ellauri001.html on line 1404: Eetu, lattialle unohtuneen Jimin hotkasee

ellauri008.html on line 658: Jimin esipuheessa Conrad raportoi, et joku nainen ei ollut tykännyt Lordi Jimistä, sanoi että se on morbidi. Condrad sanoo et kirjan aihe on "Acute consciousness of lost honour." Jimipatukka skitsoo koko ikänsä jotain omaa mokaa nuorena. Mitä vittua. Aika sairasta. Tai narsistista, siis luonnevikasta. (Hmm. heti tuli mieleen, en kai mä oo tekemässä samaa? No se nähdään pian.)
ellauri008.html on line 716: Jim oli peräsmiehenä ruosteisessa höyrylaivassa joka kuskas läjää mumslimeja indonesiasta mekkareisulle. Meinas tulla hukkareissu, laiva ruostuu puhki puolimatkassa. Länsimainen miehistö hyppää pelastusveneeseen ja jättää muslimit mulahtamaan pohjaan paatin mukana. Paizi ei se uponnut! Väärä hälytys. Ruostekaukalo jäi kellumaan ja ranskalainen tykkivene hinasi sen Adeniin. Allah armahti. Vitun noloa. Kapu ja kaverit anto väärän meriselityxen. Meni Jimin merikortti hyllylle.
ellauri008.html on line 718: Paljon skizoillaan sitä et mixi Jimi hyppäs laivasta. Kai se oli vaan tyhmä pelkuri. Kummallista on että sitä pitää niin paljon kelata, se on narsistista. Outo sivupersoona Brierly tuomaristossa hyppää jorpakkoon muina miehinä tapauxen johdosta. Ei selitetä mixi, oisko myötähäpeästä. Seikkailuosassa Jim koittaa saada mamuasukeilta kiitosta, kun maine meni valkolaisten parissa. Sekin menee pieleen tietenkin. Yxi niistä lopulta lasauttaa Jimin hengiltä. Tunari mikä tunari.
ellauri008.html on line 720: Haukotuttava asetelma, tikku-ukkoja, varsinkin värivikaiset on pahvikuvia. Pitkästyttäviä seikkailuja, tekopyhyyttä ja miesten moraalia. Paljon pölinää ja säätiedotuxia. Ehtaa Conradia. Conrad kertoo nuoresta Conradista, kertojana Conrad keski-ikäisenä. Jimin epäluotettava kertoja Marlow toikkaroi muissakin Konradin tekeleissä. Se on postmodernia. Ei tiedä kuka valehtelee eniten.
ellauri008.html on line 738: Sitaatin alkuperä selvisi Googlen optisesti lukaisemasta kirjasta The Death of the German Cousin: Variations on a Literary Stereotype, 1890-1920, kirjoittanut P.E. Firchow. Firchow on jenkki mutta sakuhenkinen (varmaan syntyjänsä sakemanni nimestä päätellen), ja syyttää syystä kyllä polakkibrittimamua saksalaisstereotypioiden levityxestä. Saxalainen on Konradilla joko paksu roikale (Jimin kapu) tai kalsa kivienkeli (Stein&co), ei mitään siltä väliltä, ei ainaskaan normaali.
ellauri008.html on line 776: Kiven ja kumppanin diagnoosi Jimin tapauxesta on et se on romantikko, se on pettynyt izeensä koska on pudonnut jorpakkoon, ja yrittää nousta sieltä lentoon väkisin kuin perhonen. Sen pitäisi tyytyä asemaansa ja polkea jorpakossa vettä kuin pikku sammakko pysyäxeen pinnalla.
ellauri073.html on line 505: Kylä Wallun izemurhan syy oli varmasti eze oli pettynyt izeensä kuin Alexander Stubb. Se oli pettänyt äiskän haaveet tennismestaruudesta ja iskän toiveet modaaliloogikon urasta. Siitä tuli vaan tollanen keskeyttäjä, naistenmezästäjä ja sekakäyttäjä. Kirjoitti pois pahaa mieltä ihan vimmattuna. Eikä sekään riittänyt. Äidin kuoltua ei Wallulla enää ollut voimia jatkaa kurjaa elämää. Ei vaitiskaan, ei Wallun wickedly funny äiti kuollut kuin viime kesänä, ja yhteiset peijaiset Hänmies Jimin kanssa on luvassa ensi kesänä:
ellauri077.html on line 198: Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience.
ellauri106.html on line 646: Olin lukenut Conradin Lordi Jimin ja Mauriacin myrkyttäjättären ja Kafkan kirjeen isälleen, olin lukenut Hawthornen Strindbergin ja Sofokleen, ja Freudin teoxia enkä siltikään ymmärtänyt että häpeä, siis lue loukattu izerakkaus, epäonnistunut narsismi, voi painaa ihmisen tällaiseen tilaan.
ellauri107.html on line 548: Phillu on moraalisen kysymyxen äärellä kuten Lordi Jim, Ivan Karamazov ja Kate Croy. Jimin ja Iivanan jo tiedänkin (kusipäitä), entäs tää Kate Crow? No se on Henry Jamexen (kusipää) antisankaritar kirjasta Pulunsiipi.
