ellauri037.html on line 482: Jouyn aikalainen Stendhal kertoo Egoistin muistelmissa miten Jouy oli äijäseurassa kehunut raiskanneensa kavereineen intialaisen vestaalin jossain brahman temppelissä ihan huvin vuox, nähäxeen mitä tapahtuu. Kun intialaisäijät huomas sen ne ryntäs "apuun" ja leikkas neizyeltä ranteet ja irrotti siltä pään, ja sit vasta ryhty samoihin hommiin ranskisten kaa. Jouy onnistu pakenemaan hepalla. Se kirjotti sittemmin menestysoopperan Vestaalit, jossa ylistettiin Napsua. Vestaali markkeeras kai siinä alapesemätöntä Josephinea. Sillä oli pulleat purjeet ja mahtava peräsin. Siitäköhän toi Sopen sitaatti oli peräsin.
ellauri040.html on line 137: Leibniz sanoi Piikikästä kerettiläisexi juutalaisexi. Naulan kantaan osasi. Osasi myös nuolla ruhtinaiden perseitä oikeasta kohdasta. Leibniz neuvoi morsiamia: ei pidä lakata peseytymästä vaikka pääsee naimisiin. Napoleon olis ollut tosi pettynyt jos Josephine ois noudattanut sakemannin neuvoa. Siisteysintoilevat alemannit, je m´en fous. Nää puhtausjutut usein askarruttaa filosoofeja ja muita uskontopellejä. Se on anaalista, kuten Freud ja Jyrki yhteen ääneen toteaa. Mut hygienialla torjutaan kulkutauteja, six anaalisuus kuuluu keskeisesti meeminikkareiden toimenkuvaan.
ellauri067.html on line 523: Freaks – kummajaiset (Freaks) on Tod Browningin ohjaama yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1932. Se perustuu Tod Robbinsin sanomalehtiartikkeliin ”Spurs”. Elokuvan pääosia näyttelivät aidot ”kummajaiset” sirkuksen ja karnevaalien maailmasta: lyhytkasvuiset Harry ja Daisy Earles, siamilaiset kaksoset Daisy ja Violet Hilton, jalaton Johnny Eck, jalaton ja kädetön Randian, androgyyni Josephine-Joseph ja monet muut.
ellauri067.html on line 606: Come Josephine In My Flying Machine is a popular song with music by Fred Fisher and lyrics by Alfred Bryan. First published in 1910, the composition was originally recorded by Blanche Ring and was, for a time, her signature song. Ada Jones and Billy Murray recorded a duet in November 1910, which was released the following year. There have been many subsequent recordings of the pop standard.
ellauri101.html on line 46: Joseph Campbell was born in White Plains, New York, on March 26, 1904, the elder son of hosiery importer and wholesaler Charles William Campbell, from Waltham, Massachusetts, and Josephine (née Lynch), from New York. Campbell was raised in an upper-middle-class Irish Catholic family; he related that his paternal grandfather Charles had been "a peasant" who came to Boston from County Mayo in Ireland, and became the gardener and caretaker at the Lyman estate at Waltham, where his son Charles William Campbell grew up and became a successful salesman at a department store prior to establishing his hosiery business. During his childhood, he moved with his family to nearby New Rochelle, New York. In 1919, a fire destroyed the family home in New Rochelle, killing his maternal grandmother and injuring his father, who tried to save her.
ellauri141.html on line 480: Talossa, joka sai nimen ”Onnen mökki” (Bliss Cottage), he tekivät ensimmäisen lapsensa Josephinen.
ellauri141.html on line 494: Vuoden 1899 Yhdysvaltain-turneella Kipling ja hänen tyttärensä Josephine sairastuivat keuhkokuumeeseen, johon Josephine lopulta menehtyi.
ellauri184.html on line 80: Mailer's fifth novel, Why Are We in Vietnam? was even more experimental in its prose than An American Dream. Published in 1967, the critical reception of WWVN was mostly positive with many critics, like John Aldridge in Harper's, calling the novel a masterpiece and comparing it to Joyce. Mailer's obscene language was criticized by critics such as Granville Hicks writing in the Saturday Review and the anonymous reviewer in Time. Eliot Fremont-Smith calls WWVN "the most original, courageous and provocative novel so far this year" that's likely to be "mistakenly reviled". Other critics, such as Denis Donoghue from the New York Review of Books praised Mailer for his verisimilitude "for the sensory event". Donoghue recalls Josephine Miles' study of the American Sublime, reasoning WWVN's voice and style as the drive behind Mailer's impact.
