ellauri017.html on line 775: Prophetast Jesaiast Esipuhe
ellauri017.html on line 778: Joca tahto hyödytyxen cansa luke ja oikein ymmärtä tämän pyhän Prophetan Jesaian hänelle on sangen tarpellinen ensist että hän hywin otta waarin tituluxest eli tämän kirjan algust: sillä joca sen tituluxen ensist hywin ja tyynni ymmärtä, hänelle on sijtä suuri ojennus ja nijncuin selkiä walistus coco kirjaan.
ellauri017.html on line 790: Sillä puolella cuollutta merta on Moabin ja Ammonin lasten maa, sijtte edembänä on Babel eli Chaldea, ja wielä edembänä on Persia, josta Jesaia paljo puhu.
ellauri017.html on line 791: Mutta pohjan päin on Libanonin wuori, jonga tacana on Damascu ja Syria, mutta wielä edembänä itän päin on Assyria, jonga cansa Jesaian on kyllä tekemist. Ja Erdoganilla, siellä taitaa nyttemmin olla Isixen poikia ja kurdeja. Niilin hanhia. Damaskus on pommitettu maan tasalle. Sais varmaan ostaa jo viidellä sadalla kultapalalla.
ellauri017.html on line 796: Näistä maacunnista, jotca Judan ja Jerusalemin ymbärillä nijncuin sudet lammashuonen ymbärillä owat, joiden cansa Judalaiset olit usein tehnet lijton, waan huckan, Jesaia ennusta.
ellauri017.html on line 800: Sijtte jaettacon tämä kirja colmeen osaan. Ensimäises puhu Jesaia nijncuin muutkin Prophetat, ianicuijsesta cahdesta cappalesta.
ellauri017.html on line 826: Nämät owat ne colme osa, joista Jesaia puhu. Mutta ei hän näitä cappalita tuo edes oikialla järjestyxellä, waan secoitta toisen cappalen toinen toiseens, nijn että hän ensimäisest cappalest paljo toiseen ja colmandeen wetä, ja colmannest puhu jotain ennen cuin toisest.
ellauri017.html on line 834: Älkön myös jocu luulco, että Jesaiast on nijn paljo pidetty silloin hänen aicanans Judan Canssan seas, nijncuin hänestä nyt pidetän meidän Christityiden kesken, waan sangen ylöncadzottuna, nijncuin hän idze todista 58. lugusa, nimittäin että he pistit kieldäns maalle, ja cocotit händä cohden sormellans, ja pidit caicki hänen saarnans hulludena, paidzi muutamita harwoja hywiä sencaltaisia cuin Cuningas Ezechia: sillä se oli sen Cansan wanha tapa, naura ja pilcata Jumalan Prophetaita ja näyttä nijlle fäkkiä, (4. Reg. 9). nijncuin myös ainakin caikille saarnaille ja Jumalan palwelioille tapahtu. Judalaisten seas myös sanotan Jesaia wiimein tapetuxi Cuningas Manasselda, sahalla sahatuxi.
ellauri017.html on line 842: Propheta Jesaia
ellauri017.html on line 848: Judalaisten seas myös sanotan Jesaia wiimein tapetuxi Cuningas Manasselda. Sahalla sahatuxi. Sahaustemppu feilasi, avustaja katkesi. Taitako saha taistella sen cansa joca händä wetä?
ellauri017.html on line 892: Silloin puhui HERra Jesaialle ja sanoi: mene ja rijsu säcki cupeistas ja kengät jalgoistas. Ja hän teki nijn ja käwi alasti ja paljain jalgoin, colme jalgaa paljaana paljastetun häwyn cansa. Olkoon Egyptille häwyxi. Niille on osotettu cowa näky.
