ellauri014.html on line 174: Sillä oli 6v vanhempi isoveli joka sittemmin katosi jonnekin Saksaan. Iskä oli niiden kahden välissä Istanbulissa vierastyöläisenä. Ehti just siittää Jannen, äiti kuoli lapsivuodekuumeeseen.
ellauri014.html on line 175: Dora-täti ja iskä hoiti pojat pienenä. Iskä leski houkka suri äitiä, luki pikku Janne-Jaakon kanssa yökaudet romskuja. Lopetti kun pääskyt heräsi.
ellauri014.html on line 181: Sen otti huomaan ammattimaiset katoliset takaisinkäännyttäjät. 15 vuotiaana sen plokkas 2x vanhempi katolisex just kääntynyt paroonitar, josta tuli sen "Maman". Maman käänsi Jannen katolisex, hemmotteli sitä ja naida napsutteli sitä moneen otteeseen kolmeen pekkaan toisen pojan kaa, parinkin eri pojan vielä. Et semmosta peliä.
ellauri014.html on line 183: Mamanin luona luisti elo lutkisti. Torinossa JJ varasti jonkun röyhelön ja pani syyn piian nimiin, joka otti potkut. Janne oli luulosairas, oli epilepsiaa ja sydänvaivoja. Parani kun lakkas juoksemasta lääkäreissä.
ellauri014.html on line 191: Rousseau oli vankkaa sveitsiläistä tekoa, vaikka pieni, hyvä petihommissa, tikkas tarkasti. James Boswell bylsi sen partneria Thereseä briteissä yhteen otteeseen. Therese sano: älä luulekaan että olet parempi panomies kuin mun Janne-Jaakko. Hume, joka itse oli ylipainoinen keski-ikäinen poikamies, sanoi Rousseausta:
ellauri014.html on line 217: Jos Jean-Jaques ei päässyt enää kaverien pukille jatkopeleissä, se ei johdu yrityksen puutteesta, vaan siitä ettei Jannen kavereiden heiloja vaan enää haluttanut. Rusakko voi kääntää tappionsa voitoksi, kuten narsistikolleegansa Paulo: mitä me ei saatu, sitä me ei haluttukaan, ainakaan aikuisten oikeesti.
ellauri014.html on line 240: Voltaire syytti sitä falskiksi, Russell esinatsiksi, feministit setämieheksi. Ei hyvältä näytä, Janne-Jaakko! Narsistipisteitä tuli kosolti.
ellauri014.html on line 318: JJ heittää väliin runonpätkiä Petrarcalta, renesanssin pikku kosiomieheltä. Janne oppi italiaa Torinossa pölliessään röyhelöitä piioilta. Giucco pianissimo, hyvä shakkiavaus. Italialaisella pelillä kelpaa painaa. Loppupelissä pääsee syömään nappulaa, lisäämään meemipappana pikku myytä. Pappa peiton alla imettyään namua pyyhkii suuta: en mä oo tehny mitään pahaa, ainakaan en ilman eri lupaa.
ellauri014.html on line 324: Ylipäänsä koko kirjassa puhuu vaan yksi ääni joka pompittaa jokaista hahmoa: Täällä puhuu isä Mefodi, nimittäin Jean-Jacques. Julia on Janne-Jaakon Pygmalion (näitä piisaa kirjailijasetämiehillä). Se vetää Julian mielikuvan kanssa virtuaalikäteen vähän niinkuin Milton Eevan kaa.
ellauri014.html on line 342: Mit vit? Karsee narsistinen kylmiö. Mut setämieshän se siellä törisee Juulia-naamarista. Claire 18v osallistuu seuraavassa mesessä vainaan arvosteluun, sehän olikin oikeastaan aika paska paitsi että oli uskollinen kuin koira. Voi helevetti. Jannen ääni kuuluu sieltäkin.
ellauri014.html on line 529: Noin kolmannes on Juliesta puurrettu. Alkaa tosissaan rassata noi ooht ja aaht, vitun maneerit joilla Janne-Jaakko razastaa. Onkohan sillä yhtään omaa ajatusta tai henkilökohtaista kokemusta koko kirjassa? Ei se ainakaan tähän asti ole niitä kertonut. Ihan pelkillä klisheillä mennään. Ei tää oo muuta kuin jonkun alppimaan tuppukylän pojan tuhnuista filosofiaa. Sellaista jota syntyy jos pesee säännöllisesti talon seinätkin ulkoota vesiletkulla. Sa mère etoit un hamstre et son père puoit aux baies de sureau.
ellauri014.html on line 534: Ei kyl Julie on niin täti, et sen pitää olla Janne-Jaakon Mamanin reinkarnaatio. Sieltä kai on peräisin nää opettavaiset sormenheristyxet. Täällä puhuu kunnon juustomaalainen villi kuttu, ei siedä pariisilaista leikinlaskua (esprit), naama peruslukemilla saarnaa hyvettä. Katolista tai kalvinistista, mitä väliä. Ei Rusakkokaan välitä. Leikki leikkinä, pylly pois mun tyynyltä. Suuret tunteet ei siedä vitsejä. Tää Jullen kirje oli kai olevinaan JJn mielestä hulvattoman hauska, sillä Ted kertoo seuraavassa viestissä nauraneensa huutonaurua. Haha. Vallatonta ja vakavaa kuin Ilmo Launis. Aargh. Huumorin totaalinen puute on Rusoolle yhteistä Pauli Kanin kaa.
ellauri020.html on line 643: Nyt vasta Kaljuunalle walkenee yhtäkkiä, kun Janne vääntää sen sille rautalangasta: Aku bylsii Los Angeliisissä Nataliitä, sen vanhaa bestistä, Jannen leipäsutta, laihaa ranskalaista sisäänottajaa. Naitsä sitä? kysyy Kalinka kauhuissaan Akulta ize asiassa kuultuna. It´s not what you think, sanoo Aku turvautuen ikivanhaan diversioon. Haha, mitä sitten? Kompastuiko Aku vahingossa Nasun sisään? Kexi parempaa. Rakastazä sitä narsua? En. En tiedä. Kyllä, pääsee Akulta lopulta, helpottuneesti. Kuin kivi oisi vierähtänyt rinnalta. Kalinkan silmät täyttyy vedellä. Se on tässä kirjassa aika äärimmäinen hätämerkki. Katjusha ulvahtaa matalalla äänellä. Sillon varmaan samanlainen viinabasso kuin Jaakon kotkalla. Ulos! se huutaa Akulle. Mut... ULOS!!! Ja pysykin poissa mulkero! Aku läxi häntä koipien välissä kuin piesty koira.
ellauri024.html on line 463: Hauskuus niinkuin kauneus ja hyvyys on kazojan silmässä. Sille nauraa mille haluu muutenkin pahaa. Herlinin sanomien kuukautisliitteen loppusarjixessa on yleensä pilkattu oikeistoa, on usein naurattanut. Nyt oli Marinin naishallituksesta huonoa setämiespilaa tekevä tuherrus. Ei yhtään naurattanut. Nimimerkki Kuukautinen lohkoi pilaa Jeesuxen 2. tulemisesta. Ne joissa ivailtiin kokoomusta ja persuja naurattivat, mutta kun Janne Saarikivi pantiin sanomaan, ettei Jeesuxelle pidä puhua englantia vaan mieluummin arameaa, pysyi ilme peruslukemilla. Mitä hauskaa siinä muka on? Sano mihin uskot, niin sanon mille naurat, ja mille et.
ellauri037.html on line 521: Paremmalla syyllä kuin kauniixi vois naisia sanoa epäesteettisexi sukupuolexi. Niillä ei ole tajua eikä vastaanottokykyä kaunotaiteille, kuten musiikille, runoille tai kuvataiteille, kazovat vaan kun lehmä uutta veräjää, tai apinoivat miellyttämishalussaan jos ne niitä on harrastavinaan. Janne-Jaakko (Rusakko) sen jo sanoi: les femmes, en général, n’aiment aucun art, ne se connoissent à aucun, et n’ont aucun génie (lettre à d’Alembert, note x x). (Setämiehet haistaa kyllä toisensa ihan hännän alushajusta kuin koirat.) Jokainen joka kazoo huivin taa, huomaa kyllä sen. Ei tarvize kuin kazoa mihin naaraat keskittyy konsäärissä, uupperassa tai tiiatterissa (miekkoset keskittyy tietysti selvittämään juuri tän). Esim kazo niiden lapsellista hälinää, kun ne (miesten) suurenmoisten mestariteosten kauneimpien kohtien aikanakin jatkaa lätinää. Jos krekut ei tosiaan päästäneet naisenpuolikkaita kazomoon, ne teki siinä oikein; ainakin pystyi niiden teattereissa sentään jotain kuulemaan. (Jääkiekko- ja futismazeissakin liikuttaa miesyleisön rikkumaton hiljaisuus.)
ellauri055.html on line 862: Sillinpää aloitti koulunkäynnin syksyllä 1900 Tampereen Suomalaisessa Reaalilyseossa, asuen ensin alivuokralaisena kirvesmies Janne Davidssonin perheessä Mustanlahdenkadulla Amurissa ja myöhemmin Kuninkaankadulla. Hänen koulutovereitaan olivat muun muassa Lauri Pohjanpää, Brynolf Honkasalo, Arvo Sotavalta ja Bertel Strömmer. Vanhemmat saattoivat tukea häntä vuoteen 1905 saakka, mutta sen jälkeen Sillinpää joutui itse hankkimaan varoja koulun jatkamiseen. Hän saikin jonkin verran rahallista tukea eri tahoilta, mutta tärkeimmäksi tukijaksi tuli tamperelainen tehtailija Henrik Liljeroos, jonka nuorimman pojan kotiopettajana Sillinpää toimi viimeisinä kouluvuosinaan. Sillinpää oli kesäisin myös kotiopettajana Lempäälässä Sotavallan ja Lopen kartanoissa sekä yhden kesän tamperelaisen Aamulehden kesätoimittajana. Sillinpää pääsi ylioppilaaksi 1908 hyvin arvosanoin. Samana vuonna Wilho Pylkkänen läht Kiinan reisulle.
ellauri055.html on line 1276: Vuonna 1948 Kala vieraili Yhdysvalloissa ja tapasi Carl G. Hempelin ja Kurt Gödelin. Jan von Platon apulaisena Hämeen-Anttiloiden tyttö tulkkaa Gödelin käsialaa. Siihen pystyy vain kourallinen ihmisiä maailmassa. Sieltä kuuluu löytyneen oikea pommi. Aukko epätäydellisyysteorian todistuxesta. Jenkit sano Girdle. Vyö. Jan von Plato fanitti Georg Kreiselia. Top logician, naureskeli koleerinen Janne. Tajuutteko? Kreisel? Top! Eski Saarinen bylsi Jannen anaalis-obsessiivista ykkösvaimoa Tontunmäessä.
ellauri058.html on line 557: Komppania K:n suomennoxen sotatermeistä Karonen löytää virheitä, hänen mukaansa esimerkiksi 'automaattikivääreitä' ei käytetty ensimmäisessä maailmansodassa. Suomentaja Janne Tarmio toteaa vastineessaan Karoselle, että hän valitsi käännökseen termin "automaattikivääri" lähdeaineistoon tukeutuen. Amerikkalaisilla oli sitä paitsi ensimmäisessä maailmansodassa käytössä MI918 BAR, jonka luontevin vastine historiallisissa yhteyksissä on hänen mukaansa juuri automaattikivääri.
ellauri064.html on line 454: Ensimmäinen Bilderberg-ryhmän kokoukseen kutsuttu suomalainen oli Sakari Tuomioja.lähde? Suomesta kokouksiin ovat osallistuneet mm. Jorma Ollila, Helsingin Sanomien toimitusjohtajat ja päätoimittajat kuten Aatos Erkko (1994), Janne Virkkunen (1998, 2001), Olli Kivinen (2003), Mikael Pentikäinen (2005, 2011) ja Antti Blåfield (2008, 2010), Yleisradion Atte Jääskeläinen (2007) sekä Antti Herlin, Elina Lepomäki ja Björn Wahlroos (kaikki 2018).
ellauri073.html on line 284:

Inspis-Janne

ellauri073.html on line 286: Lääk. lis. Pirkko Hiekkala pyysi kotiapulaista vaippapyykille Tyrvännön Saarennon Lammassaaressa. Se ei lähtenyt koska "sillä ei juuri nyt ollut inspistä". Se olisi tarvinnut Inspis-Jannen apua.
ellauri073.html on line 288: Varkautelainen motivaatiopuhuja Janne Immonen haluaa räjäyttää sen, miten ihmiskunta ajattelee. Hänen mielestään kaikkien pitäisi elää Rock Your Day -elämää.
ellauri073.html on line 326: “Helou tis is Janne Immonen and rock your day!”
ellauri073.html on line 346: Kun Immonen alkoi tehdä Rock Your Day -videoita, niin hänelle sanottiin, että nyt Janne on seonnut lopullisesti. Mutta Immosen täytyy elää niin kuin opettaa: Live the dream.
ellauri073.html on line 549: Mixi jenkkijengi kuumui QAnonista niin kovasti? Keskeinen syy on koronapandemia, sanoo informaatiovaikuttamiseen perehtynyt turvallisuuspolitiikan kommentaattori Janne "Rysky" Riiheläinen, joka on seurannut QAnonia tarkasti. "Rysky" on siilin tai jonkun jyrsijän, ehkä myyriäisen näkönen.
ellauri111.html on line 180: These include the Pseudepigrapha which contains Enoch, Michael the Archangel, and Jannes and Jambres. Many spurious books falsely claim to have been written by various Old Testament patriarchs. They were composed between 200 B.C. and 100 A.D. There are lots of these spurious books like The Assumption of Moses, Apocalypse of Elijah, and Ascension of Isaiah.
ellauri112.html on line 103: Jussi Snellman oli harras teosofi, jolta ilmestyi mm. teoxet Miten meidän käy kuolemassa?, Muutamia ajatuxia ihmissielun kehityxestä uudelleenruumiillistumain kautta, ja Ristimiekka. Se on myös kääntänyt Teosofisen seuran julkaisuja, ml julkaisun Teosofia, Teosofinen seura 1953. Sen poika varatuomari Erkki Virkkunen os. Snellman kuoli 14. tammikuuta 2013 Helsingissä 95-vuotiaana. Hän oli syntynyt vuonna 1917 kuten Lea. Virkkusen isä Jussi Snellman ja äiti Ruth Snellman olivat Kansallisteatterin näyttelijöitä. Kesäkiertueiden aikana vanhemmat veivät lapset isovanhempien hoidettavaksi Ainolaan. Erkin "mummi" oli Aino Sibelius ja "pappa" Jean Sibelius. Lapsena se oli Jannen epävirallinen levynkääntäjä ja aikuisena hoiti Jannen vero- ja raha-asiat. Virkkusen kellarista löytyi pahvilaatikollinen Sibeliuksen veroilmoituksia. Jussi oli Ollin Opintovuodet-elokuvassa Ollin isä patrbluuna Wolmar.
ellauri115.html on line 52: Tää albumi on kieltämättä surkeata paluuta Sammelin portin pieleen oxentaman spagettiläjän ääreen. (Se portti on nyt mennyttä kun Jouni rakentaa uutta leveämpää sähköauton latauxelle sopivampaa porttia.) Silti en voi vastustaa luonnon kuzua, koska ko. kirjan lopussa oli aseistariisuvan inhimillinen res gestae luetelma Janne-Jaakon elinvuosista.
ellauri115.html on line 111:

1737

"Sairastelee." JJ ei pitänyt sairastelevista lapsista mutta valitti koko ajan omista vaivoista. Yx kynäilijä sanoo eze oli sadomasokisti. Mut mikä sitä pänni? Baudelairella oli kuppa, Chopinilla tubi ja El Grecolla oli taittovirhe. Entä Janne-Jaakolla? Pissavaivoja ja joku pimahdus. Oliko sillä ehkä fimoosi? Oliko se bipolaarinen vaiko paranoidi? Oliko se kaappihomo? Kaikkea on ehdotettu.

ellauri115.html on line 118:

1748

Luovuttaa toisen lapsen löytöeläintarhaan. Näitä tule vielä 3 lisää. Ostaisitko tältä mieheltä lastenkasvatusopasta? No on epäilty et ehkä ne oli Teresen lapsia muttei Jannen. Janne saattoi olla tuhkis pissavikoineen. Se oli tosi luulosairas, sen pippeliä sondeerattiin päivittäin loppupeleissä.

