ellauri011.html on line 1009: Juonessa on tietysti myös mukana kanin vakioteema tai märkä uni, keski-ikäisen varakkaan miehen ja nuoren neitsykäisen välinen mendelöinti. Tässä tuotantokaudessa ei tosin näytetä ize panoa.
ellauri011.html on line 1046: Juonenkuljetus tuo päällimmäiseksi mieleen Tapio Vilpposen eli Juan Batiste Montabuanin (kuten puolisivistynyt E. Saarinen lavastaja Royn kirjailijanimen väänsi). Samanlaista italowesternimäistä mahtailua on nyt sen diktiossa.
ellauri012.html on line 307: Tyydy tähän näin komeeseen lopputulokseen; tee hyveestäsi malli miehille ja enkeleille. Ole nöyrä lastes edessä, laula ahkerasti kuorossa, pidä kova kuri, lue uutterasti; uhraa jopa vapaa-aika hyötyliikuntaan. Oletko sä saanut viran niin helpolla ettei sun tarvi nähdä yhtään vaivaa? Kun kerta annoit mun käyttää sua hyväksi ja opettaa sulle kiellettyjä juttuja, älä nyt vastusta näitä hyviä neuvoja jotka mulle inspiroi nyt armo ja uskonto. Mun on tunnustettava että tähän asti ajattelin olevani parempi naimisen opettajana kuin uskossa uimisen tai niiden asioiden puimisen. Mun hyvästä supliikista on ollut pelkkää harmia. Mun sydän, joka juopui hekkumasta, keksi vaan niitä sanoja, jotka sopi siihen tarkoitukseen. Syntisten kuppi kallistuu niin ihku makeasti, että meillä on luontojamme suurta taipumusta maistaa siitä, ei sitä tarvi kahdesti tarjota. Pyhimysten tuoppi taas on täynnä niin pahanmakuista juomaa, että yhtä luonnostaan sitä kammotaan. Ja sit sä ihmettelet miks mä pelkurina tarjoon sitä ensin sulle. Syytä vaan, olet oikeassa, enkä mä voi kyllin ihailla sua et sä menit siihen halpaan. Kanna siksi rohkeasti risti jonka otit niin visusti vastaan. Juo pyhimysten litran tuoppi pohjaan saakka, äläkä kato muhun päin, anna mun juosta sua pakoon noudattaen apostolin (ja sopuleita pakenevan Roope Ankan) käskyä: Karkuun!
ellauri014.html on line 413: Smouda på smouda nuoret tottuu salabylsintään, tai paremminkin kirjeenvaihtoon siitä, nykylukijalle jää hiukka epäselväksi onko ne enää oikeesti silleen ollenkaan (ei ole, vaan 2x koko niteessä, molemmat alkupuolella), niin että alkaa siitä keskenään jo heittää läpänderiä. Pröö haluu chaleeseen eli Julkun vanhempien mökille koko ajan, Julkku pihtailee. Juoni alkaa toistaa itseään.
ellauri015.html on line 622: Juonen ja luonteen kehitystä, lopussa opetus,
ellauri015.html on line 716: Paizi Lohengrin, joka tulee juuri sopivasti paikalle jouzenpolkuveneellä (samanlaisella kuin Boston Commonsissa). No Lohengrin tietysti päihittää Friedrichin toinen siipi selän takana, lähettää sen matkoihinsa, ja aikoo Elsan kanssa naimisiin. Juoniva Fred saa selville, että Lohengrinilta ei saa kysyä mikä on matu miehiään, onko mistään kotoisin, tai vaan Elsa siis saa kysyä, mut silloin menee Lohengrinin supervoimat.
ellauri015.html on line 821: Juoksen niin kovaa kuin kumisaappailla suinkin pääsen, mutta Sundbergien metakka kuuluuu yhä lähempää. Pelkoa, joka solu täynnä pelkoa. Loikkaan karhunvatukkapensaan yli kuin eläin, putoan useita metrejä alaspäin ja mätkähdän lehtien täyttämään kuoppaan, joka on puoliksi luola, puoliksi monttu. Tuntuu kuin pimeä syvänne imisi minua sisäänsä. Vajoan yhä syvemmälle suomalaiseen suohon. Silloin montun reunalle ilmaantuu ukki ja ojentaa pelastavan airon minua kohti. Minä huudan, tartun airoon, huudan --
ellauri019.html on line 238: Nää on kaikki samanlaisia. Ärhäkkä telttakansa heristää ja pui nyrkkiä yhtä karwakätisille naapureille, riemuizee kun woittaa ja märisee kun häwiää. Alla walittuja paloja jeremiaadista. Juonen kuljetuxen wuoxi on jäänyt osa pois, osan järjestystä muutettu.
ellauri023.html on line 390: Juoksi pitkillä rimppakintuilla toisten Talasniemen pentujen
ellauri023.html on line 1085: Tähän alkuun heti tarina. Järvisen Albert ja Maijasen Pave ja Tirkkosen Pekka ja Vessa-Matin Ploiri oli jossain kapakassa. Siinä oli kaikenlaista selkään taputtajaa. Painu helvettiin sanoi Vessa yhelle. Mut se olikin joku oikea ja tärkeä. Valtavan noloa. Valtavan hienoa, sanoo Eesus. Mä oon vaan julkkis, mut sä oot superjulkkis, yxi ehkä kahdestatoista sanansaattajasta luvatussa maassa. Sä oot luvattu Vessias, mä oon sun Hannes Juontaja. Sun hallussa on viestikapula, mä oon vaan ajanottaja.
ellauri024.html on line 335: Arskan elämässä ei ole juonta, eikä opetusta sen lopussa. Siinä se ei eroa ziljoonista muista. Juoni ja opetus kexitään vaan tarpeen tullen jälkeenpäin, niinkuin kristuxelle ja sen antipartikkelille. "On myös ihmisiä, joilla on tehtävä. Ei minulla ole ollut. En ole myöskään Heideggerin tavoin ylentänyt izeäni joxikin kummallisexi. Olen kyllä lukenut Hölderliniä." Saxalaisista saxalaisinta. Tykkäsköhän Arska siitä? Musta se oli aika paska. Knasu tykkäsi, six sitä luinkin, ja saatoin ennalta arvata että se olis suht paska. Heideggeristä ja Nietschestä se ei ainakaan tykkää. Vitun Ubermenschejä. Menkööt sepot ajelemaan taxia.
ellauri024.html on line 886: Juoskaapa kaikki tänne eteen saamaan jymyhunajaa ja parantavaa öljyä!
ellauri025.html on line 226: Juokse sinä humma kun tuo taivas on niin tumma
ellauri025.html on line 405: Juosten kusta ei koskaan keskellä tietä, sen viereen
ellauri025.html on line 976: Monika ja Hilding eivät juuri puhu niistä ajoista, jolloin he joivat tahoillaan. Joskus aamuisin he toteavat, miten ihanaa elämä on, kun ei enää herää krapulaan. Kun ei tarvitse lähteä ensitöikseen ostamaan loiventavaa kaljaa. Saa olla oma jyrkkä izensä. Juovuus katosi, luovuus jäi. Usko on heikon luonteen keino saada eloa sisäistettyyn herruuteen. Tuntuu että sisäinen käskijä on oikeasti ulkona ja kyylää sua jossain ylhäällä.
ellauri029.html on line 461: Anterokeskeinen ajattelu on izekeskeisen ajattelun rasistinen versio. Elukat jotka on samanlaisia "kuin me", mutta erivärisiä tai pitää erilaista ääntä, kuten neekerit, juutalaiset, saxalaiset ja muut apinat, on ihan erilaisia ja ennen kaikkea pahempia "kuin me". Ne ei ajattele, tunne, käyttäydy hyvin eikä ansaize samaa kohtelua "kuin me". Elukat jotka on ihat erilaisia kuin me, kuten sitten kaikki muut elukat, eivät edes tunne samoja tunteita eikä tarpeita "kuin me", ne ei siis ansaize mitään muuta kuin tulla syödyxi tai tapetuxi muuten vaan. Mitkä vitun "me"? Valkoinen vääpeli underground sarjakuvassa huusi neekerikersantille Vietnamin sodassa: "We must kill the yellow commies, before they kill us!". "What do you mean we?" kysyi kersantti. Tähän kuuluu myös se et ezii jotain anterouden perimmäistä olemusta tai selitystä, mix me ollaan niin eteviä ja hienoja. Ei me olla. Sillä hyvä. Me ollaan pikku paskiaisia pienenä, ja isona kusipäitä pyllynreikiä. Siitä ei pääse edes kysymällä "ketkä me?". Vastaus on selvä: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllårin Matti, plus yli 9 miljardia muuta. Täytyy lukea Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (1909).
ellauri031.html on line 587: Juonen kehittely on lisäxi kaavamaista ja epäuskottavaaa, henkilöt tekevät esimerkixi keskenään teennäisiä sopimuxia. Sariola ei liioin kykene luomaan tai säilyttämään jännitystä, sillä supisuomalaiseen tapaan hän ei osaa vihjata vaan alleviivaa mitättömimmänkin käänteen. Kuolemaani saakka -romaanin lause "Hän totesi arvioineensa miehen luonteen täysin oikein" on ikävä kyllä tyypillistä Esa-Mauria. Juonenkin tasolla lukijan osaxi jää olla vain pelkkä passiivinen kuluttaja. Sariola ei siis ole tarinankertoja, vaan tarinantappaja, perinteisen pitkäpiimäinen selittäjä.
ellauri035.html on line 1182: Kirjan sankarit on Critilo, "kriittinen hemmo", illuusionsa menettänyt, ja Andrenio, "luonnollinen mies", joka on viaton ja primitiivisen impulsiivinen. Sen maailmankazomus on pessimistinen, senpä tautta tää byhlain oli Sopesta niin mainio. Juonitiivistelmä seuraa.
ellauri036.html on line 1434: Juodaan kuluvalle ajalle, kuolemalle ja elämälle!
ellauri041.html on line 1775: Juoxentelee sen nenällä ja nakertelee korvia.
ellauri043.html on line 1247:
Kuiteskin ilmoitusenkeli ilmestyi Matteuxessa Joosefille, kun taas Luukkaassa, Marialle. Yhen naisen antama Jeesuxen voitelu tapahtuu ekan evankeliumin mukaan sen julkkiskauden alussa, ja kolmen muun mukaan vasta pari päivää ennen sen kuolemaa. Juotaa jonka se saa ristillä on Matteuxessa etikkaa ja sappea, Markuxella viiniä ja mirhamia (jotain hajustetta). Luukkaan ja Matteuxen mukaan apostolien ei pidä ottaa rahaa eikä pussia, ei edes sandaaleja ja patukkaa; Markuksella taas, päinvastoin, jeesus kieltää niitä ottamasta mukaan muuta kuin sandaalit ja patukan. Mä oon ihan exyxissä!…
ellauri043.html on line 1692: Ruumiin alemmat osat on pirun tekemiä ja kuuluu sille. Juodaan, syödään, nussitaan!
ellauri045.html on line 356: Ja loputonta makustelua mistä pidän ja mistä en pidä. Syön karjalanpiirakkaa ja juon kahvia maidon kera tai ilman. Juoxen ja ajan polkupyörää. Kohta kuolen. Huoh! Hizi vie, 30v pian kulunut ja järbä eiku menee viidennen kerran naimisiin aina vaan nuoremman Liisan kaa. Kuolis jo.
ellauri049.html on line 386: Suomentajana Sarkia oli menestyksekäs, ja eritoten hänen käännöksensä Arthur Rimbaud’n runosta Le Bateau Ivre eli ”Humaltunut venhe” saavutti jakamattoman tunnustuksen ja suuren suosion (lähde?). Teoksen ovat kääntäneet myös Tuomas Anhava nimellä ”Juopunut pursi” sekä Einari Aaltonen nimellä ”Känninen paatti”. Kuitenkin Sarkia saavutti runon oikean rytmin, saman jolla vene heilahtelee aalloilla kuin juopunut ikään (lähde?).Munkin pitäs yrittää, mikähän nimexi? Päihtynyt alus? Sitä ei ole vielä käytetty. Ei, siitä tuli Ruozinlautalla.
ellauri049.html on line 960: Buvez, mon sein, la naissance du vent ! Juokaa, rintani, tuulen syntymä!
ellauri049.html on line 963: Courons à l’onde en rejaillir vivant ! Juostaan aallokkoon taas elävänä roiskien!
ellauri050.html on line 174: I fled Him, down the nights and down the days; Juoxin karkuun häntä, pitkin päiviä ja öitä;
ellauri050.html on line 175: I fled Him, down the arches of the years; Juoxin karkuun häntä, pitkin vuotten kaaria;
ellauri050.html on line 176: I fled Him, down the labyrinthine ways Juoxin karkuun häntä, pitkin koulun käytäviä
ellauri051.html on line 1714: 1104 Drinking mead from the skull-cup, to Shastas and Vedas admirant, minding the Koran, 1104 Juomassa simaa pääkallokupista Shastasin ja Vedan ihailijalle Koraania huomioiden,
ellauri051.html on line 1786: 1174 Jostling me through streets and public halls, coming naked to me at night, 1174 Juoksumassa kaduilla ja julkisilla hallilla, tullessani alasti luokseni yöllä,
ellauri053.html on line 326: Mitäs se monisielusuus sitten on? Sekin on Puovon oma sana. Onkos se jotain sellasta mistä toinen Puovo, Paul Bourget ei yhtään pidä, eli jotain freudilaista jakomielisyyttä? Minä, superminä ja se? Minä, sinä, ja Hentun Liisa? Juorkunan Jussi, kukas se nimimerkki oli? Se oli Kerttu Kauniskangas, eurokommari. Vaihtoi kansanedustajan levikkipäällikköön. Riitautti eläkkeensä kun meinasivat naisen laittaa eläkkeelle ennen miehiä. Hyvä Jussi! Nojoo, tää oli taas asian vierestä. Ei vaitiskaan, monisielu on moniosaaja, eli sellainen joka osaa vähän kaikkea eikä mitään kunnolla. Ei sentään sieluton. Koko sana sielu on aika pateettinen, vanhaa hapatusta.
ellauri053.html on line 438: Jumala käski meitä luomaan uutta tavaraa vanhan jatkoxi, mutta käski unohtaa katkaista liukuhihnan. Juoxemme sen päällä jotta se ei veisi meitä perille...
ellauri054.html on line 171: 1700-luvun onnettomimpia kexintöjä höyrykoneen lisäxi oli klubit, kahvilat, sanomalehdet ja julkinen miälipide. Jotkut Addison ja Steele opettivat keskiluokan lukemaan. Juoruilija ja kumikaula kehittyivät. Spectator käänsi kaulaa ja Tatler sipisi. Sitku keskiluokka joutilastui ja oppi lukemaan maxo vaivaa kirjottaa myös romskuja eli fiktiivistä juoruilua.
ellauri058.html on line 53: Lao Rui: Sä tarviit 2 oxennusämpäriä asuntoon niinkuin Juoxuhaudantien Matti Virtanen. Se laattasi niihin kun kuunteli uutisia radiosta tai hönöpöntöstä.
ellauri058.html on line 263: Hotakainen sai vuoden 2002 Finlandia-palkinnon romaanillaan Juoksuhaudantie, josta tehtiin myös elokuva. WSOY:n julkaiseman kirjan kannessa ei kyllä ole rintamamiestalo, vaan vuosisadan alussa rakennettu mökki. Myös neljä hänen muuta teostaan ovat olleet Finlandia-ehdokkaina: Klassikko (1997), Huolimattomat (2006), Ihmisen osa (2009) ja Henkireikä (2015). Lisäksi hänen lastenkirjansa Ritva oli vuoden 1997 Finlandia Junior -palkintoehdokas.
ellauri058.html on line 276: Hotakaisen vuonna 2002 ilmestynyt romaani Juoksuhaudantie sai Finlandia-palkinnon, ja kirjasta tehtiin myös samanniminen elokuva. Hotakainen sai romaanista Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2004. Kirjan päähenkilö haluaa keskitasoisen, järkihintaisen omakotitalon, mutta Helsingin asuntomarkkinoilla se on melkein mahdotonta. Kun valtaosa suomalaisista haluaisi asua omassa talossa, romaani osuu suureen unelmaan. Kirja on käännetty yli kymmenelle kielelle. Sitä olisi opettavaista verrata toisen kodinrakentajan tuotantoon, nimittäin Antti Hyryn.
ellauri058.html on line 315:
Juoxuhaudantie
ellauri058.html on line 317: Juoxuhaudantie on juoxien umpihankeen kustua suomiklisheetä. Mitä iloa izevihaisella Karilla kirjoittaa noin läpipaskasta urbaanisuomiäijästä jos se on täysin kuvitteellinen. Tässä täytyy olla autofiktiota mukana.
ellauri058.html on line 320: Juoxuhaudantien klischeet on just samoja kuin ruozalaisessa tv-sarjassa Sandhamn, jossa autisti psykopaatti Anders nirhas perheensä ja muita hoitoja. Aikamme (teidän aikanne, siis 2000-luvun, ei mun ajan) kipeitä teemoja. Perhettä vaihdetaan kuin romaani hevosta. Kunnostetaan rintamamiestaloja. Pullit Sysmässä alla 2 autoa ja oranssinpunaiset lenkkarit. Juoxuhaudantie 2002. Avioerolaki 1988. Ne oli vaikeita aikoja. Äänitarkkailijan vanhemmilla on kesämökki Päijänteellä. Rintamamiehiltä Kari peri 1-sanaiset lauseet ja naisenpelon. Kurkkaan loppua, ei taida mennä Virtasen Matilla ihan putkiloon. Sinivuokot tulee hakemaan sen pois kotirintamamiestalosta. Tilanne päällä. Vitun hömelö. Poliisikin on joku Marita.
ellauri058.html on line 324: Helenan naisnäkökulmat on aivan vitun täynnä setänarsismia ettei voi uskoa. Ja sit tät ziljoonasta akenttitarinasta tuttua varustelua ja treeniä. Anaalis-obsessiivien peitonalusnamua. Sivistymättömiä kielivirheitä. Juoxiessa. Olivat aina auttanut minua. Pariisin Gard du Nordin rautatieasema. Säälittävää izesääliä kotirintamamiehistä. Puhasta puppua. Ja ilotonta epähauskaa vizinvääntöä omakotiasukeista Ilmari Pimiän kustannuxella, joka oli Olavi Homopaavilaisen lapsuudentoveri. Imi P. Imijä oli karjalaisrunoilija ja piirustuxen ope. Kieriskeli Olkkarin kanssa saunassa ja sen jälkeen lumessa. Liha liikkuu siellä ja kutaa on, häntä koipien välissä tuuhettuu.
ellauri058.html on line 358: Erittäinkin paska ihminen. Matti ainakin. Varmaan Karikin. Nuorena sillä oli tukka ja kovia mielipiteitä. Vaikuttaa nöyrältä mutta ei ole. Kekä helvetti on Tarmo Ropponen? Yhtä hölmö nimi kuin Hotamies. Kaikki kirjan henkilöt kuullostaa kiukkuisilta Kari Hotamiehiltä. Varsinkin se poliisi. Kari ei ole ajoissa tehnyt mitä haluaa. Juoxentelee vaan maanisesti ympäriinsä typerissä lenkkivaatteissa. Kalju paistaa crew cutista, hiki haisee, rillit höyrystyvät. Muun ajan nuhjaa kotona, kokkaa ja besserwisseröi, kiusaa kuoliaaxi äänitarkkailijaa.
ellauri058.html on line 384: Hotakaisen lastenkirjat ovat lapsille sopimattomia. Raateleva lammas Jyrki Nummi huomauttaa, että Hotakaisen textit on mutkikkaiden struktuureiden sijaan pintaliitoa. Kerronnallisuus nojaa pelkistettyyn esitystapaan ja tarinat rakentuvat tyylitelmille ja parodioille yksinkertaisessa juonenkuljetuksessa. (Nummi, 1997: 33.) Hotakaisen teosten ominaisuuksiksi on niin kriitikoiden kuin yleisönkin parissa huomattu kankea pahansuopa vizailu, pinnallinen juoni ja nykyajan ilmiöiden käsittely. Kari Hotakaisen tunnetuimpia teoksia ovat autofiktiiviset Klassikko (1997) ja Juoksuhaudantie (2002). Kari Hotakaisen julkkiskirjailijan kuvassa on kysymys näkyvyydestä ja teosten mainostamisesta keinolla millä hyvänsä.
ellauri058.html on line 430: Enää ei ole kioskeja eikä Reginoita ja Jerry Cottoneita erixeen, ne on kaikki jotain Intoja tai Siltaloita. Kustannuxen hinta on romahtanut, ja laatu seuraa mukana. Kriitikot jakaantuvat kahteen koulukuntaan sen suhteen, edustaako Juoksuhaudantie enemmän viihdettä vai korkeakirjallisuutta.
ellauri058.html on line 444:
ellauri058.html on line 466: Juoksuhaudantie mielletään naisten keskuudessa hyvin vahvasti miehille suunnatuksi teokseksi. Miesblogistit eivät käsitelleet lukijuutta. Monissa teksteissä esitetään voimakkain sanakääntein, että kyseessä on erityisesti miesten kirja, koska se sisältää paljon miesmäisiä piirteitä ja äijäilyhenkeä.
ellauri058.html on line 468: Juoksuhaudantien Matti Virtanen nähdään blogiaineistossa ainoastaan negatiivisesti. Hänen tekojaan tai luonnettaan ei ymmärretä, ja hän on muutenkin ahdistava. Häntä ei voi edes ottaa huumorimielessä, niin yliampuviksi hänen tekonsa mielletään. (Kaisa 2012,B;Sara 2011, B.) Myös pohditaan, miksei kukaan puutu hänen toimintaansa. Onko hän niin syrjäytynyt, ettei kukaan huomaa häntä? Riina(B)kysyykin, ”ovatko [Matin] kanssaeläjät oikeasti niin sokeita ja omaan napaansa tuijottelijoita kuin Hotakainen antaa ymmärtää?”
ellauri058.html on line 472: Helenasta pönttölukijat eivät ota selvää: onko se kylmä, izekäs vai epävarma? Teosten lopetukset keräävät jonkin verran myös kuvailua. Odotin enemmän tulkintaa, mutta sitä ei valitettavasti esiintynyt. Juoksuhaudantien lopun motiiviksi ehdotetaan Matti Virtasen mielenvikaisuutta ja maanisuutta. Juoksuhaudantien tapahtumat ovat kaikessa paradoksisuudessaan överiä, jopa siinä määrin, että ne tylsistyttivät ainakin Sannaa (2012, B).
