ellauri004.html on line 1209: Hassuinta näät on tässä, että sanan mukaisesti sama hemmo luo tilanteen, rankaisee, sovittaa sekä armahtaa. Miksi koko vaiva, miksi edes aloittaa? Sehän on yhtä hullua kuin itsellensä puhella. Jonkinlainen jakomieli temppuun tarvitaan. Sen tarjoo kristitylle kolmiyhteys, kiistelty mysteeri. Tarpeen, koska rooleja on enemmän kuin pelaajia. On hyvä sekä paha poliisi, Jessen Dr. Jekyll, Jahven Mr. Hyde. Kolmantena pyöränä koskematon henki, joka Jessen äidin siunattuun tilaan saa jotenkin partenogeneettisesti. (Miten, hyi älä kysy, se on myös mysteeri. Jonkinlaisesta kohdunvuokrauksesta oli kysymys. Onhan näitä konsteja nyt meilläkin, homodeuksilla.) Triumviraatti tarvitaan, koska Mooseksen pelikirjan sääntö yksi sallii vain yhden hyviksen. Pakko on siis jumalan kolmissa miehin yksissä nahoissa pelata pasianssia.
ellauri014.html on line 763: Julle huomaa Pröössäkin joitain parannuxia: se ei ole ihan niin nöyrä väpelö kuin ennen, vähän vähemmän besserwisseri, puhuu kuin merimies (kiroilee siis), pärstä rokonarpinen ja musta kuin murjaanilla. Jonkinlainen sylikoira se on rouville vieläkin, ne sitä dresseeraa ja trimmailee, heittää keppiä ja se noutaa ne. Aatelisrouvien maatiaisrotuinen rakkikoira, lemmikkieläin kuten Rousseau ite aikanaan. Claire nauraa sen maalaistavoille.
ellauri014.html on line 1343: Mitään yhteistä valuuttaa ei eri ötököiden onnen kesken ole. Onni ei ole mikään rahayksikkö, jolla yhden otuxen onni voitas ostaa toisen onnettomuudella. Vaikka niinhän käytännössä juuri menetellään, kun tehdään hyöty-kustannuslaskelmia, ammennetaan onnellisutta rahan kauhalla, tai äänestäjäin äänimäärillä. Jonkinlainen onnen mittahan on sekin, ainakin poliitikon onnelle. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoi Wagnerkin, se pikku sika.
ellauri015.html on line 32: Miten minä opin estetiikan? Esteettisen arvostelun omaksuminen käy osittain tiedostamatta. Jonkinlaisia heräämisen hetkiä voidaan erikseen mainita. Milloin opin uskonnon, en voi myöskään täsmälleen kuvailla. Ehkä väärän ja oikean, hyvän ja pahan oppii selkeämmin: kun pieneltä lapselta toinen lapsi ryöstää lelun, se on paha ja väärin. Toisen lapsen mielestä se on kaunista.
ellauri024.html on line 645: Huomaa että Darwinin kolmen kohdan lakitaulussa on FUCK ja KILL ja EAT muttei LAUGH. Se on johdettu määräys, paljon mitättömämpi, ei päämäärä vaan keino. Keino mihin? Lisääntymiskilpailuako varten vai? Soidinmenoja? Naistennauratusta, kilpalaulantaa? Tai yleisemmin keino loiventaa tiiminsisäistä kilpailua, tehdä siitä vähemmän tappavaa. Korvataan käsirysy sanasodalla, soidintappelu kilpalaulannalla. Mukaan lukien Freudin kallon sisäinen tiimi: yliminä, minä ja se. Niiku nokintajärjestys: säästyy tappeluita, kun paremmuus selvitetään nokkimalla. Kaikkea tätä. Jonkinlainen keitos vihasta (KILL!) ja rakkaudesta (FUCK!), kuten arvovaltakin. Muita hopeeselkiä pilkataan ja listitään, neitoapinoita nauratetaan ja naidaan. Tää nyt on tällänen tyypillinen setämiesnäkökulma, mutta kun ajattelee parhaita naishumoristeja, niin niidenkin sankarit on fiksuja ja eteviä, vedättää hopeaselkiä ja tyhmempiä naisia niinkuin tahtoo.