ellauri115.html on line 318: Koiraonnettomuudessa Jannen hampaat vääntyivät muttei mikään murtunut. Se oli johdatusta. Rousseau ei arvostanut naisia kirjailijoina. Niillä oli kirjoittamismania.
ellauri115.html on line 324: Suurin hölmö on vanha hölmö, sanoivat sukulaiset 60 vuotta täyttävälle Aku Ankalle. Jannen hölmöys ilmenee tästäkin sitaatista:
ellauri115.html on line 330: Mamanin lämpöisessä sylissä protestanttisesta Jannesta tuli lähes Fenelon-luokan katolinen kvietisti. Fenelon on tavattu edellä, se oli se tyttöjen kasvatuskirjan kirjoittaja. 40-vuotiaana Janne (muka omasta päätöxestä) alkoi köyhäillä ja kopoioida nuotteja. Savoijilaisen apupapin papupata Emilessä oli Jannen jouzenlaulu, viimeinen kiekaisu. Loppu oli sitten pelkkää kaakatusta.
ellauri115.html on line 337: Vaikka M. Rousseau vaikutti järjen vuosisadalla se oli luonteeltaan yhtä romanttinen egomaniakki kuin Goethe, paizi autistisempi ja tyhmempi. Jannen tunnustusten jatko-osa koostuu 10 kävelystä, joista viimeinen jäi katkokävelyxi kun Janne sai ketjureaktion.
ellauri115.html on line 356: Jotain sympaattista löytyy Janne-Jaakostakin. Sen synnit on enimmäxeen laiminlyöntisyntejä, mitä nyt on joitakin rikkomuxia. Se ei tahdo koskaan tehdä mitä sen pitäisi. Vapaus ei ole että voi tehdä mitä tahtoo vaan ettei tarvi tehdä mitä ei tahdo. Tässä on paljon tuttua. Janne on vastarannan kiiski. Se epäilee onko maailmassa toista apinaa joka oisi tehnyt vähemmän pahaa kuin se ize. Koska se ei ole tehnyt mielestään ylipäänsä paljon paskaakaan.
ellauri115.html on line 364: Samoin se ettei Janne-Jaakolla ole izellään osaa eikä arpaa sitä kohdanneissa "onnettomuuxissa", et kaikki on vaan "kohtalon iskuja", jota ilkeät ihmiset porukalla sokeasti jakelevat.
ellauri115.html on line 366: Izerakkaus ja itsensä rakastaminen ois niinkö jotenkin eri juttuja. Yx paha asia ja toinen ihan kunnossa. Siitä on enemmän siinä Janne tuomizee izeään -niteessä jota en ole lukenut. Kai izerakas haluu muiden läpyjä, se parempi on autistinen versio.
ellauri115.html on line 374: D'Alembert antaa ymmärtää että pahixet eivät pidä lapsista. Janne haistaa tässä heti loukkauxen. No paninhan mä mun omat lapset löytöeläintarhaan, mut kylmä tosi mielelläni kurkistelen muiden lapsia, enemmänkin kuin on normaalia. Ajattelin siinä lapsieni omaa etua. Musta ei silloin (vielä) ollut kasvattajaxi, enkä halunnut jättää niitä äitinsä ja äidinpuolen sukulaisten armoille. Suuri tuntematonkin on parempi. Mä olisin ollut tosi hellä isä, mut mulla ei ollut aiempaa kokemusta. Ja vanhuxet on lapsista vastenmielisiä, musta ainaskin. Tynnyrinvannehtijan pojan tapaus panee epäilemään Jannen motiivien puhtautta. Oliko se namusetä? Sit epäilyttää vähän et Teresa ei sen jutuissa ole senkään vertaa mukana kuin uskollinen koira Sultan. Se tekee tosi kylmäkiskoisen vaikutelman. Niinkuin sekin että Jannen piffaamia vohveleita arponeet pikkutytöt oli Jannesta kaikki rumia vaikka käyttäytyivät sievästi. Lysti maxoi 30 souta, ja iloa tuli 100 soun edestä. Olikohan JJ vähän pihi? Hollantilaiset ovat halpamaisia kun ottavat maxun jopa kellonajasta.
ellauri115.html on line 380: Kun Janne tapasi mamanin, Janne oli 15 ja rva de Warens Helmin ikäinen. Janne rakasti mämmiä enemmän kuin mämmi sitä. Siinä siltä lähti pallo käsistä. Tässä kohen Jannelta katkesi uni viimeinen juuri jännimmässä paikassa. Bugger it.
ellauri115.html on line 385: 8. kävelyssä Janne jauhaa sitä salaliittoteoriaa. Humelle ja sille oli yhteistä että ne molemmat luuli olevansa jotain puhtoisia pulmusia, todella mukavia luonteita.
ellauri115.html on line 435: Jannen perään pantiin oikeasti poliisivakoojia, ei se kaikki ollut mielikuvituxen tuotetta.
ellauri115.html on line 442: Mulla on nyt sellanen hypoteesi että kaikista izekeskeisimmät ja oikeistokonservatiivisimmat hihhuloivat narsistit on idealisteja kun taas käytännöllisesti suuntautuvammat joilla on jotain kurjalistosympatioita ja huumorin- eli suhteellisuudentajua on todennäköisemmin vasixia materialisteja. Se olis sitten tärkein ero Voltairen ja Rousseaun välillä. (Plus se että Rousseaulla oli 4x pienempi pippeli.) Voltaire olis meidän aikoina ollut demari ja Rousseau olis edustanut persuja, keskustaa tai vihreitä. Seuraavassa tarjoillaan savoijilaisen apupapin papupata josta muodostui Rousseaun mahtavin aivopieru ennen kuin se osui koiraan, tai koira siihen. Se on helevetin pitkä ja pitkäveteinen, TLDR todennäk. mutta jaxuhalia. Mut jos sen jaxaa kahlata, näkee kyllä selvästi mix SEKÄ papinpakanat ETTÄ jumalattomat oli Janneen hyvin hyvin vihaisia. Se on jumalinen, mutta ei kristitty, hyvinkin on kerettiläistä ainesta. Vanhan liiton Jehovan mieleinen mies, rintaansa takova fariseus temppelin eturivistä.
ellauri115.html on line 512: Miten mä sitten voin erehtyä näiden kahden tikun suhteesta, varsinkin kun ne ei ole yhdensuuntaisia? Mix esim. mä sanon että pikku tikku on kolmannes ison pituudesta, kun se on vaan neljännes? [Mä huomasin sun kazeen, sanoi Voltaire mulle kusilaarilla. Astu lähemmäxi, se on lyhempi kuin luulet. Hirvee ilkimys! Multa meni pissa housuun ja osa lattialle.] Mixi kuva, joka on aistimus, on erilainen kuin esine jonka on sen mallina Se on koska mä olen aktiivi kun mä tuomizen, koska vertailuoperaatio on vialla; koska mun ymmärrys, joka tuomizee suhteista, sekoittaa erroreita aistimusten totuuteen, mitkä yxin paljastaa mulle juttuja. [Aika heikkoa, Janne, aika heikkoa. Amatöörihavaintofilosofiaa. Näiden juttujen pohtiminen introspektiolla ei vie mihinkään.]
ellauri115.html on line 520: Kaikki mitä mä havaizen asteilla on ainetta, ja mä päättelen kaikki aineen oleelliset ominaisuudet aistittavista laaduista jotka saa mut havaizemaan sen, laaduista jotka on siinä kiinni kuin laastari. Mä nään sen joskus liikkeessä, joskus levossa, [Jalkanuotti: tää lepo on, jos haluat, vaan suhteellista; mutta kun me havaitaan enemmän tai vähemän liikettä, voidaan selvästi ajatella toista ääripäätä, joka on lepo; ja me tajutaan se niin selvästi että me voidaan pitää absoluuttisena lepona sellasta joka on vain suhteellista. Muttei ole totta että liike on aineen olemus, kerta ainetta voi ajatella levossa.] Siitä mä päättelen ettei liike eikä lepo ole sille oleelllista, vaan liike, ollen toimintaa, johtuu jostain syystä ja lepo sen puutteesta. Six jos mikään ei vaikuta aineeseen, se ei liiku [lällällää Newton] ja just six että lepo ja liike on sille yhdentekevää, lepo on sen luonnollinen tila. [Tää oli tähän asti ehkä Jannen heikoin kiskasu.]
ellauri115.html on line 522: Mä havaizen kahden laista liikettä kappaleissa, hankittua liikettä ja automaattista tai tahdonalaista liikettä. Ekassa syy on ulkoinen liikkuvalle kappaleelle, toisessa se tulee sisästä. Mäe en päättele tästä että liike, esim. rannekellon, on izesyntyistä, sillä jos mikään ulkoinen syy ei vetäis vieteriä niin se kävis loppuun ja kello pysähtyisi. [Mä tiedän nää jutut, mun perhe oli kelloseppiä.] Samasta syystä en myöntäisi että nesteiden liike olis automaattista, enkä sanois että tuli aiheuttaa izestään liikkuvien liikkeen. [Alaviite: Kemistit pitää flogistonia eli tulen elementtiä diffuusina, liikkumattomana ja jähmeänä niissä yhdisteissä joihin se osallistuu, kunnes ulkoiset voimat päästää sen irti, kerää sen ja panee sen liikenteeseen, ja muuttaa sen tulexi. Paizi että tää teoria oli perseestä, sori Janne.]
ellauri115.html on line 551: Ei ole otusta universumissa jota ei voi pitää jossain suhteessa kaiken napana, jonka ympärille kaikki ryhmittyy, niin että ne on toisilleen tarkoitus ja keinot. Mieli menee sekaisin ja exyy kaikkiin näihin suhteisiin, ja kyl ne izekin sekaantuu toisiinsa pää pyörällä. Ihan mahottomia oletuxia tarvitaan että kaikki tää sopusointu syntyis aineen sokeasta mekanismista ihan umpimähkään! Turhaan ne jotka kieltää tarkoituxen yhteyden kaikkien osien suhteissa tähän kokonaisuuteen, turhaan ne koittaa kätkeä sekoilunsa abstraktioihin, koordinaatioihin, yleisiin periaatteisiin, symbolisin kaavoihin; mitä ne yrittääkin, mä en pysty tajuamaan noin tiukasti järjestettyä systeemiä ellen kuvittele jotain diktaattoria joka käskee sitä. Mun vallassa ei ole uskoa että passiivinen ja kuollut aine ois voinut aiheuttaa eläviä ja tuntevia olioita, että sokea sattuma olisi synnyttänyt älykkäitä olentoja, että ajattelematon olis voinut synnyttää ajattelevia olentoja. [No Jannen tasoista älykkyyttä voisi siitä spontaanisti vaikka lantalassa. Sitäpaizi kyllä jumalakin oli aika ajattelematon kun laittoi tän kellon käymään tälleen ihan perunoita.]
ellauri115.html on line 677: Luonnonlapsi mitä huolinkaan, kunhan vapahana olla saan! Mä en kyllä ole koskaan tajunnut tätä pointtia: jos ainoa mitä mies vapaana voi tehdä on tunaroida jutut, mix siitä pitää pitää niin isoa melua? Kylmä ainakin voisin ottaa vastaan vähän virka-apua, jos paratiisinomaiset olot olis sillä taattuja. Vähemmälläkin izetyytyväisyydellä pärjää, jos on lämmin ja masu ja misu pulleassa kunnossa. Vittuako jumalan piti mennä sen omenapuun kanssa keekoilemaan? Kaikki oli hyvin ennen sitä. Sitäpaizi sori vaan Janne, mut tää sun käsitys miehen harmittomuudesta on osoittautunut harvinaisen vääräxi. Rauhixen pihalla ei kuulu enää kimalaisen pihausta, lupiinit valtaa koko viidakon ja Bursan rannikolla on autonrenkaan vahvuista meriräkää, johon kalat tukehtuvat. Kaikki miehen aikaansaannosta Sallimuxen kazellessa vierestä.
ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
ellauri115.html on line 713: Meidän tekojen moraliteetti on vaan tuomioita jotka ize muodostamme niistä. Jos hyvä on hyvä, sen pitää olla hyvä meidän sydämen pohjamudissa yhtä hyvin kuin meidän teoissa; ja eka palkinto oikeudessa on tietoisuus että me toimitaan oikeuden mukaisesti. Jos moraalinen hyvä on meidän luonnon mukaista, mies voi olla mielenterve ja hyväkuntoinen kun hän on hyvä. [OK, tää kaveri ei niele perisyntiä, pää pois! huutaa patakuningatar.] Jos ei ole niin, ja jos mies on lunnostaan paha, se ei voi lakata olemasta paha madännyttämättä luonnettaan, ja hyvä siinä on luonnottomuutta. Jos se on tehty harmittamaan kamu-luotujaan, kuten susi on tehty nielemään saaliinsa, hamaani mies olisi yhtä vääristynyt otus kuin säälittävä susi; ja pelkkä miehuus aiheuttaisi katumusta. [Vittu Janne vedä välittömasti käteen, tää on taas tätä homo-on-homolle-susi tuubaa! Onnex onnex susi ei sentään ole sudelle yhtä homo.]
ellauri115.html on line 758: On semmoinen ikä kun sydän on vielä vapaa, mutta innokas, levoton, ahne onnellisuudelle jota ei vielä tunneta, onnellisuudelle jota se ezii uteliaana ja epäilevänä; aistien pettämänä se pitkän päälle lasettuu tyhjän onnellisuuuden näköispazaan varaan ja ajattelee eze on löytänyt sen muttei olekaan. Mun omassa tapauxessa nää harhakuvat kesti tosi pitkän ajan. Alas harhakuvat! liian myöhään mä pääsin niistä perille, enkä mä ole täysin onnnistunut voittamaan niitä vieläkään; ne kestää yhtä kauan kuin tää kertakäyttöbody josta ne nousevat. Jos ne johtaa mut harhaan, mä en ainakaan enää usko niitä; mä tiedän mitä ne on, ja vaikka mä annan niille perixi, mä halvexin izeäni samalla; mä en pidä niitä mun onnen päämääränä, pikemminkin päinvastoin, sen esteenä. Mä kaipaan aikaa jolloin ruumiin kettingeistä vapautettuna mä saan olla oma izeni, yhtä izeni kaa, enkä enää repeile kahtia, kun mä riitän yxin izelleni onnexi. Sillä aikaa mä oon onnellinen meidankin elamassamme, sillä mä en paljon välitä sen pahoista jutuista, joihin mulla izelläni on tosi vähän syytä, kun taas kaikki oikeasti hyvä on vaan musta izestäni kii. [Nyt nyrjähti Jannella taas pahasti. Tämmöstä sillä aina on, ei se kyllä ole kovinkaan vilpitön.]
ellauri115.html on line 821: Janne ja Mika miettii tahoillansa valehtelua. Narsu Rusoolle izekunnioitus on kallein omaisuus. Hän voi siis joskus arkailematta valehdella säilyttääxeen sen. Valhe ei ole valhe jos se ei muuta omistussuhteita. Tällä moraalilla mennään, ei tarvi paljon miettiä. Montaigne ei voi valehdella kunnolla kun sillä on niin huono muisti. Se sanoo kuin kolleegansa Fenelon että lapsia ei saa liikaa rankaista, se tekee niistä pieniä valhepusseja. Otitko manteleita pussista? Tunnusta! Tällä lailla Petteristä tuli paroni Petkunterä.
ellauri115.html on line 826: Odottava äiti kysyi pahanilkisesti Jannelta oliko sillä lapsia. Janne kielsi punaisena kuin tomaatti. Esprit d'escalier tuli jälkijunassa: tuo on epähieno kysymys vanhallepojalle. Mixen vaan vastannut että noin 5 lehtolasta mutten tiedä mihin panin ne. Koska olen pelkuri.
ellauri115.html on line 829: Jatko-osaan Janne on säästänyt muutamia omakehuja. Kerran se ei kannellut kun kamu vahingossa lytisti sen sormia vähän mankelissa. Toisen kerran se riiteli kroketista kamun kanssa joka mätkäs sitä päähän krokettimailalla. Janne ei raportoinut väärinkäytöstä. Kummallakin kerralla kamu nöyrästi myönsi syyllisyytensä ja pyysi armoa. Onkohan nääkään nyzit totta, jää miettimään.
ellauri115.html on line 831: Romanttiset näkymät, sanoi Janne ekan kerran ranskaxi, se oppi sanan briteiltä. K-Raudan pienellä kesäapulaisella on romanttiset tissit, tai sellaset pienet mutta terhakat. Mm mitkä maisemat, sanoi el Zorron roisto aika paljon isompia tissejä. Mä pidän enemmän tollasista pienistä. Jouduttuaan Bielenseen autiolle saarelle JJ tuotatti sinne tässä järjestyxessä Terskan, kirjoja ja vähät varusteet. Sen hommana oli dolce far niente. Se sanoo Terskaa elämäntoverixi ja taloudenhoitajaxi kuin Hande Mäkelä Anza repukkaa. Se sanoo olevansa ihan yxin vaikka Terska häärää keittiössä ja sen sängyssä. Sillä aikaa Janne lähti Linné kainalossa kasviruuduille tarkkailemaan kasvien sukupuolielintoimintoja.
ellauri115.html on line 968: Rousseau kirjoitti tietosanakirja-artikkelin Genevestä. Olikohan sekin poliittinen kuuma peruna? Voltaire halus Geneveen tiiatterin, ilmeisesti Janne-Jaakko vastusti, kun Voltaire syytti myöhemmin sitä tuhopoltosta kun se tiiatteri syttyi palamaan. Janne ei perustanut naamiohuveista, se tirkisteli mieluummin pikkulapsia ja laski niistä heteitä ja emättimiä.
ellauri115.html on line 1187: Narsisti on kokenut lapsena syvää häpeää. Hyi häpeä! Sitä se Rousseaukin valitti. Vizaa paljaalle pepulle. Onko Miisu jo kiltti? Janne kyllä sortui lievää törkeämpään vainoharhaisuuteen. Kaikessa oli kysymys hänestä. No tota vikaa ei mulla pahemmin ole, en ole järin vainoharhainen. Onhan sekin jotakin.
ellauri117.html on line 27:

Janne-Jaakkoo

ellauri117.html on line 80: Tässä meni Jannen ennusteet aivan longixi. Badinter on hyvin hyvin vihainen.
ellauri144.html on line 337: Tiinan poika Janne on vähän samanoloinen kunnianhimoinen nuorimies kuin Sigmund nuorena, paitsi Freudilla oli takaa siili. Sigmundilla ei ollut kovin paljoa sanottavaa rakkaudesta, mutta sellainen ei kiinnitäkään tärkeimpään turhaa huomiota. Vaan sen esteisiin. Normaali ei ole niin kiinnostavaa, niinkuin ei sekään, miten veri suonissa kiertää niin kauan kuin se kiertää. Eihän leipurikaan leivästä puhu. Niin kauan kuin on rahinaa on toivoa.
ellauri147.html on line 479: Anfang der 1990er Jahre trafen Ylönen und Heinonen auf der Suutarila Highschool Pauli Rantasalmi und Janne Heiskanen. 1994 startete Ylönen mit Eero Heinonen (Bass) Pauli Rantasalmi (Gitarre), und Janne Heiskanen (Schlagzeug) das Projekt The Rasmus (damals nannten sie sich zuerst "Sputnik", dann "Anttila" und schließlich "Rasmus"). Ihre ersten Auftritte hatten sie 1994 in ihrer Schule. Ylönen ist der Frontmann und Komponist der Band. Wegen der Musik brach er die Schule ab. Mit 15 Jahren unterschrieb Ylönen dann den ersten Plattenvertrag für seine Band. Nach der Veröffentlichung von drei Alben verließ Janne Heiskanen 1998 die Band, und Aki Hakala wurde neuer Schlagzeuger bei The Rasmus. Im selben Jahr wechselten sie von Warner Music Finnland zu Playground Music Scandinavia.
ellauri161.html on line 374: Janne Onnela 14.04.2013 09:56
ellauri162.html on line 288: Kirjaston poistohyllystä löytyi Hannu Mäkelän poikakirja Iso-Pekka ja Pikku-Pekka. Vizi et Hande osaa olla narsistinen jopa lastenkirjassa. Se on varmaan kirjoittanut tän surutyönä kun se sai ize silmälasit 1997. Kirja on vanhenevan ukon jorinaa. Unenomaista solipsismiä. Rikkinäisen perheen lapsen muistelua. Miehet ovat miehiä ja harrastavat penkkiurheilua. Lapinretkiä kuvitellussa miesseurassa, Tasku-Matti rintataskussa. Ja noi lastennimet ne on 40-lukua: Pekka, Riitta, Kari. Mixmuka joku Riitta lähettäisi kirjelappuja väpelölle Pekalle. Huonosti peiteltyä jeesustelua. Vaari auta minua. Pekka lyö kuin kallio, Kari putoaa. Janne vapahtaa. Kallion Karhupuistossa, sieltähän se Hande onkin kotoisin. Tää on yhtä masentavaa textiä kuin stiiknafuulia.
ellauri203.html on line 686: Unbelievably boring. Boring, boring boring. Boooooooring. Tekisi mieli sanoa että valtaosa ellei suorastaan leijonanosa lukemistani kirjoista, näkemistäni filmeistä puhumattakaan, on täysin psskoja. Pääsispä palaamaan takas iloiselle 1960-luvulle kazomaan Fat Freddyn kattia. Tai edes 1860-luvulle todistamaan Doston käteenvetoa. Tai 1760- luvulle seuraamaan Jannen ja Mamanin herborisointia. No onnexi on sentään Raid-leffa ja teeveesarja, ne on hyviä.
ellauri210.html on line 1175: Anteron lisätessä Jannea vizikirjansa 2. painoxeen v. 1950 sillä oli 9v. jäljellä, Anterolla 15v. Mutta hizi mixei Andrei huolinut keräilysarjaan Joycea? Eikö ne olleet väleissä?
ellauri210.html on line 1177: Carlos Paul Ruiz São Paulosta symppaa Jannea. “Derriere Son Double”, Este volumen de poemas, saludado con entusiasmo por Breton, es sin duda uno de los más importantes de la poesía francesa de los últimos tiempos. Por lo que dice y lo que revela constituye el testimonio apasionante de un espíritu (que aún no había alcanzado la veintena) obsesionado por la idea de las tinieblas que nos rodean. Es cierto que los términos “vide”, “gouffre”, “abime”, habían pasado sobre todo a partir de Víctor Hugo (recordemos su famoso verso “J’interrogue l’abime etant moi-même gouffre”) a ser tópicos de una cierta retórica ajenas a sus verdaderos significados. Mas en Duprey subanse por las paredes. Para rendir cuentas de su visión de las tinieblas, Duprey se inclina a la práctica y a la expresión de un cierto humor negro que llevó a Breton a incluirlo en su famosa antología.
ellauri216.html on line 101: Arttu perkele ja Janne Sibelius oli särkeneet Teron lennnokin. Heidi sisko otti hameen alle ja lohdutti.
ellauri221.html on line 423: Tähän väliin vähän eettisiä ohjeita. Parran saa kasvattaa (ei tosin Ana, hän pitää porsliinista), mutta toisille termiiteille ei pidä alistua, paizi paaville, toki toki. Paavin maanalaiseen vastarintaliikkeeseen sopii osallistua. Ja raastepöydästä sopii aloittaa. Janne Saarikiven mielestä Matteus teki virheitä. Se kääntää sen epistolan uudelleen koinee-kreikasta. Mistä muustakaan, vittu paratkoon.
ellauri238.html on line 742: Lerppuposki Pena uskoo kuolemattomuuteen, ajattelee että juuri kuoleminen on merkki kuolemattomuudesta. Vizi mikä ääliö. Mutnää kynäilijänarsistit on tässä suhteessa kaikki samanlaisia. "Laskin rahat:120, pärjään hyvin jos lähetät tonnin." Vizi mikä sika. "Join giniä punnalla, nyt olen pienessä nousuhumalassa. Tilasin pekonia ja maxaa. Ruoka oli pahaa. Ostaisinko kirjan jota en kuitenkaan sitten lue." Tyypillistä että Tavaststjerna oli innoissaan just tästä marinasta. Se oli varmasti just samanlainen hemmoteltu narsisti. Minussa on se jokin sanoi Sibeliuxen Jannekin. Kukaan ei mahda sille mitään miten korvat kasvaa ulos päästä, sanoi Pentti. En voi mitään sille millainen mä oon, hoki Harri Sirola. Älkää paapoko izeänne! sanoisi Calle suuttuneena. Ottakaa izeänne niskasta kiinni! Ryhdistäytykää! Yrittäkää edes! En osaa yrittää, vinkui pikku Miisu. Opettele! En osaa opetella. Jne, jne.
ellauri244.html on line 535: Omatunto nauroi huutonaurua kyynelet silmissä. Ville on kuin Janne Kuutio, se ilkkui, Ville ei käsitä ettei näe sieltä ulos, Ville kävelee hitauden ja nopeuden suuntaan ja Ville kävelee edestakaisin ja ympyrää eikä tiedä mikä suunta on oikea, kaiken summa on kumminkin olla nolla Villen kuutiossa ja Ville vain juoksee viskipullossa.
ellauri257.html on line 360: Ilmeisistä syistä siis olen ennakkoasennoitunut että Witold Gombrowiczin katolis-oikishenkiset pornoväsäyxet tulevat vituttamaan rankasti. Saas nähdä. Jan Tolpan esipuhe ruozinnoxeen lupaa pahaa ainakin. Kekäs tää Tolppa edes on? Sven Stolpen veljenpoika. Sen isäkin oli kääntäjä, Birger Stolpe, jonka isä oli ylikontrollööri Johan Stolpe, joka ei tiettävästi mitään kääntänyt ellei jotain kyniä tai klemmareita virkapaikalta. Janne kyllä: från klassisk grekiska har Janne översatt Platon, Aristoteles, Longinos och Euripides, från franska Michel de Montaigne, Denis Diderot och Honoré de Balzac. Janne ei tuntenut Sven Stolpea. Pappa och han var inte kontanta. Jannella on kotona lundioissa kattoon asti kirjoja. Se täyttää 83 ellei ole kuollut. Det är viktigt att översätta även sånt skit som Gombrovicz om man vill uppehålla det fria samhället.
ellauri340.html on line 641: Päinvastoin kuin Peter Handske, Janne kolumneissaan nimesi avoimesti syyllisexi serbit ja kutsui heidän toimintaansa Bosniassa aggressioksi ja kansanmurhaksi. Baudrillard piti Yhdysvaltain johtamaa Persianlahden sotaa "ei-tapahtumana " tai "tapahtumana, jota ei tapahtunut". Tämän ilmeisen pelleilyn seurauksena Baudrillardia syytettiin laiskasta amoralismista, kyynisestä skeptisismistä ja berkelialaisesta subjektiivisesta idealismista. Kaikki syytöxet olivat oikeita. Baudrillard oli huolissaan lännen teknologisesta ja poliittisesta vallasta ja sen kaupallisten etujen globalisaatiosta ja siitä, mitä se tarkoittaa kunnollisen WW2 tyyppisen rökityssodan mahdollisuudelle. Huoli taisi olla ennenaikainen.
ellauri340.html on line 657: Hypertodellisuus nähdään tilana, jossa kulttuurin ja median todellisuuskäsitysten puristumisen vuoksi se, mitä yleensä pidetään todellisena ja mikä ymmärretään fiktioksi, sekoittuu saumattomasti yhteen kokemuksissa niin, että mitään ei enää ole selkeää eroa sen välillä, missä toinen päättyy ja toinen alkaa. Jenkki scifitöräyxet ala Matrix väitti saaneensa vaikutteita Baudrillardista. Väärin ymmärsitte, Janne märisi.
ellauri353.html on line 79: Marko oli naimisissa Tuulikki Viljasen (nyk. Valkonen) kanssa vuosina 1961–1973, ja tästä avioliitosta syntynyt poika Janne Tapper on teatteriohjaaja ja teatterintutkija. Avioliitto päättyi eroon kirjailijan alkoholin ja lääkkeiden liikakäytön vuoksi. Valkonen on kirjoittanut Tapion elämästä ja kirjailijantyöstä sekä elämästään Tapion puolisona teoksen Mäyhä (2003) 30 vuotta eron ja Mäyhän nolpahtaneen lopun jälkeen.
ellauri353.html on line 115: Mixi Marco mätki Pirjoa? Kas sillä oli kirjallinen esikuva. Karamazovin Dmitri tiemmä potkaisee kimppuunsa käynyttä koiraa ja osuu niin, että koira menee hetkiseksi tajuttomaksi, jolloin Dmitri silmänräpäyksessä polvistuu maahan hoivaamaan loukattua osoittaakseen sille, ettei hän tätä tarkoittanut, ja pyytää anteeksi. Sanomattakin on selvää että koiran nimi ei ollut Pirjo. Ei tässä mitään vertauskuvallista ole, mutta tietäisit miten hellävaroen sua lyön. Raastuvassa nähdään, teen sut ja Janne pojan perinnöttömixi.
