ellauri001.html on line 881: Joensuun kunniatohtori,

ellauri016.html on line 879: Juha Suoranta is a Finnish social scientist, and public intellectual. He is currently Professor in Adult Education at the University of Tampere. Previously he worked as Professor of Education at the University of Lapland, and Professor of Adult Education at the University of Joensuu.
ellauri058.html on line 655: Tää Seinäjoella lestaadisessa pöndelässä pullistunut paxu muskelimasa päätyi vaatimattomien vaiheiden kautta Kotkaan Pekkas-akatemian rehtorixi ja sieltä saattohoitoon Joensuun Kurjalaan lällyn musikologin syliin. Go east young man. Se väitteli omanlaisestaan izepaljastus- ja pyllistyskirjallisuudesta vielä kuihtuneena sänkypotilaana Joen kaupungissa.
ellauri062.html on line 555: Aarsethin taulukko (1997, 68–69) näyttää hieman kummalliselta, sillä hän pitää useita painettuja tekstejä saatavuudeltaan rajoitettuina. Myös Joensuu (2012, 55–56) huomaa tämän erheen. Dynamiikan ja pääsyn outoudet Aarsethin taulukossa pitää kenties tulkita painovirheiksi, koska leipätekstissä käsitteet on määritelty selkeästi.
ellauri064.html on line 194: Björn Arne Christer ”Nalle” Wahlroos on Sampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja. Wahlroos on Sammon merkittävä osakkeenomistaja, omistaa Joensuun kartanon Halikossa ja on toiminut kansantaloustieteen professorina. Hän on myös... KIRJAILIJA! Se on sen titteli Wikipediassa. LOL!
ellauri066.html on line 207: Netistä löytyi 3 Jouko Heikkistä tän gradun isäxi. Kuuluisimmalla, koripalloilija Jouko Heikkisellä oli varmaan hyvä pelirytmi, mutta tokko oli lukenut Aaro Hellaakosken Jääpeiliä. Mä veikkaan tota University of Eastern Finlandin yliopistonopettajaa opettajankoulutuxesta. Ne muutti Savonlinnasta Joensuun kampuxelle takavuosina. Mäkin kävin Savonlinnassa jossain kääntäjien iltamassa. Näin kun "pomoni" silloinen Inkeri Vehmas-Lehto läxi iltalenkille. Sillä oli jo ollut yxi infarkti. HK:n lenkit oli korvautuneet terveellisemmillä.
ellauri074.html on line 638: June Zukowski Spelman · Joensuu

ellauri080.html on line 48: Teofrastos toimi lyseon rehtorina 35 vuotta, ja kuoli vuonna 287 eaa. Koulu eli hänen johdossaan kukoistuskauttaan, sillä oli parhaimmillaan yli 2000 opiskelijaa. 2x enemmän kuin Tylypahkassa, enemmän kuin Kouvolassa, melkein yhtä paljon kuin Hankenilla. Kuoltuaan hän testamenttasi talonsa pylväikköineen ja puutarhoineen vakituiseksi opetuspaikaksi koululle. Lahjoittaakohan Nalle Wahlroos Joensuun kartanon Hankenille, jos se ylipäänsä kuolee joskus. Ei kai, kun se on siirtänyt kartanon jo Nalle juniorin nimiin.
ellauri093.html on line 647: Myöhemmin kun Ilmo oli näyttämässä mihin kohtaan isä Ilmari hukkui Kiiskilässä, Hilja tapaa Dickin Joensuun junassa. Siellä oli joku NNKY:n kokous näät. Oli ihmeellistä tavata näin kahteen pekkaan, ilman Ilmoa ja Heleneä. Oli hauska seurustella edes suullisesti. Pari pääsi öizemään samaan yömajaan, mikä ilahdutti molempia. "Olet silmissäni kalllisarvoinen ja minä rakastan sinua", lauloi Dick halleluujaa kuin Shrek korvavahakynttilänsä ääressä. Painuimme kiitoxen ja rukouxen päälle pehkuihin, sydämet täynnä suuria odotuxia.
ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
ellauri152.html on line 315: KORYDON Kuitenkin se laiduntaa Joensuun parhaissa kaislikoisssa ja yläjuoxulla, mis kasvaa hirvenjuuria ja vesiminttua mehevänä luhtana.
ellauri194.html on line 219: Vuonna 2018 Luomi muutti kaverien parisuhteen perässä Joensuuhun, mutta suhde kariutui ja hän joutui asunnottomaksi. Hän vietti kuukauden hätämajoituksessa ja viihdytystehtävissä persututtujen sohvilla. Asunnottomuus päättyi, kun hän sai ortodoksisen diakoniatyön avulla asunnon pappisseminaarilta.
ellauri194.html on line 723: Jenni Pauliina Banerjee (s. 17. tammikuuta 1981 Ylöjärvi) on suomalainen näyttelijä. Hän on esiintynyt muun muassa elokuvissa Pahat pojat, Hymypoika, Joensuun Elli ja Lieksa!. Banerjee on näytellyt myös useissa televisiosarjoissa.
ellauri238.html on line 201: Pentti Ilmari Saarikoski (2. syyskuuta 1937 Impilahti – 24. elokuuta 1983 Joensuu) oli suomalainen runoilija, kirjailija, pirttiviljelijä ja Tuula I:n suolistaja. Saarikosken puolisot:
ellauri238.html on line 720: Tuula2n luoxe Pena tulee kumminkin kuolemaan. Maxa sanoo pox Tuula2n kammarissa. Joensuun sairaalan vuoteella ovat Penan viimeiset sanat: kiinalaiset tulevat. Sopuulit tulevat! Sopuulit tulevat! Pakoon! Minun taktiikkani on vähän eri sanoo Roope Ankka: Karkuun! Miian aikana, hyvän alun jälkeen Pena ei pitänyt yhdenkään päivän taukoa kossutalkoissa. Pena kuopataan Uuden Valamon kirkkomaahan ortodoxisilla menoilla. Sankarinpalvonta voi alkaa, Onnen Pekka teroittaa jo kyniä. Miia ei edes tajua panna päälle hautajaisiin mustia. Mahtava peräsin, pulleat purjeet. Saatana, oi vapahtaja. Ismo älä laula! Penan tukanrajassa on iso rupinen alue. On ollut ottelu Mian kanssa. Mia tarttuu herkästi kättä pidempään. Karoluxen (Garam) sello vaikenee. Kuusia on ollut ikävä ei teitä, saisko koskenkorvaa. Igumeni Panteleimon pyysi herraa siunaamaan Penalle tarjoamansa mansikkaleivoxet. Ismon tekopyhä takapuoli istui Penan veriläiskän päällä. Pena olis viihtynyt omissa peijaisissaan, kulkisi ympäriinsä kysellen: Eikös mennyt hienosti? Enkös ollut hyvä? Oonxmä paras? Tekix kutaa? Simo istuisi ja miettisi että hänen poikansa loppu oli hyvin surkea, juuri niinkuin hän oli ennustanutkin jo silloin, kun se pienenä sulkeutui vinttikamariin ja sanoi laittavansa kasveja, kun käskettiin puita hakemaan. Onnexi Simokin on kuollut jo.
ellauri301.html on line 189: Kosti oli tuottelias. Siltä ilmestyi mm. Muutamia rovasti K. Kalkkeen lempilauluja. K. Kalke, Joensuu 1934. Kosti vaikuttaa narsistilta vaikkei se edes ole vanha norssi, normaalikoulu ehti muuttaa Helsinkiin. Eka työpaikka oli Isokyrön kappalaisena, toinen ja viimeinen Tohmajärven kirkkoherrana. Sit vaan takasin Hämeenkoskelle. Hailii happamii Kyrön mamman tappamii.
ellauri308.html on line 716: Suomessa neljä vuotta asunut, Los Angelesista Joensuuhun kotiutunut Dorian
ellauri325.html on line 414: Yrjö Armas Kivimies (alk. Uuno Armas Mattila; 8. joulukuuta 1899 Joensuu – 18. maaliskuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, kriitikko, kolumnisti ja kääntäjä, jonka tunnetuin teos oli 1937 ilmestynyt Pidot Tornissa. Kaveri oli taas 1 näitä oikeistolaisia puisevia puujalkaviziukkoja
ellauri325.html on line 764: Sihvo toimi vuodesta 1972 Joensuun korkeakoulun (myöh. Joensuun yliopisto) kirjallisuuden apulaisprofessorina ja vuodesta 1981 kirjallisuuden professorina. Hän oli myös Joensuun yliopiston vararehtorina kymmenen vuoden ajan. Sihvo jäi eläkkeelle vuonna 2001. Aleksis Kiven Seuran puheenjohtajana hän toimi vuosina 1997–2002.