ellauri030.html on line 740: Joku Francis Hutcheson jo huomautti 1750, että ei tää ole koko tarina. Voihan sitä nauraa muullekin kuin muille ihmisille, ei ole pakko olla aina pahanilkinen. (Vaik kyllä se varmaan naurattaa eniten.) Izellekin voi nauraa olematta pahantahtoinen. No se mun nauruteoria että normit naurattaa, onkin tässä suhteessa parempi. Nokkela toiminta on vielä yx naurun aiheuttaja, eikä siinäkään tarvi olla ketään pahista. Jonkinlaista helpotusta sekin on, kevennystä. Tästä päästäänkin huumorin kevennysteoriaan. Nauru on helpotusta, jonkinlaista hydraulista paineen päästöä. No helpotus kyllä usein naurattaa, ainakin helpottunutta. Ympärillä haistelijat ovat kriittisempiä. Tän selityxen esitti Lordi Shaftesbury 1709, kun höyrykone oli kexitty. Tää oli ensimmäinen essee missä huumori tarkoitti vaan jotain hassua. Jännää miten filosofiat muuttuu tekniikan edistyxen mukana. Spencer ja Freud myöhemmin korvas höyryn hermoenergialla, mutta pointti oli sama. Spencerin “On the Physiology of Laughter” (1911) sano et hermoenergia purskahtaa nauruxi kun tietty jännityskynnys on ylitetty. No oikeestaan vasta sitten kun se jännitys laukee vai mitä? Kun ei enää ole pakko pidättää, ja paineen voi päästää alenemaan. Energia tulee pakkautuneista sopimattomista tunteista. Kuten runossa:
ellauri040.html on line 605: Mistä Pan "Hra" tulee, ei kukaan tunnu tietävän, paizi se on lyhennys zupanista. Kukaan ei tunnu tietävän mistä zupan tuli. Jonkinlainen voivodi se oli.
ellauri050.html on line 892: Jonkinlainen ulkopuolisuus on jäänyt elämään.
ellauri071.html on line 529: Sefirot (hepr. סְפִירוֹת, yks. סְפִירָה, sefira) on osa elämän puuta juutalaisessa mystiikassa eli kabbalassa. Elämän puu on eräänlainen kosmologia, tapa jäsentää maailmankaikkeutta. Sitä käytetään Jumalan ja luomisen ymmärtämiseen. Elämän puu koostuu kymmenestä sefirasta, jotka on yhdistetty 22 polulla. Näyttää joltain tyhmältä pelilaudalta. Jonkinlainen ihmishamo sekin on, huono kehonkuva.
ellauri088.html on line 367: Vaikka asuntosijoitustoiminnan laajentaminen kiinnostaa ja houkuttelee, ei Arvonen halua tinkiä laatimastaan strategiasta. ”En aio syklin takia muuttaa omaa hartaudella mietittyä ydintä. En ole ostanut koko vuonna mitään. En aio ostaa ostamisen vuoksi. Mieluummin lyhennän lainoja, kerrytän käteistä ja sijoitan muualle. Jonkin ajan kuluttua käteisellä ostavat ovat kuninkaita.
ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
ellauri132.html on line 453: Elmore John Leotard Jr. (11. lokakuuta 1925 New Orleans, Louisiana – 20. elokuuta 2013 Detroit[1]) oli yhdysvaltalainen romaanikirjailija ja käsikirjoittaja. Leonard valmistui lukiosta "University of Detroit Jesuit High School" vuonna 1943. Koulun jälkeen hän liittyi merivoimiin ja palveli kolme vuotta eteläisellä Tyynellämerellä laivaston rakennusjoukoissa. Armeijapalveluksen jälkeen vuonna 1946 Leonard aloitti opinnot yliopistossa "University of Detroit". Opiskeluaikoinaan hän alkoi kirjoittaa vakavissaan ja lähetellä novellejaan kilpailuihin ja lehtiin. Leonard valmistui yliopistosta vuonna 1950 suoritettuaan tutkinnot englannin kielestä ja filosofiasta. Jonkin aikaa valmistumisensa jälkeen hän aloitti työt mainostoimistossa, jossa työskenteli useita vuosia jatkaen tarinoiden kirjoittamista työn ohella. Hän aloitti kirjoittamisen lännenkertomuksilla, mutta siirtyi myöhemmin rikoskirjallisuuden pariin.
