ellauri077.html on line 790: Eli oli tullut pimeä kun oli naulanneet lautaan Jepen loput jutkut; ja noin puolilta päivin Jeppe huusi suureen ääneen: mun jumala, mix jätit mut? Ja kallistaen pään päästi ulos hengen. Huutaen kovaan ääneen Jeppe sanoi:
ellauri077.html on line 795: Paraskeue perjantai on valmistuspäivä eli kuudes juhlapäivä kärsimysviikolla, dagoxi Sexta Feira. Venäjäxi perjantai on pjatnitsa eli viides päivä, koska venäläisten viikko alkaa maanantaista ponedjelnikistä. Länsipeikoilla viikko alkaa sunnuntaista juutalaiseen malliin ja päättyy sapattiin. Meillä aasanuskoisilla se on Freijan päivä. Kirstityt vaihto sunnuntain juhlapäiväxi nimenomaan eze ei osuis juutalaiseen sapattiin. Jeppe ois muuten sammutettu pyhänä ja noussut ylös nolosti arkipäivänä kuin joku duunari.
ellauri093.html on line 635: Dick oli pieni ja paxu ja sillä oli "tavallinen" naama. Ei hän ole mikään liturgi, ajattelin - näyttämättä pettymystäni. Hänen noustuansa saarnatuoliin ensi vaikutelma oli sama kuin korinttolaisilla Paavalin könytessä saippualaatikolle: hänen kirjeensä ovat mahtavat, mutta hänen ruumiillinen esiintymisensä on heikkoa ja hänen puheensa mitätöntä. Puhe oli hljaista, vähän kangertelevaa, sisällys hyvin simppeliä. Paavali vastasi korinttolaisten kritiikkiin: Puheeni ja saarnani ei ole kiehtovia viisauden sanoja, vaan hengen haban pullistelua. Dick käytti yhtä lapsellisia vertauxia kuin Jeppe ize. Dickin kirja "Jumalan virta päällä" on ehkä monelle tuttu suomennoxestani. Eikö? Sitä on vielä saatavissa minulta tai Dickiltä.
ellauri111.html on line 860: - Hei hetkinen huutaa Jeppe väliin toi oli mun idea! Nyt on kyllä rikottu 7. käskyä!
ellauri111.html on line 862: - Eipäskun apus mä, inttää jesuitta, toisinkuin sä Jeppe mä jätin ylevät ja käännyin juuren ja heinäsirkan jyrsijöiden puoleen heidän onneansa edistämään.
ellauri151.html on line 715: Katolisille tyypillistä on paavi, Marian palvonta, pyhimyxet, kaikki toi sälä mitä vastaan protestantit protestoi. Porvarillisen kaupankäynnin kannalta tärkein innovaatio oli omatunto, eli päätä ize. Kumpis tätä saarnas paremmin Jeppe vaiko sen izekorotettu luutnantti?
ellauri151.html on line 759: Vai olisko se sittenkin ihan vastoin päin? Sillä vähän päästä past. siteeraa Peeevelin 14. lukua jossa sanotaan et on ihan okei syödä porsasta tai olla vegaani, sama se tykkääkö imuttaa nakkia vai nuolla sämpylää, kyllä Jeppe tarjoaa sinapit ja kezupit, ja tiskaakin vielä astiat jälkeenpäin. Past. miälestä kaikki on ookoo mikä ei aiheuta harmia lähimmäiselle ml. kaikista lähimmäisimmän eli izensä. Taivaan papasta ei mitään puhetta. Täähän oli 1 ero Patun ja Jessen puheissa: Patun mielestä kultainen sääntö riittää yxinkin, Jesse terotti et isän miälipidettä on sentään kuunneltava ihan ensimmäisenä. Ja Jehova ei pitänyt hinaajahommista eikä edes käteenvedosta.
