ellauri054.html on line 361: Sen Jaakko veljen jumaliset runot on aivan perseestä. Niitä löytyi Lahden Prisman pizzanurkan poistohyllystä. En ottanut edes ilmasex.
ellauri054.html on line 373: Pekasta on vaikee löytää mitään netistä kun on samanniminen jääkiekkoilija myös. Niihän on päässyt käymään Jaakko Hintikallekin. No emmä ole mitään siltä lukenut ainaskaan. Hannu suorastaan tyrkyttää Pekkaa, jonka aiheita ovat Alvar Aalto, hyvä maku, ruoka ja juoma. Kuulostaa hannumaisen epikuurolaiselta.
ellauri054.html on line 513: Browningin tunnetuimpien teostensa (sic) joukossa on 1860-luvun lopussa julkaistu The Ring and the Book, 21 000 riviä pitkä ylistyslaulu Barrett Browningille. No voi hemmetti. Jaakko Hintikka jää toisexi.
ellauri055.html on line 568: Mannisen Pirren tapakomedia tuo mieleen Jean de la Bruyèren, terkkuja vapaamieliseltä 70-luvulta. Manniska 36 vee tekee raakaa pilaa 19-vuotiaasta Mirkusta ja Mirkun stalinisti idealisti poikaystävästä Jussista. Jussi uskoo muun vassarihömpötyxen lisäxi vapaisiin suhteisiin, kunnallisen liikenteeseen ja porkkanoihin. Pirren ikätoveri Johannes on ristisiitos Jaakko Hämeen-Anttilasta ja Hannu Riikosesta. Jussi tuskin panee pahaxeen jos Hannu vähän käyttää Mirjaa hyväxeen. Uskovaisille on kaikki yhteistä. Eivät heitä luontoon tölkkejä eikä nazoja. Käytetystä korzuista nyt puhumattakaan.
ellauri055.html on line 1016: Lauri Henrik (sic) Pohjanpää oli suomalainen runoilija, uskonnon lehtori ja teologian kunniatohtori. Hänet vihittiin papiksi 1925. Tytär Helena Antava. Eikun Ahnava. Tuomas Anhavan rouva ja Jaakko Anhavan äiskä. Toimitti iskän tuherruxet kirjaxi. Pikku Pauli oli iloinen kun me mentiin kesälomalla Anhevanmaalle. Tai Ahnevanmaalle, miten milloinkin.
ellauri055.html on line 1314: Kalan tunnetuin oppilas oli Georg Henrik von Wright, joka tuli Ludwig Wittgensteinin perään Cambridgen yliopistossa. Kala oli naimisissa von Wrightin äidin serkun kanssa. Muita Kalan oppilaita olivat muun muassa Oiva Ketonen, Erik Stenius, Matti Koskenniemi, Lauri af Heurlin, Veli Valpola ja Pertti Lindfors. Myös von Wrightin oppilas Jaakko Hintikka ehti osallistua Kalan opetukseen. Maailma mikä sinä oikein olet. Prööp. Leyh leyh. Vet Fabian...?
ellauri058.html on line 412: Jokisen tutkimuksessa kävi ilmi, että ennen arvostelijoista suurin osa oli senttareita. Heikki Hellmanin ja Maarit Jaakkolan kulttuurijournalismin muutosta kuvaava tutkimus osoittaa kuitenkin, että 2000-luvulla enää neljännes jutuista on avustajien kirjoittamia. Avustajien määrä kasvoi 1990-luvulle asti, mutta 2000-luvulla laski huomattavasti. (Hellman & Jaakkola 2009.)
ellauri058.html on line 422: Kriitikot ovat osa kulttuuritoimitusta. Kulttuuritoimitus on kokenut 1900-luvun lopulta lähtien murroksen joutuessaan sitoutumaan lehtien uutisjournalismin yleisiin vaatimuksiin ja uutisorganisaatioon yhä kiinteämmin. Murros vaikuttaa myös kritiikkiin, sen sisältöön ja määrään. Heikki Hellman ja Maarit Jaakkola (2009) puhuvat paradigmanmuutoksesta kulttuurijournalismissa. Toisessa ääripäässä on esteettisluontoinen, valistuspainotteinen ja taideorientoitunut linja ja toisessa päässä tiedonvälitystehtävää hoitava uutislinja. Hellman ja Jaakkola kutsuvat paradigmoja esteettiseksi ja journalistiseksi. Paradigmanmuutos on tapahtunut tai tapahtumassa paraikaa. Tämän takia kulttuurijournalismi on joutunut muuttamaan työtapojaan, mikä on vaikuttanut kritiikkien sisältöihin ja määriinkin.