ellauri017.html on line 971: Esaiaan kirja ( heprea : ספר ישעיהו [ˈsɛ.fɛr jə.ʃaʕ.ˈjaː.hu] ) on ensimmäinen myöhemmistä profeetoista heprealaisessa Raamatussa ja ensimmäinen suurista profeetoista kristillisessä Vanhassa testamentissa. Se tunnistetaan yläkirjoituksesta 800 -luvulla eaa. eläneen profeetta Isaiah ben Amozin sanoiksi , mutta on todisteita siitä, että suuri osa siitä on sävelletty Babylonin vankeuden aikana ja myöhemmin. Johann Christoph Döderlein ehdotti vuonna 1775, että kirja sisälsi kahden profeetan teoksia, joita erottaa yli vuosisata, ja Bernhard Duhm sai aikaan näkemyksen, joka vallitsi suurimman osan 1900-luvulta yksimielisesti, että kirja sisältää kolme erillistä oraakkelikokoelmaa: Proto -Jesaiah ( luvut 1-39 ), joka sisältää 8. vuosisadalla eaa. profeetta Jesajan sanat; Deutero-Jesaiah ( luvut 40-55 ) , nimettömän 6. vuosisadalla eaa. kirjailijan työ, joka kirjoitti maanpaossa; ja Trito-Jesaiah ( luvut 56-66 ) , sävelletty maanpaosta palaamisen jälkeen. Jesaja 1–33 lupaa tuomion ja ennallistamisen Juudalle, Jerusalemille ja kansoille, ja luvuissa 34–66 oletetaan, että tuomio on julistettu ja ennallistaminen tapahtuu pian.Vaikka harvat tutkijat nykyään pitävät koko kirjan tai jopa suurimman osan siitä yhden henkilön ansioksi, kirjan olennainen yhtenäisyys on noussut revisionistisen tutkimuksen painopisteeksi.
ellauri017.html on line 993: Proto-Jesaiah / Ensimmäinen Jesaja (luvut 1–39): [19]
ellauri017.html on line 1008: Deutero-Jesaiah / Toinen Jesaja (luvut 40–54), jossa on kaksi suurta jakoa, 40–48 ja 49–54, joista ensimmäinen korostaa Israelia, toinen Siionia ja Jerusalemia:
ellauri017.html on line 1023: Trito-Jesaiah / Kolmas Jesaja (luvut 55–66):
ellauri017.html on line 1034: Al-Ma'munin, seitsemännen Abbasidi-kalifin, Ali al-Ridhan, Muhammedin lapsenlapsenpojan ja aikakautensa merkittävän tutkijan, Ali al-Ridhan, Ali al-Ridhan, kuulusteltiin Tooran kautta todistaakseen, että sekä Jeesus että Muhammed olivat profeettoja. Useiden todisteidensa joukossa al-Ridha viittaa Jesajan kirjaan, jossa todetaan, että "Sha'ya (Jesaiah), profeetta, sanoi Toorassa siitä, mitä sinä ja kumppanisi sanotte 'Olen nähnyt kaksi ratsastajaa, joille (Hän) valaisi maan. Yksi heistä oli aasin selässä ja toinen kamelin selässä. Kuka on aasin ratsastaja ja kuka kamelin ratsastaja?" Exilarch ei voinut vastata varmuudella. Al-Ridha jatkaa toteamalla, että "Aasin ratsastaja on 'Isa (Jeesus); ja kamelin ratsastaja on Muhammed, Allah siunatkoon häntä ja hänen perhettään. Kiellätkö sen että tämä (lausunto) on Toorassa?" Rabbi vastaa: "Ei, en kiellä sitä, mutten myönnäkään."
ellauri043.html on line 299: 1. SIlloin lähetti Merodach BalAdan/ BalAdanin poica/ Babelin Cuningas kirjoituxen/ ja lahjoja Jehiskialle: sillä hän oli cuullut hänen sairastanen/ ja tullen terwexi jällens. 2. Nijn Jehiskia riemuidzi/ ja näytti heille rijstahuonen/ hopian ja cullan/ yrtit/ callit woitet ja caicki hänen caluhuonens/ ja caiken tawaran cuin hänellä oli: ei ollut mitän/ jota ei Jehiskia heille näyttänyt hänen huonesans ja hänen tacanans. 3. SIlloin tuli Propheta Jesaia Cuningas Jehiskian tygö/ ja sanoi hänelle: mitä nämät miehet sanowat/ ja custa he sinun tygös tulewat? Jehiskia sanoi: he tulewat cauca minun tygöni/ nimittäin/ Babelist.
