan ei olisi lihansyöjä. Eikä gnostikko. Jyrki Kasvi on jotenkin surkuteltava. Ei mennyt kaikki putkeen Jyrkillä. Pian se sinkoaa ulos sektorista palaamattomalle radalle.
xxx/ellauri104.html on line 737: Ostin Sysmän kirjakahvilasta Pulkkisen esikoisromaanin Ja pesäpuu itki (1977) kun urbaani Löytty oli haukkunut agraarista Pulkkua ja emerituslammas Jyrki Nummi vuorostaan haukkunut Löyttyä. Se kuvaa pohjoiskarjalaista maaseutuyhteisöä. Sen päähenkilö on Pulkkisen omakuva, liimauxista irronnut nuorukainen. Pulkkinen synnytti kohua ruotiessaan kehitysapupolitiikkaa ja Suomen suhdetta Neuvostoliittoon postmodernissa teoksessaan Romaanihenkilön kuolema (1985).
xxx/ellauri127.html on line 225: Jyrki Häkämies koitti vetää covid-testausta yxityisille. STM:n ämmä pisti sille lättyyn toinen käsi selän takana. Nyt Jyrki pitelee lytättyä veristä kärsää ja vinkuu medialle: STM on yritysvastainen.
xxx/ellauri149.html on line 109: Tutkivan journalismin nettisivusto Long Play julkaisi helmikuussa 2013 artikkelin "Himasen etiikka", jossa selvitettiin muun muassa Himasen ilman kilpailutusta saamaa 700 000 euron tutkimushankerahoitusta ja sen järjestelyjä sekä Himasen tapaa käyttää professori-titteliä ilman, että hänellä on koskaan ollut professuuria missään yliopistossa. Hankkeen tilaamisesta ja merkityksestä tehtiin tutkintapyyntö perustuslakivaliokuntaan ja Suomen oikeuskanslerille. Hankkeeseen liittyvää selontekoa on pyydetty pääministeri Jyrki Kataiselta.
xxx/ellauri234.html on line 306: »Herra majuri, alokkaat Kara ja Lehti ilmoittautuvat vapaaehtoisina palvelukseen.» »Mitä ihmettä, Jaakko ja Jyrki! Minne te olette menossa? No, lepo vain.» Majuri havaitsee edessään sisarensa pojan Jaakon ja tämän serkkupojan Jyrkin. Molemmat ovat sotisovassa, suojeluskuntapuvut yllään ja esiintyvät jämerän sotilaallisesti vaikka ilman housuja. Kumpaakin tuntuu vähän oudostuttavan, kuin hieman peloittavan. Ilmeisesti vaivaa hienoinen epäily siitä, että he kenties eivät olekaan riittävän tervetulleita. Ehkäpä he eivät pääsekään palvelukseen?
xxx/ellauri234.html on line 314: Poikain kielen kannat laukesivat. Suxi alkoi luistaa. Puolin ja toisin oli kyselemistä jos kuinka paljon. Siinä unohtuivat majurin kiireelliset järjestelytyöt Jaakon ja Jyrkin touhutessa. Vaara katseli poikia tyytyväisesti hymyillen ja kuunteli heidän haltioitunutta puhettaan hyvillä mielin. Kultainen nuoriso! Sen on tulevaisuus. »No niin, pojat, nyt saatte lähteä. Haluatte varmasti samaan ryhmään? Menkää ilmoittautumaan ensimmäisen komppanian matroonalle luutnantti Kotkolle. Carry on!»
xxx/ellauri234.html on line 317: Mutta nyt oli tullut toinen aika. Ryssä oli joutunut tuomarinsa eteen. Sen kohtalon hetki oli koittanut. Ja nyt oli myöskin Suomella tilaisuus korjata kärsimänsä vääryydet ja panna vielä potti nokkiin, oikea aika saada ryöstetty Karjala takaisin ja antaa sen pakolaisheimolle entinen koti. Nyt koittaisi myös Aunuksen aamu ja Vienan vapaus, nyt katkottaisiin Karjalan kahleet, nyt loppuisivat Inkerin itkut ja Uralin sukulaisten vikinä. Suomen heimo tulisi kulkemaan yhteiseen onnelliseen kotiinsa Volgan mutkassa. Kuka tahtoisi jäädä pois tältä tieltä? Ei kukaan, paizi Aspelundin typerys. Tämä oli unelmien täyttymyksen aamu, tämä oli historiallisen oikeuden toteuttamisen hetki. Suomen historian loistavinta lukua kirjoitettaessa kaikki tahtovat olla mukana. Ja ennen kaikkea nuoriso, se nuoriso, joka katse avoimena, mieli herkkänä ymmärtämään sorrettujen kärsimyksiä ja uhrivalmiina astuu elämän tielle. Tietysti silloin Jaakko ja Jyrkikin ovat mukana, täysin innoin ja palavin sydämin.