ellauri060.html on line 433: Timo Airaxinen ei ole 375 humoristin joukossa. Jaakko ja Virpi">Jaakko ja Virpi Hämeen-Anttila ovat. Omat lehmät purivat.
ellauri060.html on line 985: Ja nyt selviää sen Mättään kuvan kanssa runkkauxenkin motiivi: kyseessä on sexuaalinen salakosto Tuulalle, joka bylsii kaikki arkipäivät ällöttävää Ristoa. Hassuttelu kuuluu aikuistenkin elämään, jopa vanhusten, kuten tiesi kotkan jalkapohjaa kutittava "helpful Henry" Jaakko">K.J.J.Hintikka, sekä Michelin-mahainen Timon Airaxinen Heta Häyryn kanssa telmiessään Tokiossa kun kaxoistornit kaatuivat. Sexuaaliset kostotoimet on apinalle luontaista, kz. esim tätä:
ellauri062.html on line 36: Jaakko Yli-Älykäs kertoo verisen neuromaanisesti kirjassaan jatkosodasta, kuinka "Oboten uusi hallitus" (neekereitä) teki lopun "kuningatar Elisabetin" villieläinreservaateista ja tappo yxin tein kaikki villieläimet edistyxen nimissä. 50v sitten siis 60-70-luvulla. Miehet taisteli, kansa kazeli.
ellauri062.html on line 301: Seuraavana tehtävänä on puurtaa vanhan ajan sporan lailla rinnan läpitte Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaari 1973 ja Jaakko Superjuonikkaan yhtä tiiliskivi Jatkosotaextra 2017. Näiden pitäs jossain suhteessa olla samixia. Jotain postpostmodernismia. Välissä on mennyt Juotikkaan koko elinikä, joka kai on samaa luokkaa tovi kuin kesti modernismin rantautua Kaivopuiston rantaan. Välillä maistellaan Walserin modernia sveiziläistä Tobleronea.
ellauri062.html on line 310: Kirjailija Jaakko Yli-Juonikas ja työryhmä työstää internetissä suositun Susikoira Roi -meemin pohjalta esityksen nimeltä Kuningas Roi – sinfoninen revyy. Se koostuu episodeista, jotka on käsikirjoitettu hyödyntäen eri tavoin Susikoira Roi -vitsien kaavaa.
ellauri062.html on line 331: Jaakko Yli-Juotikkaan nimikirjoitus näyttää samalla kertaa estoiselta ja narsistiselta. No se muuttuukin Allahixi edempänä. Ehkä se on väärennös. Mä pelkään pahasti eze on samanlainen linssilude ja ilmansuunnan haistelija kuin Pervo, vaikkei ehkä yhtä röyhkeä. Toi julkkisten nimien pudottelu heti kirjan alkulehdillä on paha enne.
ellauri062.html on line 335: Siv. 39 mennessä on varmistunut, että Jaakko Juotikas on samanlainen lattapäinen maalaismies kuin Juri Pervo. Se kuumuu samanlaisista tv-tyhmyyxistä kuin se. Tai ainakin pitää niitä kertomisen arvoisina. Ainoa ero, jos sekään, on että Jaakko välittää ihmisistä vielä vähemmän kuin Jari. Tässä kirjassa kävelee vaan aatteet vaatteet päällä tai ilman niitä saunassa.
ellauri062.html on line 342: Onkohan Juotikkaalla (ollut?) naisystävä joka tykkää hevosista vielä enemmän kuin Jaakosta? Onko Jaakon äiti tomera naistoimihenkilö, joka on aina hemmotellut ja lytännyt Jaakkoa? I know the feeling either way... - Vai onko Jaakko homo? Mixe haluu hiplata jättipenistä? Sillä olis siihen sopiva pyllynreikäsuu. Tää on kyllä pelkkä omaan kokemuxeen perustumaton arvaus :). Myöhemmin ilmenee, että Jaakko/Mikan traumaattisin lapsuudenmuisto on nimenomaan homoeroottinen kokemus.
ellauri062.html on line 409: 70-luvun loppupuolella autoista katos spoilerit. Ne meni ensin ryttyyn ja sitten muuttu laatikoixi. Sitten syntyi Jaakko Juotikas.