ellauri353.html on line 117: Tekee melkein mieli ottaa esimerkki Hemingwayn kalajutusta "The Old Man and the Sea", jossa ukko tapeltuaan miekkakalastaan haita, galanos, vastaan ja hävittyään tunsi verta suussaan ja sylkäısı sen mereen sanoen: "Syökää tuo, galanos, ja kuvitelkaa, että olette tappaneet ihmisen". Ei tässä mitään vertauskuvallista ole, mut sä ja Janne ootte noita haita, Hysteria se miekkakala ja mä oon pappa Hemingway. Taidanpa lähteä 5:xi vuodexi Kilimandjarolle. Tai sit mä teen exituxen täällä Törnävässä. Joo sen mä teen. Ja niin hän tekikin.
ellauri364.html on line 339: Ei ihme että Janne Sibelius halusi tän säveltää ja Lasse Pöysti lausua kuin Tannhäuser Venusvuoressa.
ellauri402.html on line 516: Viljo Rosvall (1898 Suomi – 1929 Port Arthur, Kanada) ja Janne Voutilainen (? – 1929 Port Arthur, Kanada) olivat kanadansuomalaisia ammattiyhdistysaktiiveja, jotka katosivat Kanadan Ontariossa 18. marraskuuta 1929. Heidän ruumiinsa löydettiin seuraavan vuoden huhtikuussa.
ellauri402.html on line 517: Viljo Rosvall oli taistellut sisällissodan aikana punaisten puolella ja pakeni sodan jälkeen Kanadaan. Hän asettui nykyään Thunder Bayn kaupunkiin kuuluvaan Port Arthuriin, jossa vaikutti suuri kanadansuomalainen yhteisö. Rosvall työskenteli Canadian Pacific Railway -rautatieyhtiöllä ja kuului metsätyöläisten Lumber Workers Industrial Union of Canada (LWIUC) -ammattiliittoon. Se oli 1920-luvun lopulla Ontarion vaikutusvaltaisin liitto, jonka jäsenistö koostui pääosin Kanadan kommunistiseen puolueeseen kuuluneista suomalaisista. Janne Voutilainen oli ansametsästäjä, joka kuului Rosvallin tavoin LWIUC-liittoon ja oli myös jäsenenä syndikalistisessa Industrial Workers of the World -ammattiliitossa.
ellauri402.html on line 520: Työnjohtajana Onion Laken alueella toimi oikeistolaisena tunnettu Leonard A. Mäki, jonka suhtautuminen ammattiliittoihin oli vihamielinen. Marraskuun 18. päivänä Rosvall lähti jalkaisin kohti Onion Lake -järven pohjoispäässä sijaitsevaa metsätyömiesten leiriä tarkoituksenaan värvätä lisää lakkolaisia. Oppaana hänellä oli Janne Voutilainen. Muutamaa kilometriä ennen määränpäätään he törmäsivät Mäkeen ja muutamaan hänen mieheensä metsätyöläisten talvivarastolla. Mäki väitti myöhemmin kutsuneensa Rosvallin ja Voutilaisen sisään lämmittelemään ja varoittaneensa heitä heikoista jäistä. Tämän jälkeen Mäki kertoi Rosvallin ja Voutilaisen jatkaneen matkaansa järven suuntaan. Se oli viimeinen kerta kun heidät nähtiin elossa.
ellauri418.html on line 61: Janne-Jaakko otti herneen nenään kun d'Alembert kiitteli Madame Geoffroyn lapsirakkautta siteeraamalla rouvan epäilystä että pahantekijät ei varmaan pidä lapsista. Jakke viis veisasi ize siittämistään muoskista mutta kurkisteli kyllä mieluusti puistossa toisten lapsia. J-J sepusti että hän mukamas "ei kerinnyt" ize kasvattaa lapsiaan, eikä sitä Teresallekaan voinut jättää, joten löytöeläintarha oli paras vaihtoehto. Seli seli. Héloise ja Émile ovat toisaalta hyvä todiste että parempi lasten kyllä olikin olla joutumatta tämän näsä-isän käsiin. Muistetaan miten kävi Pestalozzin pojalle. Jaakko on ilmiselvä pedofiili, no two ways about it. Siinä saattoi olla todellinen syy löytöeläintarhalle.
ellauri419.html on line 345: Ei Janne ollut aatelinen vaan tavallinen rotinkainen, "de" oli pelkkää hämäystä. Sitä oli ranuilla paljon liikkeellä.
ellauri428.html on line 138: Professorit tai tutkijat, jotka tunnetaan kolumnisteina ja tv-keskustelijoina: Anu Kantola, Anu Koivunen, Timo Miettinen (kaikki n.h.) ja Janne Saarikivi. Omaa persettään esittelevät kommentoivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja kosmologi Kari Enqvist. Näkemykselliset kirjailijat: Pirkko Saisio, Sirpa Kähkönen ja Sofi Oksanen. Poliitikot, kuten Li Andersson, Anna Kontula (n.h.) ja Jussi Halla-aho, joiden argumentointitaitoja arvostavat vajaamieliset. Älyköiltä odotetaan herättelyä. Esimerkiksi piispa Teemu Selännettä äänestivät myös uskottomat. Myös appropresidentti Stubb on 50 parhaan sakissa. Ja voi vittu: Jari Ehrnrooth ja Jarkko Tontti! No nyt alkaa mennä vähän liian pitkälle! Laura Kolbe! EEEEEIH! Risto E.J. Penttilä. Miten tästä selvitään? Sitä jaxaa kyselyn ylivoimainen etta Sixten Korkadman pohtia studioissa ja kolumneissa.
ellauri428.html on line 234: Tuhnu vähävenäläinen Berdjajev on tuuminut että köyhä ritari ja räkämunkki oli ensmäisiä pösilöitä lännessä. Mimeettinen halu, emeettinen kalu. Apinoiden tarve apinoida siis. Tässä kohtaa takapiruna on reikärauta René Girard, jota on jo ansiosta roimittu albumeissa 203 ja 351. To make a long story short, se mitä Janne koittaa tässä pitkän kaavan kautta sanoa on että Jannen kaltaiset väpelöt kirjallisuuskriitikot ovat nykyajan pappeja tai poppamiehiä, jotain padan kanssa häärääviä Akvavitixejä, siis oikeasti paljon fixumpia kuin päsmäröivät Aladobixit.
ellauri428.html on line 236: Muiden viime vuosisadan kääväkkäiden ohella Janne kerää sienikoriin Northrop Fryen. Sehän oli se uuskriitikko joka sekotti Harold Bloomin pään. Hän oli alallaan yksi 1900-luvun merkittävimpiä hahmoja. Fryen mielestä satiiri liikkuu ruumiin anaalisilla ja genitaalisilla vyöhykkeillä kuin Igor ihminen Alisa noitatytön sisällä. Siinä näkijä missä tekijä, kynnetön sormi operoi perssilmässä, subjekti työntyy objektiin mehukkaasti takaapäin. Hän kysyy: "Entä jos kritiikki on sekä tiedettä että taidetta?" ja vastaa "Kyllä maar". Northrop oli pappi muttei edes noitatohtori.
ellauri428.html on line 238: Kritiikillä on aina kaksi näkökohtaa, toinen kohti kirjallisuuden rakennetta ja toinen kohti muita kulttuurisia ilmiöitä, jotka muodostavat kirjallisuuden sosiaalisen ympäristön. Kritiikki ei siis ole arviointitehtävää – toisin sanoen kirjallisen teoksen hylkäämistä tai hyväksymistä – vaan pikemminkin sen tunnistamista sellaisena kuin se on ja sen ymmärtämistä suhteessa muihin teoksiin "loputtoman sanasalaatin" sisällä. Epilogin lopuxi Janne pohtii onko sen nakertamissa salaatinlehdissä mitään yhdistävää juonentynkää nähtävissä. Se jääköön kukon ja kanan päätettäväxi. Ize pieni kaniini kaiken syödä mutusti.
ellauri428.html on line 252: Janne Plumpstet on aivan järkyttävä pelle. Pohatta saa maxaa vapaudestaan sosiaalisena eriarvoisuutena. Teen mitä tahdon. Ei perkeletto.
ellauri428.html on line 287: Bresin narratologiassa tekijät on positiivisia ja kokijat negatiivisia. Idiotia on lähellä, mitääntekemätön Janne varoittaa. Digniteetti on syvältä Kantin hanurista. George Harrisonin Cunt-kritiikki tekee sen selväxi. Giambattista Vicon miälestä apinan arvokkuus on siinä eze ize valizee eikä joku muu. Taas tää apina valintamyymälässä tekemässä cost/benefit analyyssejä. Kuka se oli joka puhui Vicosta mezätalon perähuoneessa? Se on kaikki mitä muistan koko hepusta. Olisko se ollut Simo Knuuttila? Simon mielestä uskomiseen riitti ettei usko että jumala on mahdoton. Aika mahdoton sen käytös on VT:ssä ainakin. Simolta lähti etuhampaat loppupeleissä. Se kuoli inhimillisesti kazoen liian nuorena.
ellauri428.html on line 356: Kulttuurisorsa Janne Plumpstet esseilee ärvöistä suu vaahdossa. Kulttuurisorsat uhmailevat mieluusti porvarillisia perusärvöjä, kuten koti, uskonto ja isänmaa. Valitettavasti niiden peukuttamat korvikkeet ei useinkaan ole järin kummosia, kuten nainti, rikoxet ja narkkarointi. Jannen kaima Jean Genet oli pikkurikollinen hinuri. Ostin Punaisesta Planeetasta siltä taskukirjan joka kertoo Tom of Finland tyyppisestä merimiehestä nimeltä Querelle. Siitä todnäk enemmän tuonnempana.
ellauri429.html on line 113: Samalla muistetaan, että paha asuu jokaisessa (kykynä itsekkyyteen ja väkivaltaan). Hyvyys ei siten ole pahan poissaoloa, vaan sen subordinaatiota, joka muuttaa pahan luonnetta (itsekkyys lähenee itsellisyyttä, väkivalta vastarinnan rohkeutta ja taistelumieltä.) Näin siis Janne Öö.
ellauri430.html on line 420: Selvempi on muistikuva Simon puolison, Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttilan lisensiaattijuhlista Vantaalta, joissa käyn piippua polttavan Hannu Siveniuksen kanssa sadunkerrontakilpailua parvekkeella. Esa Saarinen toimii sokkona lapsille. Esimerkiksi Janne ja Taina Saarikiven (ent. Riikonen) haastattelussa vuonna 2017 hän kuvaa viimein Tuomas Akvinolaisen ratkaisua ehtoollisleivän transsubstantiaation ongelmaan (eli siihen, kuinka leipä muuttuu Kristuksen ruumiiksi) ”tyylikkääksi”.
ellauri432.html on line 134: Länsimaiseen arvoyhteisöön kannattaa suhtautua kriittisesti, sillä arvomme tuovat ja ylläpitävät kaikkea muuta kuin vapautta, nimittäin luovaa tuhoa ja kauppasotia, kirjoittaa Janne Saarikivi. Länsimaiden historiaan kuuluvat myös ahneus, imperialismi ja rasismi.
ellauri433.html on line 135:

Janne Persukivi kielipellenä

ellauri433.html on line 137: Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija. Saarikivi aloitti syksyllä 1989 Kallion ilmaisutaidon lukiossa ja valmistui ylioppilaaksi vuonna 1992. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2006. Väitöskirjassaan Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects hän käsitteli kuolleiden suomalais-ugrilaisten kielten jälkiä venäjän kielen pohjoisissa murteissa ja pyrki kehittämään kuolleiden kielten tutkimuksen menetelmiä ja muita kuolleina syntyneitä ajatuxia. Jää epäselväxi mitä sukua jos mitään hän on Sakari Saarikivelle. (Pojanpoika, kz. alla.) Jannen mummulla oli taidegalleria. Sakarin isä oli viipurilainen sosdem kansanedustaja Santeri. Janne Santeri voisi olla mun poika jos Anskalla ja mulla olis tullut pohjakosketus. Onnexi ei tullut.
ellauri433.html on line 141: Kun sanat sakenevat, ne alkaa hangata. Janne taitaa luulla että etymologian avulla voi jotenkin kellua hankausten ylä- ja ulkopuolella. Ei kyllä voi. Sanat on sanoja, perseet perseitä. Jos jokin hankaa kankkua, ei siinä ole kyse nilkin väärinymmärryxestä. Koska Janne kirjoittaa kolumneja ja esiintyy televisiossa, hän on vähintäänkin potentiaalinen paskapää. Toukolan homot äänestivät 85-%sesti Pekka Haavistoa. Extreemiä. Jannen vaimo kyllästyi Jannen sanasalaattiin jä läx. Vetelys ei pidä huolta puutalosta, se saa lahota. Tärkeintä on naputtaa lisää sanoja. Janne ei myönnä olevansa pikkuporvari, kuten ei liioin kaimansa "Öö" Plumpstet. Kyllä me olemme. Kun Kaisa Häkkinen nuolee lusikan voi Janne tulla Tiede-lehteen tilalle. Se jorisee oudon taatamaisesti noinkin nuorexi miehexi. Miehessä on ainesta Sillanpääxi. Janne käyttää poikkeuxia kumoamaan sääntöjä, kuten Uuden Suomen kolumnisti Matti Lehtinen, joka on ilmastotolvana. Janne on mm. #metoo mies. Se on oikeastaan aika luotaantyöntävä. On se surkeeta.
ellauri433.html on line 143: Samaa pappispimitystä Jannen ohella on Pallomahan emergentti materialismi ja Popperin kolme maailmaa. Emergentti materialismi voidaan jakaa kahtia näkemykseen, joka kieltää mentaalisen kausaation, sekä näkemykseen, joka sallii kausaaliset vaikutukset. Jälkimmäistä näkemystä, josta on käytetty myös nimitystä biologinen naturalismi, on kannattanut muun muassa John Searle. Suomessa emergenttia materialismia on kannattanut muun muassa Ilkka Niiniluoto (1990).
ellauri433.html on line 154:

Jannen pitkä nenä ei perliytynyt Pessi Mizohatalle, sillä se on bonuslapsi.

ellauri433.html on line 156: Kerran vuodessa Saarikivi järjestää nykyisen puolisonsa kanssa Toukolan talolla monitaidefestivaalit. Mizohata tekee yövuoroa pikaravintolan vuoropäällikkönä, työskentelee tatuoijana ja tekee musiikkia. Janne säilyttää läheiset elämässä kuin Jackson Brodie. Hän prokrastinoi, vaikeilee, möläjää, heittää esineitä. Hän on hyvin, hyvin huono ihminen. Kuulostaa masixelta. Jannen pätkäprofessuurit päättyivät työuupumuxeen. Jannen titteli on ”työtön ja uupunut hullu professori”.
ellauri433.html on line 158: Kyynisyyden lisääntyminen on Janne Saarikiven kokemuksen mukaan usein burnoutin ensimmäinen varoitusmerkki. Janne Saarikivelle on osittain mysteeri, mistä hänen kiinnostuksensa kristinuskoon ja uskonnon pohtimiseen on peräisin. Mutta hänen mummunsa uskoivat jumaliin. Janne harrasti heidän kanssaan viinanjuontia ja tupakanpolttoa, mistä hän joutui sitten tekemään tiliä uskovien piireissä. Janne huomasi Vanhan testamentin kostonhaluisen jumalakuvatuxen ahdistavaksi. Vika voi olla siinä, että Saarikiveltä puuttuu omakohtainen suhde tv-sarjoihin ja pop-musiikkiin.
ellauri433.html on line 169: Jannen ehkä vähän ex, toisaalla asuva puoliso Taina Saarikivi on äänen ja hiljaisuuden tutkija. Tällä sivulla tutustumme Janne Saarikiven puolisoon, Taina Saarikiveen, ja hänen tärkeään rooliinsa elämässä. Taina Saarikivi on suomalainen korkeakoulutettu ammattilainen, jolla on omaa merkittävää työuraa.

Taina Saarikivi on syntynyt ja kasvanut Suomessa. Hän on kouluttautunut sivistysaloille ja saavuttanut merkittäviä saavutuksia akateemisella tiellään. Erityisesti Tainaa kiinnostavat kielitieteet ja hän on suorittanut maisterin tutkinnon alalla. Hänen erikoisosaamistaan ovat kielten oppiminen ja opettaminen, joka on tuonut hänelle paljon arvostusta ja tunnustusta.
ellauri433.html on line 173: Taina Saarikivi on Janne Saarikiven puoliso ja heillä on yhdessä perhe. Hänen roolinsa perheessä on tärkeä, sillä hän tukee ja kannustaa miestään urallaan sekä huolehtii perheen arjen sujumisesta. Taina Saarikivi on tunnettu myös siitä, että hän tukee miehensä, Janne Saarikiven pyrkimyksiä parempaan kielitieteiden opetukseen ja tutkimukseen. He muodostavat vahvan ja tukevan tiimin oman alansa asiantuntijoina.
ellauri433.html on line 177: Taina Saarikivi on arvostettu kieltenopettaja, tutkija ja Janne Saarikiven puoliso. Hänen panoksensa kielten oppimisen ja opettamisen alalla on poikkeuksellisen tärkeä ja vaikuttava. Taina Saarikiven ansioitunut työskentely korostaa kielen merkitystä yhteiskunnassa sekä uudistaa kielten opetusta ja oppimista. Janne Saarikivi saa puolisostaan merkittävää tukea ammatillisesti ja henkilökohtaisesti, ja yhdessä he muodostavat vahvan tiimin omilla aloillaan. Tainalla on toisten humanisti tunareiden kanssa osuuskunta jossa ne antaa neuvoja tutkijanurasta unexuville 100e tuntitaxalla.
ellauri433.html on line 180:

Kuka on Janne Saarikiven puoliso?: Janne Saarikiven puoliso on Taina Saarikivi.
Mistä voin löytää lisätietoa Taina Saarikivistä?: Voit löytää lisätietoa Taina Saarikivestä Wikipedia-sivustolta.
Minkälainen ura Taina Saarikivellä on?: Taina Saarikivi on suomen kielen professori ja tutkija.
Kuinka kauan Janne Saarikivi ja Taina Saarikivi ovat olleet yhdessä?: Janne Saarikivi ja Taina Saarikivi ovat olleet yhdessä jo useita vuosia.
Onko Taina Saarikivellä muita tunnettuja saavutuksia?: Taina Saarikivi on julkaissut useita tutkimuksia suomen kielestä ja sen rakenteesta.
Mitä kiinnostavaa löytyy Taina Saarikiven Wikipedia-sivulta?: Taina Saarikiven Wikipedia-sivulla on tietoa hänen koulutuksestaan, urastaan ja saavutuksistaan.
Miten Janne Saarikivi ja Taina Saarikivi tapasivat?: Janne Saarikivi ja Taina Saarikivi tapasivat opiskellessaan yliopistossa.
Mistä Janne Saarikivi ja Taina Saarikivi ovat kotoisin?: Janne Saarikivi ja Taina Saarikivi ovat molemmat Suomesta.
Minkälainen on Janne Saarikiven ja Taina Saarikiven suhde?: Janne Saarikivi ja Taina Saarikivi ovat aviopari ja heillä on läheinen suhde.
Mikä Janne Saarikiven ja Taina Saarikiven ammatillinen yhteistyö on?: Janne Saarikivi ja Taina Saarikivi tekevät myös yhteistyötä suomen kielen tutkimuksessa.