ellauri142.html on line 296: Jonkin ruokalistan tutkiminen ei meitä tee kylliäisiksi, jos emme kokkaa niitä ruokalajeja, jotka tuossa listassa on mainittu. Myös Bhagavad Gîtân tutkiminen saavuttaa tarkoitetun päämääränsä vasta silloin kun me koklaamme siinä esitettyjä repestejä ja täytämme niillä mahamme jokapäiväisessä siitinelämässämme. Jokaisen pitää itse olla oma Ärjylänsä ja pyristellä itsekkyyttänsä, itserakkauttaan, omien etujensa valvomista, halujaan, himojaan ja erehdyksiään vastaan, ennen kuin hän tietää, mitä tuo sota merkitsee. Ei sota yhtä miestä kaipaa, sitähän se lähinnä merkizee että raha joogi-karhun kirstuun kilahtaa.
ellauri146.html on line 363: Klopolla se on „der nächste dem Unerschaffenen“, V. 288. Jonkinlainen MC (master of ceremonies) ilmeisesti. Aber ist es "er" oder "sie"? Offenbar "er". Vignyllä se on" elle", kz alla.
ellauri158.html on line 127: Jonkin jutun tietäminen on sen syyn tietämistä. Regressiolla päädytään sit alkusyyn tietämisen, joka on sen oma syy. Oma syy mitäs läxit.
ellauri181.html on line 361: Jonkin verran samaa mieltä
ellauri181.html on line 363: Jonkin verran eri mieltä
ellauri216.html on line 433: Katedraalin puinen temppeli paloi pian, mutta kolmantena päivänä tulipalon jälkeen "Fedorovskajan" Jumalanäidin ikoni löydettiin ehjänä tuhkasta, ja pian palaneen katedraalin tilalle pystytettiin uusi. Jonkin ajan kuluttua katedraalin kirkossa syttyi jälleen tulipalo. Kun ihmiset ryntäsivät ihmeellisen kuvan luo pelastamaan sen, he näkivät ikonin seisovan ilmassa tulen yläpuolella. Nähdessään, että Jumalanäiti halusi ottaa kuvakkeen kaupungista asukkaiden syntien vuoksi, kaikki alkoivat kyynelisesti rukoilla Jumalan äitiä, ettei hän jättäisi heitä, sitten pyhä kuva laskeutui ja näkymättömän voiman tukemana seisoi. keskellä kaupungin aukiota.
ellauri216.html on line 473: Jonkin aikaa ikoni oli ilkeiden kunnostustyöntekijöiden käsissä.
ellauri223.html on line 260: Testin tehtyäni saan vastauxen: Jonkin verran lisääntynyt riski (10-11 p.)
ellauri264.html on line 151: Scooby-Doo oli vastenmielinen jenkki TV piirretty jossa esiintyi hyvin vastenmielinen slobby tanskandoggi ja nenäkkäitä jenkkiteinejä. Jonkinlainen Viisikkocoveri. Inhosin sitä syvästi, en voinut edes kazoa. Siitä tehtiin hiljan Velmu, päähenkilönä amerikanintialainen bisexuaali läski gjengangeri, ilman sitä ällöttävää koiraa onnexi. Siitä ei Amerikan mainstream yhtään pitänyt, siitä tuli jenkkilän kaikkien aikojen vihatuin piirretty. Kurkistuxen perusteella se onkin kyllä aika karsea. Mutta on tässä silti takuulla jotain muuta takana.
ellauri267.html on line 662: Jonkin maanjäristyksen olisi pitänyt nousta ja repiä maan,
ellauri269.html on line 489: Jonkin aikaa Palautusarmeijan tappion jälkeen Hylje-vuorella demoninmetsästäjä Maija Myrskyluoto käytti voimakasta loitsua hyökätäkseen Frozen Dessert -valtaistuimeen, jossa Luukurko oli vangittuna. Vaikka loitsu ei mennyt läpi, se laajensi halkeamaa, jonka läpi Kuuranuppi oli työnnetty, ja Luukurkon voima alkoi hiipua, joten hän kutsui Artturin Persaukolle auttamaan häntä. Arthas voitti Ellidan ja nousi tornin huipulle jäädykevaltaistuimelle. Sitten hän murskasi jään Kuuranupin avulla, puki prinssi Edwardin razastuskypärän, joka oli sinetöity, ja hänestä tuli uusi Luukurko. Täähän on tää Miltonin saatana ja Anakin Skywalker meemi uudelleenjäädytettynä. Jumalan poikia joit'ei saaty hyvix, on nyt jauhettuina jyvix. I'M YOUR FATHER. Pakasteita ei saisi jäädyttää uudelleen jos ne on päässeet sulamaan.
