Charles Pierre Baudelaire naît le 9 avril 18215 au 13 rue Hautefeuille6 à Paris : ses parrain et marraine sont les parents « adoptifs » de sa mère, Pierre Perignon et Louise Coudougnan7. Celle-ci, Caroline Dufaÿs, a vingt-sept ans. Son père, Joseph-François Baudelaire, né en 1759 à La Neuville-au-Pont8, en Champagne, est alors sexagénaire. Quand il meurt en 1827, Charles n´a que cinq ans. Cet homme lettré, épris des idéaux des Lumières et amateur de peinture, peintre lui-même, laisse à Charles un héritage dont il n´aura jamais le total usufruit. Il avait épousé en premières noces, le 7 mai 1797, Jeanne Justine Rosalie Janin, avec laquelle il avait eu un fils, Claude Alphonse Baudelaire, demi-frère de Charles.
ellauri145.html on line 224: Jeanne_Duval_%28pr%C3%A9sum%C3%A9%29.jpg" height="200px" />
ellauri145.html on line 231: No 6 rue Le Regrattier: maison où Baudelaire logea sa maîtresse Jeanne Duval, dite la Vénus noire. De retour à Paris, Charles s´éprend de Jeanne Duval, une « jeune mulâtresse » avec laquelle il connaît les charmes et les amertumes de la passion. Une idylle au sujet de laquelle certains de ses contemporains, comme Nadar, se sont interrogés en s´appuyant sur les déclarations d´un amant de Jeanne Duval et de prostituées connues, qui témoignent au contraire de la chasteté surprenante de Baudelaire.
ellauri152.html on line 87: Berthe Clorine Jeanne Le Barillier (parfois orthographiée Berthe Clorinne Jeanne Le Barillier ou même Berthe Corinne Jeanne Le Barillier, sans doute par une suite d'erreurs de recopiage orthographique erroné dans les divers ouvrages où elle est citée), née à Bordeaux le 24 juillet 1858 et morte au Cannet le 24 janvier 1927, est une femme de lettres française. Takkutukkainen naisoletettu, rekkalesbon näköinen. Väsäs paljon sinisukkajuttuja, mm. Heloisesta ja Abelardista. Takuulla ei kääntänyt mitään kreikasta. Son œuvre, si elle est assez largement tombée dans l'oubli, est servie par un style sobre et une documentation toujours très solide. La part la plus consistante de son œuvre est probablement celle consacrée à l'antiquité romaine. Elle batit une maison à proximité immédiate de l'Hermitage de Jean-Jacques Rousseau, un écrivain qu'elle admirait et dont elle voulait se rapprocher. Mit vit JJ oli kuollut jo aikapäiviä?? Ja aika misogyyni kaiken kukkuraxi. Näitä vale-uudelleen
ellauri156.html on line 625: A couple hundred years ago, my wife Jeannette and I went to England and Scotland with my parents. Each night we stayed at a “bed and breakfast” as we drove through Wales. There were a number of farms, but not so many towns in which to find a place to stay for the night. We saw a “bed and breakfast” sign and traveled along the country road until we found the place -- a very quaint farm. We saw several hundred sheep in a pasture, a stone trestle, and stone barns. It looked like the perfect place, and in many ways it was. What we did not realize was that the stone trestle was a railroad trestle for a train that came by late at night, a few feet from the house where we slept. Two cows also calved that night. I have spent my share of time around farms, but I have never heard the bellow of a cow that was calving echo throughout a stone barn. I could hardly sleep a wink. Just goes to show. Never trust the Rugby guys.
ellauri162.html on line 143: Ayant épousé en 1917 Jeanne Talbert d´Arc (1893-1960), lointaine descendante d´un frère de Jeanne d´Arc, il mène à l´époque une vie matérielle difficile et instable (il est employé par une compagnie d´assurances), dans laquelle il entraîne ses six enfants et son épouse à la santé fragile.
ellauri164.html on line 300: Jeanne d’Arc [ʒan daʁk] eli ”Orléansin neitsyt” (La Pucelle d’Orléans) (6. tammikuuta 1412 Domrémy, Ranskan kuningaskunta – 30. toukokuuta 1431 Rouen, Ranskan kuningaskunta) on Ranskan kansallissankari ja katolisen kirkon pyhimys. Jeanne tuli kuuluisaksi uskonnollisista näyistään, joissa häntä kehotettiin pelastamaan Ranska. Vuonna 1429 hän johti ranskalaissotilaita Orléansin taistelussa ja osallistui kuningas Kaarle VII:n kruunaukseen Reimsissä. Myöhemmin englantilaiset tuomitsivat hänet noituudesta ja polttivat hänet roviolla.
ellauri164.html on line 302: Jeanne syntyi pienessä Domrémyn kylässä Koillis-Ranskassa. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä eikä hän saanut lapsena paljonkaan koulutusta. Hän ei lyhyen elämänsä aikana oppinut kirjoittamaan tai lukemaan, mutta osasi monia pyhimystarinoita, joita oli kuullut uskonnolliselta äidiltään. Lisäksi häneen oli juurrutettu syvä rakkaus roomalaiskatolista kirkkoa ja sen oppeja kohtaan. Maatalon tyttärenä hän kunnostautui monissa tilanhoitoon kuuluvissa tehtävissä ja kehruu- ja ompelutöissä hän oli taituri.
