ellauri031.html on line 632: Vuoden 1947 heinäkuussa suomalaisten Joosua pääsi perille. (Mooseshan ei päässytkään, kuten muistamme.) Pyöriskeltyään aikansa Jerusalemissa se lähti Galileaan Jeesuxen perään, ja asettui Genesaretin järven pohjoispuolelle Safedin kaupunkiin. Safedissa on kaunista (ks. kuva), mut tää on oikeestaan asian vierestä, ei se siellä kauan vanhentunut.
ellauri032.html on line 450: Jerusalemissa kallo halkeaa
ellauri098.html on line 226: 18. VOITTO: Pahis ottaa lukua, hero tuulettaa - häviää tappelun, jää kakkosexi, saa herolta selkäänpuukotuxen, karkoitetaan taas, tms. No tää on selkeesti se Jeesuxen ja paholaisen kakkoserä, joka aiheutti Jerusalemissa odottamattoman auringonpimennyxen ja vulkaanista toimintaa. Ristikakkosen voitto padasta, hertasta ja ruudusta.
ellauri146.html on line 878: Kirjan pääpaino on siinä, että Jumala on etätyössä mutta suunnittelee elävänsä uudelleen kansansa kanssa Jerusalemissa. Hän tulee pelastamaan heidät heidän vihollisiltaan ja puhdistamaan heidät pahasta. Luvut 7–8 käsittelevät sitä elämän laatua, jonka Jumala haluaisi antaa omalle kansalleen, ja nämä sanat sisältävät monia rohkaisevia lupauksia kansalle. Kirjan jakeet auttoivat evankeliumeiden kirjoittajia ymmärtämään Jeesuksen kärsimyksiä, kuolemaa ja ylösnousemusta. Siksi he lainasivat kirjaa kirjoittaessaan Jeesuksen viimeisistä päivistä.
ellauri184.html on line 114: Jeshuan velipuolten nimet oli James ja John. Ei kovin omaperäistä. Eikös sillä ollut siskojakin? No vähät niistä. Jeshua ei välittänyt veljistäänkään yhtä paljon kuin piscuisista joiden päät oli lyöty ciwiin Jerusalemissa. Ihan turhaan Nuchem niitä koko ajan hehkuttaa. Mixi J-la koko ajan puhuu izestään isolla alkukirjaimella? Minä Minä. Kova izetehostaja.
ellauri204.html on line 739: Herman Raivio. Yliopisto-lehti. Talous. Jaa tämä uutinen. Uutiskirje. Hannah Arendt Eichmann Jerusalemissa. Raportti pahuuden arkipäiväisyydestä. Herman taitaa olla aika vanha. Iso osa sen julkaisuista on kaverien nekrologeja.
ellauri216.html on line 757: Feofan viipyi Jerusalemissa kuusi vuotta. Hän vieraili vanhoissa luostareissa ja tutki pyhien isien teoksia vanhoista käsikirjoituksista. Samalla hän solmi läheisiä suhteita Athosvuoren vanhuksiin, jotka vaikuttivat syvästi hänen hengelliseen elämäänsä. Jerusalemissa hän oppi perusteellisesti kreikan ja ranskan ja perehtyi myös hepreaan ja arabiaan.
ellauri246.html on line 56: Agnon kuoli Jerusalemissa vuonna 1970. Hänen tyttärensä Emunah Yaron jatkoi hänen jälkeenjääneitten käsikirjoitustensa kokoamista ja julkaisua. Suurin osa hänen teoksistaan onkin julkaistu hänen kuolemansa jälkeen. Agnonin arkisto siirrettiin Jerusalemin Kansalliskirjastoon. Hänen talostaan tuli Jerusalemin kaupungin omistama museo, jossa pidetään kirjallisuus- ja kulttuuritilaisuuksia. Agnonista on tehty enemmän tutkielmia kuin kenestäkään muusta israelilaisesta kirjailijasta. Kuuluisimmat Agnon-asiantuntijat ovat Baruch Kurzweil, Dov Sadan ja Dan Laor.