ellauri343.html on line 288: Suunnitelma kuitenkin kehittyi hyvin. E. E. Kailan Jääkäritoimisto lähetti Repolaan 500 kivääriä ja 100 000 patruunaa. Lieksan ja Joensuun alueen sotilasviranomaiset saatiin ummistamaan silmät asekuljetuksilta. 16. joulukuuta Bobi Sivénin Paavo-veljelleen kirjoittamassa kirjeessä Sivén kertoi, että metsää oli saatu myytyä kahden miljoonan markan arvosta. Joulukuussa 1920 Sivén vietti Eemil Huhtalan kanssa Porajärvellä viikon ja muodosti alueella 60-miehisen joukon, joka vetäytyisi merkin saatuaan karhunpesään, Repolaan. Muuten Sivén ja Huhtala päättivät jättää Porajärven suosiolla bolševikeille. Porajärvellä käynti kuitenkin masensi Sivéniä ja matkan jälkeen hän sanoi epätoivoisena Huhtalalle: "Olisi parasta laskea kuula kalloonsa, eihän sitä ilkiä palata Suomeen. Uskotko Huhtala sitä?". Huhtala vastasi, ettei Sivén ajatellut asiaa noin, mutta Sivén vain valitti väsymystään.
ellauri351.html on line 526:
K.H., Joensuu
ellauri362.html on line 305: - En varsinaisesti. Mutta Joensuussa ollessani Hannes Sihvo pyysi että pyytäisin isää lähettämään kuvan osuuskauppa Yrityksestä poikien kirjaa varten Veijo Merestä. Lähetti, eivät kiittäneet. En muista haukuinko, mutta haudassa on Hanneskin, kusipää. Toinen tekijä Risto Turunen on ihan kiva.
ellauri390.html on line 371: Toukokuussa 1808 Kari Malm johti 150 miehen erikoisosastoa, jonka tehtävänä oli hävittää venäläisten varastot Iisalmessa ja Kuopiossa. Hän vangitsi 9. toukokuuta ilman taistelua satamiehisen venäläisosaston Taipaleessa, minkä jälkeen tie oli auki Kuopioon. Malm valloitti Kuopion 12. toukokuuta 1808 ja sai palkkiona ylennyksen majuriksi. Hän jatkoi etenemistään virkauralla Juvalle saakka, josta siirtyi heinäkuussa Joensuuhun ja karkotti siellä olleet venäläiset käyttäen apunaan talonpoikia. Hän voitti 10. elokuuta Pälkjärven taistelussa 600 miehen kokoisella joukolla 2 000 miehen vahvuisen venäläisosaston ja eteni jopa Venäjän puolelle rajaa, mutta joutui lopulta perääntymään ylivoiman edessä Sandels-oluen muun armeijan luo. Everstiluutnantiksi ylennetty Malm osallistui lokakuun 1808 lopussa Koljonvirran taisteluun. Sandels-olut passitti hänet 11. marraskuuta takaisin Koljonvirralle johtamaan vastaiskua, mutta tuolloin Malm haavoittui päähän ja jäi venäläisten vangiksi.
ellauri391.html on line 358: Eeva Marjatta Martikainen (27. maaliskuuta 1949 Polvijärvi – 22. helmikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen teologi, joka toimi systemaattinen teologian professorina Helsingin ja Joensuun yliopistoissa. Hän oli myös Suomalaisen Tiedeakatemian akateeminen henkilö. Harrastuxet: oppi, ekumenia, teologia vs. teknologia. Teologisena asiantuntijana Martikainen osallistui useisiin kirkkojen välisiin oppiriitoihin sekä kansainvälisiin luterilais-ortodoksisiin ja luterilais-deformoituihin nujakoihin. Temmattiin 60-vuotiaana taivaaseen. Juhlakirjan ehti hikisesti saada. Netistä löytyy koneluettavana sen:
ellauri393.html on line 479: Hojo hojo hoki Viljo Kojo. Titityy visersi Toivo Lyy. Tässä muutamia mitättömiä itäsuomalaisia. Otto Toivo Lyy (vuoteen 1930 osuvammin Mähönen; 20. huhtikuuta 1898 Joensuu – 27. heinäkuuta 1976 Naantali) oli suomalainen runoilija ja kääntäjä. Pikku Myy,  sarvikyy. Sanoitti 1952  olympiahymnin ja suomensi DDR:n kansallishymnin plus liudan paxuja runoelmia. Toivo oli pohjoiskarjalaisen näköinen pikkumies vaikka vanha norssi olikin. Toivo Lyy sanoitti myös Norssin marssin 1950-luvun lopulla. Sävelmän marssiin laati tunnettu säveltäjä, pianisti, urkuri ja kuoronjohtaja Taneli Kuusisto vuonna 1978 urheiluseura Turnareiden 100-vuotisjuhlaa varten.