ellauri278.html on line 142: Kuuluisa georgialainen runoilija, kouluttaja ja julkisuuden henkilö Akaki Lounssseteli kirjoitti kansanlauluksi tyylitellyn runon "Suliko" vuonna 1895, ja se julkaistiin samana vuonna sosiaalidemokraattisessa viikkolehdessä "Kvali" (კვალი, gruzia: "Vako"), julkaistu Tiflisissä. Jonkin ajan kuluttua runoilija pyysi sukulaistaan Barbara (Varinka) Lounasseteliä (ennen avioliittoaan Machavariania), joka asui ja työskenteli lounasruokalassa Zestofiltin kaupungissa, säveltämään musiikkia kitaralla laulamista varten tähän runoon.
ellauri281.html on line 141: Kuuluisa georgialainen runoilija, kouluttaja ja julkisuuden henkilö Akaki Lounssseteli kirjoitti kansanlauluksi tyylitellyn runon "Suliko" vuonna 1895, ja se julkaistiin samana vuonna sosiaalidemokraattisessa viikkolehdessä "Kvali" (კვალი, gruzia: "Vako"), julkaistu Tiflisissä. Jonkin ajan kuluttua runoilija pyysi sukulaistaan Barbara (Varinka) Lounasseteliä (ennen avioliittoaan Machavariania), joka asui ja työskenteli lounasruokalassa Zestofiltin kaupungissa, säveltämään musiikkia kitaralla laulamista varten tähän runoon.
ellauri299.html on line 127: Oli alajuoni, jossa Michaelin avioliitto yuppie vaimonsa kanssa on päättymässä. Hän tulee jatkuvasti esiin tarinassa siellä täällä, ja olin puoliksi odottanut heidän ehkä sovittavan, mutta se vain menee siihen pisteeseen, ettei häntä enää mainita. Jonkinlainen pettymys. Sen sijaan hän pitää tästä toisesta kodittomasta ristiretkeläisestä, jolla on noin yksi rivi koko kirjassa. En pitänyt päähenkilöstä yhtään. Hän oli pääliigan tyhmä pupu. En pitänyt hänestä, kun hän oli rikas asianajaja, enkä pitänyt hänestä, kun hän oli köyhä asianajaja. Kirja oli ihan ok. Se ei todellakaan kuulunut Grisham "laillisen trillerin" genreen. Mitään jännittävää ei koskaan tapahtunut - se oli vähän kuin "The Chamber" siinä suhteessa. Lopussa olin vain eräänlainen: "Kuinka monta tuntia käytin sen lukemiseen?"
ellauri339.html on line 135: Jonkin verran nyyttejä tulee vielä somalien polkupyörillä.
ellauri340.html on line 464: Vizi tää kaveri on omituinen hyypiö. Jonkinlainen harras jumalistelu on koko ajan ihan huulilla, ihankuin Pauli Kanilla. Kun lökäpöxyn hävikki käy ilmi tiukkasuiselle naiselle, likakyntiselle juipille ja kultahampaiselle pösölle, kaikki alkaa välittömästi taas inhota toisiaan ja luikkii tiehensä kukin omaan suuntaansa. Olikohan toi vanha häiskä Tito ja noi muut jugoslaaveja? Joo! Niinpä tietysti! Pitipä siitä tehdä pitkä allegoria! Loppuvizeissä Hanski niikö ennustaa että Jugoslavia syntyy uudestaan. Fat chance. Runouden tuuli, mielikuvituxen tuuli. Words, words, words. Voisin kirjoittaa ezinnästämme kokonaisen kirjan. Kiitos, mutta älä vaivaudu. Tää riitti kyllä paremmin kuin hyvin.
ellauri341.html on line 382: Jonkin ajan kuluessa osa Hitlerin natsien eliittistä, mukaan lukien Adolf Eichmann, alkoi katua syvästi Saksan osallistumista Hra-Ha'avaran sopimukseen. Kyllä polttaminen sittenkin on parempi loppuratkaisu loppuviimexi.