ellauri284.html on line 357: Poliisimies Raimo Majuri sai Israilin kansalaisuuden ja muutti nimensä juutalaiseksi nimeksi Ram Laor. Majuri oli hyvää pataa Israilin salaisen poliisin MOSSAD:in kanssa ja oli paljastanut heille, että suomalaiset YK-joukot olivat keränneet sotamateriaalia Siinain-erämaan taistelutantereelta ja kuljettaneet ne Suomeen Pääesikunnan tutkittavaksi. Israil ei koskaan suostunut luovuttamaan Majuria Suomeen vaikka Suomen viranomaiset olivat esittäneet heille luovutuspyynnön Majurista. Palveli YK-joukoissa Kyproksella kapteenina kenraali Siilasvuon adjutanttina. Nykysin tuo huumediileri asuu Jerusalemissa Israilissa ja toisella nimellä, eikä hänellä ole Suomeen asiaa, kun on vielä selvittämättömiä asioita. Siellä Johny Liebkindkin piileskeli lakia. Vaan päässyt on Rami pälkähästä. Viimeisten, Ruotsista saatujen kuulumisien mukaan ajelee Hesassa vuorobussia, HKL:n.
ellauri290.html on line 319: 29. marraskuuta 1947 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi yhden äänten enemmistöllä päätöslauselman 181 (II), jossa määrätään Palestiinan jakamisesta kahdeksi itsenäiseksi valtioksi - toiseksi arabien ja toisen juutalaiseksi - jotka liittyvät toisiinsa. talousliiton toimesta. Siinä määrättiin myös kansainvälisen Jerusalemin vyöhykkeen perustamisesta, johon sisältyisi Betlehem ja Jerusalemissa ja sen ympäristössä olevat pyhät paikat, jota Yhdistyneet Kansakunnat hallinnoisi.
ellauri290.html on line 363: 15. toukokuuta 1948 Palestiinaa koskeva mandaatti päättyi virallisesti ja brittiläiset joukot ja hallinto muuttivat pois maasta. Aiemmin alkaneet satunnaiset sionistien hyökkäykset tehostettiin ja huipentuivat 250 miehen, naisen ja lapsen verilöylyyn Deir Yasinissa 9. huhtikuuta 1948, mikä johti muslimiväestön ja kristittyjen pakoon sionistijoukkojen toiminta-alueella. Menestymistensä rohkaisemana sionistit alkoivat hyökätä ja miehittivät Tiberiaksen ja Samakhin kaupungit 19. huhtikuuta; Haifa, 22. huhtikuuta; Jaffa 29. huhtikuuta; Katamonin kortteli Jerusalemissa 30. huhtikuuta; Safad 10. toukokuuta; Beisan 11. toukokuuta; ja Acre 14. toukokuuta 1948. Arabivaltiot tulivat Palestiinan muslimi- ja kristittyjen asukkaiden apuun ja saapuivat Palestiinan maaperälle ensimmäistä kertaa 15. toukokuuta 1948 jälkeen, Taistelut jatkuivat muutaman viikon, mutta ne loppuivat turvallisuusneuvoston antaman tulitaukomääräyksen seurauksena, minkä jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien sovittelija kreivi Folke Bernadotte aloitti pyrkimyksensä rauhan aikaansaamiseksi kiisteltyjen osapuolten välille. Sionistit murhasivat kuitenkin kreivi Bernadotten heti, kun he saivat tietää, että hänen rauhansuunnitelmiinsa sisältyi jakopäätöksen jälkeen hankittujen alueiden palauttaminen.
ellauri290.html on line 844: Joskus tehdään ero vanhan ja uuden Yishuvin välillä. Vanha Yishuv viittaa kaikkiin juutalaisiin, jotka asuivat Israelin maassa ennen ensimmäistä sionistista maahanmuuttoaaltoa ( aliyah ) vuonna 1882, ja heidän jälkeläisiinsä, jotka säilyttivät vanhan, ei-sionistisen elämäntavan vuoteen 1948 saakka. Vanhat yishuvien asukkaat olivat uskonnollisia. Juutalaiset, jotka asuvat pääasiassa Jerusalemissa, Safedissa, Tiberiassa ja Hebronissa. "Pienempiä yhteisöjä" oli täysarabialaisissa Jaffassa, Haifassa, Pekingissä, Acressa, Nablusissa ja Shfaramissa, ja vuoteen 1779 asti [lainaus vaaditaan] myös Gazassa (LOL). Modernia sionismia edeltävinä viimeisinä vuosisatoina suuri osa vanhoista yishuvista vietti aikaansa Tooraa opiskellessaan ja eläytyi diasporan juutalaisten lahjoittamasta hyväntekeväisyydestä (niljaiset ja kalukkaat).