ellauri164.html on line 304: Maan tapahtumat vaikuttivat suuresti nuoreen tyttöön. Erityisesti Jeannen elämä mullistui 13-vuotiaana hänen alkaessaan kuulla ääniä ja nähdä ilmestyksenomaisia näkyjä. Hänen mukaansa Pyhä Katariina, Pyhä Margareta ja arkkienkeli Mikael kutsuivat häntä ja pyysivät häntä vapauttamaan Ranskan maahan tunkeutuneista englantilaisista. Äänten kehottamana hän päätti lähteä tapaamaan itse prinssi Kaarlea. Kaarle on kuvissa aika hölmön näköinen.
ellauri164.html on line 306: Jeanne vetosi puheissaan vanhaan ennustukseen, jonka mukaan Ranska tulisi tuhoutumaan ja pelastumaan neitsyen kautta. Käskynhaltija antoi Jeannelle ratsun ja miehen vaatteet, joiden turvin neizeyden säilyttäminen olisi helpompaa.
ellauri164.html on line 308: Pitkän ratsastusmatkan jälkeen Jeanne saapui Chinonin pikkukaupunkiin, jossa kruununprinssi Kaarle VII piti hoviaan. Prinssi ei halunnut näyttäytyä Jeannelle ja yritti hovimiehensä turvin hankkiutua ”neitsyestä” eroon. Kun Jeanne ei suostunut poistumaan hovista, hänet toimitettiin kirkonmiehistä ja professoreista koostuvan valtuuskunnan kuulusteltavaksi. Samalla huhut oudosta tytöstä levisivät, ja hänen puheensa saivat suuren kannatuksen. Jeannen julistus ”ei ole olemassa muuta apua kuin minun kauttani!” otettiin vakavasti, ja hänelle päätettiin antaa lyhyt sotilaallinen peruskoulutus. Eteen vie! Taaxe psstu! Kaze oikeaan pn! Ojennus! Hommio! Komppanii! Riviin järjesty! Housujen ja muiden varusteiden ohella Jeannelle annettiin vanha ruostunut miekka, jota hän kantoi tulevassa taistelussa.
ellauri164.html on line 310: Taistelu meni nappiin ja Jeanne "raahasi" Kallen Reimsiin kruunattavaxi.
ellauri164.html on line 313: Kaarle ei kuninkaaksi pääsynsä jälkeen enää halunnut tukea Jeannen hanketta Ranskan vapauttamiseksi, vaan pelasi englantilaisten ja Burgundin herttuan kanssa poliittista peliä Jeannen tietämättä asiasta. (Lähde menee ämmä jo!)
ellauri164.html on line 315: Kaarlen yllätyksellisestä puolenvaihdosta vihastuneena Jeanne hyökkäsi ilman kuninkaan lupaa keväällä 1430 Pohjois-Ranskassa englantilaisia vastaan. Compiègnen taistelussa burgundilaiset ottivat Jeannen kiinni ja vangitsivat hänet. Jeanne jäi burgundilaisten vangiksi puoleksi vuodeksi. Kuningas ei tehnyt paljonkaan Jeannen vapauttamisen hyväksi ja lopulta burgundilaiset myivät hänet englantilaisille 10 000 dukaatin summasta. Jeanne kuljetettiin miehitettyyn Rouenin kaupunkiin ja suljettiin ahtaaseen vankikoppiin.
ellauri164.html on line 317: Sotaoikeudessa Jeanne lupasi ettei enää käytä housuja. Hänet kuljetettiin takaisin Rouenin vankityrmään, jossa hänet nähtiin taas housut jalassa! Jeannen oman väittämän mukaan hän joutui rikkomaan lupauksensa kirkolle ja pukeutumaan miesten vaatteisiin, koska naisten vaatteet altistivat hänet vartijoiden seksuaaliselle väkivallalle, tai sit että vartijat ottivat siltä mekon pois ja antoivat jälkeenpäin housut tilalle. Syyllisyys palautettiin ja hänet tuomittiin yksimielisesti kuolemaan.
ellauri164.html on line 319: Jeanne d’Arc poltettiin roviolla kerettiläisenä 30. toukokuuta vuonna 1431 oikeasti tästä housujutusta ja ehkä vähän siksikin, että hän piti Jumalaa paavia korkeampana auktoriteettina. Haiskahtaa protestantismilta.
ellauri164.html on line 324:

ellauri164.html on line 334: Vaikka myös parlamentti oli vahvistanut sopimuksen, monet ranskalaiset katsoivat, että kyse oli vain Kaarle VI:n mielipuolisuuden synnyttämästä erheestä, jota ei tarvinnut noudattaa. Näin ajatteli etenkin Jeanne d’Arc, joka vuonna 1429 puoliväkisin ”raahasi” Kaarlen Reimsiin kruunattavaksi. Myös Englannin Henrik VI kruunattiin Ranskan kuninkaaksi vuonna 1431 Notre Damessa, mutta hän jäi varjokingiksi. Kaarle VII:n kaudella Ranska valloitti takaisin Pariisin ja kaikki Englannin ranskalaiset alueet Calais’ta lukuun ottamatta.
ellauri164.html on line 343: Takatukkaisen muukalaislegioonalaisen mielestä viimeinen kunnon chevaljeeri oli Jeanne d'Arc. Uskonto, isänmaa ja soldaatit! Alas jutkupankkiirit! Maalaispappitaskukirjasta löytyy kosolti ranskispatriotismia sekä aatelin ja sotilaiden hehkutusta. Muka Roland ja pojat oli synnynnäisiä chevaljeereja. Mitäs sitten kaxoisnelistivät karkuun sakemanneja viimeisissä sodissa? Viimeinen kaxilahkeinen oli takatukan mielestä Jeanne d'Arc. Bernadotten vaimohan oli Jeannen huonetta ja sukua, vaikka Jeanneen verrattuna huonokuntoinen.