ellauri062.html on line 426: Näissä asioissa kylmiöllä Juotikkaalla on paljon kirittävää. Ja vielä yxi idis Jaakko: tuotesijoittelu ja kontextiin valikoidut mainoxet! Kohta huomaat et on käynyt kuin Pelle Pelottoman huviretkellä: lähdit ensi muka nauttimaan vapaasta luonnosta, mutta ziljoonan kärpäsen ja yhtä monen mukavuutta edistävän kexinnön jälkeen huomaatkin istuvasi jälleen neljän seinän sisällä. Romskusta on tullut osa internettiä.
ellauri062.html on line 467: Jaakko Yli-Juonikas, oletko humoristi?
ellauri062.html on line 557: Sikäli kun sillä nyt on väliä. Ehkä se panovirekin on ihan tahallinen. On useita lukutapoja. Useita tärkeitä mahdollisuuksia, mahdottomia mahdollisia maailmoja, kuten sanoi Jaakko Hintikka. Abessinian selkkauxia. Valtakunnan mulkkauxia.
ellauri062.html on line 683: Jaakko jakaa jengin kolmeen: tuntemattomat, tutut ja teeveestä tutut. Tutummat kuin Tutu-täti.
ellauri062.html on line 901: Kirja-arvio: Meemilaakson tarinoita Jaakko Yli-Juonikas: Jatkosota-extra. 669 s. Siltala 2017.

ellauri063.html on line 244: Muumilaaxon marraskuu. Tommi Liimatta, Jaakko Yli-Juonikas, Hanna Hauru, Juha Hurme, Miki Liukkonen ja Cristina Sandu kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Helsingissä 2017.
ellauri063.html on line 252: Jaakko Yli-Juonikkaan yli 600-sivuinen romaani on varsinainen petelyn temmellyskenttä. Jos on pakko, kirjaa voi yrittää luonnehtia poliittiseksi satiiriksi, vaikka on tosi paha kyllä tietää missä kohtaa pitäis nauraa. Joka tapauxessa se on aivan vittumainen vyyhti. Juoni on kirjassa aivan hävyxissä. Fonteilla leikkiminen on sen ydintä. Lukijan on oltava tarkkana ihan perusasioissa, kuten oikealla rivillä tai sivulla pysymisessä. Jos sillä nyt niin väliä.
ellauri063.html on line 343: Turhaa keekoilua. Toisen aivoilla ajattelu tarkoittaa meemien nielemistä pureximattomina, se että ottaa ympäristöstä kokonaisia ajatuskökkäreitä ja niihin nivoutuneen termistön. Ja JUURI TÄTÄ tekee Jaakko huolimatta väitetystä yli-juonikkuudesta. Ton kaiken lainaamansa jargonin mukana se nielee valtavia harha-ajattelun ja vika-asenteiden möhkäleitä. Ne luiskahtavat alas liukkaasi, sen huomaamatta ollenkaan. Ja kohta se laulaa samaa laulua kuin laakamato, joka todellakin ajattelee nielemänsä heimoveljen aivoilla ihan kirjaimellisesti. 200M kärpästä lainaa sille parviälyä.
ellauri063.html on line 363: Tässä kirjassa ei ole oikeastaan yhtään naisia. Eipä silti, ei miehisiä miehiäkään ole juuri näyttäytynyt. Kaikki porukat on vaan sukupuolettoman Jaakon aivokummituxia. Jos Pervo teki ylilyöntejä virtuaalipaneskelemalla joka sivulla aivan kanimaisesti, niin Jaakko vastaavasti loistaa koko lisääntymisteeman poissaololla. Ei siinä mitään, eihän impotentti vanhus paljon kaipaa. Ajattelen tässä epäizekkäästi muita lukijoita :P. Mut ehkä Jaska on sevverran vitun hernekeppi nyhverö mikkihiiri kynäkaula ettei sillä ole kokemusta moisesta.
ellauri063.html on line 380: Arvosteli teoxen Jaakko Yli-Juonikas: Jatkosota-extra 13.11.2017 7:10 näin.
ellauri063.html on line 382: Suomalaisen kirjapelin proosajokerin Jaakko Yli-Juonikkaan (s. 1976) lähes 700-sivuinen outoileva satiiri ”valhalla-aholaisesta” perussuomalaisuudesta on kuin kohteensa: tunkkaisuudessaan luotaantyöntävä, fiksaatiossaan ylilyövä.