ellauri344.html on line 292: The Best Exotic Marigold Hotel on vuonna 2012 ensi-iltansa saanut John Maddenin ohjaama draamakomedia. Jonkinlainen Kaupunginteatterin vanhuskvartetin brittivastine. Elokuvassa näyttelevät muun muassa Judi Dench, Celia Imrie, Bill Nighy, Ronald Pickup, Maggie Smith, Tom Wilkinson ja Penelope Wilton. Onnexi nekin taitaa suunnilleen kaikki haukata jo koiranputkea. Huom! Poistunut ohjelmistosta! Elokuva perustuu Deborah Moggachin vuonna 2004 julkaistuun romaaniin These Foolish Things. Tarina kertoo brittieläkeläisistä, jotka lähtevät viettämään leppoisia eläkepäiviään eksoottiseen ja ”ei niin kalliiseen” Intiaan. Houkutteleva mainos uudistuneesta Marigold Hotellista kädessään ja upeat visiot antoisista eläkepäivistä mielessään, he saapuvat paikkaan, joka onkin vain kuori entisajan loistostaan.
ellauri345.html on line 671: Georg Friedrich Daumer (s. 5. maaliskuuta 1800 Nürnbergissä; † 13. joulukuuta 1875 Würzburgissa, salanimet: Dr. Amadeus Ottokar, Eusebius Emmeran) oli saksalainen uskonnollinen filosofi ja runoilija. Hänestä tuli myös Kaspar Hauserin opettaja. Kaspar Hauser (* oletettavasti 30. huhtikuuta 1812; † 17. joulukuuta 1833 Ansbachissa) tuli tunnetuksi "salaperäisenä löytölapsena". Jonkinlainen julkkis aikanaan, kuten Daumerkin.
ellauri346.html on line 221: Jonkin aikaa myöhemmin, kun perheen suhteet paranivat, Evelyn ja hänen perheensä palaavat verovirastoon kiertämään verojaan.
ellauri348.html on line 129: Jonkinlainen muutoshenki oli nähtävästi helleeneissä herännyt. Kauppa se on joka kannattaa. Köyhä elää toivosta, rikas kuolee huoleen.
ellauri362.html on line 311: Haahtela perheineen asuu Kirkkonummella. Jonkinlainen airolla ja peräpainoilla varustettu Hilja Haahti? Wannabe isä Mefodi? Ei vaan isä Joel! Kirjailija Joel Haahtela haluaa teoksillaan lohduttaa itseään ja kaikkia muitakin yksinäisiä. Vaimo läx, lapset jättivät, Jeesus hylkäsi. Läppä läppä, ei sentään asiat ole niin huonosti. Psykiatrina hän lähestyy mieltä, ortodoksisen seurakunnan diakonina sielua. ”Olen ihmisenä erittäinkin syvältä”, hän sanoo.
ellauri371.html on line 390: Pornografia ja painetun sanan tulevaisuus. Maassa, no, jota kutsutaan edistyneeksi, loimme hullun likaista, inhottavaa kirjallisuutta. Jonkin verran lisää meistä tulisi valtaantulomme jälkeenkin edistää sen olemassaoloa, jotta se muotoutuisi näkyvämmin osoittamaan ajatusten ja puheiden välisen kontrastin siitä lähin, kun taulut jaettiin murisevalle kansalle korkeuksista. Älykkäät ihmiset, koulutetut goimien johdolla, he säveltävät puheita, projekteja, muistiinpanoja, artikkeleita, joilla vaikutamme mieleen, pohjaamalla ne kuviin ja käsitteisiin, joista olemme hahmotellut tietoa jo Aatamin ja Eevan ajoista.
ellauri384.html on line 258: Kun Solon meni tapaamaan toista seitsemästä viisasta, Miletoksen Thalesta, Solon kysyi, miksi Thales ei mennyt naimisiin ja hankkinut lapsia. Thales ei vastannut, mutta palkkasi näyttelijän, joka muutamaa päivää myöhemmin teeskenteli saapuneensa juuri Ateenasta. Solon kysyi tältä näyttelijältä viimeisimmät uutiset, ja näyttelijä vastasi Thalesin ohjeiden mukaisesti. Hän sanoi, ettei mitään tärkeää ollut tapahtunut, paitsi että siellä oli jonkun nuoren miehen hautajaiset, joka oli kuollut hänen kuuluisan isänsä ollessa Miletoxessa. "Miesparka", sanoi Solon, "mutta mikä hänen nimensä on?" Jokaisen kysymyksen ja vastauksen myötä Solon huolestui yhä enemmän, kunnes lopulta hän mainitsi oman nimensä. "Se on se mies!" sanoi näyttelijä, ja Solon meni ihan sekaisin, kaikkiin tavanomaisiin surunilmauksiin nolosti langeten Thalesin katsoessa päältä. Jonkin ajan kuluttua Thales sanoi Solonille: "Sinä kysyit, miksi en mennyt naimisiin ja hankkinut lapsia. Nyt näet syyn. Sellainen menetys on liikaa jopa rohkean henkesi kestää. Mutta älä huoli, se oli kaikki ei muuta kuin valhetta."