ellauri184.html on line 62: His third wife, whom he married in 1962, and divorced in 1963, was the British heiress and journalist Lady Jeanne Campbell (1929–2007). She was the only daughter of Ian Campbell, 11th Duke of Argyll, a Scottish aristocrat and clan chief with a notorious private life, and a granddaughter of the press baron Lord Beaverbrook. The couple had a daughter, actress Kate Mailer.
ellauri213.html on line 434: Seuraavassa on listattuna pahoja naisia rikkomuxineen (kuvissa söpöset alleviivattu): Irma Grese (Naziwächterin), Myra Hindley (serial pedocide), Isabela of Castile (born in the year 1451 and died in 1504, Isabella the Catholic, was queen of Castile and León. She and her husband, Ferdinand II of Aragon, brought stability to the kingdoms that became the basis for the unification of Spain. Isabella and Ferdinand are known for completing the Reconquista, ordering conversion or exile of their Muslim and Jewish subjects and financing Christopher Columbus’ 1492 voyage that led to the opening of the “New World”. Isabella was granted the title Servant of God by the Catholic Church in 1974), Beverly Allitt (pedocide, Angel of Death), Queen Mary of England (catholic), Belle Gunness (norwegian-american serial killer), Mary Ann Cotton (serial killer), Ilse Koch (Lagerfrau), Katherine Knight (very bad Aussie), Elizabeth Bathory (hungarian noblewoman and serial killer), Sandra Avila Beltran (drugs), Patty Hearst (hänen isoisänsä oli lehtikeisari William Randolph Hearst. Hiän joutui kidnappauksen uhriksi, mutta pian tämän jälkeen hiän teki pankkiryöstön ja joutui vankilaan), Genene Jones (infanticide nurse), Karla Homolka (Canadian serial killer), Diane Downs (infanticide), Aileen Wuornos (serial killer), Griselda Blanco (drug lady), Lizzie Borden (kirvesmurhaaja), Bonnie Parker (bank robber), Anne Bonny (pirate), Mary Bell (pedocide), Delphine LaLaurie (serial slavekiller), Patricia Krenwinkel (Manson family member), Leslie van Houten (Manson family member), Darlie Routier (infanticide), Susan Smith (infanticide), Susan Atkins (Manson family member), Ching Shih (pirate), Anna Sorokin Delvey (con woman), Amelia Dyer (serial killer), Assata Shakur (black terrorist), Belle Gunness (serial killer), Gypsy Rose Blanchard (matricide), Pamela Smart (mariticide), Ruth Ellis (nightclub hostess, last woman hanged in UK), Phoolan Devi (bandit), Ma Barker (matriarch), Jennifer Pan (parenticide), Virginia Hill (gangster), Karla Faye Tucker (burglar, first woman injected in US), Leonarda Cianciully (serial murderer, soapmaker), Mary Read, Carill Ann Fugate (murder spree), Grace Marks (maid), Belle Starr (outlaw, friend of Lucky Luke), Zerelda Mimms (Mrs. Jesse James), Jane Toppan (serial killer), Sara Jane Moore (wannabe assassin of Gerald Ford), Martha Beck (serial killer), Doris Payne (jewel thief), Mary Brunner (Manson family member), Barbara Graham (executed by gas), Grace O'Malley (pirate), Sada Abe (jealous geisha. When they asked why she had killed Ishida, “Immediately she became excited and her eyes sparkled in a strange way: ‘I loved him so much, I wanted him all to myself. But since we were not husband and wife, as long as he lived he could be embraced by other women. I knew that if I killed him no other woman could ever touch him again, so I killed him…..’ ), Samantha Lewthwaite (white somali terrorist), Theresa Knorr (murderess), Lynette Fromme (Manson family, wannabe assassin of Gerald Ford), The Freeway Phantom (serial killer), Carol M. Bundy (serial killer), Fanny Kaplan (bolshevik revolutionary), Marguerite Alibert (Ed VII courtesan), Jean Harris (author), Linda Hazzard (physician, serial killer), Mary Jane Kelly (1st victim of Jack the Ripper), Kim Hyon-hui (North-Korean spy), Vera Renczi (serial killer), Clare Bronfman (filthy rich criminal), Kirsten Gilbert (serial killer nurse), Gerda Steinhoff (Lagerwächterin), Linda Carty (baby robber), Estella Marie Thompson (black prostitute, blowjobbed Hugh Grant), Elizabeth Becker (Lagerwächterin), Juana Barraza (asesina en serie), Olivera Circovic (baseball player, writer, jewel thief), Olga Hepnarova (mental serial killer), Sabina Eriksson (knäpp tvilling), Minnie Dean (serial killer), Madame de Brinvilliers (aristocrat parri- and fratricide), Martha Rendell (familicide, last woman hanged in Western Australia), Violet Gibson (wannabe assassin of Mussolini), Idoia López Riaño (terrorist), Styllou Christofi (murdered her daughter in law), Mary Eastley (convicted of witchcraft), Wanda Klaff (Lagerwächterin), Giulia Tofana (avvelenatrice), Tisiphone (1/3 raivottaresta), Jean Lee (murderer for money), Brigitte Mohnhaupt (RAF terrorist), Marcia (mistress of Commodus), Beate Zschäpe (far-right terrorist), Evelyn Frechette (singer, Dillingerin heila), Francoise Dior (naziaktivisti), Linda Mulhall (nirhasi äidin poikaystävän saxilla), Brigit Hogefeld (RAF terrorist), Martha Corey (Salem witchhunt victim), Marie Lafarge (arsenikkimurha), Debra Lafave (teacher, gave blow job to student), Enriqueta Marti (asasina en serie), Alse Young (witch hanging victim), Elizabeth Michael (actress, involuntary manslaughter: nasty boyfriend hit his head and died while beating her), Susannah Martin (witchcraft), Maria Mandl (Gefängnisoffizerin), Mary Frith (pickpocket and fence), Hanadi Jaradat (suicide bomber), Marie-Josephte Carrivau (mariticide), Gudrun Ensslin (RAF founder), Anna Anderson (vale-Anastasia), Ans van Dijk (jutku nazikollaboraattori), Elizabeth Holmes (bisneshuijari), Ghislaine Maxwell (Epsteinin haahka), Julianna Farrait (drugs), Yolanda Saldivar (embezzler, killer), Jodi Arias (convicted killer Jodi Ann Arias was born on July 9, 1980, in Salinas, California. In the summer of 2008, Arias made national headlines when she was charged with murdering her ex-boyfriend Travis Alexander, a 30-year-old member of the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints who was working as a motivational speaker and insurance salesman. Aargh. Justifiable homicide.) Alyssa Bustamante (kid murder), Mary Kay Letourneau (kid abuser), Mirtha Young (drugs), Catherine Nevin (mariticide), Pilar Prades (maid), Irmgard Möller (terrorist), Christine Schürrer (krimi), Reem Riyashi (suicide bomber), Amy Fisher (jealous), Wafa Idris (suicide bomber), Jeanne de Clisson (ex-noblewoman), Christine Papin (maid murderer), Sally McNeil (body builder), Mariette Bosch (murderer), Sandra Ávila Beltrán (drugs), Alice Schwarzer (journalist), Andrea Yates (litter murderer), Mimi Wong (bar hostess), Pauline Nyiramasuhuko (criminal politician), Josefa Segovia (murderer), Martha Needle (serial killer), Antonina Makarova (war criminal), Mary Surratt (criminal businessperson), Dorothea Binz (officer), Leona Helmsley (tax evasion), Angela Rayola (reality tv personality), Léa Papin (maid murderer), Ursula Erikssson (kriminell mördare), Maria Petrovna (spree killer), Aafia Siddiqui (criminal), Fatima Bernawi (palestinian militant), La Voisin (fortune teller), Deniz Seki (singer), Rasmea Odeh (Arab activist), Hildegard Lächert (nurse), Sajida al-Rishawi (suicide bomber), Hayat Boumeddiene (ISIS groupie, nähty viimexi Al Holissa), Herta Ehlert (Lagerwächterin), Elizabeth Stride (seriös mördare), Adelheid Schulz (krimi), Jenny-Wanda Barkman (Wächter), Shi Jianqiao (pardoned assassin. The assassination of Sun Chuanfang was ethically justified as an act of filial piety and turned into a political symbol of the legitimate vengeance against the Japanese invaders.), Rosemary West (serial killer), Juana Bormann (Lagerwächterin), Kathy Boudin (criminal), Kate Webster (assassin), Teresa Lewis (murderer), Hermine Braunsteiner (Lagerwächterin), Flor Contemplacion (assassina), Constance Kent (fratricide), Tamara Samsonova (serial killer), Herta Bothe (Lagerwächterin), Maria Gruber (Mörderin), Irene Leidolf (möderin), Waltraud Wagner (Mörderin), Elaine Campione (criminelle), Greta Bösel (Pflegerin), Marie Manning (Mörderin), Darya Nikolayevna Saltykova (sadist), Nora Parham (executed), Maria Barbella (assassina), Linda Wenzel (ISIS activist), Anna Marie Hahn (Mörderin), Suzane von Richthofen (parenticide), Charlotte Mulhall (murderer), Khioniya Guseva (kriminal), Daisy de Melker (serial killer nurse), Stephanija Meyer (Mörderin), Sinedu Tadesse (murderer), Ayat al-Akhras (suicide bomber), Akosita Lavulavu (minister of infrastructure and tourism), Sabrina de Sousa (criminal diplomat), Sally Basset (poisoner), Emma Zimmer (Aufseher), Mary Clement (serial killer), Irina Gaidamachuk (serial killer), Dagmar Overbye (serialmorder), Gesche Gottfried (Mörderin), Frances Knorr (serial killer), Beate Schmidt (Serienmörderin), Elizabeth Clarke (accused victim of witchcraft), Kim Sun-ja (serial killer), Olga Konstantinovana Briscorn (serial killer), Roxana Baldetti (politico), Rizana Nafeek (house maid), Margaret Scott (accused of witchcraft), Jacqueline Sauvage (meurtrier), Veronique Courjault (tueur en série), Barbara Erni (thief), Hilde Lesewitz (Schutzstaffel Wächterin), Thenmoli Rajaratnam (suicide bomber), etc. etc..