ellauri063.html on line 410: Kaikki huipentuu Maurin kosto musiikkiteoxeen, jonka libretossa kerrataan tapahtumat tiivistetysti. Jaakko imee loppufanfaarin säestyxellä kaxin kourin mastoa.
ellauri064.html on line 71: naisoletettu (feminismi) henkilö joka oletetaan tämän ulkoisen olemuksen mukaan naiseksi. Liittyvät sanat miesoletettu, esim. Jaakko Yli-Juotikas. Vielä mietityttää onko olettamus oikea.
ellauri064.html on line 144: Turussa asuva Jaakko Yli-Juonikas (s. 1976) on heti vapaa kirjailija. Hän on kirjoittanut eräitä nykykirjallisuutemme omaperäisimmistä teoksista, muiden muassa ylistämänsä Neuromaanin (Otava 2012). Yli-Juonikkaan proosa leikittelee vainoharhan, salatieteiden ja läpitunkemattoman byrokratian teemoilla ja käyttää hyväkseen nyrjähtäneitä vertauskuvia sekä karmeita ja koomisia leikkauksia. Eräs entinen ministeri on todennut, että Yli-Juonikkaan teksti on ”Kafkaa kännissä”. Nykyiset ministerit eivät ole kommentoineet asiaa.
ellauri064.html on line 224: Kalm on tunnekylmä paskiainen joka rääkkää vihollista nazimaisesti. Onko pääteltävä ettei Jaakko sittenkään pidä Kalmista? Mites sitten käy Kalmin hyvän analyysin sodan syistä ja kapitalismista? Onko Kalm kuin Ankat, joka sahaa joskus hyvää joskus pahaa? Vai oisko jopa niin että Kalm sai jo 2 oikein Jaakon kirjanpidossa?
ellauri064.html on line 229: Jaakko/Kalm pohdiskelee ovatko lapset viattomia vaiko vaan puolustuskyvyttömiä. Hetkinen, hetkinen, premissoidaan tilanne. Mitä se vitun viattomuus edes on? Onhan kaikissa aina vikoja, niin sysissä kuin sepissä. Mutta silti vittu, lapset on aikuisisia vaarattomampia sikäli, että niitä kiinnostaa enempi EAT! EAT! kuin KILL! KILL! eikä vielä juuri yhtään FUCK! FUCK! Tätä aspektia ei Jaakko/Kalm ota huomioon, ja menee sixi mezään taas. Mutta Jaakko/Mikaa ei näytä FUCK! FUCK! kiinnostavan muutenkaan. Eihän se juo edes alkoholia, vain energiajuomia. Jake/Mika on kummallisen sukupuoleton. Onko se joku 70-luvulla syntyneiden mammanpoikien oireyhtymä?
ellauri064.html on line 233: SVL Suomen Vesileikkaus Oy SVL. Putkiosaamista. Tai sit Suomen vaza/rintaliike. Vazat hyllyvät ja rinnat lyllyvät. Jaakko ize on laiha poika. Sillä on kovat vazalihaxet ilman treeniä koska se jännittää seurassa. Hermostuneet henkilöt pysyvät hoikkina koska he liikehtivät levottomasti, vehtaavat, naputtelevat jalkaa lattiaan ja sormia käsinojaan tai pöytään.
ellauri064.html on line 304: edustaa turkulaisten alakoulujen oppilaskuntia. Se on lasten näkökulman asiantuntijaelin ja vaikuttajaryhmä. Turun Lasten Parlamentin suurkokouksissa on paikalla kaksi edustajaa kaikista turkulaisista alakouluista ja se on kanava lasten ja nuorten mielipiteiden, ehdotusten ja palautteen välittämisessä valmisteluun ja päätöksentekoon kaupungin toimialoille, luottamushenkilöille ja päättäjille. Aloitteiden tarkoitus on yhdessätekemisen ilo. Turun Lasten Parlamentin hallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Hallitus valitaan vaaleilla yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Hallituksen tehtävänä on työstää alakoulujen oppilaskunnilta saatuja aloitteita, viedä niitä eteenpäin sekä valmistella Turun Lasten Parlamentin tulevia suurkokouksia. Turun Lasten Parlamentin toimintaa ohjaavat lasten osallisuuden koordinaattorit Markku Eskelinen ja Jaakko Yli-Juonikas.
ellauri064.html on line 306: rottakonsilio, kerjäläisten syndikaatti, rahastot, velkavankiloitten saaristot ja Baal-kartelli. Valaistuneen mummon filosofiaa s. 268. Ei tässä lie mitään järkeä. Tää pätkä on jostain syystä nostona Jaakko Yli-Juonikkaan Siltala-katalogissa, kuvituxena ryhdittömän Jaakon ohessa vulgäärin näköinen sammakko, joka sanoo "Kaaos on puhunut. Pulinat pois." Kansa on puhunut ja pulinat pois on "puhkikulunut vaalimaneeri". Sekin lie jostain armeijayhteydestä nyysitty, ainakin toi pulinat pois kuulostaa komppanian puhuttelulta. Uudet uhkakuvat tuli sammakolta. Kansa on puhunut, Natoon tukka putkella.