ellauri163.html on line 148: Hulluja lakeja. Ei kuohitun ja raajarikon pidä tuleman herran seurakuntaan. (Hetkinen, Jeppe taisi rikkoa tätä pykälää?) Eikä pidä myös äpäränä tuleman herran seurakuntan, eipä vielä kymmenenteen polveenkaan asti. Isi taisi olla 10. polven Barkmannin äpärä, eli sille oli tie selvä jo. Ammoniitit ja moabiitit ei nekään kelpaa. Entäs Taavetti, joka oli puolimooabiitti? Ehkä se pääsi puoleenväliin sisälle. Nää oli jotain vanhoja kaunoja. Niille ei saa edes päivää sanoa, vaa pahaa toivoa. Vitun pitkävihaisia nää koukkunokat.
ellauri244.html on line 418: Millenniaaleja Jeesus-covereita on tosi monia, esim. Bernard Malamudin (jumalan armo, 1982), Jose Saramagon (Jeesuxen Kristuxen evankeliumi, 1991) Naahum Mailerin (pojan evankeliumi, 1997), ja Harri Sirolan pahnanpohjimmainen (Jeesus Enkelinpoika Nasaretilainen, 2001). Missään niistä ei Jeesus sikise pyhästä hengestä, vaan asialla on ollut joku kikkelillä varustettu välimies. Eikä missään pidä Jeppe poika kaatioita jalassa, vaan kaikilla se päätyy nussimaan Maria Magdaleenaa tai jotain toista hoitoa. Tää on selvästi jäänyt kynäilijöitä vaivaamaan, niinkuin varmaan gospelien kuulijakunnan enemmistöä. Missä on E ja K, siellä pitää olla F. Kreikkalaisten jumalat oli himo bylsijöitä, siinä suhteessa on tuppikullien partapozo vastine aikamoinen pettymys. Naiset vaietkoot telttamiesten seurakunnassa, ja niiden naimisesta oli viisainta myös setämiesten enimmäxeen vaieta.
ellauri384.html on line 469: Oiskoon tosiaankin niin että ruumiittoman sielun taivaaseen vilahtamisen ajatus oli vain Johixen platonisteilta kristinuskoon lanseeraamaa gnostilaista hapatusta, josta Nikeassa palattiin juudetyyppiseen kokokehon pelastuxeen? Ilmeisesti sitten mikään pierumainen sielu ei heti kuoltua livahdakaan mihkään maailmansielun yhteyteen vaan kalmo odottelee kärsivällisesti kuopassa että Jeppe kerkiää kiireiltään takaisin kaivamaan luut ylös luutarhasta. Samahan se sille on, ollen sillä aikaa vähintään yhtä tajuton kuin potilas virzakivileikkauxen aikana, eikä tajua ajan kulua. Toisaalta eikös sille sitten ole aika 1 ja sama tuleeko se pelastaja ylipäänsä toista kertaa noutamaan. Paremminhan siltä siellä loppuaika kuluu taju kankaalla kuin jos pitää ikuisuuxiin rämpytellä yläpilvessä harppukuorossa 24/7 tai 9-9-6 perse ummella ilman tupakkataukoja, Rembranttyylin munkkikahveista puhumattakaan.
ellauri391.html on line 479: Ehtoollista koskevat erimielisyydet Lutherin ja Karlstadtin sekä Lutherin ja sveitsiläisen uskonpuhdistaja Zwinglin välillä johtivat vuonna 1529 pidettyyn uskonkeskusteluun. Keskustelun tuloksena päästiin vain osittaiseen yhteisymmärrykseen. Luther ja Zwingli resusivat viinistä ja leivästä. Onko iltapala vaan muistoateria vai onko Jeppe läsnä siinä in corpore. Zwinglistä se oli vaan metafora. Marburgin uskontokeskustelussa vuonna 1529 kaksikko onnistui sopimaan 14 viidestätoista teologisesta erimielisyydestään, mutta ehtoollisen osalta yksimielisyyteen ei päästy. Siksi Sveitsin deformisteista tuli protestanttisuuden erillinen suuntaus.