ellauri395.html on line 422: – Jonkinlaista su.. Kuulin äänen: ”Jätä lavat ja panosta yksilöihin”.
ellauri401.html on line 158: Vuonna 2025 Pekka Ervastin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Tuolloin olisi tilaisuus saada julki paremmin suurelle yleisölle suunnattu, aiempia (Mela, 1954 ja Gullman, 2020) kaunokirjallisempi elämäkerta. Jo julkaistut elämäkerrat ovat tavoittaneet lähinnä teosofisen kuplan sisällä olevia. Jonkin ’oikean’ ja tunnetun kirjailijan kirjoittama opus saisi huomiota laajemmin. Onpa ehdoteltu mahdollisia varteenotettavia nimiäkin: Matti Salminen ja Antti Tuuri – heillä voi olla ymmärrystä sellaisia hengenmiehiä kohtaa kuin Pekka Ervast. Löytyisikö tahtotilaa käynnistää prosessi riittävän varhaisessa vaiheessa? Pekka Ervastin uusin elämäkerta on ilmestynyt myös e-painoksena. Paperipainoksessa esiintyneitä painovirheitä on korjattu tähän toiseen painokseen. Teos on jaossa myös Ruusu-Ristin ja pekkaervast.net-sivustoilla.
ellauri412.html on line 717: Hän sanoi minulle: »Ihminen, syö, mitä edessäsi on. Syö tämä kirjakäärö ja sitten lähde, mene röyhtäilemään Israelin kansalle.» Jonkin aikaa herra hokee vielä että ne ovat uppiniskaista kansaa, nuo juutalaiset.
xxx/ellauri013.html on line 908: Jonkin asteen kovuus on etu työelämässä,
xxx/ellauri027.html on line 362: Jonkinlaista historian viekkautta voi nähdä siinä, että ”kapinaa systeemiä vastaan” lietsonut punktohtori löysi tiensä juuri Systeemianalyysin laboratorioon. Leukavasti laukaistu, kyllä Niininkin luoti löytää tarpeen tullen maalinsa, osuu Sven Tuuvaa pehmeimpään kohtaan (ei sentään sydämeen).
xxx/ellauri027.html on line 1039: En mä näitä mene kiistämään, Eski ON luonteeltaan tollanen. Se on älynnyt omat vahvuutensa ja tekee niillä bisnestä. Jonkinlainen lommo sen uskottavuuteen tuppaa ajan kanssa tulemaan niiden jatkuvasta toitotuxesta. Sen repertuaari kuulostaa joskus pikku riikkisen falskilta, tai vähintään leipääntyneeltä. Kai kätilöitäkin voi joskus tympästä, niin ihanaa kuin lapsia onkin maailmaan saatella.
xxx/ellauri091.html on line 84: "Etten pärjää koulutuksissa ja joudun tekemään jotain mistä en pidä. Jonkin näköinen sota, johon Suomi liittyy, sillä tulen veljeni perässä käymään armeijan kohta ja ei se muutenkaan mikään siisti juttu olis." Mies 17
xxx/ellauri126.html on line 712: Ämmän näkemyksen mukaan kaikkien uskontojen päämäärä on kuitenkin aina sama: saada ihminen oivaltamaan olevansa yhtä Jumalan, (ja vai eli?) kaikkeuden kanssa ja antaa ohjeita siitä, miten tämä oivallus saavutetaan. Ämmän käydessä Suomessa vuonna 2005 arviolta noin kahdeksantuhatta ihmistä jonotti kahden päivän aikana Ämmän jaxuhalia.Amman arvioidaan halanneen ainakin 24 miljoonaa ihmistä viimeisten 30 vuoden aikana. Kriitikoiden mielestä luku on liioiteltu, sillä siihen päästäkseen Amman pitäisi halata kaksi ihmistä jokaisena valveillaolon minuuttina. Nukkumiseen laskelmassa jätetään kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Jos joulupukki toisi lahjat kaikille, se ja porot sulaisivat kitkasta. Kati Saramäki on kertonut löytäneensä väylän Äiti Ämmän luo Mikko von Hertzenin musiikin kautta. Jonkinlainen madonreikä kai.