ellauri058.html on line 474: Blogistien keskuudessa hänet nimetään mestarikirjoittajaksi ja hänen kirjailijantyötään arvostetaan poikkeuksetta (esim. Arja 2011, B). Lukija odottaa löytävänsä tiettyjä piirteitä lukiessaan, niin sanottua tuttua tai taattua Hotakaista. Nämä piirteet ovat vuosien saatossa muodostuneet seuraaviksi: huumorin yhdistäminen traagisuuteen, kielellinen leikittely, näkökulmatekniikka ja moniäänisyys sekä ajankohtaiset teemat. Juoksuhaudantien henkilöitä yleisesti pidetään samaistuttavina. Nimet ovat perinteisiä suomalaisia nimiä.
ellauri058.html on line 478: Ookei, tän perusteella ei tarvi enempää Hotakaista plärätä. Se on jo Juoksuhaudantiestä nähty. Vaikea uskoa että sitä pidetään humoristina. Taiwanilaisessa A Sun leffassa naurettiin vaan kerran: kun vankilasta vapautunut heebo pyysi uhriltansa anteexi että oli katkassut siltä käden, uhri nauroi kovaa ja ilottomasti. Hotakaisen huumori on vähän saman tasosta.
ellauri060.html on line 57: Tänään on isänpäivä. Sain lasteni synnyttäjältä lahjaxi seuraavat omavalintaiset kirjat divareista: Slimenonin Maigret à l'ecole, lui-même chez les flamands; Tatu Vaasikiven F.E.Sillanpää ja Yxinvaltias, Timon Airaxinen Vanhuudesta. Timonin kirja on samalta vuodelta kuin Juoxuhaudantie, sinä vuonna mä täytin 50 ja Timon 5 vuotta enemmän. Alkoi vanhuus molemmille häämöttää. Kotivalo on mua 5 vuotta nuorempi, eli oli 45. Hotakainen siis.
ellauri060.html on line 981: Viimeiseksi Sauli sai kuulla sanat, jotka eivät halkaisseet hänen korviaan ja sydäntään ensimmäistä kertaa: »Milloinkaan minä en ole löytänyt sinusta minkäänlaista turvaa, olkapäätă, johon voisi nojata! Keskeneräinen, mitäton mies! Juoppo jo nykyisin! Lapsenmurhaaja!» Ja vielä yxi asia Jussi, kuuntele nyt tarkasti: HAISTA PASSKA!
ellauri061.html on line 974: Pervo häpeää tupakanreikäistä poplaria. Se haluis näyttää pöyhökkäältä ulospäin. Se on kuitenkin jouluporsaannäköinen narsistipunkero. Toivottavasti sille tehdään peräsuolen tähystys. Poliittisesti se on arvattavasti talousliberaali persuporvari, Juhannes Kempeleläisen kaliiperia. Antikommunisti ja työväenliikkeen tappaja. Pienyrittäjänä aina vetämässä kotiinpäin, viilaa linssiin vaikka elinkautisvankia. Kehuskelee sillä että ei pyydä taxissa satasesta takasin kun on kännissä, krapulassa tinkii joka penniä. Persulainen kuumuu pääjohtajista ja vihaa luottamusmiehiä. Juoxee joka perseen perässä.
ellauri061.html on line 1004:
Eunukki: Mikä vanhassa polvessa kiinnostaa? Juorut Haaviosta ja Tynnistä?
ellauri062.html on line 301: Seuraavana tehtävänä on puurtaa vanhan ajan sporan lailla rinnan läpitte Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaari 1973 ja Jaakko Superjuonikkaan yhtä tiiliskivi Jatkosotaextra 2017. Näiden pitäs jossain suhteessa olla samixia. Jotain postpostmodernismia. Välissä on mennyt Juotikkaan koko elinikä, joka kai on samaa luokkaa tovi kuin kesti modernismin rantautua Kaivopuiston rantaan. Välillä maistellaan Walserin modernia sveiziläistä Tobleronea.
ellauri062.html on line 305: Juotikas sai kuin saikin 3v kirjallisuusapurahaa 2014 . Oliko lautakunnan puhis Mies Hissi Kone? (Mies Hssi Masheen palaa kuvaan s.557. Onxe niiku Pekka ja Zinda niiku Ilona? Pallinaama ja pallinaamempi.) Ei tullut tällä tiiliskivellä ihan Finlandiaa, kun se meni sille toiselle tiilelle, Jussi Valtosen kakaramaiselle kirjalle jonka nimikin oli lainaus Jeesuxelta. Kävikö Juotikas edes sykkiä? Se taitaa olla aika epäluotettava kertoja. Pikkusuinen Juotikas on Loimaalta. Siellä oltiin kerran lasten kanssa hiihtolomalla. Ei yhtään mäkiä. Juotikkaan kanssa pitää olla varovaisempi, ettei suxet exy samalle ladulle ja tule noloja akkoja.
ellauri062.html on line 310: Kirjailija Jaakko Yli-Juonikas ja työryhmä työstää internetissä suositun Susikoira Roi -meemin pohjalta esityksen nimeltä Kuningas Roi – sinfoninen revyy. Se koostuu episodeista, jotka on käsikirjoitettu hyödyntäen eri tavoin Susikoira Roi -vitsien kaavaa.
ellauri062.html on line 321: Eli pari vuotta sitten Yli-Juonikas oli vetäjänä ryhmässä, joka haki ja sai yli kahdenkymmenen tuhannen euron apurahan Susikoira Roi -vitseihin pohjautuvaa teatteriesitystä varten. Roi-vitsit ovat eräänlainen nettiajan ilmiö, joka kukoisti verkossa etenkin pari vuotta sitten. ”Esitystä kirjoitettiin innokkaasti vuoden ajan, mutta jatkoapurahaa ei tullut, joten hanke on tällä hetkellä jäähyllä”, Yli-Juonikas paljastaa.
ellauri062.html on line 323: Juurikin näin se oli: suomentaja Lindholmin suomentama Pynchonin Painovoiman sateenkaari oli se korvaamaton Urtext jonka reppuselässä Juotikaskin päätyi kirjailijan vaikeaan, yxinäiseen ja enimmäxeen turhauttavaan kirjailijan ammattiin. Hizi mixei se ryhdy julkkixexi niinkuin kolleega Pervo? Ehkä se ei ole yhtä ruma eikä röyhkeä. Juotikas tuntee olevansa jotain velkaa sotaveteraaneille, ihan aikuisten oikeesti. Kai se lähetti niille postikortin tänä jouluna, niinkuin 60.000 muuta?
ellauri062.html on line 325: No ei. Juotikkaan kanssa tulee sama ongelma kuin Pervon: ei näitä voi kunnolla parodioida, kun ne on parodioita izekin, ne tekevät sen ize. Mä huomaan kauhuxeni nyt, että mun paasauxet onkin post-postmodernismia. Samanlaisia älyttömiä yhteydestä irrotettuja, kieli poskella kirjoitettuja sirpaleita. Varmaan nääkään hemmot ei koskaan poista mitään, kirjoittaa vaan lisää.
ellauri062.html on line 327: Juotikas on selkeästi seuraavaa sukupolvea, sen kieltä mä en pysty jäljittelemään, en tunne sanastoa. Tai kenties se jossain 500 ekan sivun jälkeen alkaa tulla tutuxi. Sokko assburgeri. Juotikas oli pushing 40 kun se prujas tän. Ei siis ihan nuori enää izekään.
ellauri062.html on line 331: Jaakko Yli-Juotikkaan nimikirjoitus näyttää samalla kertaa estoiselta ja narsistiselta. No se muuttuukin Allahixi edempänä. Ehkä se on väärennös. Mä pelkään pahasti eze on samanlainen linssilude ja ilmansuunnan haistelija kuin Pervo, vaikkei ehkä yhtä röyhkeä. Toi julkkisten nimien pudottelu heti kirjan alkulehdillä on paha enne.
ellauri062.html on line 335: Siv. 39 mennessä on varmistunut, että Jaakko Juotikas on samanlainen lattapäinen maalaismies kuin Juri Pervo. Se kuumuu samanlaisista tv-tyhmyyxistä kuin se. Tai ainakin pitää niitä kertomisen arvoisina. Ainoa ero, jos sekään, on että Jaakko välittää ihmisistä vielä vähemmän kuin Jari. Tässä kirjassa kävelee vaan aatteet vaatteet päällä tai ilman niitä saunassa.
ellauri062.html on line 338: Juotikas ja naiset
ellauri062.html on line 340: Jos Juotikas on Jari Pervon päivitys 20v eteenpäin ajassa, sen pitäis olla myös salaisesti naisvihainen. Onko se? Pientä hapantelun makua on sen "toimihenkilönaisen" käsitteen makustelussa. Se tekee numeron myös jonkun Ullan kaljusta. Ja sizillä on nää ponikirjat, jossa naziponikirjailijan nappaamisessa julkisesti ize teossa on jotain vahingoniloa. Gotcha!
ellauri062.html on line 342: Onkohan Juotikkaalla (ollut?) naisystävä joka tykkää hevosista vielä enemmän kuin Jaakosta? Onko Jaakon äiti tomera naistoimihenkilö, joka on aina hemmotellut ja lytännyt Jaakkoa? I know the feeling either way... - Vai onko Jaakko homo? Mixe haluu hiplata jättipenistä? Sillä olis siihen sopiva pyllynreikäsuu. Tää on kyllä pelkkä omaan kokemuxeen perustumaton arvaus :). Myöhemmin ilmenee, että Jaakko/Mikan traumaattisin lapsuudenmuisto on nimenomaan homoeroottinen kokemus.
ellauri062.html on line 358: Matti Mäkelä-vainaja kuumui Juotikkaan Neuromaanista. Oiskohan se haistanut Juotikkaassa fellow setämiestä? Uutterat emättimet pukkaa maailmaan aina uusia setämiehiä. Ikä on vain hidaste joka korjautuu ajan mukana.
ellauri062.html on line 360: Juotikkaan implisiitti suhtautuminen maahantunkeutujiin, pakoloisiin ja jutkuihin on tutunomaisen kaxineuvoista: toisaalta järjen tasolla myönnetään ihmisarvo hampaat irvessä, toisaalta tunnetasolla viestitellään selvää inhoa. Vähän kuin militanteilla suvakeilla ois vielä yxi rotu jota inhota: alempiarvoiset valkoiset.
ellauri062.html on line 409: 70-luvun loppupuolella autoista katos spoilerit. Ne meni ensin ryttyyn ja sitten muuttu laatikoixi. Sitten syntyi Jaakko Juotikas.
ellauri062.html on line 410: Juonikas luki Pynchonia ja sai ketjureaktion. Ei romaanissa tarvi olla juonta eikä edes henkilöitä, pelkät aatteet riittävät. Kun kirjaa ei lueta juonta myöten ei voi olla spoileria. Korvikkeex voi laittaa mukaan mustavalkokuvia ja hauskaa taittoa. Saavatpahan tyhmät sitten miettiä mikä oli jujuna. Eivät arvaa ikinä, kun ei ole pointtia.
ellauri062.html on line 418: Tää kuulostaa yhtä hölmöltä jargonilta kuin Juonikkaan omat poliittiset sepustuxet.
ellauri062.html on line 426: Näissä asioissa kylmiöllä Juotikkaalla on paljon kirittävää. Ja vielä yxi idis Jaakko: tuotesijoittelu ja kontextiin valikoidut mainoxet! Kohta huomaat et on käynyt kuin Pelle Pelottoman huviretkellä: lähdit ensi muka nauttimaan vapaasta luonnosta, mutta ziljoonan kärpäsen ja yhtä monen mukavuutta edistävän kexinnön jälkeen huomaatkin istuvasi jälleen neljän seinän sisällä. Romskusta on tullut osa internettiä.
ellauri062.html on line 450: Neuromaanissa puhutaan paljon ihmismieltä koskevista kiistakysymyksistä. Vastauksia Yli-Juonikas ei tiedä. ”Minulla ei ole selkeää kantaa esimerkiksi siihen, määrääkö aivokemia kaiken, mitä päässä liikkuu.”
ellauri062.html on line 454: ”Kirja sisältää yllättävän nukuttavia lyhytproosapätkiä ja toisaalta taas Juotikkaan mielen toimintaa jäljitteleviä umpihämäriä osuuksia”, Arnkil sanoo.
ellauri062.html on line 456: Loimaalla syntynyt Yli-Juonikas valmistui kirjallisuustieteen maisteriksi Turun yliopistossa. Gradun aihe oli julkisuutta kaihtava postmoderni amerikkalaiskirjailija Thomas Pynchon.
ellauri062.html on line 458: Yli-Juonikas uskoo omaksuneensa Pynchonilta taipumuksen kuvata maailmanselitysten yhteentörmäyksiä ja vainoharhoja. Kotimaisista kirjailijoista tutkija-avantgardisti Markku Eskelinen on ”tärkein virikkeiden lähde”.
ellauri062.html on line 460: Kun Yli-Juonikkaan esikoiskirja, novellikokoelma Uudet uhkakuvat (2003) ilmestyi, hän kieltäytyi Helsingin Sanomien haastattelusta. Kyse oli Pynchonin vaikutuksesta ja siitä, että matala profiili ”sopi kirjan ideaan”.
ellauri062.html on line 462: Kaikissa tarinoissa esiintyy kuitenkin joku Yli-Juonikas. ”Kun turinoita ei tuntunut yhdistävän mikään, keksin yhteisen päähenkilön. Mikä olisi päähenkilön nimi? Hei nyt kekkasin! Oma nimeni! Vähän hatusta vedetty juttu mutta onhan sekin eräänlaista näkymistä.
ellauri062.html on line 464: ”On se ihan virallinen nimi”, Yli-Juonikas vakuuttaa. Hän ilmoittaa olleensa aiemmin Mikkola.
ellauri062.html on line 465: ”Yli-Juonikas on äitini suvun vanha nimi, jonka käytön joku kansakoulunopettaja lakkautti 1800-luvulla, ilmeisesti jotenkin omituisena. Otin sen käyttöön 1999. Ilmeisesti jotenkin omituisena.
ellauri062.html on line 467: Jaakko Yli-Juonikas, oletko humoristi?
ellauri062.html on line 592: Luvussa 171 lukijaa pyydetään johtamaan Pedon luvusta numerokoodi, joka ilmoittaa jalopeuran nimen. Vastaus on ”tietysti” 6 x 6 x 6 = 216, josta ilmeisesti kristillisen numeromystiikan avulla voidaan johtaa sana ”arieh” eli jalopeura. Tämä arvoitus ratkeaa melko helposti kertolaskulla, ja arvauksen voi tarkistaa internetin hakukoneilla. Vielä vaikeampi on luvussa 186 esitetty arvoitus, jossa lukijaa pyydetään selvittämään fiktiivisen lääkeyhtiön mainoksessa esiintyneen virren numero evankelis-luterilaisessa vizikirjassa (N, 528.) Tämän arvoituksen ratkaiseminen ilman ”huijaamista” on tietääkseni mahdotonta. Lukijan täytyy vain löytää luvuista se, jossa onnitellaan oikeasta vastauksesta virsiarvoitukseen. Linkki johtaa lukuun 158, ja virsi numero 158, ”Vihan päivä kauhistava, sydänjuuret värähtää”, on oikea vastaus (N, 450). Voiko tätä pitää linkkinä? Ohjeet ovat jälleen monimutkaiset, mutta tässä tapauksessa lukijalta vaaditaan arvoituksen ratkaisemiseen myös ergodista toimintaa. Ei riitä kurkistaa lopusta, pitää googlata Juonikasta käsitellyt Turun yliopiston gradu.
ellauri062.html on line 689: Juotikas on kakistokraatti. Jaakon huonoimmistojutuissa on ominaisuudettoman miekkosen kakaniafiilistä.
ellauri062.html on line 718: Juotikas on kexeliäs mutta sillä ei ole mitään sanottavaa. Se on sanapagliazzo. Yxi sana takaressuun vapauttaa vuolaan virran lisäsanoja.
ellauri062.html on line 805: Monomaani muistuttaa kehittymättömille jouluisin myytäviä vizikirjoja siinäkin että niitä saa selata aika ergodisesti löytääxeen mitään edes etäisesti hymyilyttävää. Oletko humoristi Juotikas? Emmä tiedä. Ehkä, ehkä ei. Kysykää Arnkillilta. Ei musta silti saa mitään Jari Pervoa. Mun suu on pieni reikä eikä tehty kumista.
ellauri062.html on line 901: Kirja-arvio: Meemilaakson tarinoita Jaakko Yli-Juonikas: Jatkosota-extra. 669 s. Siltala 2017.
ellauri062.html on line 903: Kokonaisuuden edessä on kumarrettava, koska Yli-Juonikas on nimi. Vaikka kaikesta jännittävästä ja hauskasta huolimatta Jatkosota-extra on myös väliin vähän tylsä kirja. | Niko Kirjavala
ellauri063.html on line 69: I just undid the delete of the reference to Rosa Lichtenstein's website. Contrary to Riot Fred's assertions, I am not Rosa. I also find the argument that a reference should not be included because it is to a website, rather than to a print publication to be patently absurd. Jake Yli-Juonikas would agree.
ellauri063.html on line 194:
Tässä jatkuu Juonikkaan magnum opuxen kommentointi ja editointi sivulta 305. Käsittelyjärjestys menee ihan sekasin, mutta Jaskan tuntien sillä ei ole vitun väliä. Nyt ollaan MELKEIN puolivälissä, Gott sei Dank! Joskushan tänkin neropatin on pakko lopettaa. Marraskuu jo meni, joulukuu on pian puolessa. Saattaa venähtää tammikuulle tätä vauhtia.
ellauri063.html on line 196: Juonikkaalla on kyllä skizoidi sana hallussa, esim tän jaxon avaustextissä on hyviäkin piirteitä, mutta väsymätön skizoilu jättää lukijan aika kylmäxi. Kehenkä tässä eläytyä? Johkin tamagotchiin vai? Nokkelaa, mutta where's the beef? Kun kaikki on yhtä nokkelaa, jää jäljelle vaan sen näkijäeukon viisaus: kaikki on hyvin, kaikki on yhdentekevää. Ei siinä mitään, mut mixitten kirjottaa? Ainiin, niin ja niin monta senttiä sana. Sori unohdin. Tarkoitin vaan, ettei kannata KOKO ajan olla sarkastinen. Sekin kyllästyttää. Kukaan ei suostu enää oikeasti reagoimaan vaikka sanoisit mitä. (Touché? So what, ei mulla ole ketään lukijoita kumminkaan.)
ellauri063.html on line 244: Muumilaaxon marraskuu. Tommi Liimatta, Jaakko Yli-Juonikas, Hanna Hauru, Juha Hurme, Miki Liukkonen ja Cristina Sandu kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Helsingissä 2017.
ellauri063.html on line 250: Juotikkaan loputon varasto väkivalta- ja fasismimeemejä todistaa elämänikäisestä harrastuxesta hämäräverkossa. Samaa kertovat sen roikkusilmät ja olmimaisesti levinneet sormenkärjet. Sillä on varmaan vieläkin niitä vanhoja Alibeja ja Hulk-sarjoja jossain piilossa.
ellauri063.html on line 252: Jaakko Yli-Juonikkaan yli 600-sivuinen romaani on varsinainen petelyn temmellyskenttä. Jos on pakko, kirjaa voi yrittää luonnehtia poliittiseksi satiiriksi, vaikka on tosi paha kyllä tietää missä kohtaa pitäis nauraa. Joka tapauxessa se on aivan vittumainen vyyhti. Juoni on kirjassa aivan hävyxissä. Fonteilla leikkiminen on sen ydintä. Lukijan on oltava tarkkana ihan perusasioissa, kuten oikealla rivillä tai sivulla pysymisessä. Jos sillä nyt niin väliä.
ellauri063.html on line 255: Paxulti salaliittoteorioita ja minnekkään viittaamattomia linkkejä! Paranoia tervetuloa! No ei vaitiskaan, tää pätkä vois sopia Juonikkaaseen paremmin:
ellauri063.html on line 259: Niin. Yllättävän voimakkaita tunteita näyttää Juonikas izessään herättävän siitä huolimatta että koko ajan edgyilee epämääräisesti oikealta vasemmalle ja takaisin ... Tässä kirjassa voi huomata paljonkin tyypillisimpiä antisocial personality disorder DSM-IV 301.7 tunnusmerkkejä ihan pinnallisenkin tarkastelun perusteella. Ei mulla muuta, jatketaan harjoituxia. Niitä piisaakin vielä toiset 330 sivua. Tsemppiä! Jaxuhaleja! (s. 340)
ellauri063.html on line 334: Turun ruskea talo on nimensä mukaisesti ruskeansävyinen rakennus Turussa. Erityisen suuri merkitys Turun ruskealla talolla on Suomen kansallismyönteisille, maahanmuuttokriitikoille, roturealisteille, kansallissosialisteille kuin myös miedompien liikkeiden nationalisteille. Toisaalta Turun ruskea talo on myös näitä liikkeitä jakava, voimakkaita tunteita esille tuova symboli. Varsinaisesti ruskeaa taloa asuttaa määrittelemätön määrä plösöjä homonatseja, jotka harrastavat isänmaallisen toiminnan ohella monimuotoisia riettaita orgioita. Talon tarkka sijainti on eräs Suomen kansallismyönteisten piirien tarkimmin vartioituja salaisuuksia, anarkopunamädättäjäterroristien harmiksi. Se on kuitenkin paikannettu suht tarkasti Yli-Juonikkaan kirjassa Jatkosota-EXTRA, joka kannattaa muutenkin ostaa ja jopa lukea.
ellauri063.html on line 374: Ja luulenpa, että se todellinen syy mixei lukijat jaxa kahlata Juotikkaan jorinoita ei ole se että ne on tylsiä (vaikka sekin pitää paikkansa), vaan se on tää niiden pandemonismi ja tunnekylmyys. Se antaa todennäköisesti suurinpiirtein paikkansapitävän kuvan kanssa-apinoistamme, mutta se ei ole sellainen kuva, jota kanssa-apinamme tykkäävät lukea. Jake ei tykkää niistä, eikä Jake tykkää edes Jakesta. Jake tykkää vaan ja ainoastaan jorinoinnista.
ellauri063.html on line 380: Arvosteli teoxen Jaakko Yli-Juonikas: Jatkosota-extra 13.11.2017 7:10 näin.
ellauri063.html on line 382: Suomalaisen kirjapelin proosajokerin Jaakko Yli-Juonikkaan (s. 1976) lähes 700-sivuinen outoileva satiiri ”valhalla-aholaisesta” perussuomalaisuudesta on kuin kohteensa: tunkkaisuudessaan luotaantyöntävä, fiksaatiossaan ylilyövä.