ellauri043.html on line 300: Babelist. 4. Mutta hän sanoi: mitäst he owat nähnet sinun huonesas? Jehiskia sanoi: caicki mitä minun huonesani on/ owat he nähnet/ ja ei ole mitän minun tawaroisani/ jota ei he ole nähnet. 5. Ja Jesaia sanoi Jehiskialle: cuule HERran Zebaothin sana. 6. Cadzo/ se aica tule/ että caicki mitä sinun huonesas on/ ja mitä sinun Isäs coonnet owat tähän päiwän asti/ pitä wietämän pois Babelijn/ nijn ettei mitän pidä jäämän/ sano HERra.
ellauri043.html on line 301: 7. Heidän pitä myös päälisexi ottaman sinun lapses jotca sinusta tulewat/ ja sinulle synnytetän/ ja heidän pitä oleman Camaripalwelioina Babelin Cuningan Howisa. 8. Ja Jehiskia sanoi Jesaialle: HERran sana on hywä sen cuins puhut. Ja sanoi: olcon cuitengin rauha ja uscollisus minun päiwinäni.
ellauri147.html on line 538: Tästä kaikesta on jo paasattu Propheta Jesaian esipuheessa. Nää on hyvinkin arkoja asioita koukkunokille. Sanhedrin hylkäsi Jeesus Nasaretilaisen hakemuxen Messiaaxi, koska se ei ollut sotaherra eikä luvannut toteuttaa ennustuxia, joiden mukaan Messias alistaa miekalla kaikki muut kansat juutalaisten alamaisixi vielä haudan tällä puolella. Nu onnistuuhan se Googlen ja bitcoinienkin avulla, vaikka hitaammin.
ellauri412.html on line 76: Deutero-Jesaiah 52: mitä juutalaiset siitä tuumivat?
ellauri412.html on line 78: "Kärsivän palvelijan laulut" -nimisessä runosarjassa Deutero-Jesaiah esittää suurimman panoksensa Israelin uskonnollisiin ihanteisiin. Hän tuo esiin tarkoituksen ja mahdollisuuden, joka piilee verrattain viattomien ihmisten ansaitsemattoman kärsimyksen takana. Habakukia vaivanneesta ongelmasta – miksi vanhurskaat kärsivät ja jumalattomat menestyvät (l. teodikea) – oli tullut yksi Babylonin pakkosiirtolaisten tärkeimmistä ongelmista. Myönnettäköön, että pakkosiirtolaiset tekivät monia virheitä, mutta he eivät olleet yhtä epäoikeudenmukaisia tai pahoja kuin kansakunnat, joille heidät vangittiin. Jos kärsimys on tulkittava syntien rangaistukseksi, se tulisi jakaa eri perustein kuin mitä maanpakolaiset kokivat ja havaitsivat. Deutero-Jesaiah ei kiellä, että joskus kärsimys voi olla oikeudenmukainen rangaistus synneistä, mutta hän korostaa, ettei kaikkea kärsimystä pidä tulkita tällä tavalla. Ottaen huomioon israelilaisten vankeuden hän pystyy näkemään heidän vankeudessaan jotain muutakin kuin rangaistusta heidän tekemistään virheistä. Hän näkee vankeuden mahdollisuutena tehdä jotain anteliasta ja jaloa niiden hyväksi, jotka pitivät heitä orjuudessa. Sen sijaan, että israelilaiset kärsivät omien syntiensä vuoksi, hän näkee kokemuksessa mahdollisuuden vapaaehtoiseen kärsimykseen toisten syntien takia. Sellainen kärsimys voisi olla keino voittaa israelilaisten viholliset uuteen elämäntapaan, joka olisi sopusoinnussa oikeudenmukaisuuden ja vanhurskauden periaatteiden kanssa.