xxx/ellauri127.html on line 854: Tylyt kriitikot kirjoittivat: Surullisina seuraamme herra John Keatsin tapausta. Hän työskenteli muutama vuosi sitten kaupungin apteekissa harjoittelijana. Mutta yhtäkkiä kaikki kämmähtyi äkilliseen sairauteen. Jonkin aikaa toivoimme, että hän selviäisi kohtauksella tai kahdella, mutta myöhäisoireet ovat hirveät. Kokoelman "Poems" kiihko oli jollain tavalla paha, mutta se ei herättänyt meitä puoliksikaan niin vakavasti kuin ”Endymionin” tyyni, rauhallinen, järkähtämätön höpisevä typeryys. On parempi ja viisaampaa nähdä nälkää apteekkarina kuin nälkiintyneenä runoilijana; siis palatkaapa apteekkiin, herra John, takaisin 'laastareiden, pillerien ja voidepurnukoiden pariin".
xxx/ellauri148.html on line 552: Jonkin ajan kuluttua hulgaanit väsyivät, nojasivat päänsä selkänojaa vasten ja alkoivat kuorsata. Junanvaunun pikku koronkiskojat olivat suht viattomia mutta minä tiesin varmasti ettà Venäjällä juutalaiset nuoret kiduttivat hekin ja surmasivat ihmisia vallankumouksen nimissä, usein juutalaisia veljiään. Bilgorajn juutalaiset kommunistit ennustivat että kun vallankumous tulee, he hirttävät enoni Josephin ja setäni Itchen rabbiineina, kelloseppä Todrosin porvarina, ystäväni Notte Schwerdscharfin sionistina ja minut siksi että olin rohjennut epäilla juutalaista Karl Marxia. He lupasivat myös repiä juuriltaan bundilaiset, Poale-sionistit ja luonnollisesti hurskaat juutalaiset, hasidit eli ortodoksit. Muutama lentolehtinen oli riittänyt tekemään näistä pikkukaupungin nuorukaisista wannabe teurastajia. Eräät heistä sanoivat jopa teloittavansa omat vanhempansa. Useat näistä nuorista menehtyivät myöhemmin Stalinin orjatyöleireillä. Se oli niille enemmän kuin oikein.
xxx/ellauri177.html on line 683: Ulkona hän ei ryhtynyt varotoimiin piiloutuakseen. Hän pysähtyi kylän päähän juttelemaan hetkeksi Rosalien kanssa; hän kertoi hänelle, että hänen lapsellaan oli kouristuksia, ja kuitenkin hän nauroi, se puolisuuinen nauru, joka oli hänelle tavallista. Sitten hän syöksyi kivien keskelle ja käveli suoraan kohti murtumaa. Tottumuksesta hän oli ottanut breviaarinsa mukaansa. Koska tie oli pitkä ja kyllästyi, hän avasi kirjan ja luki säännölliset rukoukset. Kun hän pani sen takaisin kainalonsa alle, hän oli unohtanut Paradoun. Hän käveli aina hänen edellään ja ajatteli uutta koteloa, jonka hän halusi ostaa korvatakseen kultaisen kangaskotelon, joka oli varmasti putoamassa pölyyn; Jonkin aikaa hän oli piilottanut kaksikymmentä soua, ja hän laski, että seitsemän kuukauden kuluttua hänellä olisi tarpeeksi rahaa. Hän oli saapumassa korkeuksiin, kun talonpojan laulu kaukaa muistutti häntä laulusta, jonka hän oli kuullut kauan sitten seminaarissa. Hän etsi tämän laulun ensimmäiset säkeet, mutta ei löytänyt niitä. Häntä vaivasi, että hänellä oli niin vähän muistia.
xxx/ellauri187.html on line 394: Se kirjoitti kirjan armon hinnasta ja toisen kristuxen imitoinnista. Jonkinlaista luostarielämääkin peukutti. Sodan alla lähti Yhdysvaltoihin mutta tuli koti-ikävässä takaisin, suoraan Aatun vankilaan vihkipallilta. Hylkäsi kirkon ja miehen, sanoo lähde. Vastustus ja alistuminen oli sen bestselleri. Nazit tappoivat sen ennen rauhantekoa. Eivät tykänneet kun se olis armahtanut juutalaisia.