ellauri063.html on line 386: Kuten romaanin nimestä voi kenties päätellä, käsittelee nykyisten mediaympäristöjen kansallismielisiä ilmiöitä. Juonelliseen yhtenäisyyteen teos ei tähtää, vaan se testailee taidokkaasti erilaisia diskursseja vainoharhaisuuden ja salaliittojen ”syvävaltiollisessa” peilitalossa, jonne rikkiviisaaseen älykköhuumoriin vihkiytynyt lukija voi lisätä hörinänsä.
ellauri063.html on line 408: Villen miälestä Jatkosota-extra on aikamme kuva – tai siis se koostuu sadoista kuvista, jotka ovat kiinni toisissaan risuilla, rautalangalla ja erivärisillä naruilla. Siitä ei saa millään otetta. Se kuvaa kai vuoden 2011 jytkyä (tai niin ajattelin). Juonen voi kiteyttää seuraavaan pariin virkkeeseen: Särmikäs pitkän linjan poliitikko (Sademies) on kadonnut. Perussuomalainen kansanedustajan (Paskanilkki) jaskamainen avustaja (Klingeling) tutkii asiaa ja löytää salaliittoja, disinformaatiota ja lisää sitä samaa. Ei tule valmista. Ei tule lasta eikä paskaakaan. Yli-Juonikas käyttää lähess 700 sivua kielellä keekoiluun ja eri rekisterien välillä pelleilyyn. Kokonaisuus ei ole selkeä jana vaan joka suuntaan leviävä rihmasto. Yli-Juonikkaan huumori on Pahkasiasta ja naurattaa korkeintaan hetken, kuten alkuteoskin. Jatkosota kirjaan voi palata moneen otteeseen, vuosienkin päästä, niinkuin sotaveteraani jatkosotaan, sillä siitäkään ei jää mieleen muuta kuin painajaismaisia fläshbäkkejä. Mukana on myös iltatyttö, ristikko, shakkitehtävä ja sarjakuvia. Terveisiä Aaamulehdestä.
ellauri063.html on line 502: Paskaan nuoruuteeni kuului isä, joka jätti perheensä, ajautui vararikkoon ja näillä teoillaan saattoi vaimonsa ennenaikaiseen hautaan ja hajoitti lapsikatraan sukulaisten eläteiksi. – Luen häpeällisen vähän kaunokirjallisuutta, käännösromaaneja en ole lukenut vuosikymmeniin, Keskisarja tunnustaa. Väinö Linna, Kalle Päätalo, hän luettelee suosikkejaan, Iijoki-sarjan olen lukenut monesti. Kotimaisessa kirjallisuudessa Keskisarja on jämähtänyt 50- ja 60-luvuille. Juoksuhaudantiet ja Puhdistukset hän tuntee vain nimeltä. Ja vielä kehuskelee sillä. Kärpässarjan ottelija muhun verrattuna.
ellauri063.html on line 570: Arnkil merkkaa Jaken kässäriin kysäreitä ja kuplia joissa lukee "epäselvä viittaussuhde, toistoa, perustele, lähde, enemmän konkretiaa, seuraavat 250 sivua on turhia." Niistä Jake vähät välittää. Kumpis tässä on finlandiaehdokas? Mulla on lukematta vielä 238s. Jos Juotikas olis totellut, olisin jo läpi. Nyt on vielä yhden normaalin romaanin verran lusittavana. Hemmetin hemmetin hemmetti.
ellauri064.html on line 44: Vuoden 2011 turhake ei ollut Jake Yli-Juotikkaan teos Bibolaari, vaan huuhtohylsy.
ellauri064.html on line 71: naisoletettu (feminismi) henkilö joka oletetaan tämän ulkoisen olemuksen mukaan naiseksi. Liittyvät sanat miesoletettu, esim. Jaakko Yli-Juotikas. Vielä mietityttää onko olettamus oikea.
ellauri064.html on line 140: Eevi Sinistön runoilijarouvalla oli 2020 izenäisyysvastaanotolla mekossa tyttömäiset puhvihihat. Jatkosota-EXTRAn goodreads-sivun puhvispoileri ei pilaa mitään. Siitä selviää enemmän kuin ize niteestä: Syksyllä 2011 huhu veteraanipoliitikko Kauko Sademiehen katoamisesta kiirii pitkin Arkadianmäen valonarkoja salakäytäviä. Perussuomalaisen kansanedustajan avustaja Mika Kingelin määrätään tutkimaan asiaa. Katoaminen näyttää liittyvän Patrian ja ulkomaisten tiedustelupalvelujen välisiin exoskeletonkauppoihin. Jatkosota-extra johdattaa lukijan politiikan salaliitonpunaisiin unikammioihin ja kansallisen identiteetin liukasreunaisiin hiidenkirnuihin. Päähenkilöitä ei ole, mutta verettömien sivuhenkilöiden muodostama ihmistuhatjalkainen saa tarinan edetessä yhä uusia jaokkeita. Yli-Juonikkaan absurdi poliittinen satiiri karjuu kirouksia auringolle ja miehille auringon takana. Kaiken valtioviisauden alku on vaihtoehtoisten tosiasioiden tunnustaminen. Ole onnellinen tai poistu.
ellauri064.html on line 142: Yli-Juonikkaalla on viehättävä tapa vaihtaa rekisteriä pienillä yksityiskohdilla, ikään kuin huomaamatta outouttaa ympäristöään. Proosan perustaso on lähellä Veijo Meren kaltaisen modernistin tarkkoihin havaintoihin ja yllättäviin rinnastuksiin perustuvaa tyyliä, mutta esikielellinen, alitajuinen tyhjiö väijyy arkisen rekisterin alla ja pulppuilee välillä esiin.” – Vesa Rantama, onkiliero.
ellauri064.html on line 144: Turussa asuva Jaakko Yli-Juonikas (s. 1976) on heti vapaa kirjailija. Hän on kirjoittanut eräitä nykykirjallisuutemme omaperäisimmistä teoksista, muiden muassa ylistämänsä Neuromaanin (Otava 2012). Yli-Juonikkaan proosa leikittelee vainoharhan, salatieteiden ja läpitunkemattoman byrokratian teemoilla ja käyttää hyväkseen nyrjähtäneitä vertauskuvia sekä karmeita ja koomisia leikkauksia. Eräs entinen ministeri on todennut, että Yli-Juonikkaan teksti on ”Kafkaa kännissä”. Nykyiset ministerit eivät ole kommentoineet asiaa.
ellauri064.html on line 173: Juotikkaan ajankohtaisjutut sijoittuu pankkikriisin 2008 molemmille puolille. 2009 laman ansiosta mä pääsin pois Kouvolan karkotuxesta, jonne jouduin kiitos edellisen laman 1993.
ellauri064.html on line 244:
ellauri064.html on line 304: edustaa turkulaisten alakoulujen oppilaskuntia. Se on lasten näkökulman asiantuntijaelin ja vaikuttajaryhmä. Turun Lasten Parlamentin suurkokouksissa on paikalla kaksi edustajaa kaikista turkulaisista alakouluista ja se on kanava lasten ja nuorten mielipiteiden, ehdotusten ja palautteen välittämisessä valmisteluun ja päätöksentekoon kaupungin toimialoille, luottamushenkilöille ja päättäjille. Aloitteiden tarkoitus on yhdessätekemisen ilo. Turun Lasten Parlamentin hallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Hallitus valitaan vaaleilla yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Hallituksen tehtävänä on työstää alakoulujen oppilaskunnilta saatuja aloitteita, viedä niitä eteenpäin sekä valmistella Turun Lasten Parlamentin tulevia suurkokouksia. Turun Lasten Parlamentin toimintaa ohjaavat lasten osallisuuden koordinaattorit Markku Eskelinen ja Jaakko Yli-Juonikas.
ellauri064.html on line 306: rottakonsilio, kerjäläisten syndikaatti, rahastot, velkavankiloitten saaristot ja Baal-kartelli. Valaistuneen mummon filosofiaa s. 268. Ei tässä lie mitään järkeä. Tää pätkä on jostain syystä nostona Jaakko Yli-Juonikkaan Siltala-katalogissa, kuvituxena ryhdittömän Jaakon ohessa vulgäärin näköinen sammakko, joka sanoo "Kaaos on puhunut. Pulinat pois." Kansa on puhunut ja pulinat pois on "puhkikulunut vaalimaneeri". Sekin lie jostain armeijayhteydestä nyysitty, ainakin toi pulinat pois kuulostaa komppanian puhuttelulta. Uudet uhkakuvat tuli sammakolta. Kansa on puhunut, Natoon tukka putkella.
ellauri064.html on line 307: Mummo ei voinut viitata ihmiskuntaan esimerkixi "älyllisenä elämänä". Älytöntähän se onkin. Nää on tämmösiä lukion filosofian kurssin video-oppimateriaaleja. Pintapuolisesti kazoen mystiikkaa, tarkemmin pelkkää pöpinää, sivuntäytettä. Maxettiinkohan Juotikkaallekin per sana, kuten Dickensille? Kaikki on hyvin, mikään ei ole tärkeää. Kirjailija-apuraha pitää hengissä.
ellauri064.html on line 316: Juoni-Jaakon ilmoittamassa nettiosoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=DcFm90hkUa4 jossa piti olla presidentti Eeli Sinistön uudenvuodenpuhe lukee koneääni James Potkukelkan nimissä loputonta hihhulisaarnapuhetta. Helluntaisaarna kaikille, aiheena väärentämätön evankeliumi (11 min). Luulin että tääkin on Jaken sisäpiirivizejä mutta se taitaakin olla totuus ilman vaihtoehtoa. James Potkukelkan juuri valmistunut Pro Gradu löytyy sen nettisivuilta: SATAPROSENTTINEN VANHURSKAUS. Lähetyssaarnaaja Mauri Viksténin käsityksiä pelastusopista ja erityisesti vanhurskauttamisopista. James johtaa johtamisoppinsa jehovallisesta johdatuxesta:
ellauri064.html on line 351: Rakenteeltaan ja kerrontateknisesti teos on perinteinen. Se on lukijalle helppoa ja turvallista. Ei tarvitse tarkkailla kertojan vaihdoksia eikä aikatasojen muutoksia tai miettiä, onko tässä nyt kyse "tositapahtumista" vai kenties unesta tai kuvitelmista fiktion sisällä. Aivan toista siis kuin Jaakko Juonikkaan yilijuonikas juonenkuljetus. Ajattelin kirjaa lukiessani usein, että tämän tietomäärän lukisin mieluummin lintukirjasta. Fiktio tuntui tässä jotenkin päälleliimatulta. Usein tuli ikävä Mika Waltaria. (Siis tää on Arnkilin kirjan arvostelusta :).
ellauri064.html on line 362: Moi mä oon Marko Suomi! Millaista on kustannustoimittajan työ? Miten voi lukea jatkuvasti työkseen ja nauttia siitä, vai onko nautinto edes oleellista lukemisessa? Kun puhutaan esseekirjallisuudesta, mistä oikeastaan puhutaan ja miten sitä kirjoitetaan? Millaiseen maailmaan Jaakko Yli-Juonikas meidät vie? Näistä aiheista keskustelemassa kanssani Siltalan kustannustoimittaja ja kirjailija Antti Arnkil. Kiitos Antti vierailusta! Herättikö jakso ajatuksia? Ole yhteydessä: https://twitter.com/markosuomi tai marko.suomi@iki.fi Siltala: http://www.siltalapublishing.fi/ Antti Arnkil: https://twitter.com/arnkil Kaikki mainitut kirjat linkkeinä alla.
ellauri064.html on line 364: Moi! Mä olen Marko Suomi! Antti Arnkil, kuka sä oikeen oot? Mä oon 1/2v Siltalassa ja kirjotan esseekirjoja friinä. 9-10 esseetä kirjallisuudesta ym sälästä per nide. Käsiapulainenkin oli kustannustoimittaja. Kässärien lukemista ja niiden kommentointia. Väärennän Komentajan allekirjoituxia. Omia kirjailijoita. Arnkililla on Juotikas, Harri Haanpäällä Pervo. Siin pääsee vaikuttaa aika paljon. Ateljeekriitikkona ja muusana. Mäkin kyllä paransin Juotikkaan MS-kasaa, ainakin oleellisesti ohensin. Kirjailijat jotka näkyy myyvät. Jaakko ei valitettavasti ole kovin näyttävä. Sen kirjat on niin paxuja ettei niitä saada edes kirjakaupan hyllylle. Ja se tuppaa piileskelemään ujona jossain kirjakasan takana. Psykologin otetta siinä tarvitaan. Joskus isän apua. Isä tulee antaa isän kädestä. Touko ja Alexi lähti Södikasta 2008 eli lamavuotena. Oiskohan ne joutuneet pihalle? Arnkil on aktiivinen twitterissä. Se on raakaa työtä. Lukeminen ei koukuta. Netflix vie mennessään. Se on aistillista, ei aivohommaa. Teemu Mäki on jättimäinen paska, se on se runkkari ja kissantappaja. Mitä on essee? Se on tarina joka ei ole fiktiivinen. Oliko H.K.Riikonen samaa mieltä? Entä Antti Nylen? Entä Pentti Linkola? Hienoja textejä. Vahvoja arvoja. Nylen kuuluu olevan vegaani. Jos Linkola ei oliskaan ekofasisti, se olisi iso pettymys. Onko ne tietokirjoja vai kaunoa? Kaunoa. Muttei fiktiota. Fiction, but not fiction. Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? Okei! Aivan!
ellauri064.html on line 376: Moni on twitterissäki kiinnittäny huomioo siihen et uutiset on justku tästä kirjasta. (Siis muutkin uutiset ku ne jotka ON tässä kirjassa.) Se on muuttuny yhenlaisexi meemixi. Ja apua! Juonikkaan umpihulluun trilogiaan on tulossa vielä kolmas osa! Jatkis tuo uutta kierrettä myös neuromaaniin. Okei! Joo! Hyvä! Viel muutama helppo kysymys tähän lopuxi. Isoja kysymyxiä mutta helppoja. Eipäs ollutkaan, Arnkil kerrassaan kipsaantui. Myötähäpeästä piti podcastin kuunteleminen lopettaa.
ellauri064.html on line 482: Tää kaikki kuulostaa kyllä kammottavasti Yli-Juotikkaalta. Sillä on takuulla foliopipo ja hengityssuojain päällä sängyssä.
ellauri064.html on line 554: 
ellauri064.html on line 555:
ellauri065.html on line 37: Kolmen miehen junia on ollut monia, pyhästä kolminaisuudesta Jaltan rotjakkeiden kautta Suomen kolmen ässän hirmuhallituxeen. Trilogiaa tavottelee imukalasuinen Juotikaskin.
ellauri065.html on line 39: Yli-Juotikkaan hahmo näkee Evitskogin vastaanottokeskuxen pihalla koiranheisin. Opettele Suomea! Se taipuu heisi heiden! Ja Evitskog tulee miehen nimestä, ei se ole mikään ikimezä. Opettele Ruozia! Tai edes sisälukemaan Hikipediaa! Sivistymätön moukka. Typerys!
ellauri065.html on line 59: "Hievala". "Yli-Juonikas". Nej tamme fan.
ellauri065.html on line 211: 
ellauri065.html on line 215: Sivulla 407 kertojaxi ryömii Mikan takaa ize Yli-Juotikas. Tää on tärkeää, nyt nähdään oliko oletus että kaikki kirjan hahmot on vaan jaokkeita Juotikas-tuhatjalkaisesta paikkansapitävä. Onko muumien kirous voimassa yhä.
ellauri065.html on line 219: Juotikkaan mielestä Tom Sacksin Human Centipede (2009) on omaperäinen idea. Se on kuitenkin ennakoitu Klibanin piirroxessa Business on parade niinkin aikaisin kuin Jaskan syntymävuonna 1976. Mulla on se, ostin sen jenkeissä Jaskan äidin vasta Jaskaa ulos pyllistäessä. Niin ja Grinchin joulumaassa missä wholandian väki tekee Christmas Congaa ilman turvavälejä (Jim Carey, 2000). Joku jenkki haukkuu sitä huonoimmaxi rainaxi ikinä. Se ei ole nähnyt Human Centipedeä. (En minäkään, enkä aiokaan kazoa.)
ellauri065.html on line 251: Juonikas.png" height="100px" />
ellauri065.html on line 254: Yli-Juonikkaita. Jaskan sukua. Sama hapan pikkusuu. Grinchimäinen mutristus. Nuivaa porukkaa.
ellauri065.html on line 258: Yli-Juonikkaat, Kalliot ja ehkä Mikkolatkin on satakuntalaisia vöyreitä talollisia. Eurasta, Metsämaalta ja Honkilahdelta. Sieltä se Jaskan vöyreys on peräisin. Jöns osti perinnöllä kesämökin Eurajoelta. Siihen se meinas ekana kesänä hukkua, kun kanootti kellahti.
ellauri065.html on line 260: Jos Juonikas ei pärjäilisi perintö- ja apurahoilla, se varmaan liittyisi Loimaa-kassaan. On se sen verran juoni mies. Ei se siihen kyykisty mihin se paskantaa.
ellauri065.html on line 316: Juotikas käyttää sivumääriä saxikäden leffan ruotimiseen. Melko halpaa palstantäytettä:
ellauri065.html on line 333: Äskeisessä sitaatissa oli käytössä Juotikkaalta vielä kokeilematta jäänyt kikka: textin on mukeltanut optinen lukija. Se luo kiinostavia poeettisia tehoja, eikö teistäkin?
ellauri065.html on line 335: Kazoin sinäpursosta arvosteluvideon juoxiainen 3:sta. Se oli just niin alaluokkasta kuin saattoi uskoa. Sekä leffa että sen arvio. Tämmöisiä siiroja löytyi poikasena kun käänteli maakiviä. Ja naisvihaa taas, yksi (1) nainen koko rainassa, jonka isoja tissejä voi kuolata ja vetää käteen samalla. She is not treated well. Emmä oikein ymmärrä kuka tämmösestä voi tykätä. Kai sit vaan tää viimeisten aikojen nuoriso on kuin häkkiin suljettuja rottia. Hillottuja klitorixia. We actually see him remove his testicles. Hyi helvetti. Nauraako joku? Kuulinko jonkun edes pyrskähtävän? To the wall with them! Tyypille joka jaxaa kazoa tällästä ja vielä jauhaa siitä sivukaupalla ei kyllä mitään armoa. Juotikas on INHOTTAVA. En jaxanut kazoa loppuun edes sitä "arvostelua".
ellauri065.html on line 337: Ihmistuhatjalkainen on existentialistinen näky, yrittää Jaakko paikkailla. From bad to worse. Existentialismi on ihmistuhatjalkaisen perseestä. Mutta olin nähtävästi oikeessa tän paskan peukuttajan motiivista: Vaikka onnistuisin järjestämään elämäni mahdollisimman hyvin, en ikinä pääse eroon maailmasta ja ihmisistä, minut on kytketty ikuisin sitein ihmisten yhteisöön, joudun räpiköimään joukon jatkona samaan väärään suuntaan tuskallisesti korkeintaan pari senttiä kerrallaan, katkotuin nivelsitein, ulisten ja kouristellen. Tää on ilmiselvää skizoidia narsismia, Grinch tyyppistä ize- ja ihmisinhoa. Sen se on näkönenkin toi Yli-Juotikas.
ellauri065.html on line 339: Tätä kirjoittaessaan se oli neljänkympin kriisissä. Sitä ei napannut enää nuoriso, eikä vielä vanhuxet. Se on paha sarana. No ei graffiti olekaan taidemuoto, vaan vandalismia. Panen merkille että Juotikkaan värikäs meänkieli on vaan uutta klisheetä.
ellauri065.html on line 341:
Juotikas avoimena jollekulle Joonas Turuselle Herlinin Beobachterissa
ellauri065.html on line 344: Olen tällänen yksinäinen, rasistinen nuorimies, joka perustaa maailmankuvansa Jussi Halla-ahon kirjoituksille Eurabiasta ja islamisaatiosta. Kaikessa reppanuudessaan kuitenkin ihan sympaattinen hahmo. Tällainen kirjanoppinut, halla-aholainen nettirasisti. Vähän pelokas, eikä taipuvainen väkivaltaan. Jollain tavalla nörttihahmo, sanoo kirjailija ize. ”Tänään oli ihan popcorn-päivä”, muotoili Jaakko, jonka mielestä oli huvittavaa seurata, miten "iskuja" mediassa kommentoitiin. ”Meidän uuden kirjallisuuden seuran porukkahan on aina riemuissaan, kun jotain tällaista tapahtuu ja pyrkii ottamaan kaiken hyödyn irti”, Yli-Juonikas sanoo. Vaikka rasismi on ilmiönä monella tavoin ikävä, niin näen sen myös taiteellisena mahdollisuutena”, Yli-Juonikas toteaa.ellauri065.html on line 346: Yli kahdestasadasta luvusta koostuvan Neurootikon suunnitelma syntyi muutamalla ranskalaisella viivalla jokaista lukua kohden. Lopulta Yli-Juonikas unohti, mitä oli tarkoittanut. Vaadittiin taas lisää "työtä". Olis kannattanut panna ylös muutakin kuin ne viivat. Tai saxalaiset viivat ois voineet olla tehokkaampia.
ellauri065.html on line 348: ”Talvisotakirjassa on tapahtunut sellainen evoluutio, että niitä rakenteita on useita erillisiä. Ne elävät vähän niin kuin rinnakkain ja taistelevat elintilasta”, Yli-Juonikas sanoo. Juonikuvio tulee olemaan sekava, ja sivuosassa erilaiset salaliittoteorian sivuhaarat.
ellauri065.html on line 351: Joskus hän kirjoittaa vielä kolmannen ja viimeisen osan. Tiedossa on vasta aihe, ei paljon muuta. Teos tulisi käsittelemään erilaisia mahdollisia maailmanloppuja ja maailmanloppukäsityksiä. ”Tällainen apokalyptinen pläjäys”, Yli-Juonikas lupailee. Sitten onkin raamatun sivumäärä ylitettynä. Yhtä suurta myyntimenestystä ei Yli-Juonikas lupaa, vaikka onkin toiveikas.
ellauri065.html on line 359: Nyt on luettu, enkä oikein tiedä, mitä tästä ajattelisi. Yli-Juonikas kiittelee aluksi Juhani Lindholmia Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren suomentamisesta ja sieltähän ne ilmeisimmät vaikutteet tulevat: samanlaista mittavaa hulluutta tässäkin on. Pynchon tulee mieleen esimerkiksi runsaan henkilökaartin vitsikkäistä nimistä.