ellauri064.html on line 309: käytäväiset jalat. Onktää presidentti Eeli Sinistö jonkinlainen risteytys Urho Kekkosesta ja Sauli Niinistöstä? Niinpä näyttäs olevan. Olen panevinani merkille, että Jaakko kirjoittaa tällä samalla ammuvainaan nuotilla jota kutsuttaneen proosarytmixi, varsinkin noissa Kalmia-episodeissa.
ellauri064.html on line 347: Hei täähän on dialogipelimies, niinkuin mä! Mut exe ollut jotain pappissukua? No nääkin heput on jotain kallonkutistajia, vetäjänä Jaakko taas, tällä kertaa Seikkula. Jaken kalloa ei kärsi enää kutistaa, sillä on Crouzonin oireyhtymä. Tom Arnkil on kirjoittanut izekin romaanin nimeltä Kyyroxen kirja. Siitä löytyy netistä seuraava arvostelu:
ellauri064.html on line 351: Rakenteeltaan ja kerrontateknisesti teos on perinteinen. Se on lukijalle helppoa ja turvallista. Ei tarvitse tarkkailla kertojan vaihdoksia eikä aikatasojen muutoksia tai miettiä, onko tässä nyt kyse "tositapahtumista" vai kenties unesta tai kuvitelmista fiktion sisällä. Aivan toista siis kuin Jaakko Juonikkaan yilijuonikas juonenkuljetus. Ajattelin kirjaa lukiessani usein, että tämän tietomäärän lukisin mieluummin lintukirjasta. Fiktio tuntui tässä jotenkin päälleliimatulta. Usein tuli ikävä Mika Waltaria. (Siis tää on Arnkilin kirjan arvostelusta :).
ellauri064.html on line 362: Moi mä oon Marko Suomi! Millaista on kustannustoimittajan työ? Miten voi lukea jatkuvasti työkseen ja nauttia siitä, vai onko nautinto edes oleellista lukemisessa? Kun puhutaan esseekirjallisuudesta, mistä oikeastaan puhutaan ja miten sitä kirjoitetaan? Millaiseen maailmaan Jaakko Yli-Juonikas meidät vie? Näistä aiheista keskustelemassa kanssani Siltalan kustannustoimittaja ja kirjailija Antti Arnkil. Kiitos Antti vierailusta! Herättikö jakso ajatuksia? Ole yhteydessä: https://twitter.com/markosuomi tai marko.suomi@iki.fi Siltala: http://www.siltalapublishing.fi/ Antti Arnkil: https://twitter.com/arnkil Kaikki mainitut kirjat linkkeinä alla.
ellauri064.html on line 364: Moi! Mä olen Marko Suomi! Antti Arnkil, kuka sä oikeen oot? Mä oon 1/2v Siltalassa ja kirjotan esseekirjoja friinä. 9-10 esseetä kirjallisuudesta ym sälästä per nide. Käsiapulainenkin oli kustannustoimittaja. Kässärien lukemista ja niiden kommentointia. Väärennän Komentajan allekirjoituxia. Omia kirjailijoita. Arnkililla on Juotikas, Harri Haanpäällä Pervo. Siin pääsee vaikuttaa aika paljon. Ateljeekriitikkona ja muusana. Mäkin kyllä paransin Juotikkaan MS-kasaa, ainakin oleellisesti ohensin. Kirjailijat jotka näkyy myyvät. Jaakko ei valitettavasti ole kovin näyttävä. Sen kirjat on niin paxuja ettei niitä saada edes kirjakaupan hyllylle. Ja se tuppaa piileskelemään ujona jossain kirjakasan takana. Psykologin otetta siinä tarvitaan. Joskus isän apua. Isä tulee antaa isän kädestä. Touko ja Alexi lähti Södikasta 2008 eli lamavuotena. Oiskohan ne joutuneet pihalle? Arnkil on aktiivinen twitterissä. Se on raakaa työtä. Lukeminen ei koukuta. Netflix vie mennessään. Se on aistillista, ei aivohommaa. Teemu Mäki on jättimäinen paska, se on se runkkari ja kissantappaja. Mitä on essee? Se on tarina joka ei ole fiktiivinen. Oliko H.K.Riikonen samaa mieltä? Entä Antti Nylen? Entä Pentti Linkola? Hienoja textejä. Vahvoja arvoja. Nylen kuuluu olevan vegaani. Jos Linkola ei oliskaan ekofasisti, se olisi iso pettymys. Onko ne tietokirjoja vai kaunoa? Kaunoa. Muttei fiktiota. Fiction, but not fiction. Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? Okei! Aivan!