ellauri294.html on line 152: Paavali selittää, että ympärileikkaus otettiin käyttöön vain väliaikaisena toimenpiteenä, joka ei ole enää tarpeen nyt, kun Abrahamin siemen, Kristus, on tullut kullista. Paavalin asenne muodostaa suuren vastakohdan Jaakobin, Jeesuksen velipojan, asemalle, jonka ryhmä Jerusalemissa noudatti Tooran noudattamista.
ellauri294.html on line 397: Kirja lienee syntynyt jossakin vaiheessa 60-luvulla, mahdollisesti jo vuonna 62, ennen Beatlesien pitkäsoittolevyjä, jolloin ei ollut vielä tietoa Paavalin marttyyrikuolemasta. Tätä ajoitusta puoltaa sekin, että kirjassa ei mainita mitään Jeesuksen veljen Jamexen teloituksesta, joka tapahtui vuonna 62 Jerusalemissa.
ellauri299.html on line 331: Rubin syntyi Cincinnatissa, Ohiossa, kotiäiti Estherin (Katzin) ja rekkakuski Robert Rubinin pojalle, josta tuli myöhemmin Teamsters -liiton virkamies. Hän opiskeli Oberlin Collegessa ja heprealaisessa yliopistossa Jerusalemissa ja valmistui myöhemmin Cincinnatin yliopistosta saaden historian tutkinnon. Rubin opiskeli Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä vuonna 1964, mutta keskeytti opinnot keskittyäkseen sosiaaliseen aktivismiin.
ellauri326.html on line 74: Presidentti Masaryk kannatti avoimesti sionismia, ts. ideologista suuntausta, jossa hänen tavoitteenaan oli juutalaisten vapaaehtoinen uudelleensijoittaminen Israelin maahan sekä juutalaisen valtion rakentaminen ja ylläpitäminen. Vuonna 1927 hän oli ensimmäinen valtionpäämies, joka vieraili silloisessa Palestiinassa, eli nykyisen Israelin alueella. Näin hän ilmaisi tukensa sionistiselle liikkeelle. Jerusalemissa hän tapasi Prahasta kotoisin olevan filosofin Hugo Bergmannin, joka on siellä kansallis- ja yliopistokirjaston johtaja. Hugo perusti Brit Shalom-liikkeen, joka tuki kaksikansallisen valtion luomista, jossa juutalaiset ja arabit eläisivät tasa-arvoisesti. Tom vieraili myös useissa kibbutseissa, mukaan lukien tunnetussa Beit Alfassa. Presidentin Palestiina-vierailun muistaa edelleen Masaryk Café silloisessa Tel Avivissa. Hugon tärkeimpiä teoksia ovat Jumala ja ihminen modernissa ajattelussa ja Usko ja järki: johdatus nykyaikaiseen juutalaiseen ajatuxeen.
ellauri331.html on line 356: Noah on entinen Rolling Stonen toimittaja ja kletzmer-muusikko joka on käynyt Hebrew Universityä Jerusalemissa. Daily Beastin petkutussivulla (cheat sheet) väitetään: Hamasin lokakuun 7. päivän hyökkäyksessä Israelissa kuolleiden amerikkalaisten määrä nousi tiistaina 33:een, Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston kokouksessa Israelin ja Gazan konfliktista. "Jokainen siviilielämä on yhtä arvokasta", Blinken sanoi. "Siviileiden suojelemisessa ei ole hierarkiaa. Siviili on siviili on siviili riippumatta hänen kansallisuudestaan, etnisestä taustastaan, iästään, sukupuolestaan ​​tai uskostaan. Eli nää 33 on peanuts verrattuna 5000 arabivainajaan." Hänen esiintymisensä YK:n eteen tulee Israelin valmistautuessa mahdolliseen maahyökkäykseen Gazaan ja Yhdysvaltain viranomaiset vaativat pidättymistä. "Palestiinalaiset siviilit eivät ole syyllisiä Hamasin verilöylyyn, mutta selänpesijöixi kyllä kelpaavat", Blinken sanoi.