ellauri065.html on line 361: Yli-Juonikas on sullonut kirjan täyteen kaikenlaista kikkailua: sivuilta löytyy perinteisen romaanitekstin lisäksi muun muassa blogikirjoituksia, some-päivityksiä, sanaristikko, Suosikki-tyylinen taskupokkari (kuka muistaa vielä nämä), monivalintaosuuksia, nuotteja ja muuta erikoista. Graafikko Markus Pyörälälle kuuluu selvästi osa palkkiosta.
ellauri065.html on line 426: Kun olin lukenut parisen viikkoa Jaakko Yli-Juonikkaan melkein 670-sivuista romaania Jatkosota-extra, kirjoitin Twitterissä puuskahduksen: "Jatkosota-extran ylittää työläydessään tämän vuoden luetuista kirjoista vain Alastalon salissa. Tämän totean luettuani kirjaa pari viikkoa ja edettyäni noin kolmanneksen. Ei se missään nimessä kehno ole, vaan haisee todella." Sain kommentteja, joiden perusteella muut olivat intoutuneet kirjan parissa suorastaan hysteeriseen/uppoutuneeseen lukutapaan, se oli osoittautunut heille varsinaiseksi pageturneriksi. Teki mieli raivota Timo Airaxiselle: "miksi kaikki muut kokevat tämän vetäväksi ja minulle tämä on taapertamista upottavassa suossa niin että saapas jää vähän väliä jumiin". Kun olin tutkiskellut itseäni noiden parin viikon ajalta, totesin, että ne olivat olleet koko syksyn stressaavimmat ja ahdistavimmat viikot – olin tämän ohelle ottanut luettavaksi pitkästä aikaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jotta maailmassa tuntuisi olevan myös jotakin selkeää ja toiveikasta. Päädyin siis vahvasti siihen näkemykseen, että vika oli lukemisajankohtani ongelmallisuudessa enemmän kuin kirjassa. Ja tuon ensimmäisen kolmanneksen jälkeen se lähtikin vetämään. Ehkä avautuminen aiheesta auttoi? Tai sitten se, että vietin kirjan parissa pidempiä pätkiä kuin aikaisemmin. Eräs kirjan lukija kommentoi, että sen parissa pysymistä edesauttoi juuri lukeminen pitkään kerralla, ja tauon jälkeen aloittaminen oli ollut hankalaa. Se oli varmasti muodostunut ongelmaksi minulle – luin alkuun kirjaa pienissä pätkissä ja välillä muuta.
ellauri065.html on line 428: Erittäin muotopuolinen lukeneisuus välittyy myös Yli-Juonikkaan kaunokirjallisesta tekstistä, joka toteuttaa romaanissa monenlaista "poetiikkaa". Perinteisen proosa-asettelun lisäksi kirja sisältää mm. blogitekstiä, somepostauksia, uutisartikkeleita, raportteja, halpaa plagiointia, ET-lehden sivuja, verkon pimeämpien osioiden keskusteluja, mielipidekirjoituksia ja loppuhuipennuksena veikeän partituurin! Kirjailija hallitsee muitten tyylilajit suvereenisti. Kuten twiitissäni totesin, lukijaa haistatetaan jatkuvasti, mikä ainakin minulle teki sisäistämisen lyhyissä pätkissä lukemalla vaikeaksi.
ellauri065.html on line 487: Kreutzin kanssa Bourne selvittää lisää menneisyyttään ja alkaa jäljittää takaa-ajajiaan ja lopulta tappaa heidät. Juonipaljastukset päättyvät tähän.
ellauri065.html on line 504: araknomarko: < anarkomarxilainen? Nihilisti. Onko vasemmistonuoriso nyt anarkistista kun oikeistolla on pamppu kädessä? Toisin oli 70-luvulla. Historiakin toistaa izeään eikä vaan Yli-Juonikas ja mä.
ellauri065.html on line 623: Must vähä tuntuu että s.594 Juotikas loppuviimein kääntelee omaa poliittista hyrräkompassia. Ei liene satsumaa että sen miälestä vasemmisto joutui exyxiin kuin pieru yleisliittolaisten heittäessä nurkkaan pyyhkeensä. Silloin (89) Juotikas oli pikkupoika (13vee). Vaikka se ois halunnutkin vasemmistokapinoida kalkkilaivan kapteenia, se oli ihan liian myöhästä. Nyt on valittavana enää talousliberalismi ja oikeistopopulismi. Tai sitten pansatanismi, johon Juotikas taitaa olla kallellaan. Revi siitä. Ketään ei saada vastuuseen. Yhteisöllinen häpeä leviää koko ihmiskunnan päälle kuin löysä pieru. Eipäs kun koko luomakunnan päälle. No nyt kuule Juotikas alkaa mennä vähän liian pitkälle! Pidä häpeäsi izelläsi. Meillä ei häpeillä! Pulinat pois! Mölyt mahassa!
ellauri065.html on line 625: Entäs sitten tää: En sanoisi että luonnon kohtaloa ratkaistaan vaaleissa. Kv rahoitusmarkkinat antaa ohjaussignaalin minkä mukaan poliitikot ja kaivospomot luovii. Kun talous syöxyy ja yrityxet kaatuu, vaikutus luontoon on vähintään 2-suuntainen. Liiketaloudellisen toimeliaisuuden hyytyessä (kuten koronan aikana) luonto saa huilia. Viimeistään silloin kun ihmislaji ryytyy kokonaan. Mutta sitä ennen matkassa on muutama proverbiaalinen mutka. Ennen lopullista pesäntekoa teollisuusjohtajat ehtivät tehdä monta tuhoisaa hätäratkaisua. Hiipuvien luonnonvarojen tilalle on pakko saada korvikesubuja. Laitoxista rakennetaan halpoja ja vaarallisia. Talvivaara ja Olkiluoto on esimerkkejä. Hyvinä aikoina narkkari pitää huolta neuloista. Kun ainetta ei saada valtaa paniikki, ryöstely, järjetön ja kohteeton väkivalta. Tästä on jo esimerkkejä vaikka millä mitalla. Eikä Juotikas edes vielä mainize ilmastokatastrofia.
ellauri065.html on line 638: Juonikas">
Pekkarisen stemma -rap
ellauri065.html on line 689: Loppukaneetissa Jaska tunnustaa että sen koko suku on paska, yhtään sotaveteraania. Juoppoja vankilalintuja ja vankileirin Lydia, Annikki Kallio. To the wall! Praise be. May the lord open. WTF-pommi-iskusta selvitään noudattamalla lajinomaista vittumaista käytöstä, kuluttamalla tuotteita ja palveluja. Niin aina.
ellauri066.html on line 30: Onko Pynchonin kääntäjä Juhani Lindholm Lilli Ondholmin sukulaisia? Ei voi olla sillä Juotikkaalla olikin Lilli OndBLOM. Se vinkkaa Lindblomien poliitikkosukuun. Kukka, saari, mitä väliä. Juhani on Nilkin lähes neljänsadan oligarkin tiimissä. Lihani Jundholm. Kristina, tuo entinen hallijärjestäjä, heilui Eikka Leikan pumpussa ja kävi Mukkulassa kukkumassa kirjailijatähtien mukana. Juhani on/oli Mukkulassa hallijärjestäjänä.
ellauri066.html on line 203: Aaron Jääpeilin modernismia oli eze teki runosta myös graafisen kokemuspläjäyxen ihanko Yli-Juotikas sata vuotta myöhemmin. Plus ça change etc.
ellauri066.html on line 292: Onnexi jotkut lukijat tykkää Pynchonista jotka diggaa myös Neil Stephensonista, William Gibsonista ja David Foster Wallace-vainaasta (nää on Pynchonin perikuntaa ja yhtä vaikeita). Pynchon ei ees tee alaviitteitä kuten Yli-Juotikas ja Foster Loppumattomassa läpässä. Points well taken. Mutta toisaalta:
ellauri066.html on line 298: Sanalla sanoen, Tomppa on hulvaton tarinankertoja, ihan samaa luokkaa kuin Don Quixote, Tom Jones, Kolea talo, Sota ja rauha, Ulysses — ja Gunter Grassin onneton Blechtrommel (onnexi sitä ei enää lueta) — Tomin kirjat ovat "kirjamaailmoja", joihinka se on tunkenut niin paljon elämämössöä, mahdollisuuxia ja mahdottomuuxia, kuin sai mahtumaan kahden kannen väliin. (Ei sentään valu kansille niinkuin Yli-Juotikas. Aina pitää panna vähän paremmax.)
ellauri066.html on line 334: Joo, on sillä vikojakin, me pygofiilit emme ole täysin kritiikittömiä. Noi hassunhauskat nimet on yxi ongelma: Pynchon ei paljon vaivaudu kuvailemaan hahmoja. Päähenkilö, siis Pynchon jossain valepuvussa, on suht elävä, mutta kaikki sivuhenkilöt on just sitä, niitä ei sivusta kazottuna ole olemassa ollenkaan, vain kun ne pällistelee suoraan edestä päähenkilön silmissä. Ne on epäuskottavia ja epäsympaattisia. Mikä pahinta, tällästen paperilennokkien sinkoilu on sekottavaa, niitä viuhahtelee kuin pahvishakkinappuloita, ne syntyy partenogeneettisesti ja poxahtaa kuin kvanttihiukkaset. Niitä on kerta kaikkiaan liian paljon, ja Tompan kirjat hajoo silpuxi. Juonesta ei voi puhua eikä sixi ole mitään spoilattavaakaan. Se ei kyllä kelpaa nettiteeveesarjoilla koulutetuille kazomoille. Missä katarsis? Missä loppupelit jossa hyvixet päihittää pahixet ja kokoonnutaan loppuvizeihin?
ellauri066.html on line 627: Tästä puuttuu tonni, ainaskin Foster Wallace, Jaakko Yli-Juotikas ja Miki Liukkonen.
ellauri067.html on line 220: Pynchonilla on hyvin tiivis fanittajayhteisö, johon kuuluvat ovat kiinnostuneita Pynchonista monenlaisista näkökulmista: joku kerää Pynchonia koskevia detaljeja, joku kuvittaa, säveltää tai kirjoittaa romaaneja. Pynchon on myös opinnäytteiden tutkimuksen kestoaihe. Tutkija Tiina Käkelä-Puumalan mukaan ne jotka eivät tunne Pynchonia, pitävät heitä helposti friikkeinä. (No kyllä nekin jotka tuntevat, erittäinkin ne.) Jaakko Yli-Juonikas teki Pynchonista gradun, tosin Turun yliopistoon. Mr. Pynchon´s company.
ellauri067.html on line 226: Sateenkaaressa on dramaattista ironiaa, kts. Aarne Kinnunen. Siinä on paljon teinimäistä kapinaa ja pelleilyä. Ja paranoiaa ihan pyykkikorikaupalla. Samaa "Ne" "Firma" "liskohallitus" ym mafiahuuhaata kuin Juotikkaalla.
ellauri067.html on line 259: P.S. Mä en jaxa ollenkaan tollasia erilaisia salaliittojuttuja joita on Pynchonilla ja sen imitaattorilla Juotikkaalla. Ne on aivan kuolettavan tylsiä. Niistä voi innostua vain luonteeltaan paranoidit ihmiset. Se mikä paranoideissa on vikana ja mikä tekee niistä omanlaisiansa hulluja on että niitä loputtomattomasti kiinnostaa mitä muut ihmiset tekevät ja ajattelevat, etenkin niistä izestään.
ellauri067.html on line 379: Höh, aika tylsä makarooni. Eikö löytynyt mitään hauskempaa? Juonikin vaikuttaa ikävystyttävältä:
The poem tells of a prank played on an apothecary by a band of university students called macaronea secta. It is written in a mix of Latin and Italian, in hexameter verse (as would befit a classical Latin poem). It reads as a satire of the bogus humanism and pedantism of doctors, scholars and bureaucrats of the time. Merkuriuxelle pyhitetty valo on keskiviikko. Zobia on toskanalainen murresana torstaille (Giovedi).
ellauri067.html on line 484: Jaakko Yli-Juotikas oli pettymys romantiikka-alalla. Entäpä Tomi? Thomas Pynchon about sex and women:
ellauri067.html on line 509: Pynchonin puolesta on sanottava, ettei se pidä reporttereista. Kuten eunukki, se ei tykkää siitä otetuista kuvista. Vanha hiirihammaspeikko varmaan kummittelee. Se nai yli viisikymppisenä kustannustoimittajansa (joka on lähes yhtä hienoa lännen aatelia, Roosevelttejä), ja sillä on kai poika. Sen naisjutuista suurin osa on mitä todennäköisimmin toiveajattelua. Sentään toivoo jotakin, ajatteleekin, ja kirjoittelee haikeasti naisista ja nainnista, toisin kuin vielä estyneempi Juotikas. Ei ihme että Jaska fanittaa sitä niin kovasti.
ellauri067.html on line 587: Mixei Juotikas kopioinut Tompan panokohtauxia? Ehkä sitä ei vaan kiinnosta. Pynchonin Cumshot-Slapshot-slapstick on just yhtä naurattavaa kuin jenkki slapstick keskimäärin. Eli haukottaa.
ellauri067.html on line 617: Luku 3. Ollaan vyöhykkeellä. Sota on lopussa, voittajat kerää suveniireja. Slothropilla piisaa nubiileja pikkutyttöjä jota se panee edestä ja takaapäin niiden pyynnöstä tai suostumuxella. Tää on niin Pynchonin märkää unta. Juonta on vain siteexi, ja kaikki panot seuraa samaa partituuria. Tytöt on ulkonäöltä ja luonteelta, jos sellaisesta voi puhua, kaikki samixia. Tavallaan hassua, että siemenneste on jotenkin paljon tabumpaa kuin saippua tai lysoli. Kylnää apinat pitää kovasti kiinni lisääntymistabuista. Eihän muuten oliskaan mikään törkeetä. Elämä on mukavaa, on fräuleineja joita panna ja jotka laittavat ruokaa ja pesevät pyykit. Some things never change.
ellauri067.html on line 634: Onkohan toi homo hererokoiras Enzian (Gentiana, katkero) sekin yx Tom of New Englandin alter egoista? Oliko sillä kuoropoikana joku katolinen pappivapahtaja jonka ruskehtava kalu pilkotti kasukan alta himottavasti? Hyvinkin luultavaa. Sittemmin sen vapahtajan karismasta tuli rutinaa, kun papin peräpäästä pisti outase. Tässä tapauxessa kyse on tuoreesta ja isosta lantaläjästä. Juonipaljastus: röyhypartainen komistus mutiainen Enzian on latinosilmäisen jalkapuolen Thitshikovin eiku Thitsherinin velipuoli. Niiden isä oli Venäjän Japanin sodan laivastossa maapalloa kiertävä Tompan oloinen määrimies. Hohhoijakkaa.
ellauri069.html on line 273:
Katso Juoni Kaavio
ellauri070.html on line 311: Rilken Leid-Stadt (se on die eikä
ellauri077.html on line 515: Juo kiljuu, ja näyttää poliiseille finkkuu
ellauri077.html on line 629: Ei tää Wallu musta nyt niin kauheen vaikeeta luettavaa ole, verrattuna esim. kommentoituihin antiikkisiin auktoreihin tai muihin tieteellisiin texteihin. Pahinta on se että Wallu hyppii asiasta toiseen, ei pysy aiheessa. Se onkin nykyviihteessä aivan maneeri. Oletetaan ettei kukaan jaxa kuulla samoista tyypeistä pitempään kuin 3min, sit siirrytään jo toiseen osajuoneen, ja sit taas takaisin. Musta se on vain ärsyttävää. Vielä ärsyttävämpää se oli Nipsulla, Juotikkaasta puhumattakaan. Ei se ole enää lukemista vaan jonkin vitun sanaristikon ratkaisua. Huono puoli tossa loikinnassa on, että 1 tärkeimmistä asioista, lukijan tunteellinen kiintyminen kehkään kirjan hahmoista kärsii tosi paljon.
ellauri079.html on line 65: Klampetit tuovat moraalisen, sivistymättömän ja minimalistisen elämäntyylin pullistelevaan, toisinaan (LOL, PC) izepakkomielteiseen ja pinnalliseen yhteisöön. Kazimielisyydet ja kulttuuriset väärinkäsityxet ovat tämän tilannekomedian huumoria. Juonissa on usein kyse Drysdalen ulkomaalaisissa yrityxissä pitää Klampettien rahat pankissaan, ja sen vaimon ponnistuxista vapauttaa naapurusto "noista mäkitupalaisista". Perheen jaxottaiset yrityxet palata vuorille lähtee usein liikkeelle Mummin haistaessa loukkauxia "kaupunkiväeltä".
ellauri079.html on line 73: Daisy May Moses jota kaikki sanovat "Mummixi", on Jedin anoppi, joten (?) sitä sanotaan, vaikka onkin anoppi, usein "Mummi Klampetixi" vaikka se on ihan toisen niminen. Sillä on raastinrautamainen henkilöllisyys ja se on äkkivihainen, mutta sen kanteet usein hylkää pätemättöminä patriarkka Jed. Se (mummi) on harras etelävaltiolainen ja pitää izeään baptistikristittynä ("upotettu, ei pirskotettu") anteexiantoa sydämessä. Ize nimitetty "M.D." ("vuoritohtori"), Mummi käyttää "valkoista salama" keitostaan eräänlaisena nukutusaineena kun aloittaa kivulloisia hoitoja kuten juotikasimua ja hampaiden poistoa hohtimilla. (Pst: Juotikasimu ei satu.)
ellauri079.html on line 75: Sarjan käsikirjoittaja hylkäsi ajatuxen tehdä Mummista Jedin äiti, koska se olisi muuttanut sarjan "dynamiikkaa", Mummista olisi tullut matriarkka ja Jedistä sen alainen. Eihän selllainen käynyt päinsä ollenkaan. Kaikki olis mennyt pilalle, monta makeata naurua ois jäänyt nauramatta. Juonessa on paljon samaa kuin Juutas Käkriäisessä.
ellauri080.html on line 75: Chymos Oy oli vuonna 1906 perustettu suomalainen yritys, joka valmisti mehuja, hilloja, viinejä, liköörejä ja makeisia. Vuorineuvos Wäinö Tammenoksa perusti vuonna 1906 Ruokolahden kunnan Tainionkoskelle (nyk. osa Imatraa) ’’Alkoholittomien Juomien Tehdas Chymoksen’’. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen metsämarjoja alettiin jalostaa teollisesti. Nimi muutettiin vuonna 1918 muotoon ’’Tehdas Chymos’’. Vuonna 1922 yhtiö muutti Lappeenrantaan. Vuonna 1993 yrityksen makeistuotanto siirtyi Fazerin omistukseen, ja vuonna 2006 Chymos sulautettiin kokonaan Cloetta Fazeriin. Nimi Chymos tulee kreikan kielen sanasta ''khymos'', joka tarkoittaa mehua. Yhtiön henkilöstölehden mukaan nimen oikea lausumistapa oli "kyymos", mutta kansan suussa nimi muuttui muotoon "hyymos", "syymos" tai "tsyymos".
ellauri082.html on line 28:
FLOW IN A BLOW
ellauri083.html on line 42: Talvisota extra koskee Juotikasta, nettiä salaliittoteorioita ja persuja.
ellauri083.html on line 536: Juolahti mieleen tutkia, miten riemullista toi mirth on Jaakko-kuninkaan kirjassa:
ellauri092.html on line 446: Kaarle Krohn tuli tunnetuksi suomalaisen kansanrunoustieteellisen metodin, ns. historiallis-maantieteellisen metodin, kehittäjänä. Metodilla pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisvaiheita, kulkeutumista ja muuntumista. Metodi perustui saman runon tai sadun eri toisintojen vertailuun. Analysoimalla toisintojen maantieteellistä levinneisyyttä Krohn pyrki rekonstruoimaan runon eri aikoina esiintyneet versiot todennäköistä alkuversiota myöten. Julius arveli että Kalevala oli tullut lännestä, mahdollisesti Yhdysvalloista. Juoni on hyvin samantapainen kuin Game of Thronesissa.
ellauri092.html on line 495: Jahas, Mott käväisi myös Keswickissä! Juoni sakenee. Moodymainen kiertue-elämä houkutti. Mottit päättivät ryhtyä friilänssereixi.
ellauri096.html on line 36:
ellauri096.html on line 45: Mulla alkaa olla näitä surullisen näköisiä partapozoja vähän oireellisen paljon. Olisko pitänyt sittenkin laittaa kanteen vaikka virtahepo sohvalla? Tai Jaakko Yli-Juotikkaan vaakunaeläin Teräshiiri?
ellauri096.html on line 47: Tässä numerossa yhdistelen kahden heppahullun ajatuxia, Hipon piispa Akun ja Jaakko Yli-Juotikkaan niteessä "Tahdon murskatappio". Molempien aiheena on vapaan tahdon ongelma, med mera.
ellauri096.html on line 401:
Osa II. Juotikas Anuxessa
ellauri096.html on line 403: Lainasin kirjastosta herätelainana Juotikkaan heppakirjan kai osa 2. Juotikkaan tavanomaista aspergeriskizoa nyt tyttökirjamuodossa. Tällä kertaa tommosta hevossymbolismia ja huonosti peiteltyä naisvihaa. Sankari Anu Rognathius, Anus prognathus, on selkeästi ize Juotikas. Ei kukaan esimurkku 12-vuotias heppahullu ajattele tollasta. Olen ikivanha sielu 12 vuotiaan tytön kehossa. Hippon Augustinus työntyneenä syvälle karvattomaan nieluun. Tsi sitten just toisinpäin, 12-vuotiasn aspergerin sielu prognaattisessa ruhossa pushing fifty.
ellauri096.html on line 411: Samanlaista ruskehtavaa viemärisuolisukellusta kuin Pynchonin Nipsulla. Imukala lie ollut mustasukkainen jollekin kavioeläimelle. Juotikkaan ja Alienin naamassa on paljon samaa. Juoskaa karkuun heppahöperöt! Tai hakekaa jotain kättä pidempää. Sitä se on sanoi äite ja kantoi tikun päässä pihalle.
ellauri096.html on line 413: Juotikkaalle ei piisaisi Ympäristöruudun toimittajan Eero Kakon (Olli Keskinen) haastatteleman valtion ohjeistamispäällikkö valtiotieteitten maisteri Jaakko Parantaisen (Heikki Silvennoinen) EAT-terapia, tarvetta selvästi olisi myös FUCK- ja KILL- tyyppiselle sielunhoidolle.
ellauri096.html on line 416: Alkaa epäilyttää että Juotikaskin voi olla salaa vähän religieuse. Kaappihomppeli se on melkein takuulla.