xxx/ellauri177.html on line 577: Hän mietiskeli Halvan Imitaation sanoja: "On suuri taito osata puhua Jeesuksen kanssa, ja suurta varovaisuutta tietää, kuinka pitää hänet lähelläsi." Sitten se oli ihana tuttavuus. Jeesus kumartui hänen puoleensa, puhui hänelle tuntikausia hänen tarpeistaan, onnellisuudestaan ​​ja toiveistaan. Pääsisinköhän mä ihan piispaxi, jos oikein pyllistän? Mitäs tuumaat Jeppe? Onxmussa ainesta? Aika hyvinhän mä - me hoideltiin toi Albine, vai mitä? Eikö niin?
xxx/ellauri177.html on line 585: Oliko se kirous rakastaa Albinea? Ei, jos se rakkaus menisi lihan ulkopuolelle, jos se lisäisi toivoa toisen elämän haluun. Miten se sitten oli olla rakastettu? Ilman sanaa, ilman askelta häntä kohti, antaen tämän puhtaan arkuuden hengittää sekä hyvän tuoksun, miellyttävän taivaalla. Siellä Jeesus nauroi lempeästi hyväntahtoisuudesta, lähestyi, rohkaisi tunnustamaan, niin että pappi uskalsi vähitellen kertoa hänelle yksityiskohtaisesti Albiinin kauneutta. Niinkuin Jeppe ei ize tietäisi, olihan hän ollut mukana designeeraamassa Albinea, ja föönaamassa sen upeata tukkaa.
xxx/ellauri199.html on line 502: Peukutettu Jeppe, joka mätkähti alas, The blessed Jesus, who came down,
xxx/ellauri293.html on line 329: [Tää nolo pätkä kuulostaa epäilyttävästi Lukelta. Kermapyllyisemmät GALTAN- taulukon koillispään uskovaiset hyppää tälläset kommunistimeemit kaikessa hiljaisuudessa ylize. Eihän Jeppe
xxx/ellauri388.html on line 177: Mitäpä Jeppe sanoi panohommista? Eipä paljoa: "Ettekö ole lukeneet, joka alusta ihmisen teki, mieheksi ja vaimoksi hän heidän teki? Ja sanoi: sentähden pitää ihmisen luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman: ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi: niin etteivät he ole enää kaksi, mutta yksi liha. Jonka siis Jumala yhteen sovitti, ei pidä ihmisen sitä eroittaman. Ja he sanoivat hänelle; miksi Mooses käski antaa erokirjan, ja hyljätä hänen? Sanoi hän heille: teidän sydämmenne kovuuden tähden sallei Mooses eritä teitä teidän vaimoistanne: vaan ei alusta niin ollut" (Mat. 19: 3-8). "Te kuulitte sanotuksi vanhoille: ei sinun pidä huorin tekemän, mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo vaimon päälle, himoitaksensa häntä, niin hän teki jo huorin hänen kanssansa sydämmessänsä" (5: 27, 28). "On myös sanottu: jokainen, joka emäntänsä hylkää, muutoin kuin huoruuden tähden, hän saattaa hänen huorin tekemään. ja joka nai sen hyljätyn, hän tekee huorin" (31, 32). "Hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: jos miehen asia niin on vaimon kanssa, ei sitte ole hyvä naida. Niin hän sanoi heille: No niinpä! eivät tätä sanaa kaikki käsitä, mutta ne, joille se annettu on. Sillä muutamat ovat kuohitut, jotka äitinsä kohdusta niin syntyneet ovat: ja ovat kuohitut, jotka ihmisiltä kuohitut ovat: ja ovat kuohitut, jotka taivaan valtakunnan tähden itse heitänsä kuohinneet ovat. Joka tämän taitaa käsittää, se käsittäkään (19: 10-12)." Eli parempi on kuohistautua kun naida. Ja parempi naida kuin palaa, quippaa vielä Peeveli ja lisää:
21