ellauri341.html on line 371: 8. huhtikuuta 1933 Arlosoroff järjesti historiallisen tapahtuman King David -hotellissa Jerusalemissa Juutalaisviraston puolesta. Lounas, johon osallistuivat Weizmann ja Transjordanin merkittävät arabijohtajat, oli ensimmäinen kerta, kun juutalaiset sionistit ja keskeiset arabit kokoontuivat epäluuloisina yhteen edistämään yhteistyötä näiden kahden ryhmän välillä. Arlosoroff toivoi, että rakentamalla sopimus Transjordanin arabiheikin kanssa poliittisia suhteita pakollisen Palestiinan arabijohtajien kanssa voitaisiin parantaa. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä Arlosoroffin visioon juutalaisten ja arabien yhteistyöstä, eivätkä vaippapäiden mahdollisesta kaxoisnelistyxestä tulevaisuudessa Eretz Israelissa. Lounaan jälkeen arabiradikaalit nuhtelivat avoimesti kokoukseen osallistuneita maltillisia arabeja. Tietyt arabijohtajat pakollisessa Palestiinassa etääntyivät täysin Transjordanian arabivaltuuskunnasta. Erityinen viha kohdistui Transjordanin emiiri Abdullahiin, joka oli Transjordanin suurten alueiden hallitsija, joka oli ottanut johtavan roolin sovittelupyrkimyksissä. Juutalaisten vastustus King David -hotellikokousta kohtaan tuli myös ilmeiseksi, kun uskonnollisen sionismin suurin puolue Mizrachi vaati, että Arlosoroffin tulisi erota asemastaan Juutalaisvirastossa. Jotkut revisionistisen liikkeen radikaalit menivät vielä pidemmälle ja kyseenalaistivat Arlosoroffin oikeuden olla ylipäänsä elävien kirjoissa.
ellauri341.html on line 467: Teloituksen jälkeen hänen ruumiinsa tuhkattiin sitä varten tehdyssä krematoriouunissa. Saman päivän aamuna 1. kesäkuuta 1962 tuhkat levitettiin Israelin laivaston alukselta Välimereen kansainväliselle merialueelle. Hannah Arendtin teos Eichmann Jerusalemissa: Raportti pahuuden arkipäiväisyydestä ilmestyi 1963, ja sen alanimeke on muodostunut käsitteeksi.
ellauri349.html on line 521: Joseph Almog syntyi vuonna 1958 uskonnolliseen perheeseen Jerusalemissa, Israelissa. Hän sanoo uskovansa Jumalaan yhä, mutta ei harjoita uskontoa. Lapsuudessaan Almog asui eri puolilla maailmaa, muun muassa seitsemän vuotta Pariisissa. Israelin kolmivuotisen armeijan jälkeen hän aloitti matemaattisen logiikan opinnot Oxfordin yliopistossa.
ellauri351.html on line 454: Joe ja Roberta erosivat. Joe meni naimisiin toisen vaimonsa Shreen kanssa lokakuussa 1993 Jerusalemissa hassidilaisissa häissä. Shree on myös psykotorapeutti.Niin kauan kuin olin tuntenut Joen, olin pelannut samaa perusroolia hänen elämässään. Sen tarkoituksena oli hillitä hänen innostustaan, lievittää hänen ylilyöntejään. En onnistunut kovin hyvin. Nyt on Joe poika Singaporesta kylmänä.
ellauri368.html on line 200: Viime joulukuussa sattui tapaus, joka havahdutti ajattelemaan sitä, millainen ajatusmaailma sotilailla on. Yuval Kestelman -niminen reserviläinen surmasi Jerusalemissa kaksi Hamasin terroristia, jotka ryhtyivät ampumaan väkijoukkoon. Paikalle sattui Gazan sodasta vapaalla ollut sotilas Aviad Frija. Hän ampui Kestelmanin. Vaikka Kestelman oli heittänyt aseensa pois, istui maassa polvillaan ja huusi hepreaksi “älä ammu, olen israelilainen”. Ei auttanut, Frija ampui hänet kuoliaaksi.