ellauri096.html on line 436: Juotikas ei pidä parrakkaista setämiehistä, se haluis lyödä niitä lättyyn mutta käsi herpoaa kuin pahassa unessa. Aivan heteronormaalia pogonofobiaa.
ellauri096.html on line 440: Juotikkaan takakannen kuvasta juolahti mieleen Anja Virran kellarista Pellervontieltä löytynyt, voimapaperiin kääritty ja narulla solmaistu puinen päätukki, johon oli kirjoitettu kaunolla lyijykynällä "puinen päätukki". Erehdyttävä yhdennäköisyys.
ellauri096.html on line 442: Seppo Soluttautuja (riittääpä Juotikkaalla näitä hassuja nimiä! Pynchonin peruja) lojuu nimenomaan virtahepona ottomaanilla. Nostaa jalkoja kun musta mies imuroi ilmeettömästi Hooverilla ottomaanin alta. Matkii autenttisesti Uuno Turhapuroa. Lörppävittu Hannele Nagellax pyörittää ärtyneenä vahingossa peppua. Seppo röhkii tyytyväisenä. Mediayrityxen epelit on samoilla eettisillä linjoilla kuin Aku: että raiskauxesta ei saa sentään nauttia. KOOMAlle pitää aina ilmoittaa venkuloinnista. Mutta mitä on tää KOOMA? Se putkahteli esille jo Jaskan keltaisessa tiiliskivessä. ”Harva tietää mikä on Kooma.” : Valtiovarainministeriön Kooma-malli genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Pro gradu-työ. Ei tää kuitenkaan ole Jaskan gradu joka oli Pynchonista. Lyhyt vastaus voi olla tää:
ellauri096.html on line 450: Juotikas hapantelee aika pahasti heppagenrestä. Sitä vituttaa että esiteinit lukee niitä eikä Juotikasta. Siellä liikkuu löysä raha joka saisi mielellään hakeutua nupipään pehmyreiden taskuihin. No ylläri, jos saa valita söpön raudikon tai kaljupään kakantuhriman hasbeenin välillä, niin mitä luulet että valizee? Mäkin luen mieluummin heppahullua kun näitä Jaskan tuherruxia. "Esimerkixi" fantasia ja 'spefi' ovat aina "sallineet paljon tilaa luovalle mielikuvituxelle ja omaperäiselle sanankäytölle". Mitä helvettiä, ei aina samoina toistuvien mielikuvituxettomien satueläinten ja typerien neologismien kexaseminen vaadi kovin kummallista neroa. Ne on vähintään yhtä klisheisiä kuin heppakirjat, klisheet on vaan toisia, enempi tollasia "poikien". Esim Game of thrones on vaan fantasiasaippua. Se knääpiö oli paras. Oli se helmimäisen ahistunut prinsessakin kiva jolla oli lemmikeitä. Helmi haluis ehkä kisun. Avantgarden 2-tahtimekanismia: ensin se maistuu pahalta ja sitten se alkaa maistua - yhä pahalta. Paha yskä ja yhä pahenee.
ellauri096.html on line 461: Hetkinen nytmä muistankin, Jaska haukkuu tässä yhtä heppakirjaa ja sen kirjoittajaa nimeltä. ”Pohdin tätä todella pitkään ja monelta kantilta”. Ja sitten tein mitä huvitti. Tollaset persuämmät on ihan vapaata riistaa, niitä tämmönen liberaalimpi huippukirjailija sa dissata niinkun huvittaa. Huom Juotikas, setämieslinja paistaa ihan rekkamiehen hymynä. Hymystä puheenollen, suora sitaatti:
ellauri096.html on line 481: Jaakko Yli-Juonikas on usein hämmentänyt ja koetellut ilmaisun rajoja, mutta miksi hän on halunnut käsitellä toista kirjailijaa ja hänen tuotantoaan omassa fiktiivisessä teoksessaan?
ellauri096.html on line 483: ”Pohdin tätä todella pitkään ja monelta kantilta”, Yli-Juonikas kertoo puhelimessa. Päänvaivaa aiheutti muun muassa se, voidaanko kirja nähdä esimerkiksi yksityishenkilön kiusaamisena.
ellauri096.html on line 484: Yli-Juonikas mietti myös koko tapauksen muuttamista puhtaasti fiktiiviseksi muun muassa vaihtamalla henkilöille ja kirjoille kexityt nimet mutta päätyi lopulta siihen, ettei ratkaisu olisi toiminut.
ellauri096.html on line 486: Yli-Juonikas pohti oikeutustaan nostaa esille Ikosta, joka ei ole missään poliittisessa aktiiviryhmässä avainhenkilönä tai johtohahmona, vaan aivan tavallisena rivijäsenenä.
ellauri096.html on line 488: ”Toisaalta hän kuitenkin on julkisen työn tekijä ja julkisuuden henkilö, koska hän julkaisee kirjoja”, Yli-Juonikas pohtii. ”Kirjat ovat sellaista julkista työtä, jonka voi ottaa käsittelyyn.”
ellauri096.html on line 492: ”Siinä mielessä tuntui, etten ole tonkimassa kenenkään yksityisyyttä. Hän on kirjoitellut näistä jutuista ihan omin päin suoraan julkisuuteen, omilla kasvoillaan ja nimellään”, Yli-Juonikas perustelee.
ellauri096.html on line 494: Yli-Juonikas törmäsi Asta Ikosen nimeen ja kirjoituksiin alun perin Punk in Finland -sivustolla, jossa maahanmuuttovastaisia ryhmiä seurataan tarkasti. Tuohon aikaan Yli-Juonikas vasta suunnitteli omaa ”ponikirjasarjaansa” ja kiinnostui välittömästi.
ellauri096.html on line 496: Yli-Juonikas kuvaa tekstiään ja asennettaan ”läpikotaisin ironiseksi”. Se on sarkastinen mutta suora, tai suora mutta sarkastinen, kuten Aki Manninen. Ikosen teosten ja kirjailijan itsensä kommentointi on kuitenkin vasta alkua neliosaisen sarjan muille osille.
ellauri096.html on line 499: Juotikas tykkää tosta puhekielisestä sanasta kela. Se on kuin mä en ajattelis ize vaan joku Anssi Kela ajattelis mussa. Mun on pakko kävellä näin mun on pakko kävellä näin. I can relate to that. Nummela on urbaanimpi Loimaa. Zeus huei.
ellauri096.html on line 501: Asta Ikonen ei ollut kuullut roolistaan Yli-Juonikkaan romaanissa ennen HS:n yhteydenottoa. Hän kummastelee sitä, miksi Yli-Juonikas on halunnut kirjoittaa hänestä ja hänen parikymmentä vuotta sitten julkaistusta nuortenkirjastaan.
ellauri096.html on line 508:
2020 ilmestyi sarjan seuraava tuotantojaxo, Jaakko Yli-Juonikas: Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään. Siltala 2020. 227 s. Kz. albumi 379. Savon Sanomien Henri Nerd arvostelee räjähtävää uutuutta näillä sanoilla:
ellauri096.html on line 511: Kenties eeppisimmällä nimellä koskaan varustettu Jaakko Yli-Juonikkaan uusin romaani jatkaa hevostallin ympärille kietoutuvaa surrealistista Neljä ratsastajaa -sarjaa.
ellauri096.html on line 514: "Lukijaa" hulluuden partaalle raastavista megaromaaneistaan tunnettu Yli-Juonikas on kieroutuneiden ja vainoharhaisen "hulvattomien" tarinoiden mestari.
ellauri096.html on line 515: Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään tuntuu valitettavan vaisulta väliosalta eeppisen saagan keskellä. Yli-Juonikkaalta ei odotakaan mysteerien selvittämistä, mutta tunnelmaltaankin romaani on vielä selvästi heikompi ja hajanaisempi kuin edelliset osat, mikäli enää mahdollista.
ellauri096.html on line 519: Romaani kuitenkin taiteilee onneksi Yli-Juonikkaalle uskollisesti "hulvattoman" postmodernin komedian ja karmivan kauhun rajamailla. Tunnelmointi nousee oikeuksiinsa, kun teoksen lapsipäähenkilöt pääsevät ääneen ja paljastavat karmivia tietojaan.
ellauri096.html on line 521: Yli-Juonikkaan jokainen teos on kiehtova tapaus, silloinkin kun ne tuntuvat raivostuttavan turhauttavilta. Kenties vasta myöhemmin ymmärrän kaiken ja näen Galgalim-silmillä, mitä Neljä ratsastajaa yrittävät sanoa, ja pyörrän aiemmat ajatukseni. Sitä odotellessa täytyy tyytyä mieltä sekoittaviin sirpaleisiin. Kaiken kaikkiaaan, melko vulvatonta meininkiä, munatonta myös. Jaska ei suotta tunne peniskateutta.
ellauri096.html on line 541:
ellauri096.html on line 695: Hauska huomata että Yli-Juotikas soveltaa Sainte-Beuven peukuttamaa ja mun systemaattisesti soveltamaa elämä ja teoxet menetelmää maalieläimeensä Ansa Ikoseen. Se kaivelee Ansan taustoja ja koittaa selvittää sen kanadalaista sukua löytääxeen ainexia johkin Frantz Fanon-tyyppiseen freudilaiseen selityxeen mixi Ansa ei pidä maahanmuuttajista. Fanonista ei näytä olevan paasausta, pitäisikö olla? No teen tietolaatikoon. Se oli joku sivistynyt siirtomaalainen, jos värin saa mainita niin kakan. Antikolonialismia freudilaisella kuorrutuxella. Tunnettu kirjoista Peau noire, masques blancs ja Les damnés de la terre. Amerikkalaiset mainizevat miinuxena sen marxilaisuuden, ranskixet että se sähläs Algerian puolesta.
ellauri096.html on line 717: On tyhmä väite että kirjan kuolema johtuisi kirjoista. Se johtuu siitä että niitä ei enää tarvita, kun kuvaa ja ääntä voi tallettaa yhtä halvalla, ja se on paljon hauskempaa. Sori vaan Juotikas olet väärällä alalla.
ellauri096.html on line 725: Juotikas ei vaivaudu edes feikkaamaan et "Anu" olis kukaan muu kuin se ize. Anu 12 vee oli muka "sattunut lukaisemaan" vanhempien kirjahyllystä Fanonin sepustuxen enkuxi, kaskun ei ranskaxi. Tää on kai olevinaan jonkinlaista huumoria. Ympyräsuista läppää.
ellauri096.html on line 739: Metsämaalaistaustalsen Jaakko Yli-Juonikkaan uusin kirja on hänen Neljä ratsastajaa-kirjasarjansa toinen osa. Sen myötä saa allekirjoittanut perustellun näpäytyksen. Edelisen kirjan arvion yhteydessä (L 20.12.2018) tuli kirjailljan monlin yllätykslin tottuneena esitettyä oletus, että siină ennakoltu kirjasarja ei mahdollisesti koskaan toteutuisikaan. Tolsin kuitenkin kävi, koska jatkoa seurasi. Yli-Juonikas näytti tälläkin tavalla taas kerran kirjailijanlaatunsa: sitä on lukijan turha yrittää lähteä ennakoimaan.
ellauri096.html on line 741: Muutoinkin Yli-Juonikas jaksaa edelleen yllättää. (Lukija ei tosin jaxa enää yllättyä. Huoh.) Jälleen hän on keittänyt kokoon sellaisen kirjallisen cocktailin, että ei värikkäämmästă väliä. Tamä sitä huolimatta, että teos alkaa yllättävänkin perinteiseen tapaan - aivan kuin mikä tahansa nuorille suunnattu heppakirja. Pieninä vihjeinä tulevasta on tekstiin sisällytetty aika runsaasti sivistyssanoja, joista osa on hyvinkin harvoin käytettyjä. Samoin teoksen henkilöiden nimigalleria on lievästi ilmaistuna exoottinen. Kybele Kivi, Nora Heuristikankare, Kornelia Kernelius, Seppo Soluttautuja ja Hannele Nagellax ovat yxinkertaisemmasta päästä kuin luulisi. Nupin kokoisesta.
ellauri096.html on line 751: Eli elämä ja teoxet -menetelmään paluu ei käy päinsä, Juotikas! Uskottavuuden rajoja koettelee myös kirjan toteamus siitä, että Anu edellisenä syxynä (siis alle 12-vuotiaana) oli "tullut lukaiseexi" Frantz Fanonin teoxen Black skin, white masks, joka on yxi uraauurtavista tutkielmista koskien psykopatologian kolonialistisia vaikutuxia. (Lähde: Wikipedia)
ellauri096.html on line 753: TIETYLLÄ TAVALLA Yli-Juonikas myös näyttää kirjapohdintojen yhteydessä sahaavan omaa oxaansa, kun hän panee Anun päätymään pessimistiseen oletuxeen, että kirjallisuudella ei olisi tulevaisuutta. Laihana lohdutuxena tältä osin pidetään sitä, että "meneillään olevista maailmanlopuista kirjallisuuden loppu kuuluu vähäisimpään alaryhmään".
ellauri096.html on line 834: Jossain kohden taisin miettiä suojeleeko autismi vainoharhalta. Ei suojele. Voi olla molempia yhtä aikaa, kz. Juotikas.
ellauri096.html on line 903: Tahdovapauden suhteen Yli-Juotikas näyttää edustavan dostokoulukuntaa (mikä sopii hyvinkin sen imitsiin) : vapaus edellyttää ennustamattomuutta. Tässä voisikin olla selitys ton kirjan nimelle, eli Tahdon murskatappio. Se joka seuraa enemmistön mallia ja käyttäytyy odotuxenmukaisesti, "sopeutuu matriisiin", ei ole vapaa, koska on ennustettava. Arki on se jättipeikko joka uhkaa nielaista vapaan apinan.
ellauri096.html on line 917: Yli-Juonikas mätki ystäväänsä Salmenniemeä 2019 entisnuoressa Voima-lehdessä: "...pyhiksi miellettyjä suomalaisuuden ikoneja tölvitään räävittömällä vihapuheella. Tässä Salmenniemen tavallisesti suvereeni tyylitaju pettää pahan kerran. Hän jää jankkaamaan samaa sanaa, luonnehtii niin Rytiä, Paasikiveä kuin Ahtisaartakin samalla sanalla ”kakkapillu”. On vaikea ymmärtää, miten etabloitunut kirjailija tulee suoltaneeksi yleisönsä silmille jotain tällaista – etenkin kun hän itse on kätellyt televisiossa tasavaltamme presidenttiä."
ellauri096.html on line 919: Salmenniemi vastasi kritiikkiin syyttämällä Yli-Juonikasta täydellisestä huumorintajuttomuudesta. Lisäksi Salmenniemi kehotti koiraa eli apurahakirjailijaa puremaan ruokkivaa kättä.
ellauri096.html on line 920: Salmenniemi elää köyhyysrajan tuntumassa. "Viisi vuotta sitten olin todella köyhä; nyt olen enää vähävarainen.” Yli-Juonikkaan Onnen Tiirikka -yhtiöillä on vakavia talousvaikeuxia ja kirjanpitoepäselvyyxiä. Elämme vaikeaa aikaa, ystävä hyvä. Johtaja Uuno Turhapuron kaltaisia pisnismiehiä.
ellauri096.html on line 922: Seuraavassa numerossa Salmenniemen mielestä Yli-Juonikas on hänen mukaansa paitsi varaton myös katala ja katkera ihminen, vaimon jättämä surkimus, jonka lisensiaattityö vilisee asiavirheitä. ”Keskustelua seuranneelle lienee ilmeistä, että Yli-Juonikas on tällä hetkellä syvissä ongelmissa ja että kollegoiden menestys saa hänessä aikaan suorastaan raivokasta kateutta”, Salmenniemi kirjoitti.
ellauri096.html on line 924: Viereisellä sivulla Yli-Juonikas ihmetteli, ”miksi NV julkaisee tällaista” ja että ”Harrilla asiat eivät ole hyvin”. Olin riemuissani: herrojen kalisteluhan on hauskempaa kuin heidän kaunokirjallisuutensa yhteensä!
ellauri096.html on line 926: Salmenniemi marisi: ”Vastineessaan minun vastineeseeni, joka oli vastaus Jaakko Yli-Juonikkaan minulle kirjoittamaan vastineeseen, Jaakko Yli-Juonikas yrittää taikoa minut näkyvistä ja häivyttää myös yhteisen menneisyytemme.” Kaunokirjallisuuden Kauniit ja rohkeat palasivat kuitenkin seuraavalla tuotantokaudella yhteen ja menivät uudelleen vihille. Yli-Juonikkaan vaikeneminen uudessa numerossa osoittaa, että hän on jo saanut oman lääkityksensä kohdalleen.
ellauri097.html on line 659: Ja ken tietää, joskus saattaa myös koodeksi-tyyppinen nide tulla kysymykseen! Esim kolleegani Jaakko Yli-Juotikas on sazannut siihen, ja häneltä on myös mainio idea täyttää paasauxella kannetkin.
ellauri098.html on line 558: Juontajia ja muita typeriä julkkisklovneja, hurjasti hulvattomia piirrettyjä hahmoja. Kaikki virnuilevat kuvissa.
ellauri099.html on line 156:
ellauri100.html on line 1324: Viimeinen vaihe tutkii miten passiot (eliskä siis pelaajien preferenssit?!) modifioi subjektien toimintaa ja käsityxiä (sémiotique de passions) ja miten niiden tieto ja uskomuxet vaikuttaa niiden suorituxiin. Tällä tavoin selitettynä ei Greimiemin akan pojan puuhastelut vaikutakaan niin pönttöpäisiltä, koska ne alkaa kuulostaa ihan mun omilta ajatuxilta... Paizi et ei mun miälestä kertomuxet ole tässä pääasia, vaan ne pelit. Niitä pelejä on kiinnostavampiakin kuin kertomuxet, jotka on yleensä aika monologisia kuvauxia niistä. Juonen kaivaminen esille kertomuxista on yleensä aika riskialtista, koska mahollisia pelin rekonstruktioita on niin monta. Tästä mulla on monia tärkeitä kirjoitelmia, vaikka julkaisemattomia.
ellauri100.html on line 1401: Kirjailija on kuollut eläköön kynäilijä. Kynäilijä kokoaa entisistä texteistä uusia kollaasheja. No sellanenhan tää munkin albumikokoelma on. Et vaikee sitä on mennä täysin kiistämään. Vaik tärkein syy on varmaan että sellainen koostaminen on nyt niin paljon helpompaa kuin ennen. Jos lukee vaikka Plutarkhosta tai Burtonin melankoliaa, niin mitäs muuta nekään on kuin entisistä kirjailijoista kokoon harsittuja tilkkutäkkejä. Se että tavis lukija viizis nähdä noin paljon vaivaa lukemisen kanssa on kyllä toiveajattelua. Esim mä oon varmaan suunnilleen ainoa Yli-Juotikkaan tiiliskiven lukija joka on oikeasti käynyt googlaamassa joka ikisen sen satunnaisen tyhmyyden. Joka ikisen ikkunanpokan, kuin Pirkko Hiekkala.
ellauri101.html on line 484: Kemalisotanorsu: Kehitysvammainen somalialainen ylipainoinen henkilö. "Juoskaa henkenne edestä tuolta tulee kemalisotanorsu!!!!"uu
ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
ellauri106.html on line 584: Lakmé on Léo Delibesin ooppera joka valmistui vuonna 1883 ja sai ensi-iltansa Pariisin koomisessa oopperassa Opéra Comique´ssa 1888. Teoksen libreton kirjoittivat Edmond Gondinet ja Philippe Gille ja se perustuu Pierre Lotin romaaniin Rarahu ou Le Mariage de Loti (1880). Teosta esitettiin vuosien 1888 ja 1893 välisenä aikana yhteensä 179 kertaa ja siitä tuli pian yksi ranskalaisten lempioopperoista. Ooppera on sävelkieleltään perinteinen ja sen tapahtumat sijoittuvat Intiaan. Juonessa brahmiinipapitar Lakmé rakastuu englantilaisupseeri Géraldiin. Oopperan keskeisiä teemoja on ihmisten väliset kulttuurierot. Tommosta kolonialistista ihmiskauppaa tämäkin. Britti Gerald kikkailee ja induskit nuolee sitä. Tuuhean holvin alla laulellaan. Mitähän sekin todistaa että Sandysta on tullut Sunny eli Sonja.
ellauri110.html on line 33: Moni hevoskirja on syntynyt tositapahtumien innoittamana. Haluaisitko sinäkin kirjoittaa omasta hevoseläimestäsi? Tässä tulee hevoskirjailijoiden kuten Malin Eriksson Sjögärdin, Jonathan Swiftin ja Mari Lampisen vinkkejä! Kazo myös Jaakko Yli-Juotikkaasta esimerkkiä albumissa 97!
ellauri110.html on line 234: Marokko näyttää Skagenilta. Tanskalaisella poeetalla oli alla kolmas kone jo, eli vaimo siis. Bussimatkalla Hannu juo konjakkia salaa, käsi vapisee. Juoppo mikä juoppo. Viinan orja Leinon tavoin. Mutta izeäni minä tässä tuhoan, ize vastaan izestäni, elämäntoverista viis.
ellauri110.html on line 272: Juoxeva dieetti laihduttaa Hannun nuoruuden mittoihin. Lassi ja Pirkko Nummi ihan huudahtavat. Bipolaarista touhua. Kun Sven Gösta Ågrenin Jär voittaa Finlandian 1988 Handen Vezikolta, Hande sanoo kuin Jöns: hyvä hyvä, tarkoittaen päinvastaista. Pienesti Hande vittuilee Sven-vainajalle (k. 2020) että voittanutta kirjaa ei tahdo mistään löytyä, kun taas Vezikkoa on kirjastojen poistohyllyt väärällään.
ellauri112.html on line 31:
ellauri118.html on line 436: Dialogipelimallissa story olis niiko tapahtumia kuvaileva lausejoukko, joukko pieniä mahdollisia maailmoja. Plot on dialogipelisiirrot, joista tuo lausejoukko voidaan päätellä. Se päättelijä on kognitiivisen narratologian luonnostelema tavallinen (naiivi) lukija – tolkun saaja – joka etsii fiktiivisistä maailmoista ne kognitiivisesti tutuksi tekevää ainesta. Lukijan mielestä kehittyy kirjallisuuden kuvaamien fiktiivisten mielten heijastuspinta ja sisartajunta. Entäs veli? Onxtää taas jotain miesten sortoa? Juonipaljastus onkin oikeammin stooripaljastus.