xxx/ellauri252.html on line 236: Tshekkipanssarit saivat Handen tuntemaan hetkellistä ryssänvihaa ja individualistisia kapitalistisia ajatuxia Tappitien rivitalossa. Kaipasin vaimoa joka olisi pitänyt minusta huolta, keittänyt aamuvelliä kuin Anita, ja jota olisin rakastanut, en tollasta lakifeministiä. Jonkin vähemmän älyperäisyyttä korostavan naisen. Ollsin tarvinnut uuden kiltimmän vaimon enkä enää sen kanssa mitään vitun lasta, niinkö Pena.
xxx/ellauri268.html on line 146: – Siltsu oli helppo tunnistaa, ei hänestä voinut erehtyä. Siinä hän istui tiskillä ja näkyi juovan ainakin viiniä ja salmaria. Jonkinlainen seurue siinä oli, mutta Siltsu viihtyi tiskillä myös itsekseen, silminnäkijä kertoi Seiskalle. Myöhemmin kohulaulaja puhkesi itkuun, ja hikikin alkoi puskea päälle.
xxx/ellauri281.html on line 500: Toisen maailmansodan aikana muiden ährätessä pommikuopissa Arttu kirjoitti käsikirjoituksen Cowanin puuhaamalle armeijan opetuselokuvalle. Millerin mukaan Cowan halusi "tehdä sotilaista kuvan, jonka sotilaat istuvat loppuun asti nauramatta kertaakaan halveksivasti". Saavuttaakseen tällaisen materiaalin luotettavuuden nuori kirjailija päätti Pylen esimerkin mukaisesti kerätä materiaalia luonnollisissa olosuhteissa - ei sentään rintamalla edessä, vaan täällä takana valmisteluprosessissa. Jonkin ajan kuluttua Cowan kuitenkin erotti Millerin - ilmeisesti johtuen radikaaleista näkemyseroista tulevaisuuden kuvan ideologiasta - ja korvasi hänet useiden kokeneempien kirjoittajien ryhmällä. Se kannatti, sillä tämän seurauksena elokuva julkaistiin vuonna 1945 nimellä "The Story of G.I.Joe". ja sen käsikirjoittajat Leopold Atlas , Guy Endor ja Philip Stevenson tulivat Oscar - ehdokkaiksi. Arttu nuoli kiukkuisena näppejä kazomossa.
xxx/ellauri307.html on line 339: Sitten hän kamppaili akateemisesti, vaikka hän oli loistava, ja murrosiässä hän hengaili Pietarin Merezhkovskin ja Gippiuksen kirjallisissa salongeissa, missä hän tapasi ensimmäisen aviomiehensä. Jonkin aikaa hän ei ollut vain Venäjän hopeakauden johtavan runoilijan Alexander Blokin "suojatti", vielä teini -ikäisenä hän kohteli häntä tasavertaisena kirjallisissa lahjoissa ja henkilökohtaisissa oivalluksissa. Äskettäin julkaistuissa muistelmissaan Lisa Pilenko kirjaimellisesti stalkkasi Blokia sosiaalisten levottomuuksien ja oman henkilökohtaisen myllerryksensä aikana. Etsiessään viisautta mentoriltaan Lisasta tuli hänen neuvonantajansa sekä omatunto. Varmaan patjakin, jota skyytti mielellänsä myllersi.
xxx/ellauri385.html on line 111: Katsokaa vain hänen askeleensa: juutalainen kävelee kadulla, kumara, vanha, likainen. Lapserdak1, sivulukot; toisin kuin kukaan muu maailmassa! Kukaan ei halua puristaa hänen kättään. "Se haisee valkosipulilta", eikä vain valkosipulilta. Neste yleensä "haisee pahalle". Jonkinlainen yleismaailmallinen "säädytön paikka"... Hän kävelee jonkinlaisella epäsuoralla, ei avoimella askeleella... Pelkuri, arka... Kristitty pitää hänen peräänsä, ja se purskahtaa hänestä: - Voi, inhottavaa, ja miksi en pärjää ilman sinua? Maailmanlaajuisesti: "Miksi en pärjää"...
xxx/ellauri410.html on line 125: Mikä pahinta, se oli oikeistolainen fasisti kuten kaverinsa Punta, inhottava kireä torytaantumuxen pieru. Kaiken kukkuraxi vielä kiero. Jonkinlainen Paavo Haavikko.
54