ellauri372.html on line 288: Herodeksen Jerusalemin piiritys on saattanut inspiroida Salomon 17. psalmia, joka on varhaisin teksti, joka ilmaisee Daavidin messiaan odotuksen. Psalmin ensimmäinen osa tuomitsee laittomat juutalaiset syntiset, jotka olivat kaapanneet valtaistuimen Daavidin liiton, Jumalan lupauksen perustaa Daavidin dynastian Israelin ikuisiksi hallitsijoiksi, vastaisesti. Sitten vieras hallitsija kaataa nämä syntiset ja heidän sukunsa sammuu. Stipendiaatit ovat sittemmin tunnistaneet syntiset Hasmonean dynastiaxi, ja ulkomaalainen hallitsija on perinteisesti tunnistettu Pompeius Suureksi. Vaihtoehtoinen tulkinta, kun todetaan, että Pompeius ei itse asiassa tappanut viimeistä Hasmonealaista, vaan pikemminkin palautti heidän hallintonsa, viittaa siihen, että Psalmin 17 tapahtumat kuvaavat Herodesta, hänen valloitustaan ​​Jerusalemissa ja sitä seuraavaa Hasmonean linjan hävittämistä. Herodes käy ulkomaalaisesta koska hän on puolikuivuri.
ellauri372.html on line 311: James C. VanderKam kirjoittaa: " Salomon psalmien päivämäärää ei voida määrittää tarkasti. Tärkeimmät vihjeet ovat peräisin psalmeista 2, 8 ja 17, jotka tarjoavat jotain historiallisesta ympäristöstä, jota vastaan ​​ainakin nämä kolme runoa kirjoitettiin. Puhutaan originelleista johtajista, jotka eivät olleet laillisia hallitsijoita ja joiden aikaa leimasi massiivinen korruptio ja paha. Heitä syytetään temppelin ja kultin rikkomisesta. Nämä näyttävät olevan Hasmonealaisia eli simoniittoja. Jumala nosti heitä vastaan ​​vieraan valloittajan, joka toivotettiin tervetulleeksi joidenkin toimesta Jerusalem, mutta joka silti joutui valloittamaan kaupungin väkisin. Hän meni temppeliin, mutta tapasi myöhemmin kuolemansa Egyptissä, missä hänen ruumiinsa jätettiin hautaamatta rannalle (ks. 2:26-27). Kuvaus sopii Pompeuksen toimintaan noin klo 1/2 Jerusalemissa ja tapaan, jolla hän sai loppunsa vuonna 48 eaa. Psalmi 2 (jossa 8 ja 17) olisi silloin kirjoitettu tämän tapahtuman jälkeen; ehkä muutkin runot olivat niin, mutta se ei ole varmaa. Koska siitä ei puhuta mitään temppelin tuhoutumisesta, on todennäköistä, että Salomon psalmit kirjoitettiin ennen vuotta 70 jKr. On väitetty, että Barukin kirjoittaja lainasi nykyisestä teoksesta, koska Psalmit Salomon 11:2-5 ja Baruk 5:5-8 ovat läheisesti rinnakkaisia, mutta Salomon psalmien versio on yhtenäisempi ja tiiviimpi. Lisäksi jotkut tutkijat ajattelevat, että Baruk 5:5-8 on lisäys tähän kirjaan. Lainaamisen suunta on kuitenkin tuskin ilmeinen, ja on yhtä todennäköistä, että molemmat perustuvat yhteiseen runoperinteeseen." ( An Introduction to Early Judaism , s. 129)
ellauri372.html on line 349: Hasmonean kuningatar Alexandra Salomen kuolema syöksyi Juudean sisällissotaan hänen kahden poikansa Hyrcanuksen ja Aristobuluksen välillä. Sen jälkeen kun Aristobulus oli syrjäyttänyt vanhemman veljensä sekä valtaistuimelta että ylipappeudelta Jerusalemissa, Idumean Antipater neuvoi Hyrkanusta hakemaan Nabatean kuninkaan Aretas III:n apuun. Vastineeksi lupauksestaan ​​alueellisista myönnytyksistä Aretas antoi Hyrcanukselle 50 000 sotilasta, ja heidän yhteiset joukkonsa piirittivät Aristobuluksen Jerusalemissa.
xxx/ellauri116.html on line 231: Jos vuonna 1983 tammikuisena iltana ei olisi satanut rajusti Jerusalemissa, Arnon Hubara ei olisi ehkä jäänyt suomalaisen Ullan luokse yöksi. Ehkä Vantaalla ei olisi Hubaran perhettä, jossa kolme tytärtä Shirley, Sarah ja Eden ovat saaneet kahden kulttuurin rikkauden. Juutalaisuus elää perheessä tiettyinä perinteinä ja heprean kielen taitona. Suomalaisuus on kuitenkin niin vahvaa, että Arnon on täydellinen Lapin-hullu, joka viettää mieluiten lomat vaeltamalla pohjoisessa. Samaan aikaan Ulla saattaa matkustaa lapsien kanssa pariksi kuukaudeksi Israeliin omien ystäviensä luo.