ellauri118.html on line 887: Kumpi tapahtui ensin HBOssa, Iisebel-seikkailu vai Nickin bylsintä? Kirjassa vanhus-Serena ehdotti Nickin bylsimistä ensin muttei asiassa ollut kai päästy puusta pitkään ennen Iisebeliä. Juoniselostuxen mukaan molemmat bylsinnät oli saman vuorokauden aikana. Juonesta ei leffassa saa paljon selvää, se on vaan loputon sarja Lizin happamia ilmeitä lähikuvina. Liz ohjaa ne ilmeisesti ize.
ellauri118.html on line 943: Juonesta ei HBO:lla ole paljon väliä, se on vaan loputon sarja Lizin happamia ilmeitä lähikuvia. Se ohjaa ne ilmeisesti ize.
ellauri132.html on line 87: Pitää ohittaa päässä kuuluvat äänet eli ajatuxet. Ihana hiljaisuus. Ääni estää nauttimasta tästä hetkestä. Mixi ajatella eteenpäin tai muistella entisiä mokia? Koiratkaan ei tee niin. Rapsua. Aah. Muonaa. Mmm. Juosta aidan vierellä, ajaa takaa autoa, noutaa keppiä ja tennispalloa ja haukkua. Ihan parhautta.
ellauri132.html on line 618: Toivon että tää ilmelista oli hyödyxi! Mulla on monta muuta tämmöstä listaa mun kirjassa Mestarilistoja Kynäilijöille: Tesauruxia, Juonia, Luonteenpiirteitä, Nimiä, ja Enemmän. Mä tuumin eze on hieno työkalu tehdä “näytä älä kerro” helpommaxi ja inspixexi joka kynäilyvaiheessa. Tsekkaa se ulos!! Master Lists for Writers by Bryn Donovan #master lists for writers free pdf #master lists for writers free ebook.
ellauri132.html on line 636: Juoni on mitä tapahtuu stoorissa. Kuiteskin, juoni ei ole yxinkertainen tapahtumaketju.
ellauri133.html on line 612: Juonipaljastukset päättyy tähän.
ellauri135.html on line 638: Isä oli Vologdan sairaalan kirjanpitäjä.Mitä hän nyt oli, säälittävä juoppolalli ja rehvastelija. Kaikkein epätoivoisimmassa puutteessakin hän käytti puhkipestyä ja tärkättyä paidan etumusta ja leventeli syntyperällään. Hän oli venäläistynyt latvialainen, syntyjään Jagelloneja. Juovuspäissään hän hakkasi minua. Meitä oli kuusi lasta yhdessä ainoassa huoneessa, keskellä likaa ja löyhkää, jatkuvia riitoja ja nöyryytyksiä. Lapsuus oli vastenmielisintä aikaa. Humalassa isä jankkasi aina Pushkinin runoja ja itki ja voihki. Kyyneleet virtasivat tärkätylle paidan etumukselle, hän ruttasi sen, sätti itzeään ja huusi, että Puškin oli ainoa valonsäde tällaisten kirottujen saastojen elämässä. Hän ei muistanut ainoatakaan Puskinin runoa kokonaan. Hän aloitti aina alusta, mutta ei koskaan pääsyt loppuun. Isältä olen oppinut vain 2 Pushkinin säettä:
ellauri141.html on line 422: cursitant mixtae pueris puellae, Juoxelee poikain kanssa mimmit,
ellauri150.html on line 428: Me nähtiin Rostandin näytelmä Cyrano de Bergerac Pirjo ja Kimmo Koskenniemen kuzusta Suomenlinnan kesäteatterissa. En muista siitä enää YHTÄÄN mitään. Juoni oli jotain sellasta, että Savinienin piti kosiskella serkkunsa Roxanen puolesta jotain puisevaa mutta normaalinenäisempää hemmoa.
ellauri150.html on line 592:
Juonivariaatioita
ellauri155.html on line 531: 32 Juotetaan isälle viiniä ja maataan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi.”
ellauri155.html on line 533: 34 Seuraavana päivänä vanhempi sanoi nuoremmalle: ”Minä makasin eilisiltana isän kanssa. Juotetaan hänelle viiniä tänäkin iltana, ja mene sinä nyt makaamaan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi.”
ellauri161.html on line 1054: Tiikeritähti yrittää johdattaa koiria Myrskyklaanin leiriin ja tappaa Juovanaaman koirien houkuttutimeksi.
ellauri161.html on line 1071: Juovanaama: Tiikeritähden tappama
ellauri161.html on line 1075: Juonipaljastukset loppuvat tähän
ellauri162.html on line 290: Ja ne kaikki kazoivat suoraan häneen. Handen kirjoissa on vaan 1 ihminen, Hannu-Pekka nimittäin. Hänmies. Joulupukin maa -unijaxossa on hyvähampainen noita, jota Hannu-Pekka saa kuxia. Juodaan päiväkahvia. Hyvän kahvin sinä aina keität, kyllä siinä lusikka pystyssä pysyy. Handen isä oli paska, äiti hemmotteli sitä, se oli aivan isännäköinen. Näki lähteestä vaan oman kuvansa niinkö se alkuperäinen narkissos. Isän kotiin kaipaa sekä pieni että iso Hannu-Pekka. Sampoo! huutaa Gretan mies Sampolle pihalla. Samposta tuli samanlainen kylmiö kuin isästä. Freija on kiltti kuten Greta mutta laulaa yhtä huonosti kuin Tero.
ellauri162.html on line 667: Hallitus piti minua ilmeisesti silmällä sillä äkisti sain käskyn ilmoittautua kutsunnoissa. Tiesin täsmällisesti mitä se merkitsi: minun olisi vietettävä kaksi tai kolme vuotta maalaisten joukossa, kaikenkarvaisten kovanaamojen ja hurjimusten kanssa, lukemiseen ja kirjoittamiseen ei jäisi aikaa, joka päivä lukemattomia loukkauksia ja kaikki jotta voisin muutaman vuoden kuluttua antaa henkeni isänmaalle. Mutta onko juutalaisilla isänmaata? Noin kymmenen yksi toista vuotta sitten veljeni Joshua oli saanut samanlaisen vaatimuksen uhrata henkensä isänmaansa Venäjän puolesta. Siinä välissä Puolasta oli tullut Saksan osa ja hän oli vähällä joutua palvelemaan saksalaista isanmaata. Tässä minun on oltava suora ja sanottava että vaikka Puola olisi ollut juutalainen kansakunta, minulla ei olisi ollut pienintäkään tarvetta tulla sotilaaksi. Minulle kasarmi merkitsi huomattavasti kovempaa rangaistusta kuin vankila. Juokseminen, hyppiminen, marssiminen ja ampumi nen olisi minulle sietämätön kärsimys ja vielä pahempaa olisi ihmisten joukossa oleminen. Aivan samalla tavalla kuin toiset vaativat jatkuvasti seuraa minä tarvitsin yksinäisyyttä. Koko maailmankuvani edellytti eristymistä, lupaa ja etuoikeutta pysyä erillään muista, aikaa jatkaa tutkailujani ja vaalia kallisarvoista vastarannan kiiskeyttäni. Vasemmistolehdistä ja kirjailijaklubin kommunistien ja heidän myötäjuoksijoittensa kuuntelemisesta tiesin että vasemmistolaisuus halusi poistaa yksityisyyden lopullisesti ja luoda sen sijaan täydellisen yhteisyyden ja yhteisomistuksen He puhuivat koko ajan ällöistä massoista, mutta minun luonteeni vaati vapautta olla yksin niin pitkään ja niin usein kuin halusin. Hederin käyminen päivästä toiseen oli minulle taakka enkä liioin jaksanut ješivaa. En usko että olisin jaksanut kauan yliopistossa. Olisin voinut olla räätäli tai yxin verstaassaan työskentelevä suutari, mutta kuollaksenikaan en olisi voinut työskennellä tehtaassa. On tarpeen lisätä, että vaikka minulla oli vahva veto rakkauteen ja sukupuolisuuteen, olin pysynyt sairaalloisen kainona. Mutta ai että panetti siltikin aivan hemona .
ellauri163.html on line 776: Juopon kyläpapin suntio oli Arsene ja Mouchetten raiska raiskaaja oli Arsene. Tokko Lupin kuitenkaan, vaikka omin lupinensa salamezästi. Viisas vanhussuntio on 73 vee. Kohta pitäis tässä olla yhtä viisas. Haha. Quand on est mort tout est mort. Oli se viisaampi ainakin kuin wannabe jenkki filmikriitikko Dan Schneider (tuppikulli nähtävästi), joka jauhaa loputtomiin siitä oliko Mouchetten bylsintä raiskaus vai ei. Kärpässarjalaisia. ÄLÄ JAUHA! Tottakai se oli.
ellauri164.html on line 53: Juopon maxavaivaisen pikkupapin pikkupillu bändäri Serafita näkee siitä unia. Sen yhden paikan ympärillä pyörii kaikki mystikot, puolukoina pillussa. Mä alan huomata loppumetreillä et tää maalaispappi on wannabe samanlainen kaikkiruokainen pikku narsisti kuin Teoreeman Terence Postimerkki, joka tietystikään ei ole kukaan muu kuin Pieru-Pauli ize. Kaikki naiset ja puolet miehistä on siihen muka lääpällään. Hei täähän onkin vastaavasti Bernadotten märkä uni. Väkeviä motareita ja pitkätukkaisia nuoria miehiä, alaikäisiä tyttöjä joiden mustelmaiset pohkeet vilkkuvat.
ellauri172.html on line 118: Juoni sijoittuu alkuperäiseen Sombrevalin kylään, jossa kaikki vallankumouksen tuloksena syntyneet voimat kohtaavat: katolilaisuus ateismia vastaan, aristokraatit nousevia vastaan, menneisyys nykypäivää vastaan. Romaani ruokkii suosittuja tarinoita, jotka on lainattu vanhoista normannin legendoista sekoitettuna enemmän tai vähemmän selkeään uskonnolliseen ja raamatulliseen kulttuuriin. Sombrevalin vanhan sairaanhoitajan Malgaignen huolestuttava luonne ilmentää siis arkaaisen ja taikauskoisen Ranskan selviytymistä, joka vastustaa luopiopapin ateistista rationalismia.
ellauri172.html on line 130: Mitä tulee Sombrevaleen, sitä ei löytynyt ainuttakaan luuta kiinnittäessään sitä muotokuvaan, mikä sai alueen talonpojat sanomaan, että Paholainen, jolla on pitkä käsivarsi, oli kuljettanut sen joen mudan läpi. hänen luokseen, jaloista, naimisissa oleva pappi! Vittu nää viihdejutut on sitten SAMANLAISIA. Niin ne oli jo roomalaisten Acta Diurnassa, ja varmasti myös cro magnonien leirillä. EAT FUCK KILL. Ei tässä huutomerkkejä enää kaivata. Juonessa ei ole mitään paljastettavaa. Sappivaivaista paasaajaa alkaa tosiaan jo kovaa väsyttää.
ellauri189.html on line 395: Mistä on kysymys? huudan siniruutuisen pöytäliinan näköiseen uudisasukkaan mekkoon sonnustautuneelle nuorelle ja kauniille Seijalle, joka säntää edelläni kohti pihaan auennutta soramonttua tai pommisuojatunnelia. Mixet seuraa uutisia, se moittii eikä pysähdy. Juoxen sen perään ja saan juuri ja juuri kiinni puvusta roikkuvasta metrien pituisesta esiliinan nauhasta. Sitä myöten saan kelatuxi izeni lähemmäxi pakenevaa neitoa. Maailmojen sota on alkanut, se huutaa taas, eikä sitä mikään enää pysäytä. On tullut uudet ohjeet, kaikkien länkkäreiden on mentävä vahvistamaan lentokieltoa, viimexi lentämillään lentokoneilla. Suomen armeijan edustajat manailevat kiukkuisina: no ne nyt just on ihan paskoja!
ellauri198.html on line 254: Juostessani taxista Thean asuintalon ovelle ja soittaessani kelloa kolme kertaa en juuri pannut merkille missä olis aula, komea ja runsaasti kalustettu, ketään ei ollut saapuvilla, ja kun yritin saada selville mikä hienoista ovista kuului hissiin, erääseen niista ilmestyi valoruutu. Thea oli ajanut alas minua vastaan. Ovi avautui. Sisällä oli samettipäällysteinen penkki ja me vaivuimme istumaan sille, syleilimme ja suutelimme siittimeni noustessa äänettömästi Thean imutuxessa (Boyd kertoo samansisältöistä tarinaa skotti lastenpiiasta muistelmiensa alussa). Huomaamatta veren kovettamaa munaani Thea siveli kädellään kassejani, olkapäihin asti. Mina avasin hänen kotitakkinsa rintojen kohdalta. En hallinnut itseäni, pääsi ruiskahtamaan silmille etuajassa. En tajunnut mitään, olin miltei sokea. Jos joku muu olisi ollut sijassamme kumpikaan meistä ei olisi sitä tiennyt. En voi varmasti sanoa en nähnyt kasvoja, kenties se olikin siivooja. Kun ovi avautui, ja jatkoimme bylsimistä kävellessämme käytävässä ja sitten huoneistossa, matolla oven luona Thea ei ollut kuin muut naiset, nuo jotka niin sanoakseni antoavat luvan paljastaa yhden asian kerrallaan ja ihailla sitä, vaan päästi heti perille asti. Rakkauden tunne hallizi mahtavana. Theaa näpäsi että olin viivytellyt ammattiliittoasioissa. Olisit sanonut duunareille että "I got a chick to fuck".
ellauri198.html on line 643: "Childe Roland pimeään tunneliin tuli" on englantilaisen kirjailijan Robert Browningin runo, joka on kirjoitettu 2. tammikuuta 1852 ja julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1855 kokoelmassa nimeltä Miehet ja naiset. Juoni:
ellauri203.html on line 164: Juorujen pääpointtina näät oli, että nuori kirjailija, joka oli juuri aloittanut kirjoitusuran romaanilla "Köyhät ihmiset", kusen täytettyä siltä rumemman pään ensimmäisen teoksen (väitetysti kolmannen teoksen, mutta 1. se oli), poikkeuksellisen menestyksen ansiosta, pyysi kustantajaa tulostamaan uuden luomuksensa, erotuxexi muiden kirjoittajien tekeleistä, jollain ilmeikkäällä typografisella tavalla, esimerkiksi niin että jokaista sivua ympäröi erityinen reuna, tai borderi. Pilkkaruno meni kokonaisuudessaan näin:
ellauri207.html on line 238:
Juoni
ellauri207.html on line 243: Juonipaljastukset päättyvät tähän.
ellauri214.html on line 696: Laila Kinnunen s. 1939 oli Kinnusten iloisesta pelimanniperheestä ja sotalapsi Skoonesta. Kinnusen yksityiselämä oli traaginen ja alamäki alkoi hänen toisesta avioliitostaan. Puoliso Ville-Veikko Salmisella oli velkoja. Kinnusen nimi oli väärennetty vekseleihin ja ulosottomiehet kävivät heidän kotonaan. Salminen myös joi ja Kinnunen alkoi käyttää alkoholia omaan ahdistukseensa. Juomisesta alkoi tulla ongelma hänen odottaessaan tytärtään Mišićille ollessaan vielä naimisissa Salmisen kanssa. Hänen onnistui kuitenkin salata raskautensa ja alkoholisminsa pitkään. Milanan syntymän jälkeen lehdistössä julkaistiin ensimmäiset kohuotsikot Kinnusen alkoholinkäytöstä. Hänen syöksykierteensä jatkui kun Milana otettiin kolmivuotiaana huostaan isovanhemmilleen. Kinnunen kävi myös katkaisuhoidossa, mutta karkasi sieltä viikon kuluttua. 1980-luvulla Kinnunen asui kaupungin vuokra-asunnossa Käpylässä, vietti aikaa juopporemmeissä ja koki parisuhdeväkivaltaa. Hän ei kuitenkaan koskaan myöntänyt alkoholiongelmaansa. Hänestä alkoholi ei ollut ongelma, vaan osa ratkaisua.
ellauri236.html on line 537: Tää oli siis jonkun M. Cainin kovaxi keitetty 30-luvulta josta pidettiin 80-luvulla uusi meteli koska siitä tehtiin uusi filmatisaatio pääosissa epämiellyttävä Jack Nicholson ja hevoshampainen nainen nimeltä Jessica Lange. En ole nähnyt rainoista kumpaakaan, saati lukenut alkuteosta. Juoni lyhyesti: The sensuous wife of a lunch wagon proprietor and a rootless drifter begin a sordidly steamy affair and conspire to murder her Greek husband (i.e. the said lunch wagon proprietor). This remake of the 1946 movie of the same name accounts an affair between a seedy drifter and a seductive wife of a roadside café owner. This begins a chain of events that culminates in murder. EFK ihan pikku pussissa.
ellauri238.html on line 203: Tuula Saarikoski (o.s. Unkari) 1958–1964, lapset Helena s. 1958, Juri Saarikoski s. 1961. Oli elänyt Penan kanssa yhteisen nuoruuden samoissa seurakuntanuorissa Helsingissä. Olikohan se Johis? Tuula oli intelligentti ja erikoinen ja Pena oli ihaillut ja rakastanut häntä lapsesta asti. Juossut perässä peläten, ettei kelpaa. Juoxijoiden suunta ja järjestys vaihtui jatkossa.
ellauri238.html on line 716: Pentti oli super kusipää, onnexi se kuoli suht nuorena. 1/3 sen maxasta oli arpikudosta jo 1973. Antti Hyryn mielestä Keravan talo oli penalaisille liian suuri. Leveitä lautoja. Aitta. Uuni. Oli siinäkin toinen turrvelo. Pena heittää Tuula2n tarjoamat appeet seinille jos ne ei jostain syystä kelpaa sille. Hän ei mukista huoli keittoa. Hän ei syö einexiä. Tuula2 oli laiska, tyhmä ja ruma. Pena oli ahkera, älykäs ja kaunis. What a laugh. Legenda jo eläessään. Vanha, rappeutunut, viinaan kuollut, säälittävä Leino. Pentti istuu keittiössä silmä hädin tuskin auki, kaze harmaana. Pöydällä kossupullo, roskixessa toinen, räkäisiä nenäliinoja, likaisia astioita, pölyä, sotkua, vaatteita hujan hajan, hajua ja törkyä. Pentti tukkihumalassa, viinasta vetelänä, puolitajuttomana, savukkeenpätkä sormissa, jotka ovat laihat ja keltaiset kuin kanan varpaat, toinen tupakka käryämässä täydessä tuhkakupissa, kolmas matolla, johon on jo palanut reikä. Juoppoputki, juopporemmi, juopporeissu, on se kumma miten viina miestä syö. Kaiken lisäxi se on vielä pahaa.
ellauri243.html on line 102: Elokuvan aikana Häyhä meni projektorihuoneeseen tapaamaan Shosannaa. Kun Shosanna torjuu hänen iskuyrityksensä, hän muuttuu aggressiiviseksi. Shosanna teeskentelee myöntyvänsä ja ottaa sitten esiin pistoolin käsilaukustaan ja ampuu häntä. Kuolettavasti rakastunut Häyhä ottaa esiin oman "pistoolinsa" ja "ampuu" sillä Shosannaa. Elokuvan kohokohdassa siihen leikattu pätkä Shosannasta Häyhän alla kertoo yleisön kuolevan kohta juutalaisten käsissä. (Vizi mixi pahisten pitää aina pitää taukoa kertoaxeen uhreilleen että ne kohta tapetaan? Tappaisivat heti niin ei tulisi ikäviä takaiskuja.) Elokuvasalin ovet lukinnut Marcel sytyttää kasan palavaa nitraattifilmiä tuleen valkokankaan takana. Ulmer ja Donowitz murtautuvat Hitlerin ja Goebbelsin aitioon ja tappavat heidät. (Joo tää raina on vaihtoehtoista totuutta, oikeasti siinä kävi toisinpäin! Hitler ja Goebbels ampuivat mongertavat maahantunkeutujat lakoon saxalaisvalmisteisilla tarkkuuspistooleilla.) He ampuvat yleisön joukkoon konepistooleillaan, kunnes heidän pomminsa räjähtävät. Landa ja hänen radistinsa ajavat Rainen ja Utivichin kuin lampaat liittoutuneiden alueelle ja antautuvat heille ojassa. Aktin jälkeen Raine ampuu reilun pelin hengessä radistin ja kaivertaa hakaristin Landan otsaan. Lopuksi Quentin ilmestyy ruutuun ja toteaa: »Tämä on luultavasti mestariteokseni.» Juonipaljastukset päättyvät tähän. No mitä muuta siinä sitten tapahtuu? Eikös tässä ollut yhden illan märkien kaatioiden tarpeixi?
ellauri244.html on line 550:
Juoni
ellauri244.html on line 561:
Varoitus: Juonipaljastukset päättyvät tähän.
ellauri244.html on line 565:
Varoitus: Juonipaljastuxet jatkuvat.
ellauri244.html on line 579:
Varoitus: Juonipaljastuxet päättyvät.
ellauri245.html on line 208: Hermes oli kokoomuxen puisto-osaston ja paimenten jumala ja siitä tuli varkaiden suojelija. Hevoshuijarien ja markkinakusettajien esikuva. Meklarien ym markkinatalouden pikku herpesten ja vapaakaupan kokovartalotorpeedojen ikoni. Sandaalijalkanen runkkarinille, vitun keke matkahattu päässä. Nesböön Jonne ihan kuumuu kertoessaan meklarien jännästä elämästä käärmekeppi kädessä. Juotin kaverin ja lainasin sille naistani. Tänään olen ostanut miljardien edestä bahteja. Ja sitten myyn.
ellauri246.html on line 702: Juoksemme kaiken. Vain kuolema yksin kerää meidät.
ellauri254.html on line 159: Kymysyxeen miten kirjoittaa ei voi vastata ilman mixi kirjoittaa. Tää Fedinin turahdus on eri pätevä. Aika monelle se on miten saada nimeä ja pätäkkää. Silloin pitää kirjoittaa niin että 200M kärpästä on tyytyväisiä. Neuvostotaiteen perusta on sosialistisen realismin metodi. Täällä puhuu isä Mefodi. Älkää tonttuilko jos teissä on ainesta parempaan. Älkää paapoko izeänne, älkää jääkö kuivatelakalle kuten minä vaan ryypätkää votka Pohjanmaan kautta! Juokaa maxa paskaxi kuin Pena ja Hande Hansassa mutta älkää helvetissä kirjoittako niin huonosti kuin ne.