ellauri221.html on line 93: Issue d'une famille modeste (son père Louis Betenfeld, violent et alcoolique, est ouvrier brasseur et sa mère Marie Lartisant domestique), Marthe Betenfeld a un frère et une sœur aînés, Camille et Jeanne. Elle est envoyée quelques années dans une institution catholique et son destin semble tout tracé : couturière, comme sa sœur aîné. Puis elle devient à Nancy apprentie culottière, à quatorze ans. Le métier ne l'enchantant guère, elle fugue de chez ses parents. Elle est interpellée pour racolage en mai 1905 par la Police des mœurs et ramenée chez ses parents. Elle fugue à nouveau à 16 ans et se retrouve à Nancy, ville avec une importante garnison militaire, où elle tombe amoureuse d'un Italien se disant sculpteur mais qui se révèle être un proxénète. Il l'envoie sur le trottoir, puis elle devient prostituée dans les « bordels à soldats » de Nancy. Devant effectuer plus de 50 passes par jour, elle tombe rapidement malade et contracte la syphilis. Renvoyée du bordel, dénoncée par un soldat pour lui avoir transmis la syphilis et fichée par la police (où elle est inscrite comme prostituée mineure le 21 août 1905), elle est contrainte de s'enfuir à Paris. Elle rentre dans un « établissement de bains » rue Godot-de-Mauroy (maison close d'un standing supérieur à ses anciennes maisons d'abattage) où elle rencontre, un soir de septembre 1907, Henri Richer, mandataire aux Halles. Le riche industriel l'épouse le 13 avril 1915. Elle fait alors table rase de son passé et devient une respectable bourgeoise de la Belle Époque dans son hôtel particulier de l'Odéon. Elle demande à être rayée du fichier national de la prostitution, ce qui lui est refusé.
ellauri272.html on line 120: The Glass Castle by Jeannette Walls
ellauri332.html on line 658: Beauty and the Beast on vuoden 2017 amerikkalainen musikaalinen romanttinen fantasiaelokuva, jonka on ohjannut Bill Condom ja tuottanut nippu juutalaisia, käsikirjoituksesta "vastaa" Stephen Chbosky ja Evan Spiliotopoulos. Walt Disney Picturesin ja Mandeville Filmsin tuottama tämä elokuva on live-action/CGI-remake Disneyn vuoden 1991 samannimisestä animaatioelokuvasta, joka on itse sovitus Jeanne-Marie Leprince de Beaumontin vuoden 1756 sadusta. Pääosissa heiluu brittejä, Happy Rotterista tuttu laajaozainen nörtti Emma Watson ja joku Downton Abbeysta [n.s.] esiin ponnahtanut Dan Stevens. With an estimated budget of around $255 million, it is one of the most expensive films ever made. Disneyn live-action-remake-versioista elokuva on toiseksi eniten tuottanut uudelleenlämmitys tähän mennessä. Ykkösenä heiluu vielä narsistisempi Leijonakuningas. Elokuva päättyy siihen, että Belle ja ex-hirviö isännöivät juhlaa valtakunnan puolesta.
ellauri342.html on line 82: Siellä on erityisesti yksi, kunnon vanha mies, jota kutsuttiin Bonifaceksi... Voi! tämä, kuinka monta kyynelettä vuodatimme Avignonissa, kun hän kuoli! Hän oli niin kiltti, niin vieraanvarainen prinssi! Hän nauroi sinulle niin hyvin muulinsa huipulta! Ja kun kuljit hänen ohitseen, - olitpa sitten köyhä hullun ampuja tai kaupungin suuri kirkkoherra - hän antoi sinulle siunauksensa niin kohteliaasti! Todellinen Yvetot'n paavi, mutta Provence'n yvetot'n paavi, jolla on jotain hienoa naurussaan, meiramin oksa barrettessa, eikä vähiten Jeanneton... Ainoa Jeanneton, jonka hän on koskaan tuntenut, tälle hyvälle isälle, se oli hänen viinitarhansa, pieni viinitarha, jonka hän oli istuttanut itse, kolmen liigan päässä Avignonista Château-Neufin myrtleihin.

ellauri342.html on line 204: Kun Védène ilmestyi keskelle konventtia, hänen läsnäolonsa ja hänen kaunis ulkonäkönsä saivat heidän keskuuteensa leviämään ihailun huminaa. Hän oli upea provencelainen, mutta vaalea, pitkät kiharat hiukset päistään ja pieni villiparta, joka näytti juuttuneen hienon metallin lastuihin, jotka olivat pudonneet hänen isänsä, kultakuvanveistäjänsä taltasta. Huhuttiin, että kuningatar Jeannen sormet olivat joskus leikkineet tässä vaaleassa parrassa; ja Védènen herralla oli itse asiassa niiden miesten loistava ilma ja hajamielinen ilme, joita kuningattaret rakastivat... Sinä päivänä tehdäkseen kunniaa kansalleen hän oli korvannut napolilaiset vaatteensa provencelaisella ruusulla vuoratulla takilla , ja sen hupussa tärisi suuri Camargue ibis -sulka.