ellauri266.html on line 452:
ellauri348.html on line 440: Kun Doorsin esiintymislavat vaihtuivat suurempiin yhtyeen suosion kasvaessa, Morrison alkoi tehdä lavaesiintymisistään rockteatteria. Hän kertoi, että ”oli välttämätöntä liioitella miltei groteskiuteen asti.” Morrisonin lavaesiintyminen perustui paljolti muutaman toistuvan liikkeen ja eleen käyttämiseen, ja niihin liittyi toisinaan myös spontaaneja akteja ja teksti-improvisaatioita. Morrison paitsi lauloi, myös resitoi lyriikkaansa ja välillä suorastaan huusi. Hän tukeutui laulaessaan voimakkaasti mikrofoniin ja mikrofonitelineeseen, pitäen siitä yleensä kiinni kaksin käsin. Hänen liikkeensä olivat hitaita, ja välillä hän jähmettyi paikalleen tuijottamaan yleisöä tai siirtyi kokonaan lavan sivuun. Toisinaan hän saattoi improvisoida intiaanitansseja tai heittäytyä makaamaan esiintymislavalle. Hänelle oli myös tyypillistä härnätä tai solvata yleisöä. Tää trendasi Jimin ikäpolvessa, kz. esim vuotta vanhempia Peter Handkea ja Jouko Turkkaa albumissa 340.
xxx/ellauri013.html on line 1061: Tutun oloista. Jimin paholainen ex machina on Brown, ruskee kakka jonka Conrad meikkaa niin pahixex kun pystyy. Six on kiinnostavaa millanen se on. Toinen vaikka pienempi pahis on sekarotuinen dago Cornelius, jonka pahin luonnevika on että se on 'abject', eli nöyristelevä. Kyllä Konrad izekin vähän nöyristeli, muutti aina mieltä kuulijoiden mukana. Lasketteli luikuria tarvittaessa. Sille oli lukijakunta tosi tärkeä.
xxx/ellauri013.html on line 1229: Conradin kunniax on sanottava, et Jimin tyhmä sankarointi ei senkään mielestä ollut ihan järkimiehen hommia. Hullu mikä hullu, on yhteenvetona. Hullun kello ei käy muiden kanssa tahdissa. Oikeasti nää kaikki apinat on hulluja, in corpore, mutta sitä ei saa sanoa, eikä voikaan, kun ei ole sitä kelloa.
xxx/ellauri086.html on line 213: Praise be. Gosh. Jeez. Jiminy. Criminy. Gadzooks. Gramercy. Marry. Law. Gheez. Doh. Darn.
xxx/ellauri104.html on line 1353: Rauhixen paskahuusin Kalutuissa Paloissa valkea palomies Molsey pelasti mustan nosturikuski Jimin palavasta nostokurjesta helikopterilla. Molseyllä oli propagandakuvassa samanlainen sydvestimallinen päähine kuin Akulla Aku Ankka palomiehenä sarjakuvassa. Olit rohkea, kiitti Jim vielä jälkeenpäin. Kerran näinkin päin. Neekeri sai jatkaa hengittelyä.
xxx/ellauri168.html on line 493: Ohjelmoija ei kerro orjalle että jotakin on hypnoottisesti tapahtumassa ennenkuin se on jo tapahtunut ja kamat ovat pussissa. Ohjelmoija käyttää myös Taika-Jimin ja Obi 1 Kenobin hypnoottisia eleitä antaessaan käskyjä, ja käyttää sellaista jota kutsutaan "rullaavaksi ääneksi". Kun ohjelmoija muuttaa äänensä monitoniseksi, hän käyttää rullaavaa ääntä. Tähän tarkoituxeen on monitoinikone etevä.
xxx/ellauri376.html on line 80: Vuosina 1945–1946 François Truffaut näki Sascha Guitryn rainan Le Roman d'un cheateur kaksitoista kertaa Champollion-elokuvateatterissa. Sankarista, kansanmurhaajasta, asosiaalista varkaasta, tulee hänen ihanteensa, joka ilmentää moraalia, "joka koostuu yksinkertaisesti itsensä suojelemisesta muiden moraalilta". 1946 François Truffaut, joka oli yläasteen neljännellä luokalla, sai peruskoulun tutkinnon ja lopetti koulunkäynnin. Pian rettelöivä Ransu pantiin kasvatuslaitoxeen. Kasvattajat ovat tyhmiä. Siellä François Truffautilla diagnosoitiin kuppa kurkussa, joka hoidettiin välittömästi. Hänen suhteensa äitiinsä, "ei tietenkään äitipuoli, mutta ei myöskään äiti", on kauhea, kun niitä on olemassa. Äiti "syyttelee" häntä homoseksuaalisesta suhteesta Jimin kaa. Myöhemmin hänen pakonomainen rakkautensa naimisissa olevien naisten, leskien, nuorten ja prostituoitujen välillä eivät enää lohduta häntä epäonnistumisesta Liliane Litvinin kanssa, jonka johdosta Ransu nirhi auki ranteensa. Oliko Liliane juutalainen?
19