ellauri258.html on line 292: Kori Hatakainen oli vuosituhannen vaihteen uhoilevan mieslaahuxen runoilija ja tunteiden työntötulkki. Sen haave oli tämmöinen aplarinvärinen Toyota Corolla, joita vielä löytyy kaupan entisen Neuvostoliiton alueelta. Samanikäinen kuin Wokun uudempi Anger Over. Klassikko (1997) oli Korin ensimmäinen menestysteos. Juoxuhaudantie on vlta 2004. Molemmista on tehty elokuvaversiot. Kori on muotopuhdas nuivelo, sama oli sillä alla Corolla tai Rolfa Aameo, se ajattelee, kirjoittaa ja virnuilee kuin aito väärentämätön persu. Vähän vähemmän totaalinen turvelo ex-mainosmies kuin porsasmainen Juri Turvo, mutta ei paljon vähemmän.
ellauri263.html on line 534: Juorut levisivät vuosia myöhemmin uudelleen Saksassa, ja hän hankki Teosofista seuraa suojellakseen toisen lääkärintodistuksen naistentautien lääkäriltä Leon Oppenheimerilta, jonka mukaan hän kärsi anteflexio uterista (kohdun epänormaalista asennosta), joka ”on todennäköisesti synnynnäistä, koska tutkimuksen mukaan hän ei ole koskaan synnyttänyt eikä hänellä ole ollut gynekologista sairautta”. Allekirjoituksen todisti oikeaksi tohtori Roeder, kuninkaallinen piirilääkäri, ja se julkaistiin Oppenheimerin elinaikana. Juri kuoli vuonna 1867, ja hänen hautajaisissaan olivat läsnä vain Helena Blavatsky ja Agardi Metrovich. Ilman virallisia papereita ollut poika haudattiin Metrovichin nimellä. Blavatsky väitti osallistuneensa samana vuonna mieheksi pukeutuneena Giuseppe Garibaldin joukoissa Mentanan taisteluun ja haavoittuneensa vakavasti.
ellauri266.html on line 390:
Juoni
ellauri267.html on line 89: Telefon is a 1977 spy film directed by Don Siegel and starring Charles Bronson, Lee Remick and Donald Pleasence. The screenplay by Peter Hyams and Stirling Silliphant is based on the 1975 novel by Walter Wager. Juoni on seuraava.
ellauri267.html on line 1023: To Business! [Juo drinxun.]
ellauri269.html on line 819: Lyra ja Will rakastuvat toisiinsa, mutta ymmärtävät, etteivät voi nussia samassa maailmassa, sillä kaikki maailmojen väliset ikkunat on suljettava Tomun säilyttämiseksi huoneissa. Helpotus: Juonipaljastukset päättyvät tähän.
ellauri270.html on line 179:
Juoni
ellauri272.html on line 598:
Juonivertailu
ellauri272.html on line 814: Juomisen hän lopetti vaimonsa Selindan kuoleman jälkeen. Ei se enää napannut kun ei ollut ketään jota sillä kiusata.
ellauri275.html on line 363: Ja me parveilimme kuin lintuparvi, Suonissa on verta. Juoksin aseen luo
ellauri276.html on line 156: Tunnettu ja suosittu on Grekovin runoihin perustuva romanssi "Treffi" (musiikki P. Bulakhov ), P. I. Tšaikovski kirjoitti teoksensa runoihinsa ("Emme kävele kauan ...", "Katso: siellä on pilvi ...", "Odota hetki" ), A. Aljabjev ("En koske mykkä suruun..."), A. Varlamov ("Tähti"), A. Dargomyzhsky ("Olemme helvetissä...", "Peltojen kukat"), A. Gurilev ("Syksypäivä"," Kyynel"," Sydän"," Serenadi", "Merimiehen laulu "), S. Donaurov ("Juon terveydellesi ...", "Tapasimme joskus yöllä ..."), M. P. Mussorgsky ("Missä sinä, tähti ..."), sekä P. P. Bulakhov ("Unettomuus").
ellauri279.html on line 164: Pavelilla oli erittäin vaikea suhde isänsä sukulaisten kanssa. M. E. Chulkova kuvaa tällaista jaksoa:... Kerran Danila löi Pavelin kättä varrella niin kovaa, että se alkoi turvota. Äiti Tatjana Semjonovna seisoi heidän välissä, Danila ja häntä lyötiin kasvoihin niin, että hänen suustaan tuli verta. Juoksuun tullut isoäiti huusi: "Tapa se äkäinen kommunisti !" "Nyljetään ne!" Daniel huusi...
ellauri282.html on line 561: Siis tää polakki on aivan järjetöntä sota-ajan sadistista soopaa. Yläluokan pellet jossain polakkien kartanolla kyylää nuorten pyllynreikiä. Kaikki on täys mobutu seko sekoja. Typerää terroristitiimitematiikkaa rote Rosen -nuljastelun välissä. Setämiehet ällöttävät toisiaan ilman jotain yhdistävää tiimiä. Siemian on itäpolakki, joku kasakki, siis ukrainalainen mistä lie Donbassista, länsipolskit ällöävät sitä suunnitellessaan sen tappoa. Se on melkisten kuin ryssä. Pierino Ronald "Perry" Como ulisi serenadissa jotta kunpa Caterina ei antaisi vekkiä kellekään muulle miehelle kuin hänelle. Voisi ajatella että mixi se on niin tärkeää Perrylle (ja Waclaville), mutta tietysti se on, se on ihan pääasia niiden izekkäille geeneille. Koitapa kexiä jotain muuta kynäilyn aihetta kuin E!F!K! ja näet miten mahdotonta se on. Juonipaljastuxet löytyy nyt albumista 257.
ellauri284.html on line 418: Eastwoodin ensimmäinen western ohjaajana oli High Plains Drifter (1973), jossa hän myös näytteli. Elokuvassa oli näennäismoraalinen ja yliluonnollinen teema, jota myöhemmin jäljiteltiin Pale Riderissä. Juoni seuraa salaperäistä muukalaista (Eastwood, tietysti), joka saapuu vauhdikkaaseen länsikaupunkiin, jossa hän ensi töixeen ampuu huvin vuoxi 3 pahaa aavistamatonta kaupunkilaista ja sen päälle pikaraiskaa nuoren neitosen joka sattuu tönäisemään häntä kadulla. Neitonen näyttää Clintiä vielä jälkeenpäin kiittävän, selkään muximinen muuttuu halailuxi Clintin viimeisellä eli viidennellä pistolla. Mixi Clint irvistelee tolleen rumasti? Seija lakkasi kazomasta filmiä tässä kohdassa.
ellauri284.html on line 420: Elokuvan aikana vallitsee hämmennys siitä, onko muukalainen rikollisten lynkkaama ja murhaama varamiehen veli vai hänen haamunsa. Juonen aukot olivat täynnä mustaa huumoria ja allegoriaa Leonen vaikutteilla. Revisionistinen elokuva sai ristiriitaisen vastaanoton, mutta se oli suuri lipputulomenestys. Useat kriitikot pitivät Eastwoodin ohjausta "yhtä johdannaisena kuin se oli ilmaisullinen", ja Arthur Knight The Saturday Review -julkaisusta huomautti, että Eastwood oli "omaksunut Siegelin ja Leonen lähestymistavat ja yhdistänyt ne omaan vainoharhaiseen näkemykseensä yhteiskunnasta". John Wayne, joka oli kieltäytynyt roolista elokuvassa, lähetti Eastwoodille kirjeen pian elokuvan julkaisun jälkeen, jossa hän valitti, että "Kaupunkilaiset eivät edustaneet amerikkalaisen pioneerin todellista henkeä, henkeä, joka teki Amerikan. Loistavaa."
ellauri286.html on line 281: Tämä lukuohje oli aika lailla tyylipuhdasta propagandaa ja jälleen kerran ristiriidassa itse romaanin propagandasisällön kanssa, jossa venäläisiä on minimaalisesti, eikä ole myöskään venäläisiä juoppoja sikoja. Juopot siat kirjassa ovat virolaisia, tosin russofooneja.
ellauri294.html on line 525:
Juoni A
ellauri294.html on line 562:
Juoni B
ellauri294.html on line 599:
Juoni C
ellauri297.html on line 516: Pekkalan hallitus toteutti kaudellaan useita merkittäviä lakeja. Se hoiti sotien aiheuttamat korvaus-, maahankinta- ja rauhansopimus- ja muut asiat ja käsitteli sotavuosina lykättyjä uudistuksia, kuten sosiaalisen lainsäädännön – varsinkin työlainsäädännön – kehittäminen, ja antoi esitykset työntekijän vuosilomalaista, työaikalaista, työtuomioistuimesta ja työehtosopimuslaista. Vuonna 1948 hallitus teki esityksen lapsilisästä. - Juovuksissa tehtiin harkitsemattomia ja lennokkaita päätöksiä, joita saatettiin seuraavana päivänä perua. Herodotos kertoo lyydialaisten menetelleen samalla tavalla.
ellauri301.html on line 114: Juoni ja kerronta vaikuttivat niin pitkästyttäviltä että selasin lopusta ketkä oikeasti olivat murhaajia. Kyllä ne olivat mamuja, mutteivat Henningin erityisessä suojeluxessa olevia afrikaaneja, vaan ne olivat 2 tshekkiläistä perinteistä rahanahnetta roistoa. Tshekkejähän ei enää tarvinnut sääliä 90-luvulla, ne olivat jo vapaita ryssän vallasta.
ellauri301.html on line 370:
Juoniselostuxia putkeen mankeloituna
ellauri311.html on line 606: dekkarin piirteitä.
Sitten arvioita kirjasta. "Juonen lankoja on paljon,
ellauri326.html on line 464: Ignas J. Scheynius: Punainen tulva nousee. WSOY 1942 (Juorkunan Jussin juttuja ei tajunneet liettualaiset sen enempää kuin ruåzalaiset, täysin yli hilseen menivät. Minä vain pankolla makasin.)
ellauri327.html on line 211: Juoni: (kehittyy).
ellauri332.html on line 131: Munckin henkinen kiirastuli voimistuu, kun rajan takaa alkaa pyrkiä maahan yhä enemmän neuvostovaltaa pakenevaa väkeä: niin Pietarissa työskennelleitä suomalaisia kuin venäläisaatelia, sivistyneistöä ja juutalaisiakin. Munck kokee olevansa liian suuren tehtävän edessä ja pyytää apua kehittyvän kriisin purkamiseksi, mutta vastaus pääkaupungista on tyly ja armoton: vain suomalaiset saa päästää läpi, muut on käännytettävä, "punikit" ja vakoojat teloitettava. Munck on jätetty yksin likaisen työn tekijäksi ja huomaa joutuvansa tekemään yhä rankempia ratkaisuja, joiden ongelmallisuutta lain ja oikeuden, kohtuuden ja inhimillisyyden kannalta hän ei voi itseltäänkään kiistää. Munckin henkireikänä kasautuvien paineiden alla toimivat toisaalta shakki- ja keskusteluhetket originellin Gentschin kanssa, toisaalta hänet hetkeksi järjen sumentavankin raa'asta todellisuudesta erottavat kohtaamiset rakkautta ja inhimillisyyttä edustavan Linnun kanssa. Rajajoki jatkaa hiljaista virtaansa kuten ennenkin, mutta rajan ongelmat patoutuvat kuitenkin ennen pitkää vääjäämättä sumaksi, joka ei enää aukene ilman raskaita uhreja... Juonipaljastuxet päättyvät tähän. Loppukin on paljasta pyllyä.
ellauri332.html on line 205: Sekä Anthony Burgessin romaani että Stanley Kubrickin myöhempi "A Clockwork Orange" -sovitus eivät ole heikkohermoisille. Elokuva oli kusen peitossa, eikä ihme, miksi. Juoni keskittyy Alex DeLargen, väkivaltaisesti kieroutuneen rikollisen ympärille, joka tekee kauhistuttavia julmuuksia. Mitähän itua siinäkin muka oli?
ellauri332.html on line 613: On melko harvinaista, että elokuvan päänäyttelijä menee rougeksi ja loukkaa elokuvaa, jossa hän näyttelee. No, se...tapahtui täällä. Juonenkäänteen kuningas, M Night Shyamalanin elokuva "The Happening" oli täydellinen kömmähdys. Se, mikä oli tarkoitettu kauhuksi, on niin hirvittävän huonoa, että se on melkein komediaa. Hänen ansiokseen kuuluu, että elokuva kasveista tappamassa ihmisiä, ei vain kuulosta pelottavalta. Pelottaa enemmän että apinat tappavat sukupuuttoon jo puolet kasveja. Huolimatta siitä, kuinka huono se on, elokuvaa ympäröi lisäkiista, kun elokuvan tähti Mark Wahlberg käänsi selkänsä ohjaajalle pieraisten hänen yleiseen suuntaansa ja moittimalla elokuvaa julkisesti. Whalbergin onneksi Shyamalan ei ottanut kritiikkiä sydämeensä.
ellauri332.html on line 697: No sevverran voin kertoa että tyyppien nenät ommellaan kiinni toisten perseisiin. Se on "Jake" Yli-Juotikkaan mielikuva. Elokuvan groteski juoni ja visuaaliset piirteet ajavat jopa kauhuelokuvan veteraaneja rajoihinsa ja sitä pidetään yhtenä kieroutuneimmista ja julmimmista elokuvista, mitä koskaan on tehty.
ellauri339.html on line 40: "Kuoriainen muurahaispesässä" on liiton veljien Arkady ja Boris Strugatskin fantastinen dekkari (1979). Toiseksi viimeinen kirja "The World of Noon" -sarjassa, toinen kirja trilogiassa, joka kertoo Maxim Kammererin elämästä ja seikkailuista. Juoni koskettaa joitakin tärkeitä aiheita, esimerkiksi erikoispalveluiden oikeutta tappaa korkeampien tavoitteiden nimissä. Korkeampi tavoite tarkoittaa yleensä silverbäkkejä. Licence to kill. Tarkoitus pyhittää keinot. Ad majorem dei gloriam.
ellauri339.html on line 429: Napivšis krovi do otvala, Juonut verta täysillä,
ellauri342.html on line 358: Juonipaljastukset päättyvät tähän.
ellauri346.html on line 105: Juoni muuttuu tarinaksi kahdesta koppelosta: Nadya Jr. (Konstantin vs. Irakilainen?) ja Nadya Sr. (Evgeniy vs. Ippolit?) Lopulta Lukashinit voittavat kilpailun, koska upporikas irakilainen osoittautuu Nadyalle liian tylsäksi, ja Nadezhda ymmärtää, ettei hän koskaan ollut todella rakastunut Ippolitiin, vaan pysähtyneeseen neuvostoihmiseen. Verkkolehti Lenita.ru ylisti elokuvien näyttelijöitä, huumoria ja tunnelmaa, mutta kritisoi kuvaa liiallisesta tuotesijoittelusta.
ellauri349.html on line 178: Juopunut Pentti Saarikoski kaulaili kainaloista kanaa etualalla ja taustalla velloi kansalliskirjailija Lennart Meri. Poskisolistina räppää Esa Saarinen! Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä kirjat kuuluvat jokaisen lapsen suosikkeihin. Toinen Nopoloista on yllättäen edesmennyt. Kaikki olivat paikalla koirineen! Oliko suurrunoilija kyyninen kylmyyspistelijä? Oliko edes viiden piston mies? Suurrunoilijalla ei varmaan enää seissyt. Seisoneeko emerituxella? Mitä sanoo kuningatar Pipsa? Vieläkö mahtaa hömpsykkäpariskunta hömpsytellä?
ellauri350.html on line 458: Vuonna 1921, ennen kuin useimmat meistä syntyivät, merkittävä tutkimus alkoi seurata 1500 amerikkalaisen rakkautta ja elämää lapsuudesta kuolemaan. Tutkimus jatkuu vielä tänäkin päivänä, ja Howard Friedmanin johtamat tutkimusryhmät pitävät edelleen silmällä niitä harvoja, jotka ovat vielä elossa ja analysoivat valtavia tietomääriä selvittääkseen, mikä näiden 1500 yksilön kohdalla on se, mikä johti joidenkin pysymiseen terveenä ja toisten kaatumiseen. Mixi sairastua tai kuolla ennen aikaansa? Uskomatonta on, että kukaan ei ole tähän mennessä kertonut ja tulkinnut tämän monumentaalisen, lähes vuosisadan kestäneen projektin löydöksiä suurelle yleisölle. Liittyykö pitkäikäisyys naimisissa olemiseen, päivittäiseen lenkkeilyyn, lemmikkien kanssa elämiseen tai uskoon Jumalaan? Vihdoinkin, selkeän proosan ja tiukan mutta kristallinkirkkaan analyysin avulla, professori Friedman ja professori Martin ovat onnistuneet kauniisti. Juonipaljastuxet päättyvät tähän.
ellauri351.html on line 37: Puntun Paavo ja Juortanan Jussi,
ellauri362.html on line 55:
Juonen yhteenveto
ellauri371.html on line 598: Juopumisen kielto. Myös juopuminen kielletään, se on lain mukaan rangaistavaa ja rangaistava rikoksena ihmisyyttä vastaan, kerta ihmisten inhimillisyys muuttuu eläimiksi alkoholin vaikutuksen alaisena. Aineet pois, toistan jälleen kerran, he tottelevat sokeasti vain vahvoja. Täysin heistä riippumaton karvakäsi, jossa he tuntevat olonsa hyväxi, miekka suojaa ja tukee epäsosiaalisten iskuja vastaan (nyyh vitsaukset...) Miksi he tarvitsevat enkelihenkeä kuningas? heidän täytyy nähdä hänessä voimaa ja voiman persoonallisuustehoa.
ellauri378.html on line 47: Tähän kansioon on kerätty vaikutelmia Markus Leikolan loppumattomasta kompendiumista, jossa olen hikisesti päässyt ehkä ekan kolmannexen läpitte. Sen varsinainen heikkous lukuromaanina on, ettei siinä ole yhtään sympaattista samastuttavaa, ei edes Hesus-apina herätä positiivisia mielikuvia. Se on samanlainen hakukonesuollos kuin Pynchonin, Foster Wallacen ja Yli-Juotikkaan tiilet sekä tämän paasaajan aivan eeppinen runous. Toisesta päästä mäystettyä ja toisesta paskannettua puolisulanutta löllöä.
ellauri379.html on line 163: Pelle Yli-Juonikkaan typeristä heppakirjoista kolmas löytyi Viikin sivukirjastosta. Painopaikka Livonia Print, Latvia 2020. Kiitos taiteen edistämiskeskus. Sen saattoi arvata että molo polakki Witold Gombrowiz dissaa razastamista. Mixei sitten tökerö ja kömpelö pienipäinen Yli-Juotikas. Ylläri.
ellauri379.html on line 165: Eli Neljä ratsastajaa 5: Teppo joutuu lahtiin. Julkaistu ilman ISBN-numeroa. Grano, Turku: omakustanne, 2022. Taitaa Juanikas virtaheponen olla kirjailijana entinen. Jaakko maistelee sanoja kuin Monty Pythonin yläkerran asukit: woody and tinny words. Yli-Juonikkaalla ei ole päässä kuin klischeitä etenkin horrorgenrestä. Mitään omaa sanottavaa ei sillä ole.
xxx/ellauri010.html on line 582: Juoni? Juoni? Eihän elämässä mitään juonta ole.
xxx/ellauri013.html on line 296: Juokse sinä humma, juokse talliin saakka,
xxx/ellauri044.html on line 536: Juoksemista ura, lomat,
xxx/ellauri044.html on line 623: Juot, kalu, saaristomme,
xxx/ellauri044.html on line 624: Juot, arkistomme sulaa!
xxx/ellauri056.html on line 285: Juoni on seuraava. Golaud ja Pelleas on iljexet. Misu Melisande on niiden kiistakapula, sidostesukka joka kuitenkaan ei kestä. Enste Golaud löytää Melisanden joen rannalta pusikosta. Se on hukannut kruununsa veteen muttei tahdo löytää sitä. Siispä Golaud ja Melisande menee naimiaisiin (höh mix). Sit Melisande kummiskin joteskin rakastuu veli Pelleaaseen. Ne tapaa lähteellä, ja nyt Melisande hukkaa vihkisormuxensa. Onpas sillä kaikki helyt löysällä. Golaudissa herää aiheellinen epäilys, se panee poikansa (ja Melisanden pojan kai?) Surku Yniäisen vakoilemaan niitä, ja yllättää ne heavy pettingissä. Niiltä jalansijoilta se tappaa Pelleaan ja nirhaisee Melisandea. Melisandelta syntyy kääpiökokoinen tytär, minkä jälkeen sekin kuolee. Golan jää tanterelle voittajana, mutta yhtä vaimoa ja veljeä köyhempänä. Plussan puolella 1 knääpiömäinen äpäre. Mitähän sekin symboloi?
xxx/ellauri057.html on line 728: Juovuksissa totta kai
xxx/ellauri057.html on line 1043: Saarenheimo valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1949 ja lisensiaatiksi vuonna 1954 Turun yliopistosta sekä väitteli siellä tohtoriksi vuonna 1955 V. A. Koskenniemen ehdottamasta aiheesta, myytillisistä tarinoista suomalaisessa taidelyriikassa. Hän toimi Turun yliopistossa kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuosina 1961–1968, apulaisprofessorina 1968–1971 ja professorina 1971–1986 sekä Turun yliopiston kirjallisuuden ja musiikkitieteen laitoksen johtajana vuosina 1977–1978 ja 1981–1985. Lisäksi hän oli ylimääräisenä kirjallisuuden opettajana Åbo Akademissa vuosina 1960–1963. Hän teki pitkän uran kirjallisuudentutkijana, ja hän on kirjoittanut muun muassa Katri Valan ja Elina Vaaran elämäkerrat. Saarenheimon puoliso oli toimittaja Eero Saarenheimo. Tämä Kerttu kuoli samana vuonna kuin Yli-Juotikas julaisi Neuromaanin. Kerkisikö olla Kertun oppilas? Ei, oli 10vee kun Kerttu emeritoitui.
xxx/ellauri059.html on line 548: Lao Rui: Sain Juoxuhaudan umpeen lapioiduxi. Siirryin Timon Airaxisen läpykkään Vanhuudesta.
xxx/ellauri068.html on line 486: 10 “…ne oli hyvässä piilossa”: Juonipaljastus Nipistäjän työstä, ehkä.