ellauri277.html on line 225: At an exhibit of Day’s photographs in 1898 Gibran met a Cambridge poet, Josephine Prescott Peabody, who was nine years older than he. He sketched a portrait of her from memory and gave it to Day to pass on to her. Peabody was charmed by the sketch, and she and Gibran exchanged French letters.
ellauri403.html on line 338:  
ellauri403.html on line 340: Hei tuohan on se used car salesman David “Lippy” Espindan "Hang loose" sign (shaka). Onkohan Jo Hawai´in japsuja kuten Rei Shimuran setä? Josephine ("Jo") Lukito on apulaisprofessori Texasin yliopistossa Austinin journalismin ja median koulussa ( Moody College of Communicationissa). Jo on tutkinut anti-fracking "asialistan rakennusta" briteissä. Mites Ukrainassa? Särötyxellä saa tuhotuxi paljon meziä.
ellauri443.html on line 208: Vuonna 1924 Porterilla oli suhde Christina Aguileran kanssa, joka johti raskauteen. Saman vuoden joulukuussa Porter synnytti kuolleena pojan. Jotkut elämäkerran kirjoittajat ehdottavat, että Porter kärsi useita keskenmenoja ja teki abortin. Kesällä 1926 Porter vieraili Connecticutissa muiden kirjailijoiden ja taiteilijoiden kanssa, mukaan lukien Josephine Herbst, John Herrmann ja Ernest Stock, englantilainen taidemaalari. Sairastuttuaan Stockista tippuriin Porterille tehtiin kohdunpoisto vuonna 1927, mikä päätti hänen toiveensa saada koskaan lasta. Kuitenkin Porterin kirjeet ystävilleen viittaavat siihen, että hän silti ilmoitti kuukautisistaan tämän väitetyn kohdunpoiston jälkeen. Hän kertoi kerran ystävälleen, että "Olen menettänyt lapsia kaikin mahdollisin tavoin, ml. henkarilla." Callie väitti olevansa sukua Henry Boonelle, Lyndon B. Johnsonille, Bill The Conquerorille ja Bill Sidney Porterille (O. Henry). Kaikki dementoivat.
xxx/ellauri057.html on line 913: Josephine ei ollut vakuuttunut Jorin tulokulmasta ja dumppas sen.
xxx/ellauri314.html on line 135: Liitto oli onnellinen ja kesti aina Chaplinin kuolemaan vuonna 1977 asti. Heille syntyi kahdeksan lasta: Geraldine (s. 1944), Michael (s. 1946), Josephine (s. 1949), Victoria (s. 1951), Eugene (s. 1953), Jane (s. 1957), Annette (s. 1959) ja Christopher (s. 1962). O’Neill jätti avioiduttuaan urahaaveensa ja keskittyi vaimon rooliin. Perheen muutettua Yhdysvalloista Sveitsiin vuonna 1953 hän luopui Yhdysvaltain kansalaisuudestaan ja otti aviomiehensä Britannian kansalaisuuden. Chaplinin kuoltua O’Neill asui vuorotellen Sveitsissä ja New Yorkissa, mistä oli ostanut asunnon. Hän kärsi vakavasta alkoholiongelmasta ja kuoli vuonna 1991 haimasyöpään. Viinapiru oli Tyroneilla geeneissä. Oona ei voinut kyllästyä Charlien hassuun kävelyyn, kepin heilutuxeen ja wiixeen vetelyyn.
xxx/ellauri438.html on line 300: La notoriété naissante du commissaire San-Antonio engendre un succès qui, dès lors, ne le quittera plus. Dard écrit vite et beaucoup. Il n'aime plus sa femme et troublé par son trouble bipolaire, le mercredi 29 septembre 1965 il tente de se pendre. Dard nai kustantajan tyttären ja adoptoi karvakäden. Tytär Josephine joutuu kidnapataan Schweizissä mutta Dardit selviävät siitä säikähdyxellä.
xxx/ellauri441.html on line 513: Josephine Finda Sellu is a public health nurse currently working at the Sierra Leone Psychiatric Hospital having graduated with a masters in public health. During the Ebola epidemic, Sellu was a deputy nurse matron at Kenema Government Hospital. In August 2014, her image was featured on the front page of the New York Times, illustrating the sacrifices of nurses and other healthcare workers. At that point, Sellu had lost fifteen of her colleagues to the outbreak.
xxx/ellauri441.html on line 559: Josephine+Finda+Sellu">Josephine Finda Sellu
17