xxx/ellauri139.html on line 104: Minä, Saarnaaja, olin Israelin kuninkaana Jerusalemissa.
xxx/ellauri287.html on line 440: Sale eli Paul ei ollut köyhä teltantekijä (vaikka sillä epäilemättä komeasti telttasi poikamaisen Teklan seurassa) vaan Tarsoxen juutalaista hienostoa. Osasi arameaa, puhui kreikkaa ja kenties latinaakin vähän. Kansalaisetuisuuxiin kuului ettei ristiinnaulittu eikä ruoskittu. (Haha kylläpäs, Tekla-jupakassa. Ehkä Pavella ei sattunut olemaan jänixenpassi taskussa). Pauli kävi poikasena Jerusalemissa Gamalielin koulua ja saattoi törmätä Jee-suxeenkin karzalla, mutta tuskinpa.
xxx/ellauri287.html on line 562: John D. Whiting (1882-1951) oli American Colonyn, amerikkalaisten, ruotsalaisten ja muiden Jerusalemissa sijaitsevan kristillisen yhteisön, merkittävä jäsen. Syntynyt vuonna 1882, vuosi sen jälkeen, kun hänen vanhempansa John C. ja Mary Whiting muuttivat Jerusalemiin muiden siirtokunnan jäsenten kanssa, Whiting eli suurimman osan elämästään kaupungissa. Vuonna 1909 hän meni naimisiin Grace Spaffordin (1881-1964) kanssa, joka oli siirtokunnan perustajien Horation ja Anna Spaffordin tytär. Whitings kasvatti kolme lasta; pojat Spafford, David ja Edmund Wilson. Tytär Grace kuoli lapsena vuonna 1915.
xxx/ellauri287.html on line 564: John Whiting vietti monipuolista ja monipuolista työelämää Jerusalemissa. Hän työskenteli American Colony Photo Department -osastolla valokuvaajana ja auttoi myös yrityksen johtamisessa. Hän oli lankonsa Frederick Vesterin kanssa kumppani ja johtaja Vester & Co.-American Colony Storessa lähellä Jaffa Gatea. Siellä myytiin American Colony Photo Department -tulosteita, lyhtydioja ja postikorttikuvia muiden tavaroiden ohella. Hän oli mukana perustamassa lyhytaikaista New Yorkin haaraa American Colony Storessa, joka epäonnistui taloudellisen taantuman vuoksi. Whiting puhui sujuvasti arabiaa. Hän keräsi antiikkiesineitä, kuten keramiikkaa ja hahmoja, joita myytiin kaupassa, sekä palestiinalaisia ​​käsitöitä ja muita esineitä. Vuodesta 1908 vuoteen 1915 Whiting oli Yhdysvaltain apulaiskonsuli Jerusalemissa, on erikoistunut kauppaan ja maatalouteen. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimitti apua haavoittuneille sotilaille vapaaehtoisena Turkin Punaisen Puolikuun ja American Colony Nurses -järjestön kanssa. Vuonna 1918 hän aloitti palveluksen Britannian armeijan tiedusteluupseerina. Whitingillä oli laaja tietämys Lähi-idän maisemista ja historiallisista kohteista. Hän opasti usein vierailijoita Palestiinan, Syyrian, Jordanian ja Libanonin matkoilla. Hän kirjoitti lukuisia artikkeleita. National Geographic Magazine on lähes tyyten kuvitettu American Colony Photo Departmentin ja sen seuraajan Matson Photo Servicen tuottamilla valokuvilla. (Katso Valittu bibliografia ).