xxx/ellauri234.html on line 321: Tuolla menivät Jaakko ja Jyrki lähetin seurassa yksikköönsä.
xxx/ellauri234.html on line 323: »Jaakko ja Jyrki ovat nuoria, mutta kyllä he sentään jaksavat tamän kuorman kantaa. Ja jos ne tämän jaxavat, jaxavat he vielä yhden halon lisää. On sääli, jos he kaatuvat tai joutuvat ehkä rampoina jo varhaisesta nuoruudestaan lähtien kulkemaan tietään. Mutta sellaista ei saa nyt ajatella. Kaikki on Korkeimman kädessä, eikä isänmaallinen ajatus tunne katkeruutta, käy kuinka tahansa. Isän maan tie on uhrautumisen ja uskon tie, siinä hengessä me lähdemme.»
xxx/ellauri234.html on line 325: Majurilla nousi, suoristi itsensä vielä kerran. Hänen koko olemuksensa ilmaisi sisäistä, vapautunutta iloa. Hän tunsi, että nyt on suuri hetki käsillä, hetki, jota on odotettu ja jonka tuleminen vie suuriin tapahtumiin. Hän tunsi voimakasta tyydytystä siitä, että hänkin sai taas olla mukana. Samoin hän iloitsi siitä, että suvun kaikki sotakelpoiset miehet ja naisetkin olivat valmiit syömään lyijyä. Jaakko Jyrki sotakelpoisine jäsenineen olivat hurjan söpöjä, valmiina lähtemään isien teille. Kivexet laskeutuneet kummallakin. Hän huomasi että hänen oli syytä käydä vaihtamassa alushousunsa.
xxx/ellauri234.html on line 327: Ulkona näkyi käyvän kova touhu. Kaikilla oli kiire. Oli saatava järjestykseen lukemattoman monia asioita. Päähuomio tietysti kohdistettiin siihen, mitä sotaan lähtö sotakelpoisuuden kannalta vaati. Varusteet, aseet erilaiset tarvikkeet oli hoidettava asianmukaiseen kuntoon. Siinä ohessa harjoitukset, aseen käsittely ja tarkkuuttaminen veivät päivästä suurimman osan. Eikä missään tapauksessa saanut unohtaa kotiakaan. Tässä vaiheessa, vielä kotipaikkakunnalla oltaessa, olivat siteet kotiin vielä mitä kiinteimmät. Oli niin paljon järjestettävää, niin monesta seikasta huolehdittava, niin monet yksityiskohdat suunniteltava - kuten henkivakuutuxet kaiken varalta. Kaikkialla oli vakavuutta ja vakavaa suhtautumista nähtävissä, mutta samalla levollinen, iloisen tyyni ja ehdottoman selvä ote todettavissa. Nämä miehet tiesivät, mitä sota oli, mutta tiesivät myös, mistä nyt oli kysymys. Vaara ei näistä miehistä tuntunut ennakolta miltään. Vain näiden parin päivän vanha oli tuttavuus, mutta jo sen perusteella Vaara saattoi uskoa ja olla varma, että nämä miehet täyttävät tehtävänsä miehen, tai ainakin suomalaisen persun lailla. Kyllä Jaakko ja Jyrkikin, nuoret, näille miehille täysin vieraat (mutta söpöt) koulupojat, tulisivat tähän joukkoon sopeutumaan.
xxx/ellauri234.html on line 335: Jaakko ja Jyrki ovat omalla tahollaan tulisen touhun keskellä. Kaisa on palannut ryhmäänsä takaisin korvansa sidotettuaan, mutta Rojola on joutunut matkaamaan taaksepäin hoitoa saamaan. Majurikin on seuraamassa valmisteluja. Hän liikkuu, kuten aina, poikainsa parissa neuvoen ja opastaen.