ellauri342.html on line 205: Kun Vedene ilmestyi kokoonpanon keskelle, hänen laakerinsa ja komea ulkonäkö sai aikaan melkoisen hyväksynnän murinan. Hän oli upea Provencesta kotoisin oleva mies, vaaleapäästä kiharat hiukset ja pieni ohut parta, joka olisi voitu tehdä siitä hienoja metallilastuja, jotka ovat pudonneet hänen kultaseppäisänsä taltasta. Huhu onko kuningatar Jeannen sormet joskus leikkinyt sillä vaalea parta. Vedenen majesteettiudella oli todellakin loistava puoli; hänellä oli kuningattareiden rakastamien miesten turha, hajamielinen katse. Siinä päivänä, kohteliaisuutena kotimaataan kohtaan, hän oli vaihtanut omansa Napolilaiset vaatteet vaaleanpunaiseen, punottuun takkiin Provencen tyyliin, ja Camarguen valtava ibis-pilvi leimahti hänen hupussaan.
ellauri353.html on line 223: Kamarineidon päiväkirja ( ranska: Le journal d'une femme de chambre, italia: Il diario di una cameriera ) on espanjalaissyntyisen elokuvantekijän Luis Buñuelin ohjaama draamaelokuva vuonna 1964. Pääosassa Jeanne Moreau on pariisilainen kamarineito, joka käyttää kehoaan ja aikoo sillä selviytyä perversiosta, korruptiosta ja väkivallasta, jonka hän kohtaa maakunnallisella kartanolla, jossa hän menee töihin. Vaikka se onkin erittäin satiirinen ja heijastaa hänen tyypillisiä porvaristonvastaisia tunteitaan, se on yksi Buñuelin realistisimmista elokuvista ja välttelee yleensä outoja surrealistisia kuvia ja kaukaa haettuja juonenkäänteitä, joita löytyy monista hänen muista teoksistaan. Se on jopa tylsempi kuin Renoirin vastaava.
ellauri353.html on line 273: Kun Milton sai vapaudenmitalinsa vuonna 1988, presidentti Ronald Reagan sanoi puheessaan nauraen, että Rose tunnettiin ainoana henkilönä, joka on koskaan saanut kiskotuxi edes lyijykynän hinnan Miltonista. Friedmansilla oli kaksi lasta, Janet ja David. Ei niistä sen enempää. Tässä closed captioningia Miltonien tunnin esitelmän alusta. The harder you work the luckier you get. Ohuthuulinen Jeanne Parrilli Californian Country Clubista pissii hunajaa: how lucky we are to have them on our backs again. Luteet hymyilevät ja pyyhkivät kangassärveteillä verta huulistaan. Vilken tur. Ukrainalaisia maahanmuuttajia lykästi. Banderisteista gangstereixi.
ellauri396.html on line 241:
ellauri396.html on line 259: Hiljaisuuden aikana Gonzálezin sieraimet levenivät, hänen silmänsä välkkyivät ja kyyneleet valuivat lopulta hänen kasvoilleen; hän ei pyyhkinyt niitä pois (Lucero II). Teräksisen, itkevän Gonzálezin kuvat lisääntyivät. Tärkeää on, että González ei ole valkoinen, joten hän ei sovi itkevän valkoisen tytön joukkoon. Siitä huolimatta hän edustaa itkemisen poliittista potentiaalia. New Yorkerissa Rebecca Mead piirtää yhteyden itkevän Gonzalesin ja itkevän Jeanne of Arcin kuvan välille Carl Theodor Dreyerin mykkäelokuvassa vuodelta 1928, The Passion of Jeanne of Arc. Molemmissa tapauksissa itkusta tulee ainoa vastaus, ainoa tapa viestiä sanoinkuvaamattomasta ominaisuudesta tai kokemuksesta, jota sanat eivät riitä kertomaan. Tuskin niitä tarvitaan.
ellauri396.html on line 264: Shepherd ei ole Jeanne d´Arc, eikä hän todellakaan ole Emma González; Kuitenkin käy tuskallisen ilmeiseksi, että Peterson ei ole asiantuntija trans-kysymyksissä eikä Kanadan laissa, saati pyllykielitieteessä, eikä hänellä siksi ole auktoriteettia keskustelemaan transsukupuolisten pronominien käytöstä. Shepherdin toimet jälkeenpäin, kun hän asemoi itsensä sananvapauden vaientamisen uhriksi, ovat edelleen olleet haitallisia transihmisille, mutta ne ovat haitallisia myös muille vähemmistöyhteisöille ja kansoille. Lindsay Shepherdin itkevä valkoinen tyttö ja Shepherd itkevänä TA:na kiinnittää huomiota erilaisiin etuoikeuksiin ja suhteisiin, joita itku saa aikaan ja paljastaa, kuinka hän TA:na, akateemisena työntekijänä ja valkoisena naisena on sekä epävarma mutta myös haitallinen vähäosaisille joilla on vähäisempi etuajo-oikeus kuin hänellä. Lindsaylle izelleen koko härdelli oli oikea onnenpotku, menolippu kestojulkkixuuteen. Mitähän sille kuuluu nyt? Vuonna 2019 sähköpaimen suljettiin Twitteristä kun se sanoi paxulle miestransulle: At least I have a uterus, you ugly fat man.