xxx/ellauri292.html on line 248: Matkalla Kairoon alus kohtasi myrskyn ja haaksirikkoutui Rodoksella. Kun kaikki omaisuutensa oli poissa, puolue lainasi turkkilaisia ​​vaatteita. Stanhope kieltäytyi käyttämästä hunnua ja valitsi turkkilaisen miehen puvun : viitta, turbaani ja tossut. Kun brittiläinen fregatti vei heidät Kairoon, hän käytti edelleen englantilaiselle naiselle äärimmäisen epätavallisia vaatteita: hän osti purppuraisen samettiviitan, kirjailtuja housuja, liivin, takin, satulan ja sapelin. Tässä asussa hän meni paavin istuimelle pashalle. Kairosta hän jatkoi matkojaan Lähi -itään. Kahden vuoden aikana hän vieraili Gibraltarilla, Maltalla ja Joonianmeren saarilla, Peloponnesos, Ateena, Konstantinopoli, Rodos, Egypti, Palestiina, Libanon ja Syyria. Hän kieltäytyi käyttämästä hunnua edes Damaskoksessa. Jerusalemissa Pyhän haudan kirkko puhdistettiin vierailijoista ja avattiin uudelleen hänen kunniakseen.
xxx/ellauri292.html on line 322: Hän oli Tokhatin pojan Sallumin (tunnetaan myös nimellä Tikva) vaimo, Harhasin ( kutsutaan myös Hasrahiksi) pojan, vaatekaapin pitäjän. Hän asui Jerusalemissa toisessa kaupunginosassa tai toisessa neljänneksessä, who cares. Raamatun King James Version kutsuu tätä neljännestä "kollegioksi" ja New International Version kutsuu sitä "uudeksi neljännekseksi". Joojoo, EVVK!
xxx/ellauri292.html on line 330: Pappi Hilkia, Ahikam, Akbor, Safan ja Asaiah menivät puhumaan profeetta Huldalle, joka oli Sallumin, Tikvan pojan, Harhasin pojan, vaatekaapin pitäjän, vaimo. Hän asui Jerusalemissa, New Quarterissa. (Huoh.)
xxx/ellauri293.html on line 65: Antiokia oli antiikin 3. suurin kaupunki Rooman ja Alexandrian jälkeen mutta n:o 1 tälläsessä rivossa leikinlaskussa ja raaoissa kokkapuheissa. Käytössä oli kaikenlaista teknologiaa. Viihdettä kuin Los Angelesissa. Paavo viihtyi Antiokiassa ainakin vuoden päivät mutta se kuitataan 10 sanalla. Jerusalemissa oikeat apostolit ei oikein lämmenneet tähän luopioon ja lähettivät sen 10 vuodexi takaisin Tarsoxeen. Barnabas kävi sen hakemassa remmiin myöhemmin.
xxx/ellauri293.html on line 661: Apollonius oli luultavasti yksi Tituxen juutalaisvastaisten voimien johtavista neuvonantajista Jerusalemissa vuonna 70 jKr.
xxx/ellauri295.html on line 75:
Pidätys Jerusalemissa

xxx/ellauri295.html on line 98: Paavali matkusteli paljon hiililaivoissa. Se näytti pää ajeltuna ebyktiläiseltä hiililaivan kapteenilta. Jerusalemissa osapuilleen helluntaina jutkut yllättivät sen temppelin sisäpihalta pakanoiden seurassa. Siitä syntyi mellakka, jonka seurauxena Palle pidätettiin taas. Ettekö tiedä kuka minä olen! Romanus sum, sanoi Polle krekumamulle nimeltä Lysias. Et sentään juutalaisten kuningas, uskalsi ostoroomalainen vinoilla.
xxx/ellauri295.html on line 125: Sitten Agrippa sanoi Paavalille: "Saat puhua puolustukseksesi." Joten Paavali elehtien kädellä aloitti puolustuksensa: Olen täysin oppinut fariseus. Uskoin ennen izekin että minun pitäisi tehdä kaikkeni vastustaakseni Jeesus Nasaretilaista pseudo Messiaxena. Todellakin, tein juuri sen Jerusalemissa. Johtavien pappien valtuuttamana lähetin monet siellä olevat uskovat vankilaan. Ja äänestin heitä vastaan, kun heidät tuomittiin kuolemaan.
xxx/ellauri295.html on line 497: Risto Aleksi Santala (18. toukokuuta 1929 Helsinki – 26. syyskuuta 2012) oli suomalainen rovasti, teologian kunniatohtori ja kirjailija. Santala opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1953. Hän työskenteli aluksi nuorisopastorina Helsingissä ja merimiespappina Haifassa ja toimi sitten pastorina ja opettajana Suomen Lähetysseuran ylläpitämässä hepreankielisessä Shalhevetjah-työkeskuksessa ja koulussa Jerusalemissa 1957–1968. Santala oli sen jälkeen Helsingin Raamattukoulun rehtorina 1968–1975, teki kirjallisia töitä Israelissa 1976–1986 ja toimi viimeksi 1988–1992 Joutjärven seurakunnan kirkkoherrana Lahdessa.