ellauri393.html on line 539: Hojo hojo oli tervehdys/lausahdus Heikki Turusen Simpauttaja -romaanissa (1973), josta tuli tunnettu hokema. Tuusniemellä Kuopion ja Joensuun puolivälissä on viihdekeskus Hojo hojo. Sen avajaisissa lauloi Reijo Taipale. Nyt on Reijolla 2m multaa päällä. Suosikkilaulaja sairasti muistisairautta. Sattuma muutti hänen elämänsä täysin. Sysmän camping alueella huusi joku reijo perjantaina koko illan kurkku suorana. Taisi lauantaina aamulla olla se sillä kipeä.
ellauri402.html on line 53: Erik nimiserkuxet ajoivat Jönsin pikkuvespalla Joensuusta Enoon kesäjuhlile. Kesäteatterissa esitettiin harrastelijoiden voimin Sången om den eldröda blomman. Paikallinen poliisi miespääosassa flengasi humalaisen kilpakosijan niska peffa otteella aidan yli. Ääni yleisöstä: Siinä on poliisi työssään.
xxx/ellauri027.html on line 1017: Parhaita todistuxia on, että joku Timo Joensuu oli Pafoxen opeilla perustanut oman yxityisen syöpäklinikan. Tosi hienoa. Kyl yxityinen sairaanhoito aina voittaa valtiollisen. Viestitellään me apinat mieluummin hinnoilla, kuten Hayek opastaa (ks alla). Leimaannutaan toisiimme länsimaisittain kuin kananpojat Bowlbyn tavalla. (Tääkin hemmo oli mulle ennestään tuntematon. Live and learn.) Sentään Eski ei harrasta noiden eskimäisten iskusanojen yhteishuutoa.
xxx/ellauri104.html on line 816: Pulkkisen lapsuuden koti oli maalaiskylässä. Isä Hermanni oli maanviljelijä ja kustannusasiamies, äiti Tilda emäntä, joka kirjoitti sanomalehtipakinoita. Pulkkinen kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun normaalilyseosta 1963 ja opiskeli Helsingin yliopistossa kotimaista kirjallisuutta sekä venäjän kieltä. Hän avioitui teologian kandidaatti Vuokko Rissasen kanssa vuonna 1971. Perheeseen syntyi kaksi lasta, Antti ja Tuuli. Kansanperinteen tallentaja Paavo Pulkkinen oli Matti Pulkkisen isoisä.
xxx/ellauri261.html on line 99: Ambrosius suoritti teologiassa ja valtiotieteessä maisterin tutkinnot Helsingin yliopistossa. Tämän jälkeen hän opiskeli vuoden Budabestissä. Kolme vuotta hän tutki kirkon ja valtion suhteita Cambridgessa. Ne selviteltyään hän hoiti 1973–1976 lehtorin ja apulaisprofessorin tehtäviä Joensuun yliopistossa. Toimittuaan lähes vuoden luterilaisena pappina Ambrosius kuitenkin paljastui luopioxi ja liittyi ortodoksiseen kirkkoon 1975. Hän on ollut kiitollinen luterilaisesta kasvatuksesta, mutta pitkäaikainen opiskelu ulkomailla ja rakkaus mystiikkaan ja liturgiseen kauneuteen sekä hyväntuoxuisten lampukoiden heiluttelu veivät mukanaan.
xxx/ellauri261.html on line 103: Ambrosius toimi apulaispiispana (Joensuun piispa) 1988–1996, Oulun metropoliittana 1996-2002, Helsingin metropoliittana 2002-2017. Samalla hän osallistui aktiivisesti Suomen julkkiselämään. Hän lisäsi ortodoksisen kirkon tunnettuutta, ymmärrystä ja hyväksyvyyttä Suomessa, antoi modernit kasvot ortodoksisuudelle.
xxx/ellauri414.html on line 154: Ilmari Kivisen veli oli vuorineuvos – vuodesta 1942 lähtien - Lauri Kivinen (s. 8.5.1895 Liperi ja k. 20.8.1955 Kemi), joka toimi Veitsiluoto Oy:n johtajana ja Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (Soteva) puheenjohtajana. Koulunsa Ilmari Kivinen suoritti Joensuussa ja Kivinen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1903. Muutaman ulkomaille suuntautuneen matkan jälkeen Kivinen siirtyi koulun jälkeen heti sanomalehtimiesuralleen; vuoden 1904 Kivinen työskenteli Mikkelin Sanomien aputoimittajana, josta siirtyi vuosiksi 1904-1905 Karjalettaren aputoimittajaksi ja vuonna 1906 saman lehden päätoimittajaksi. Vuonna 1907 Ilmari Kivinen toimi Turun Lehden toimitussihteerinä ja vuodet 1908-1914 Turun Sanomien aputoimittajana. Vuodesta 1914 lähtien vuoteen 1940 asti Ilmari Kivinen toimi Helsingin Sanomissa kirjoittajana.
32