ellauri433.html on line 185: Taina Saarikivi ei ole hiljaisuuden ystävä. Taina Saarikivi oli myös huilisti, mutta lopetti. Ulosteisiin liittyy kursailemattomasti essee Perseestä ja sen kurittomuudesta. Kritiikki kilpailuyhteiskuntaa kohtaan onkin miltei mahdotonta. Saarikivi kuvailee piukean lihan estetiikkaa ja lähes orgastisia ääntelyitä, joita saleilla kuulee. Vaikuttaa siltä, että Saariaho - sori kivi - ja Nylén tarkoittavat pyhällä eri asiaa. Saarikiven esseet avaavat paljon kysymyksiä. Juuri himo seksuaaliseen kanssakäymiseen alkaa lukiessa näyttäytyä ihmisen keskeisenä perustarpeena. Janne möläjää sängyn alla vaan ei anna. Taina Saarikivi on luokkaloikkaaja ilman sankarin viittaa – ”Työläiskodin perintö ei tykytä häpeänä lihassa”. Tököttäisi edes joku. Jannea ja Tainaa yhdistää hyödytön ala ja virattomuus. Ei kannattaisi lähteä noin humanistipohjalta.
ellauri433.html on line 207: Janne elää kuin sika pellossa. Ja häpeää. Koko ajan hävettää. Sen essee Hidas on kyllä helmi. Muuten se on paha nazikana. Sellanen joka peukuttaa kaikenlaista taantumusta muka "reilun pelin" nimissä. Se on höpöttävinään humanistisia mutta on kannoiltaan ja käytöxeltään puhdas persunazi. Oikein sille että jäi virkaheitoxi. Mitenkähän kauan se pystyy pitämään yllä elintasoa, ajelemaan sepalusaukisena muna haisten yxityisautolla.
ellauri433.html on line 209: Jannen tarina on helppo kertoa: Esi-isä Santeri nousi työväenluokasta herraxi. Noske aatetausta paistoi sevverran läpi oikeistohapatuxesta että Jannesta tuli vihervassari, kunnes vt proffan palkalla sai puutalon ja auton ostetuxi, vertaa Esa Sariolan Ford Scorpio, ja mielipiteet siirrähtivät sitä lyytä yläoikeaan. Sitten alkoi alamäki kun Jannessa ei ollut ainesta proffaxi, ja nyze laskee köyhtyvänä senttarina loivaa alarinnettä pesunkestäväxi persuxi.
ellauri433.html on line 211: Sen kuittaus Elokapinalle, vittuilu tuleville sukupolville ja egoistinen oikeutus omalle autoilulle (se on kivaa, mitäs nyt yhdestä lisäkaarasta, ei se musta riipu) on vitun kylmäkiskoista. Callous kaippari. Sillä on jo kaikki persuasenteet jonkin jälkijättöisen myyttipaskan varjolla. Pelkkää seliseliä. Sen pitäis muistaa että handsome is as handsome does. Jotkut kristilliset on tollasia: niillä on valtuudet olla pahoja, koska Jeesus ymmärtää ja antaa anteexi. Autoja ei ole 1.4G vaan 1.6G as we speak, ja fossiilien kärytys vaan lisääntyy. Puolet länkkäreillä joita apinoista on alle viidennes. Jokaisella jenkillä on oma, melkein yhtä monella EU-laisella. Köyhtynyt Janne ei aja enää bemarilla vaan äiskyn räyskällä. On mullakin auto mutten aja sitä.
ellauri433.html on line 213: Janne läiskäytti naamakirjan kiinni menetettyään siellä kasvonsa. Suomi 24 on vielä jälellä. Koko käsite "mielipiteen vaihto" on täysin pyllystä. Ei kukaan niitä vaihda, tyrkyttää vaan omaansa. Jannesta Trump edustaa demokratiaa. Vihapuhetta ja maalittamista ei pie kriminalisoida, se on sananvapautta. Nyt kuuntele tarkasti Janne: haista sinä paska! Musk tarkoittaa kivespussin odööri. Jannen mesevieseistä näkyy että se on paha ihminen. Pahat ihmiset pitäisi kieltää lailla.
ellauri433.html on line 215: Jannen isä Jyrki oli Jönsin mukaan ryssän tulkki joka teki seppukun kun Janne meni lukioon. Se voi tietysti selittää Jannen käytöstä. Olikohan isoisä Sakari joku hirviö. No Jannelle ainakin on jäänyt white supremacy piiloasenteita päälle, kun se suomii cancel-kultturia ja wokeja. Selvää piilorasismia, sano Janne mitä haluat. Ja tää oli aika karu lässähdys: Armelias samariini rakkaus kurjaa juutalaista kohtaan on Jannesta hienointa. Siis: "Sellaisen rakkauden kohde minä haluan olla."
ellauri433.html on line 218: Janne kertoo nyt isä Jyrkistä. Se väittää kyllä että isä kuoli syöpään, ei oman käden kautta. Kenties molempiin. Sen äiti oli luokkaretkeläinen hammaslääkäri. Jannen argumentointi on anekdotaalista. Huomaa kyllä ettei se ole työuralla juuri muuta tehnyt kuin kexinyt etymologioita. Sen miesasiamiesargumentaatio erityisesti on aivan ala-arvoista, yxinkertaisesti ilkeää. Ei helkkari, nyt meni Janne taas säälipisteet nollille!
ellauri433.html on line 219: No Jannella on selvästi omakohtaista kokemusta sosiaalihuollosta, yhtä jos toista hampaankolossa.
ellauri433.html on line 221: Jannen mala fides liittyy nähtävästi siihen että sen nuoruus osui 80-90 -luvuille jotka oli länkkärien suurta juhlintaa, Fukuyaman "historian loppua". Ei siinä aateilmastossa voinut muuta syntyä kuin paskiaisia. Janne (1973) ja sen vaimo Taina {1969) ainakin ovat kieroonkasvaneita tyyppejä, Himanen (1973) ja Nyölen (1973) myös, plus Halla-Aho (1971) ja Sofi Oxanen (1977). Mutta kuten Jöns tunnusti malkasilmäisesti:
ellauri433.html on line 225: Janne ei muka tohdi syyttää muita. Se ei voi kun se säästelee niin paljon izeään. Peflettikirja jatkuu, luvassa on vielä pahempaa.
ellauri433.html on line 232:

Renaud Camus (1946) ja Janne Persukivi (1973) on kuin 2 marjaa

ellauri433.html on line 234: Times of Israel haastattelee tätä lyttynenää: "One needs only think of a Montaigne, or closer to us of a Michel Houellebecq. Religions (other than the Middle Eastern Abrahamic) seem to teem with killed gods. Does the death of God imply, as it would seem, the death of man? On the other hand, I don’t believe at all, either, in the death of the author. It is not advisable. I am one, after all." Renaud on ärtyisä homokirjailija, ei sentään jutku, vaan ranu porvari. Vuodesta 2019 lähtien Camus asuu edelleen linnassa. Ei tiilenpäitä lukemassa, vaan leveästi hulppeassa muinaismuistossa. Ei ole tarvinnut tehdä grande remplacementtia, se saa valtiolta tukia. Jannen rottelo varmaan pysyy pystyssä mamman handouteilla.
ellauri433.html on line 242: Suomen valtion olemassaolon ydinkysymys: keitä me olemme, mikä tämä maa on? peittyy yleishumanistiseen puhemassaan. Juuri siihen samaan johon Janne peittää nazimielipiteensä, raapien päälle pienen sievän santakeon. Vain pukinsorkka pilkistää. Mikä vitun olemassaolonkysymys? Suomen valtion? Täähän on kuin Suomen hyökkäyssodan propagandasta. Jos mutakuonot pääsee enemmistöxi, sitten kuunnellaan mitä naapurilla on sanottavaa ja toimitaan sen mukaan. Varmaan Janne pelkää että kohta kukaan ei ole kiinnostunut länsiuralilaisista etymologioista. Monikulttuurisia yhteiskuntia on ollut maailman sivu, varmaan enemmistönä. Nazismi on vasta parin sadan vuoden ikäistä. Ei ole mikään pakko pitää hengissä jotain fiktiivistä Suomi-neitoa.
ellauri433.html on line 246: Kuunnellaampa vähän mamujen omiakin mielipiteitä, lupaa Janne ja kaivaa esiin kaameita länkkäreiden ja juutalaisten kätyreitä ja muslimiluopioita.
ellauri433.html on line 262: Vuonna 2004 tämä Daniel Pipes ylisti häntä islamisteja vastaan puhumisesta. Daniel Pipes (s. 9. syyskuuta 1949) on amerikkalainen entinen professori, islamin vastainen aktivisti, ja ulkopolitiikan ja Lähi-idän kommentaattori. Ääri-ilkimyxen näköinen kaippari. Kuten Jannella hänellä ei koskaan ollut pysyvää akateemista asemaa. Pipes on kirjoittanut kuusitoista kirjaa ja ollut Toobe Distinguished Visiting Fellow Stanfordin yliopiston Hoover-instituutissa. Hän on väittänyt että Barack Obama harjoittaa salaa islamia White Housen vessassa. Hän syntyi juutalaiseen perheeseen Bostonissa, Massachusettsissa. Niinpä tietysti. Hän opiskeli ensin Harvardissa matikkaa mutta huomasi materiaalin liian abstraktixi. Islamofobiassa on kaivattua konkretiaa.
ellauri433.html on line 264: Mansour on kirjoittanut 24 kirjaa ja 500 artikkelia. Siinä on Jannella vielä kirimistä.
ellauri433.html on line 266: Aber ach nein, Janne ei siteerannutkaan tota läskiä, vaan pikemminkin Ahmad Mansouria, Israelin mamua. Ahmad Mansour (levantinisch-arabisch: [ˈʔaħmad manˈsˤuːɾ]; * 2. Juli 1976 in Tira im Meschulasch bei Kfar Saba, Israel) ist ein israelisch-deutscher Psychologe und Autor arabisch-palästinensischer Herkunft. Er lebt seit 2004 in Deutschland und hat seit 2017 die deutsche Staatsbürgerschaft. Er beschäftigt sich mit Projekten und Initiativen gegen Radikalisierung, Unterdrückung im Namen der Ehre und Antisemitismus in der islamischen Gemeinschaft.
ellauri433.html on line 283: Jaanattuaan maahanmuuttoasiaa sinne tänne kaikkine klischeineen, Janne kuittaa että pääasia on suomen kielen pysyminen hengissä. Hizi mixi, johan baltit on suorittaneet kielenvaihdon kertaalleen. Voishan suomea tutkia kuolleenakin kielenä.
ellauri433.html on line 285: Tokavika essee etuoikeutetusta luokasta on aika hirveä, ja samalla paljastaa miten lähellä Janne on GALTAN kentän oik. yläkulmaa, talousliberaalia arvokonservatiivia. Se luulee että se voi sanoja halkomalla muuttaa pelilaudan muotoa. Ei se voi. Se pettää izeään, ehkä kuitenkin vähemmän kuin osattomia. Kuinka ollakaan, havet on ne joiden mielestä havenoteilla on kaikki reilassa. Että havenotit ei vaan hokaa sitä. Ei mitään syytä olla kade haveille, niillä on melkein vielä kurjempaa, ainakin jos eivät saavuta ansaizemiaan etuisuuxia. Havenoteilla on sentään toivoa, sillä niille riittää toivo ruoskattomasta päivästä ja leipäkeitosta. Toisin havella, jolle kelpaisi vain vakivirka etymologina. Kuka mittaa kumpi elämä on hyvä kumpi huono? Et ainakaan sinä osaton! Ole vaan kiitollinen kärsimyxestä! Kirkkaamman kruunun saat. Kiitollisuus vai katkeruus, toivo vai toivottomuus, se on ihan oma valinta!
ellauri433.html on line 287: Sixipä Janne pyristelee eroon vasemmistosta. Ne eivät ymmärrä että romahtaneessa Neuvostoliitossa oli juuri köyhimmillä paras elämä, ja ne olivat kilttejä. Mitäpä jos se johtuikin juuri kommunismista? Kun kaikki on yhteistä, kaikilla on yhtä paljon eikä tarvihe olla kateita. Mutta Jannella on ollut etuoikeus epäonnistua kaikessa menettämättä silti elämän mukavuuxia. Ei ole tarvinnut tehdä kolmivuorotyötä pesulassa. Siinä varakas turvaverkko on suurena apuna. Будешь третим? huikkaa Janne spugeseurasta ja tarjoo pulloa.
ellauri433.html on line 290: Ja sit on jäljellä enää loppurukous, rukoilkaamme. Jannelle ei tieto ole uskon vörtti. Usko, toivo, rakkaus, ne on ne pyhän Peevelin tutut oikeistomeemit.
ellauri435.html on line 105: Ilman Olgaa olisi Janne-Paulin ollut tyydyttävä pussikaljaan ja sotkuiseen asuntolakämppään ja Simoneen, joka muutaman huikan jälkeen suostuu kenen tahansa petikaverixi ... hikiseen, ennen aikojaan rupsahtaneeseen vartaloon ja tupakan karhentamaan, kähisevään äneen, joka kuiskaa: "Älä nyt sinne työnnä, poika!" Näin Sartre tutkii eksistentialismin eli vapauden vastuullisuuden ja velvollisuuden dilemman teemoja kronologisesti ennen Vichyn hallintoa ja sen aikana.
xxx/ellauri056.html on line 75: Sarjan toinen osa, Lapsenpiika, kuvaa nuoren Ida-piian työntäyteistä arkea Sibeliuksen perheen palveluksessa. Säveltäjäperheen arkiaskareiden pyörittämisen ohella Ida ehtii kokea myös rakkautta Jannen köyrimänä välikössä. Se, mikä on jonkun mielestä luonnollista työnjakoa, voi toiselle olla mieltä kuohuttava tasa-arvokysymys. Onkohan Enni Mustonen real woman for Trump? Ei ainaskaan mikään Kaari Utrio.
xxx/ellauri126.html on line 211: (Satun tietämään aiheesta kohtalaisesti, koska olen lukenut kaikki sosiaalipsykologi Janne Viljamaan kirjat ja käynyt hänen luennoillaan, lukenut useita käännösteoksia mm. McBride, Karyl: "Will I ever be good enough?", kuunnellut YouTubesta kymmeniä tubettajien ja asiantuntijoiden tekemiä juttuja, istunut vertaistukiryhmien kokouksissa ja koska elämääni on siunaantunut muutama narsisti, Paulasta voi sanoa, että kyseessä täytyy olla persoonallisuushäiriöinen henkilö.)
xxx/ellauri126.html on line 405:

Janne Viljamaakin sanoo

xxx/ellauri126.html on line 407: Sosiopsykologiterapeutti Janne Viljamaa sanoo, että tutkimusten mukaan kaksi kolmesta narsistisesta "henkilöstä" on miehiä. Niinpä tietysti. Perheessä narsisti voi tehdä puolison riippuvaiseksi itsestään esimerkiksi taloudellisesti. Hän saattaa laskea sentilleen, kuka maksoi mitäkin ja vedota sopivan paikan tullen siihen sanomalla, että "minähän tämänkin maksoin".
xxx/ellauri259.html on line 530: Vuoden 1982 presidentinvaalin edellä julkaistiin satiirinen kohukirja Tamminiemen pesänjakajat, jonka tekijäksi ilmoitettiin Lauantaiseura. Nimimerkin takana olivat Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimiehenä toiminut Laitinen sekä viisi muuta politiikan toimittajaa, muiden muassa HS:n myöhempi päätoimittaja Janne Virkkunen. Kun kirjan alkuperäinen kustannussopimus WSOY:n kanssa raukesi, kirjan julkaisi Urpo Lahtisen Lehtimiehet Oy:n ”pöytälaatikkofirma” Kustannus-Valhe. WSOY:n pääjohtaja Hannu Tarmio paljasti kirjan tekijät helmikuussa 1982, mikä johti Laitisen erottamiseen ja varoitukseen muille kirjan tekijöille. HS:n toimituksen johdon perustelujen mukaan kirjan kirjoittaminen ja julkaisu vieraan kustantajan toimesta olivat loukanneet lehden journalistisia periaatteita ja hyvää lehtimiestapaa. HS:n toimittajien ammattiosasto ilmaisi heti samana päivänä tukensa Laitiselle vaatien hänen työsuhteensa palauttamista. Laitinen vei erottamisensa välimiesoikeuteen, joka totesi toukokuussa 1982 antamassaan päätöksessä erottamisen laittomaksi ja määräsi Sanoma Oy:n maksamaan Laitiselle 20 000 markan korvaukset. Tämän jälkeen Laitinen siirtyi Hymy-lehden pakinoitsijaksi loukkaamaan hyvää lehtimiestapaa monilla muilla jutuilla.
xxx/ellauri259.html on line 699: The movie is based on the cult novel by Kari Hotakainen, itself a comedic, exaggerated vision of the author's own bohemian life. A newspaper editor hints at Hotakainen (Martti Suosalo) that he should write autobiographical texts about real-world subjects. The lonely and quiet writer is confused since he has little life of which to write about. So he decides to buy a used car and write about the experience. But he has to meet some strange people such as the nihilistic salesman Kartio (Matti Onnismaa) and the jobless layabout Pera (Janne Hyytiäinen), in order to do so. Pera in particular will stop at nothing to get his hands on the same car Hotakainen has been viewing, which sparks up a huge rivalry. These flabby machos drive the disgruntled small guy over the edge.
xxx/ellauri273.html on line 294: Janne Uoti painii sen ristiriidan kanssa, että hän saa luksusluottokorttinsa ansiosta ilmaista ruokaa, kun vähätuloiset kärvistelevät inflaation kourissa.
xxx/ellauri287.html on line 320: Janne Kosinto: Hyvät naiset ja herrat. Sanon jotakin, koska olen ollut lihavia 7 vuotta. Kuin jokainen äijä, haluan juoda olutta ja syödä jotain hyvää. Vaimoni jankutti päivät pitkät, että tekisin jotain sen kanssa, koska korkea kolesteroli ja lihavuus ovat epäterveellisiä. Ja kummityttöni lähetti Japanin työmatkaltaan minulle tämän kuurin, joten kokeilin sitä kohteliaisuudesta. Mutta en muuttanut elämäntapaani. Pudotin 20 kg alle kuukaudessa, laboratoriotulokseni ovat vihdoin normaalit. Joten olen myös terveellisempi ja vapaa vaimon valituksista.
xxx/ellauri289.html on line 383: Nämä [esim. Jehovan todistajat] näet tunkeutuvat koteihin ja kietovat valtaansa syntien rasittamia, monenlaisten oikkujensa riepottelemia naisparkoja, jotka ovat aina alttiita uusille opetuksille mutta eivät viizi silti hellittää pikkuhousujensa kuminauhaa. He ovat konnia kuten Jannes ja Jambres.
xxx/ellauri289.html on line 386: Anteexi ketkä? Tarinaa Jannesta ja Jambresta ei löydy minun raamatustani, Paavalin mainizema tapaus on näet apokryfinen. Jannes haastoi faaraon pyynnöstä Moosexen ja Aaronin taikakilpailuun munkkipossun hinnalla (siihen juuri missä Aaronim käärme jäykistyi kepixi) mutta sairastui kesken kaiken paiseeseen ja kuoli. Varoitteli vielä kuoltuaan veljellensä Jambrexelle näin:
xxx/ellauri295.html on line 463: ”Sydänlämpöistä ja kutkuttavaa, aitoa maalaisromantiikkaa”, luvataan sensijaan Karistolla Anu Joenpolven esikoisromaanin kannessa. Rantakylä-nimisen sarjan aloittava Poutaa ja perunankukkia kertoo parikymppisestä Liinasta, joka epäonnistuneen suhteen jälkeen ottaa tuumaustauon elämässään, irtisanoutuu työstään ja muuttaa kesäksi maalle mummonsa kotitaloon. Sieltä hän löytää mummonsa ja tuntemattoman miehen välisiä kirjeitä, jotka jo edesmennyt mummo oli halunnut syystä tai toisesta säästää. Ennen pitkää myös Anun siis Liinan miesrintamalla alkaa tapahtua, kun Liina tutustuu nuoreen talonisäntään Janneen ja kirjaston yläkerrassa asuvaan inseliin Jyriin.
xxx/ellauri295.html on line 469: Muutkaan hahmot eivät tarjoa sen suurempia yllätyksiä. Kirjaston yläkerrassa asustava Jyri työskentelee rautakaupassa ja on miehenä (tietenkin) kiinnostunut sotahistoriasta ja Karjalasta. Ilman ironian häivääkään hän tuntee suurta ylpeyttä siitä, että saa osallistua kylän yhteisiin talkoisiin ja kuunnella vanhojen ihmisten tarinoita menneistä ajoista. Nuorelle isännälle Jannelle Joenpolvi on sentään suonut yhden heikkouden: häntä alkaa huimata, jos hän näkee verta. Tää on lainattu Doc Martinilta Netflixistä.
xxx/ellauri295.html on line 471: Juoni kulkee ilman sen suurempia käänteitä kronologisesti eteenpäin. Se pyrkii olemaan jonkinlainen kasvuromaani, mutta naisen elämän huipentuma on lopulta perin tylsästi miehen löytäminen. (Mitä vetoa että se on talollinen Janne.) Elämän tarkoitus löytyy siis heteroseksuaalisesta suhteesta. Sivujuonne, jossa Liina selvittää mummonsa kirjeiden salaisuutta kuitataan kirjassa lopulta varsin heppoisesti. Näin potentiaalisesti kiinnostava mysteeri jää tarinan kannalta perin ohueksi ja merkityksettömäksi. Enemmän Patti Mulkkisen kaipaamaa merkitystä siihen saisi jos Jyri ja Janne menisivät mimmoisiin.
xxx/ellauri296.html on line 352: Apu-lehden tekoa vaikeutti sodan jälkeen paperinsäännöstely, koska se oli luokiteltu ajanvietelehdeksi toisin kuin kilpailija Seura. Tilanne korjaantui sosiaalidemokraattien tuella 1948, ja Lyytikäinen otti perustamansa Kustannus Oy Apulehden johtoon puoluetta lähellä olleen Janne Hakulisen. Lehden myynti provisioineen siirrettiin työttömiltä työväenliikkeelle.
xxx/ellauri357.html on line 521: Jokien, Arven ja Arveironin lisäksi, joiden lähteet ovat Bordeaux Blancin juurella, viisi näkyvää puroa syöksyy pitkin sen sivuja; ja muutaman askeleen päässä jäätiköistä Gentiana Major kasvaa valtavia määriä "ihanine sinisine kukkineen".
Niitä Janne-Jaakko poimi mamman seurassa.
xxx/ellauri414.html on line 328: Ranskankurssin kunniaxi palasin Janne-Jaakon viime oxennuxelle portinpieleen, jonne olin sen albumissa 115 jättänyt. Ohut ranskalainen painos löytyi Pasilan kirjavarastosta. Tämä JJ Rousseaun jouzenlaulu on loputonta marinaa. Päinvastoin kuin Amielilla löytyy Rousseaun onnettomuuden syy aina ja 100% toisista, ize se on puhtoinen pulmunen. Anssi Kela kelasi aika samantyylisesti, narsisteja kumpikin.
xxx/ellauri414.html on line 330: Mitä enemmän lukee Janne-Jaakkoa sitä slevemmäxi käy että siinä meillä oli varsinainen paskaläjä miehexeen. Izekeskeinen narsisti, omahyväinen kylmiö, pedofiili käteenvetäjä, huono ajattelija ja pahansuopa ilkimys. Hirmuista paskanjauhantaa valehtelemisesta, vittu jätkä on iso valhesäkki, melkein pahempi kuin Riitta Roth. Dichtung und Wahrheit elämästäni tuli siltä molemmista reijistä kuin Jöötiltä.
xxx/ellauri414.html on line 332: Jannesta piti toinenkin paskaläjä, nimmittäin Immu Cunt. Usein toistuva tarina kertoo, kuinka Immanuel Kant ihastui niin paljon Rousseaun Émilen lukemiseen , että hän unohti päivittäisen kävelynsä, jolla Königsbergin asukkaiden sanottiin asettaneen kellonsa.
143