xxx/ellauri303.html on line 504: Klassinen rabbiininen teos, Avoth de-Rabbi Natan , sanoo: "Kerran, kun Rabban Yochanan ben Zakkai käveli Jerusalemissa rabbi Yehosuan kanssa, he saapuivat sinne, missä Jerusalemin temppeli nyt seisoo raunioina. "Voi meitä", huusi Rabbi Yehosua, "sillä tämä talo, jossa Israelin syntejä sovitettiin, on nyt raunioina!" Rabban Yochanan vastasi: "Meillä on toinen, yhtä tärkeä sovituksen lähde, gemiluth ḥasadim (rakastava ystävällisyys), kuten sanotaan: "Minä tahdon rakastavaa hyvyyttä enkä uhria" (Hoosea 6:6). Myös Babylonian Talmud opettaa, että "Rabbi Yochanan ja rabbi Eleazar selittävät molemmat, että niin kauan kuin temppeli seisoi, alttari sovitti Israelin, mutta nyt pöytä sovittaa [kun köyhät kutsutaan vieraiksi]" (Talmud, traktaatti Berachoth 55a). Samoin kunnioituksen päivien (korkeiden pyhien päivien eli Rosh HaShanah ja Jom Kippur) liturgia sanoo, että rukous, parannus ja tsedakah (izetyydytys? eipäs kuin charity) xsovittavat synnin.
xxx/ellauri354.html on line 496: "Kolmas temppeli" ( heprea: בֵּית הַמִּקְדָּשׁ הַשְּׁלִישִׁי  ‎, Bēṯ hamMīqdāš's'Ts'n käännös. hypoteettinen uudelleen rakennettu temppeli Jerusalemissa. Se seuraisi Salomon temppeliä ja toista temppeliä, joista ensimmäinen tuhoutui Babylonian Jerusalemin piirityksen aikana v.  587 eaa. ja jälkimmäinen tuhoutui roomalaisten Jerusalemin piirityksen aikana vuonna 70 jKr. Vaikka se on edelleen rakentamaton, kolmannen temppelin käsitys ja halu siihen ovat pyhiä juutalaisuudessa ja erityisesti ortodoksisessa juutalaisuudessa. Sitä pidetään juutalaisten pyhimpänä palvontapaikkana. Heprealainen Raamattu väittää, että juutalaiset profeetat vaativat sen rakentamisen toteutumista ennen messiaanista aikaa tai rinnakkain sen kanssa. Kolmannen temppelin rakentaminen on myös tärkeässä roolissa joissakin kristillisen eskatologian tulkinnassa.
xxx/ellauri354.html on line 508: Julianus aikoi rakentaa uudelleen ylellisen temppelin Jerusalemissa ylen suurella kustannuksella ja antoi tämän tehtävän Antiokian Alypiukselle. Alypius ryhtyi tarmokkaasti työhön, ja maakunnan kuvernööri tuki häntä; kun pelottavat tulipallot, jotka puhkesivat lähelle perustuksia, jatkoivat hyökkäyksiään, kunnes työmiehet eivät toistuvien paahtamisen jälkeen pystyneet enää lähestymään: ja hän luopui yrityksestä.
xxx/ellauri354.html on line 573: Sekä Jeesuksen että Paavalin opetuksessa Wrightin mukaan Jumalan huoneen Jerusalemissa oli tarkoitus olla "rukouspaikka kaikille kansoille" (Jesaja 56:7; Markus 11:17); mutta nyt Jumala saavuttaisi tämän uuden temppelin kautta, joka oli Jeesus itse ja hänen kansansa.
xxx/ellauri354.html on line 581: Lisäksi Jeesus itse sanoi vastauksena samarialaiselle, joka kysyi, onko oikein rukoilla Garisimin vuorella vai Siionin vuorella, että "tulee aika, jolloin ette palvo Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa... Mutta hengessä ja totuudessa". Hän sanoi Herodiaan temppelistä: "Ei kiveä jätetä toisen päälle; jokainen heistä heitetään alas" – Joh. 4:21, Luukas 21:6.
44