xxx/ellauri075.html on line 497: Alkoholisoitunut, syvästi tunteva ihminen vertautuu siis Kristukseen. Juominen, siis tauti, on hänen ristinsä. Kristuskin joi kuin sieni ristillä. Koska juomari on kuitenkin ihminen, eikä jumalhahmo, hän lopulta sortuu taakkansa alle. Tulivuoren juurella ei kuitenkaan ylistä juomista. Päinvastoin, konsuli on hyvin traaginen hahmo. Hän kärsii ja kärsii ja joutuu lopulta tuomiolle. Lowry kiteyttää tämän sanomalla päähenkilöstä vielä, että ”sikäli kuin hänen kohtalollaan on syvyyttä ja merkitystä, se on suhteutettava myös koko ihmiskunnan lopulliseen kohtaloon.” Koska kirjan tapahtuma-aikana Toinen maailmansota on juuri alkanut, ihmiskunta on siis tuomiolla myös tapahtuvien ja vielä tapahtumattomien julmuuksiensa tähden.
xxx/ellauri076.html on line 90: Rocking in Atlanta at Tattletails Kiikkumassa Atlantassa Juorupyrstössä
xxx/ellauri084.html on line 187: Tyypillistä tämänpäivän poliisisarjan sanatonta vihjailua: viipyileviä kazeita, raapustettuja postit-lappuja ja ozat rypyssä. Mikään ei ole miltä näyttää, mut onnexi mikään ei näytä miltään. Juoni ei näytä luppoovalta, mutta sankarilla on sentään jotain sisäisiä pirulaisia. Olkoon menneexi, eihän se oo kuin 1/2h. Eihän tässä ole enää kiire minnekään. Jöns laittoi vanhaan purkkaan sitruunahappoa kun se lakkas maistumasta miltään.
xxx/ellauri087.html on line 35: Ilman sademetsiä ei olisi muutakaan - Ihmiset | HS.fi. Ilman Pipsaa ei olisi muutakaan, ei edes sademeziä. Ilman sademeziä ei olisi varpusia. Ilman varpusia olisi hevonpaskaa vielä enemmän. Eläköityvä Eski Saarinen summaa elämäänsä Apu-lehdessä. Ottaisinko Apu-lehden? Vai Alibin, Hymyn, Pelle Pelottoman, Juoxija-lehden, vaiko tällä kertaa Menopaussin? Olen valintojeni summa, muistuttaa existentialistifilosofi (emeriturus) E. Saarinen.
xxx/ellauri104.html on line 831: Hummani hei hummani hei huputiti hummani hei. Juoxe sinä humma kuin taivas on niin tumma ja kahden tässä hiljaa mennään.
xxx/ellauri114.html on line 471: Juotavaa
xxx/ellauri116.html on line 337: Luis Vargas Llosan ekoja töitä olivat novellit Los Jefes ja Los Cachorros. Löysin ne pääkirjaston kierrätyxestä alkukielellä. Juonipaljastuxia ei löytynyt suomexi, joten tässä ruozixi:
xxx/ellauri121.html on line 492: Juonipaljastus: A true Christian is called to fight. Yet there are times devout followers of Christ unknowingly allow their warrior instincts to dull. Many of us stand idle while an evil tyrant (Joe Biden) pilfers our finances, snatches our health, filches our marriages, and makes off with all the promises of the kingdom—the really good stuff God intended for His children. Purchase.
xxx/ellauri122.html on line 936: Yossarianin loppiainen tulee, kun hän kuulee Orrin pakenemisesta puolueettomaan Ruotsiin, huipentaen Orrin monet yrityxet paeta taisteluvelvollisuutta (lentokoneen syöksyminen jatkuvasti, prostituoitu lyö häntä päähän jne.), jonka Yossarian oli tulkinnut epäpätevyydeksi; Orr oli antanut vihjeitä tästä aikomuksesta näiden kahden välisessä keskustelussa. Yossarian tajuaa, että on mahdollista voittaa (tai ainakin paeta) armeija ja sitä tukeva Catch-22. Yossarian perustelee karkuriuttaan toteamalla, että "en pakene velvollisuuksiani. Juoksen niitä vastaan. Ei ole mitään negatiivista pakenemisessa pelastaaxeni henkeni."
xxx/ellauri124.html on line 996: +8Q4nV2hxZGNik4rfK5NSRlLoEJuowIYGZU3dFCGPfIkXzX7t7BxKbJM5ZJ4IVDF
xxx/ellauri125.html on line 375: Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi,
xxx/ellauri126.html on line 225: Tuo toinen vaihtoehto on ihmisten piilosuggerointia pahuuteen ! Sitä juurikin ! Huijaus ! Juoni suggeroida ihmisen mieli paholaisen teille ! Paholainen kaapuuntuu juuri hyvään...uskottelee olet hyvä kun teet tän....syytät kaikesta itseäsi ! Ja ihmiset joukoin uskoo...manipuloituu....pahan valtaan....
xxx/ellauri127.html on line 303:
Juonitiivistelmä
xxx/ellauri129.html on line 150: Muutin eri paikkakunnalle, aloin käydä jumpissa ja lähdin mukaan eläkeyhdistyksen toimintaan. Juoruaminenkin on auttanut: kun juoruaa toisten ihmisten elämästä, omat surut ja murheet jäävät taka-alalle ja kevenevät. Käyn myös pariterapiassa, sillä masennuksen aallot ja tuska tulevat hyökyinä.
xxx/ellauri129.html on line 239: Riku sanoo että pornotähti Roni Jeremy pystyi ottaa suihin izeään, pitkäselkäisempi Riku joutuu imettämään muilla. Voikun oisi mullakin tollanen häräntappoase ja sille sopivanmittainen härkönen. Tuoxuvatukka. Tuoxuvitukka, tuoxuvatussukka. Jospa oisin yhtä kuuluisa kuin opiskelutoverini Jaakko Yli-Juonikas. Jospa oisin yhtä juonikas kuin luokkatoverini Jaakko Yli-Kuuluisa. Terveissi Turkkusest, Vaakun pesästä.
xxx/ellauri130.html on line 682:
xxx/ellauri137.html on line 721: Joosef Lonkorottako on näytelmän konna? Juokohan se rattea? Lei näyttää uitetulta lotalta. Hugh on helkkarinmoinen squashin pelaaja vaikka heikkonilkkainen. Ehei, Joe Lonkorotta on rehellinen ketku, ylipainoinen jenkkiylittäjä jota Lei näyttää ihme kyllä fanittavan. Niinkuin se ihastelee vapaakauppaa puolustavaa valeskottia joka juo valesinglemalttia. Malttia pojat! Vizi tää Massey tuntee yleisönsä, osaa markkinointimixiä. Kuin Piia Pipsukka, joka opiskeli kauppixessa sitä, saxaa ja lineaarialgebraa. Oli alkukesä, kastanjissa oli kukkia. Kohta alettaisiin pukkia. Piia luki saxaxi Konsalikkia.
xxx/ellauri139.html on line 1222: Köyhää väkeä vie Pietarin slummeihin, syrjäytettyjen loukkoihin, jossa kohtaamme Makar Devuškinin, hupsun vanhemman kirjurin, ja Varvara Dobroselovan, kovaonnisen nuoren neidon, ompelijattaren. Tunteet läikkyvät ilmassa. Tapahtumat etenevät läpi Pietarin kesän, kostean, kuuman ja pölyisen vuodenajan, jota Dostojevski inhosi. Sekä Devuškin että Dobroselova yrittävät korvata kalsean todellisuuden kuvitelmilla, mutta onnistuvatko he? (Juonipaljastus: eivät.)
xxx/ellauri168.html on line 167: Liskohallituxeen tutustuttiin Yli-Juotikkaan tiiliskivessä. Liskoihmiset eli reptiliaanit (myös liskot, drakonialaiset) ovat UFO-ilmiöön liittyvien nykyajan uskomusten mukaan liskonkaltaisia, ihmisenmuotoisia avaruusolentoja. Liskojen kerrotaan voivan tekeytyä apinoiden näköisiksi ja kuuloisiksi. Joissain salaliittoteorioissa liskoihmiset ovat soluttautuneet päättäviin asemiin, ja ohjailevat ihmiskunnan asioita.
xxx/ellauri173.html on line 818: - No mä lyön vetoa et koira haistaa nti Hadalystä tutun tuoxun ja niin sinäkin. Juoxette siitä lähin sen hännässä ja haukutte Aliciaa. Ei nti Hadaly ole kuin vaan vähän sähäkämpi versio Pissaliisasta. Bruneteissa on paljon sähköä, kun ne kampaavat tukkiaan.
xxx/ellauri173.html on line 906: Edisonin nuken käyttöohjeet ovat aika monimutkaiset. Hurjasti namikoita ja kokonainen huoltokirja voitelunipoista, nesteistä ja öljynvaihtoväleistä. Juomana on akkuvesi ja ruokana pastillit. Ärsyttävää. Onko se izepesevä edes? Onhan se, lohduttaa sähköasentaja.
xxx/ellauri174.html on line 337:
Juonipaljastus
xxx/ellauri175.html on line 716: "Juon mahdottomasti!" sanoi sähköasentaja syvästi hymyillen.
xxx/ellauri176.html on line 866: Juoni on yhtä sekava kuin kazojien päät.
xxx/ellauri177.html on line 269: Albinen tekee mieli leikkiä jo isoin tyttöin leikkejä. Se mököttää, itkeskeleekin vähän kun ei Serge ymmärrä panna toimexi. Oletko kunnossa? satutinko? Juostaanko taas? kysyy hölmö poika huolissaan. Ei juosta, Albine murjottaa.
xxx/ellauri179.html on line 248: Paseo on paikallinen eläinnäyttely. Niin juuri, apinoiden markkinat. Kyltoi Hemin kirkossa käynti on osa sen laumaeläin luontoa. Juovat Anis del Monoa, niinkuin mekin Madridissa. Daytonan apinajuttupullosta. Emmä oikeastaan tajua tätä tajutonta ryyppäystä. Vaixuurin osa siitä lie pelkkää liioittelua. Ei kyllä huolehdita turvaetäisyyxistä. Sonni"taistelu" on inhottavaa verellä herkuttelua hevosparkojen kustannuxella. Muzellasia nää termiittiapinat vaan on. On aina olleet ja tulee aina olemaan.
xxx/ellauri193.html on line 669: Juonipaljastukset päättyvät tähän. Tai hei:
xxx/ellauri195.html on line 337: Nallen menneisyydessäkin on jotain noloja kolonialistitahroja. Sen seurassa kiltistynyt Vargen joskus vielä lankeaa rikoxen polulle, mutta yhä harvemmin. Sarjassa on nyttemmin nähty jopa homopareja. Juoniin tarvittavat konnat ovat satunnaisia, vain harvat ovat taparikollisia, joihin ei löydy muuta lääkettä kuin turpiin vain ja onnea. Sentään Nallea koko lapsuutensa seuranneet ruozalaiset ovat oppineet läxynsä: älä tee niinkun Nalle sanoo, vaan tee niinkuin se tekee. Lars taitaa olla tällä haavaa Höblän kukkahattutätimäisin toimittaja.
xxx/ellauri199.html on line 656: Juo Samarian tulvaa; To drink Samaria’s flood;
xxx/ellauri202.html on line 430: Juonen lähtökohtana näyttää olevan romantiikan peruskuvio eli EAT! vs FUCK!. Älä poika bylsi tota köyhää mirriä jolla on hyvät geenit vaan tätä rumaa joka tuo muassaan lisää meemejä. Miten pitkästyttävää.Tulee mieleen viulunsoittaja katolla.
xxx/ellauri208.html on line 48: Sysmiön Pygmalion muovaa kohtalonsa puusta. Kusi tulee suusta. 20-lukulainen Siru tulee kiireestä kantapäähän sysmäläistä visakoivua. Kantapäät vielä puuttuvat. Siru on lempinimi Sirkasta, muita ovat Siri, Sirkku, Sirke ja Sirpa ("Kyllä Sirpa!"). Sirkka tule! Juoxe! On kiire! Siru on tekovaiheessa painava ja hutera. Painava ja joustava saa ollakin, mutta kiireen ei tarvizisi putoilla joka työnnöllä. Täytistäkö pitää pitää noin kiirettä, hiljaa hyvä tulee, puolustaixe Siru.
xxx/ellauri208.html on line 764: Tämä johtuu hänen teostensa episodimaisuudesta, joka on naamioitu yhtenäisellä juonella. Juoni on tekosyy erilaisille käyttäytymismuotoja esitteleville skenaarioille, jotka ovat useimmiten dialogeja.
xxx/ellauri218.html on line 134:
xxx/ellauri224.html on line 564:
Juoni
xxx/ellauri225.html on line 434: Gör gatan fri för bruna bataljoner! Staffan Bruun tuli mainituxi albumissa 96 Yli-Juotikkaan juonenkuljetuxen yhteydessä, jossa mediafirma mahaantoi valkovenäläisiä ilotyttöjä. Staffanin jännärissä tytöt taisi olla isovenäläisiä. Nyt vie Ukraina maahan länsimaisia ilotulitteita, joita hikipaitaisen standup-koomikon Zelenskin mukaan saisi olla vielä lisää. Ne voisi ehkä maxaa lännen inseleille Ukrainan single combat girlseillä.
xxx/ellauri229.html on line 713:
Juoni
xxx/ellauri229.html on line 779: drink at the source and speak no word. Juo vesisangosta ja pane turpa rullalle.
xxx/ellauri230.html on line 146: Juosten Kustu junior tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1892. Hän aikoi ensin papiksi ja opiskeli sen vuoksi Helsingin yliopistossa latinaa, kreikkaa ja hepreaa, mutta pian hän kiinnostui pyllykielitieteestä ja urasuunnitelma muuttui. Ramstedt suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1895 ja maisterin tutkinnon 1898. Hän meni naimisiin 1897 Ida Olivia Aleksandra Josefssonin kanssa. Idasta ei näytä kuuluvan sen enempää. Jaa tämä: "Kun kotona oli useita koulua käyviä lapsia, ei vaimoni voinut lähteä matkaani. Mutta sensijaan Elma-tyttäremme, joka juuri keväällä v. 1919 oli tullut ylioppilaaxi, suostui mielellään seuraamaan isäänsä aupairina."
xxx/ellauri233.html on line 61:
Juoni
xxx/ellauri235.html on line 460:
Juonipaljastus
xxx/ellauri235.html on line 588: Drink life and fragrance as they flow. Juo elämää ja tuoksua niiden virratessa.
xxx/ellauri237.html on line 96:
Juoniselostus
xxx/ellauri239.html on line 451: Älä kerro tätä eteenpäin. Tää on ilmeisesti ollut Annen mielilauseita. Se on aivan lyömätön juorukello, niinkuin naiset yleensä. Selma ei osaa sanoa mitä se pitää Morellista. Lyön vaikka Pepsi Max korillisen vetoa että se päätyy vielä Janin kanssa pukille. Sillä Jan on ökyrikas, eli E plus F. (Juonipaljastus: olin väärässä.)
xxx/ellauri250.html on line 487: Sydämeltään Kuosmanen kuvaa häntä romanttisen komedian mahdottomana kumppanina. Ensireaktio, jota ohjaa hahmon antipatia, voi olla epäusko suhteeseen, jonka yhteyspisteet ovat niin lukukelvottomia. Siksi osasto nro 6 flirttailee epäjohdonmukaisuudella. Juonityyppisen "kaksi muukalaista, jotka on lukittu tilaan, jotka on pakko päästä lähemmäksi" saumat päätyvät näkyviin, ja joitain asioita tapahtuu, koska elokuvallinen keskustelu tarvitsee niitä kulkemaan.
xxx/ellauri250.html on line 929: Takaisin lumiukkoaiheeseen. Juonipaljastuxista päätellen lumiukko on vitun samanlainen juoneltaan kuin tää panssarinyrkki. Mixi vaihtaa pelitapaa kun rahaa tulee ikkunoista ja ovista?
xxx/ellauri252.html on line 39:
Mondo Cane
xxx/ellauri252.html on line 110: Juon kahmaloittain giniä baareissa ja poltan 2 askia päivässä, kyllä siihenkin kuluu pätäkkää. Praha on loppu, lähetä tshekki. Ainiin et ollutkaan se syyläinen Sarah. Musta alkaa tuntua että tässä onkin jotain mieltä. Jumala on olemassa ja sen nimi on Näin on. Sixi mäkin olen tässä näin ja ruinaan rahaa sinulta. Hyvin menee mutta menköön.
xxx/ellauri252.html on line 196: Handen pohdinnat vallankumouksesta ovat täysporvarillisia. Kaise vähän pelkää että Hande menis siinä pesuveden mukana. Hande on aika typerys. Sen setä ei ole mitään Snellmanneja vaan Juoppo-Api. Handen insestiset sukulaiset riitelee pienviljelijäpalstasta, Hande kynäilee vintillä runoja. Hande oli avioerolapsi joka joutui takas isälle, kun sen äiti oli vähän huorahtava. Neljä eronnutta veljestä pyörii (iso)äidin hameissa. Äiti sanoi että kaikki sedät oli hulluja, ja isä että äiti huora. Ei sitä naapurin ämmät kylmiltään valeexi väittäneet, vaikka äiti vastaväitti ettei koskaan rahasta.
xxx/ellauri252.html on line 575: Kyllä vanhemmilla on oikeus vihata lastaan, pohtii Maj Perin haiman poxahdettua. Mårtenillakin on poika Rolf. Rhea joka on rehellisyyden perään kuin munarakkula oli saanut Mårtenson tajuamaan ettei hän oikeastaan pitänyt Rolfista. Tunnekylmyys synnyttää tunnekylmyyttä. Juonellisesti tarpeeton vajakki Rebekka ampuu Ruåzin pääministerin. Tää siis ennen Palmen murhaa 1986. Ruåzin poliisi tunaroi taas niin maan saatanasti. Yhteiskunnassa täytyy olla lakeja. Useimmat ihmiset tässä maassa syövät aivan liikaa. Mutta täytyykö olla yhteiskuntia? Ei mikään pakko. Aika tunnekylmä paska on kyllä tääkin Majn aivokummitus Rebekka. Onnexi juoxee päänsä seinään loppupeleissä.
xxx/ellauri253.html on line 235: Juoxe karkuun suputti Väiski punikkien luoti jalassa. Sinulla on elämä edessä talousliberaalina svedu lahtareissa. Ala mennä! Heikki meni mutta jätti piikkilankaesteeseen kyvyn saada jälkeläisiä. Kas se jatkaa lentoaan! huusi vartija ja osoitti Tornionjoessa räpiköivää Heikkiä. Muttei jatka sukuaan, totesi toinen tyytyväisenä ja näytti piikkilankaan tarttunutta pikku nakkia.
xxx/ellauri253.html on line 405: Juokse sinä humma,
xxx/ellauri253.html on line 411: Juokse sinä humma,
xxx/ellauri253.html on line 417: Juokse sinä humma,
xxx/ellauri253.html on line 423: Juokse sinä humma
xxx/ellauri253.html on line 429: Juokse sinä humma
xxx/ellauri286.html on line 281: Tämä lukuohje oli aika lailla tyylipuhdasta propagandaa ja jälleen kerran ristiriidassa itse romaanin propagandasisällön kanssa, jossa venäläisiä on minimaalisesti, eikä ole myöskään venäläisiä juoppoja sikoja. Juopot siat kirjassa ovat virolaisia, tosin russofooneja.
xxx/ellauri293.html on line 79: Pikku Markku joka väsäsi ko. evankeliumin jälkikäteen, oli liian pieni ollaxeen ollut ize paikalla, mutta kuuli kai Jeesuskaskut Pietari-sedältä. Oliko nakuna lakanatta Jee-suxen pidätystilanteesta karannut jolppi ehkä pikku Markku? Markku tuli Pietarin ja Barnabaan mukana Antiokiaan. Patu heilui neljäntenä mukana. Pietari ei kuitenkaan lähtenyt messiin Kyproxen reisulle, mixikä? Juoni sakenee.
xxx/ellauri295.html on line 471: Juoni kulkee ilman sen suurempia käänteitä kronologisesti eteenpäin. Se pyrkii olemaan jonkinlainen kasvuromaani, mutta naisen elämän huipentuma on lopulta perin tylsästi miehen löytäminen. (Mitä vetoa että se on talollinen Janne.) Elämän tarkoitus löytyy siis heteroseksuaalisesta suhteesta. Sivujuonne, jossa Liina selvittää mummonsa kirjeiden salaisuutta kuitataan kirjassa lopulta varsin heppoisesti. Näin potentiaalisesti kiinnostava mysteeri jää tarinan kannalta perin ohueksi ja merkityksettömäksi. Enemmän Patti Mulkkisen kaipaamaa merkitystä siihen saisi jos Jyri ja Janne menisivät mimmoisiin.
xxx/ellauri307.html on line 750: Juonirakennetta käytetään nykyäänkin tietoisesti erityisesti elokuvien
xxx/ellauri312.html on line 238: Dan Brown Fiktio | Romaani | Aikuinen | Julkaistu 1998 Juonitiivistelmä Digital
xxx/ellauri312.html on line 930:
Juoni
xxx/ellauri312.html on line 951: Juonipaljastukset päättyvät tähän. No vittu miten siinä sitten kävi hä? Kumpi ja kampi tappelivat, kumpi voitti? Mixi tuuhea musta osteri piti raapia tolla lailla paljaaxi? Muuten tässä misukassa on vähän Estheriä. Stringit vaan pois ja hoitoon.
xxx/ellauri320.html on line 246: Tämä teos löytyi Pasilan vaihtorotilta. Juonipaljastus: Having financed an adventurer's (Mr. Kirkpatrick) expedition to recover an ancient Roman treasure, the handsome and wealthy Marquis of Quinsborne joins the journey and deep in the Tunisian desert he falls in love with the adventurer's lovely daughter Sabra. 12 love scenes, 5 penetrations and a concentrated stare per scene.
xxx/ellauri357.html on line 644: Juodakseen heidän hajujaan ja heidän mahtavaa heilumistaan
xxx/ellauri361.html on line 147: Matelijoiden ryhmälle oli järjestetty vierailu norsuja kasvattavalle farmille. Sillä myös käytettiin norsuja apuna raskaissa töissä. Kierroksen aikana mies näki ison norsun seisomassa paahtavalta auringolta suojaavan suuren puun alla. Mies katseli ihaillen eläimen molon valtavaa kokoa. Pari kuvaa norsusta otettuaan mies jatkoi matkaansa. Meidän paalumme on huonompi kuin elefantin. Juoskaamme silti sinnikkäästi loppuun kilpailu, se kapula kädessä joka on teille edestäni annettu.
xxx/ellauri366.html on line 100: Juoneeseen osallistuneiden joukossa oli Abddu Khalid, 15-vuotias somali Ruåzin maahanmuuttaja, jolla oli Aspergerin oireyhtymä. Khalid, nuorin koskaan länkkäreissä terrorismirikoksista syytteeseen asetettu henkilö, liittyi lopulta Quilliam-säätiöön taistelemaan radikalisoitumistaan vastaan.
402