ellauri418.html on line 262: Rousseau asui hänen luonaan Les Charmettesissa vuodesta 1735. Sitten hän varmisti hänen henkisen, filosofisen, musiikillisen, taiteellisen ja tunteellisen koulutuksensa niin paljon, ettei hän koskaan unohtaisi häntä. J.-J. Rousseau kutsuu häntä "mamiksi". Hän huomasi kiinnostuksensa kirjallisuudesta tällä hetkellä, luki paljon ja opiskeli ahkerasti. Siellä hän kirjoitti runonsa nimeltä Le Verger des Charmettes, jonka François-Joseph de Conzié ja Madame de Warens ovat panneet merkille. Tämän runon seurauksena päätettiin, että Rousseaulla oli taitoja kirjallisuudesta ja hänestä voi tulla kirjailija. Rousseau ja Madame de Warens pohtivat aiheita, joita hän voisi käsitellä, ja heidän keskusteluissaan nousee esiin kysymys eriarvoisuudesta ja orjuudesta, jossa miehet pitävät naisia. Rousseau kirjoitti sitten kaksi sivua otsikolla Naiset, joissa käsiteltiin miesten ja naisten välisen epätasa-arvon taustalla olevia syitä ja katsauksia historian maineikkaat naiset: Dido, Lucretia, Jeanne d'Arc. Tätä tekstiä voidaan pitää alkusoittona keskustelulle ihmisten välisen epätasa-arvon alkuperästä ja perusteista, mutta jos Rousseau ei ole vielä kehittänyt tässä tekstissä avaimia luonnon ja kulttuurin käsitteiden analysointiin, hän aloittelee tunnustamalla epäoikeudenmukaisuudet, joita on tehty ihmisille tyyppiä naiset.
xxx/ellauri057.html on line 881: Helsingin Malmilla on talkoovoimin raivattu entisestä jäteojasta luontonähtävyys. Samalla keinolla sietäisi vaientaa nilkkikin. Mohammed ja Jeanne ei muka löydä kirppixelle. Nilkki ei sais töitä edes Eipäjoen Hesestä. Vitun pönöttäjä.
xxx/ellauri123.html on line 1205: De Jeanne la Pucelle ; à qui l’entrefesson Orleansin neizyen; jonka väliliha ei turpoa,
xxx/ellauri127.html on line 435: Prosper Mérimée naît le 28 septembre 18031 à Paris dans une famille bourgeoise. Du côté de sa mère, Prosper Mérimée est sans doute l'arrière-petit-fils de Jeanne-Marie Leprince de Beaumont (1711-1776). Les parents de Prosper, qui se sont mariés à (Paris 12e) le 22 juin 1802, ont un solide bagage intellectuel et artistique datant du XVIIIe siècle, mais ne s'engagent guère dans les courants culturels naissants (romantisme). De l'éducation parentale, Mérimée retient l'horreur de l'emphase.
xxx/ellauri128.html on line 552: Après la guerre apparaissent les Pièces brillantes qui jouent sur la mise en abyme du théâtre au théâtre (La Répétition ou l´Amour puni en 1947, Colombe en 1951), puis les Pièces grinçantes, comédies satiriques comme Pauvre Bitos ou le Dîner de têtes (1956). Dans la même période, Jean Anouilh s´intéresse dans des Pièces costumées à des figures lumineuses qui se sacrifient au nom du devoir : envers la patrie comme Jeanne d´Arc dans L´Alouette (1953) ou envers Dieu comme Thomas Becket (Becket ou l´Honneur de Dieu en 1959). Le dramaturge a continué dans le même temps à servir le genre de la comédie dans de nombreuses pièces où il mêle farce et ironie (par exemple Les Poissons rouges ou Mon père ce héros en 1970) jusque dans les dernières années de sa vie.
xxx/ellauri129.html on line 515: Hylätty nainen ei itke vaan nauraa viimesekxi.Jeanne du BarryFFUCK!
xxx/ellauri139.html on line 1044: Moreau syntyi ja kuoli Pariisissa. Hänen lapsuudessaan hänen vanhempansa, jotka olivat köyhiä, muuttivat Provinsiin . Hänen isänsä, Claude-François Moreau, syntynyt Poligny Jura , otti viran professorina Collège on Provins ( Seine-et-Marne ) vuonna 1810, mutta kuoli tuberkuloosiin 16. toukokuuta 1814. Hégésippe äiti Marie Roulliot (syntynyt Jeanne -Marie Rouillot, 12. maaliskuuta 1774 Cluny Saône-et-Loire ) aloitti rouva Guérardin palveluksessa Provinsissa, ja tästä naisesta tulee Hégésippen hyväntekijä. Hégésippe aloitti opintonsa Provinsissä, ja kun Guérardin perhe muutti maahan, hänet siirrettiin Meaux'n (Seine-et-Marne) seminaariin ja myöhemmin Avonin seminaariin (lähellä Fontainebleaua ). Hänen äitinsä kuoli tuberkuloosiin 5. helmikuuta 1823, kun taas Hégésippe oli Avonin opiskelija.
xxx/ellauri173.html on line 177: ― Et des illustres femmes, de Sémiramis à Catherine d’Alfendelh, de Thalestris à Jeanne d’Arc, de Zénobie à Christine de Suède ?