ellauri412.html on line 80: Deutero-Jesaian ajatukset vapaaehtoisesta kärsimyksestä olivat todellakin uusia tapoja, joilla vangit saattoivat löytää ainakin osittaisen selityksen – jumalallisen tarkoituksen ymmärtämisen – kokemilleen vaikeuksille. Profeetta näkee israelilaisen kansan Jahven palvelijoina ja hänen valittuna kansanaan, mutta valittuna kärsimykseen, jotta todellinen uskonto voitaisiin tuoda niille, joita ei voi saavuttaa millään muulla tavalla. Se, mitä ei voitu saavuttaa väkisin tai väittelyn avulla, voidaan saavuttaa rakkauden voimalla, joka ilmenee viattomien vapaaehtoisena kärsimyksenä syyllisten vuoksi. Puhuessaan Jehovan puolesta Deutero-Jesaias sanoo Israelin ja Juudan kansalle: "On liian pientä, että te olette minun palvelijani palauttaa Jaakobin heimot ja palauttaa ne Israelin heimot, jotka olen säilyttänyt. Minä teen myös teidät perävaloksi pakanoille, jotta voisitte tuoda pelastukseni maan ääriin."
ellauri412.html on line 84: Deutero-Jesaian historian tulkinta tunnustaa, että tapahtumien kulku on jotain enemmän kuin kaoottinen sekvenssi ilman merkitystä tai järjestystä. Jumalallinen elementti, samoin kuin inhimillinen elementti, on olemassa historiassa; tarkoitus saavutetaan historiallisen prosessin kautta, mitä Deutero-Jesaiah tarkoittaa julistaessaan, että Jahve tietää lopun alusta asti. Deutero-Jesajan ennusteet eivät toki tarkoita, että kaikki tapahtumat tiedetään etukäteen, eivätkä ne tarkoita, että ihmiset eivät voi muuttaa tapahtumien kulkua valinnoillaan. Vaikka siltä voisi ehkä vaikuttaa äkkinäisestä. Loo, loo!
ellauri412.html on line 86: Deutero-Jesajan suurin saavutus on hänen sijaiskärsimyksen idean kehittäminen. Vaikka hän puhui ensisijaisesti oman kansansa kärsimyksistä, emme saa ajatella, että hän yritti antaa historiallisen selostuksen tavasta, jolla vain he reagoivat onnettomuuksiinsa. Pikemminkin hän esitti ihanteen, jonka noudattaminen antaisi uutta valoa kysymykseen ansaitsemattomasta kärsimyksestä. Ihmiset ymmärtäisivät, että tilanne, johon heidät asetettiin, tarjosi heille mahdollisuuden näyttää vieraille kansoille uskontonsa todellista henkeä. Kuten muutkin profeetat ennen häntä, Deutero-Jesaias ei koskaan epäillyt, etteikö jumalallinen tarkoitus lopulta saavutettaisiin, mutta menetelmä, jolla se saavutettaisiin, oli jotain aivan erilaista kuin aiemmin ajateltiin. Eli muuta kuin tämä hammurabimainen verikostoidea. Sijaiskärsimys eli syntipukkiajatus oli ajatus, jolla oli suuri merkitys, ja vaikka se näytti olleen liian ylevä ihanne ihmisten enemmistölle joko ymmärtää tai seurata, jotkut ihmiset uskoivat sen totuuteen. Seuraavien vuosisatojen aikana monet tilaisuudet olivat esimerkki tästä ihanteesta. Kristityt ovat jo pitkään ymmärtäneet, että Jeesuksen Nasaretilaisen elämä ja kuolema ovat parhaita esimerkkejä siitä, mitä Deutero-Jesaias julisti nykyaikaisille pakkosiirtolaisilleen Babylonissa. Eise silti ollut mikään ennuste, juutalaiset vänkäävät. Markku, Paavo ja kaverit vaan jälkikäteen vääntelivät Jeshuan tarinaa Jes. 52 kerrotun muotin mukaisexi. Se oli salaliittoteoria!
25