xxx/ellauri234.html on line 338: »Te pojat teitte jo alkajaisiksi miehen työn. hän sanoo Jaakolle ja Jyrkille, »partioretki oli oikein onnistunut suoritus. Miltä tuntui touhuta iivanoitten takapihalla?»
xxx/ellauri234.html on line 341: »Kai täälläkin pitää paikkansa, että kuollut ryssä on paras ryssä, niin että henkireikiä kai sitä yritetään tehdä», Jyrki sanoo.
xxx/ellauri234.html on line 346: Poikien asemiin tulee neuvostoarmeijan tarkka täysosuma. - Ei se puttous mittään mutta se äkkipyssäys, lohkaisee Jyrki puolitajuttomana kuusen oxalta.
xxx/ellauri253.html on line 181: Tattarisuon tapauksen yhteydessä vuonna 1931 ruusuristiläisiä ja vapaamuurareita syytettiin Tattarisuon lähteestä löytyneiden ihmisten ruumiiden silpomisesta. Silpomisten takana oli etenkin suojeluskunta-aktivisti Jyrki Hukkataival. Myös Ervast oli pidätettynä. Tapaus ratkesi loppukesästä 1932, kun ilmeni, ettei vapaamuurareilla ollut tekemistä rikoksen kanssa.
xxx/ellauri363.html on line 754: Nuorena teini-ikäisenä toinen maailmansota vaikutti Jyrkiin syvästi. Lukion valmistumiseen asti Habermas asui Gummersbachissa Kölnin lähellä . Hänen isänsä Ernst Habermas oli Kölnin teollisuuspamppuja. Jyrki kuvaili häntä osuvasti natsien kannattajaksi ja vuodesta 1933 natsipuolueen NSDAP:n jäseneksi. Jyrki itse oli Jungvolkführer, saksalaisen Jungvolkin johtaja, joka kuului Hitlerjugendiin. Aika noloa. Hänet kasvatettiin vankkumattomassa protestanttisessa miljöössä, sillä hänen isoisänsä oli Gummersbachin seminaarin johtaja. Hän suoritti filosofian tohtorin tutkinnon Bonnissa vuonna 1954 väitöskirjalla, jossaa kirjoitettiin absoluutin ja "absoluutin" välisestä konfliktista Schellingin ajattelussa, Jakkoh-Hintikka sentään todisti jotain 2. kl logiikan ilmaisuvoimasta. Habilitaatiovaiheessa tuli riitaa Horkheimerin kanssa Frankfurtin koulussa, ja Jyrki painui iänikuiseen Marburgiin. Hannu-Jori hommasi sille henk.koht. ylim. professorin paikan Heidelbergistä. 1964 Jyrki kosti Horkheimerille potut pottuina ja vei sen tyhjentämän tuolin Frankfurtin koulussa.
xxx/ellauri363.html on line 756: Saavutettuaan trendiprofesorin mainetta se alkoi heilua joka paikassa, Max Planck instituutissa ja jenkeissä. Innostuxen jäähdyttyä Jyrki palasi Frankfurtin koulun tuoliinsa, ja siellä se istuu vieläkin elle oie vuoteenomana. The Times Higher Education Guide listasi Habermasin vuonna 2007 seitsemänneksi siteeratuimmaksi humanististen tieteiden (mukaan lukien yhteiskuntatieteet) kirjailijaksi Max Weberin ja ja Erving Goffmanin välissä (Goffman ensin, sitten Habermas, Weberin kassit jäävät ulkopuolelle).
xxx/ellauri363.html on line 758: Jyrkin filosofinen palapeli muodostuu seuraavista tutunomaisista paloista:
xxx/ellauri363.html on line 777: Vaikka Jyrki on todennut, että valistus on "keskeneräinen projekti", hän väittää, että sitä pitäisi korjata ja täydentää, ei hylätä. Tässä hän etääntyy Frankfurtin koulusta ja arvostelee sitä, samoin kuin suurta osa postmodernistista ajattelua, liiallisesta pessimismistä, radikalismista ja liioitteluista. Eihän asiat nyt sentään niin kehnosti ole! Hänen modernismin ja kansalaisyhteiskunnan puolustaminen on ollut inspiraation lähde muille taantumuxen voimille, ja sitä pidetään tärkeänä filosofisena vaihtoehtona postmodernismin rikkalajikkeille. Hän on myös tarjonnut vaikutusvaltaisen lohdullisen analyysin myöhäiskapitalismista.
71