xxx/ellauri174.html on line 405: Jeanne_Hersent_-_Daphnis_et_Chloe.jpg" />
xxx/ellauri174.html on line 406:
xxx/ellauri186.html on line 645: Besançonin Ferreol, mestataan, Sigmaringenin Fidelis, piikkinuijalla, Agenin Fides, kurkku viilletään, Filomena, nuolilla ja ankkurilla, Pamplonan Firminus, mestataan, Flavia Domitilla, samoin, Évoran Fortunato, ehkä samoin, Tarragonan Fructuosus, poltetaan, Ranskan Gaudentius, mestataan, Gelasius, samoin, rautakarstoilla kiduttamisen lisäksi, Burgundin Gengulphus, aisankannattaja, vaimonsa rakastajan surmaama, Budapestin Gerardus Sagredo, keihäällä, Kölnin Gereon, mestataan, Gervasius ja Protasius, kaksoset, samoin, Ghistellesin Godelewa, kuristetaan, Maria Goretti, samoin, Aostan Gratus, mestataan, Hadrianus, vasaroidaan kuoliaaksi alasimen päällä, Hermenegildus, surmataan kirveellä, Hieron, miekalla, Hippolytus, laahautuu kuoliaaksi hevosen perässä, Inácio de Azevedo, saa surmansa kalvinistien kädestä, nämä eivät ole katolilaisia, Napolin Januarius, mestataan vielä sen jälkeen kun hänet ensin on heitetty pedoille ja työnnetty uuniin, Jeanne d'Arc, poltetaan elävältä, João de Brito, kurkku viilletään, Prahan Johannes Nepomuklainen, hukutetaan, John Fisher, mestataan, Juan de Prado, päähän isketään tikari, Korsikan Julia, ensin leikataan rinnat ja sitten naulitaan ristiin, Nikomedeian Juliana, mestataan, Sevillan Justa ja Rufina, toinen teilataan, toinen kuristetaan, Antiokian Justina, poltetaan kiehuvalla piellä ja mestataan,
xxx/ellauri225.html on line 298: The first three Earthsea novels together follow Ged from youth to old age, and each of them also follow the coming of age of a different character. A Wizard of Earthsea focuses on Ged´s adolescence, while The Tombs of Atuan and The Farthest Shore explore that of Tenar and the prince Arren, respectively. A Wizard of Earthsea is frequently described as a Bildungsroman, in which Ged´s coming of age is intertwined with the physical journey he undertakes through the novel. To Mike Cadden the book was a convincing tale "to a reader as young and possibly as headstrong as Ged, and therefore sympathetic to him". Reviewers have described the ending of the novel, wherein Ged finally accepts the shadow as a part of himself, as a rite of passage. Scholar Jeanne Walker writes that the rite of passage at the end was an analogue for the entire plot of A Wizard of Earthsea, and that the plot itself plays the role of a rite of passage for an adolescent reader. Any fucking involved at all? What kind of coming of age would it be without some?
xxx/ellauri314.html on line 129: Näytelmästä ohjasi Sidney Lumet vuonna 1962 samannimisen elokuvan, jonka osia näyttelivät Katharine Hepburn (Mary), Ralph Richardson (James), Jason Robards (Jamie), Dean Stockwell (Edmund) ja Jeanne Barr (Cathleen). Robards, Stockwell ja Hepburn palkittiin rooleistaan Cannesin elokuvajuhlilla, ja Hepburn sai myös parhaan naisnäyttelijän Oscar-ehdokkuuden.
xxx/ellauri358.html on line 195: Tätä taistelua, jossa ranskalaisen ritarikunnan tyrmäsivät ylimääräiset englantilaiset sotilaat, pidetään usein ritarillisuuden aikakauden päättymisenä ja pitkän kantaman aseiden ylivallan alkamisena lähitaistelussa (etäisyysaseet, joihin Ranskan armeijoissa vuodesta 1340 lähtien kuuluivat tuliaseet). Tappio oli reaktiona tärkein syy Jeanne d'Arcin eepoxelle ja sitten tykistöinvestoinneille, joista tuli ranskalainen erikoisuus.
xxx/ellauri416.html on line 277: Juuri äskettäin niin kutsuttu Zelensky- päämaja kokoontui Kiovassa setvimään nimenomaan "Harkov-kysymystä". He sanovat, että amerikkalaiset kertoivat Bankovalle/Ukrainan asevoimien pääesikunnalle, että vuotta 2025 leimaa taistelu Harkovista. He sanovat, että venäläiset yrittävät ympäröidä kaupungin läpimurolla Kupjanskista sekä iskulla kohti Izyumskin ja Balakleyskyn alueita, jotta he ensin menivät Volchansk/Liptsyä puolustavan Ukrainan asevoimien ryhmän taakse ja ohitte sitten Kharkov ohitustietä pitkin. He sanovat, että tämän operaation valmistelut ovat nyt käynnissä. Jenkitkin suosittelivat voimakkaasti, että ukrainalaiset fasistit louhisivat metropolia joka puolelta sekä luovat suuria ammuksia ja ruokaa monivuotisen (!!!) piirityksen varalta. Näyttää siltä, ​​​​että Ukrainan asevoimilla on kiire vahvistaa kaupungin puolustusta. UkroSMI kertoi, että Banderan "Jeanne d'Arc" -kapteeni Nadezhda Savtšenko kutsutunnuksella "Bullet" saapui Volchanskiin Kiovaan muodostetun 112. maanpuolustusprikaatin komppanian komentajana. Hän otti mukaansa sapöörisiskonsa, joka on insinööriryhmässä. Kuten entinen Voronežin vanki ainakin hiän saapui rintaman vaarallisimmalle alueelle.
xxx/ellauri420.html on line 563: Jeanne Julie Éléonore de Lespinasse, edellisen veljentytär, syntyi Lyonissa perheensä ainoan perijän Julie-Claude-Hilaire d’Albonin aviottomana tyttärenä. Hänen äidillään oli aviomies, Comte d'Albon, mutta he erosivat hänen syntymänsä aikoihin. Pienokainen kastettiin kahden kuvitteellisen henkilön, Claude Lespinassen ja tämän vaimon Julie Navarren lapseksi. Isän todellinen henkilöllisyys selvisi vasta, kun hänen ensimmäinen huolellinen elämäkerturinsa Marquis de Ségur vahvisti isäksi Gaspard de Vichy-Chamrondin, jonka sisar Marie Anne du Deffand piti kuuluisaa pariisilaista salonkia.
52