ellauri064.html on line 372: Jaakko on mukava mies ja sen kanssa on kiva tehdä töitä, mutta Jatkosota-EXTRA oli Arnkilin uran kovin pala. Sen textit on kerta kaikkiaan niin komplexisia, niin huurusia ja outoja. Niissä pääsee todella testaamaan izeään lukijana, ihan kuin Grand Theft Autossa autokuskina. Runsaita, kummallisia, pettäviä, hämääviä sommitelmia. Ei niistä lukemalla selviä. Jatkosota-EXTRA on Jaakon magnum opus, joka ei saanut edes Finlandiaa. Mahtoi mukavaa miestä harmittaa.
ellauri064.html on line 554: Jaakko_Yli-Juonikas.jpg/220px-Jaakko_Yli-Juonikas.jpg" height="150px" />
ellauri064.html on line 555:

2020 ilmestyi sarjan seuraava tuotantojaxo, Jaakko Yli-Juonikas: Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään. Siltala 2020. 227 s. Kz. albumi 379. Savon Sanomien Henri Nerd arvostelee räjähtävää uutuutta näillä sanoilla:
ellauri096.html on line 511: Kenties eeppisimmällä nimellä koskaan varustettu Jaakko Yli-Juonikkaan uusin romaani jatkaa hevostallin ympärille kietoutuvaa surrealistista Neljä ratsastajaa -sarjaa.
ellauri096.html on line 541: Jaakko_Yli-Juonikas.jpg/220px-Jaakko_Yli-Juonikas.jpg" height="200px" />
ellauri096.html on line 561: Seuraavassa jaxossa Jaakko Parantainen & kumpp työntää Seppo Soluttautujan avantoon. Sinne Sepot kyllä joutavat.
ellauri096.html on line 739: Metsämaalaistaustalsen Jaakko Yli-Juonikkaan uusin kirja on hänen Neljä ratsastajaa-kirjasarjansa toinen osa. Sen myötä saa allekirjoittanut perustellun näpäytyksen. Edelisen kirjan arvion yhteydessä (L 20.12.2018) tuli kirjailljan monlin yllätykslin tottuneena esitettyä oletus, että siină ennakoltu kirjasarja ei mahdollisesti koskaan toteutuisikaan. Tolsin kuitenkin kävi, koska jatkoa seurasi. Yli-Juonikas näytti tälläkin tavalla taas kerran kirjailijanlaatunsa: sitä on lukijan turha yrittää lähteä ennakoimaan.
ellauri096.html on line 926: Salmenniemi marisi: ”Vastineessaan minun vastineeseeni, joka oli vastaus Jaakko Yli-Juonikkaan minulle kirjoittamaan vastineeseen, Jaakko Yli-Juonikas yrittää taikoa minut näkyvistä ja häivyttää myös yhteisen menneisyytemme.” Kaunokirjallisuuden Kauniit ja rohkeat palasivat kuitenkin seuraavalla tuotantokaudella yhteen ja menivät uudelleen vihille. Yli-Juonikkaan vaikeneminen uudessa numerossa osoittaa, että hän on jo saanut oman lääkityksensä kohdalleen.
ellauri097.html on line 659: Ja ken tietää, joskus saattaa myös koodeksi-tyyppinen nide tulla kysymykseen! Esim kolleegani Jaakko Yli-Juotikas on sazannut siihen, ja häneltä on myös mainio idea täyttää paasauxella kannetkin.
ellauri097.html on line 677: Yliopiston uuden puolen graffitien kirjavoimien vessojen vierellä on ilmoitustauluja johon ennen tuli tiedekuntatenttien tuloxet. Siinä vieressä oli usein Kake Niemisen samizdat-julkaisuja koskien eetteripyörteitä. Muistan säälineeni niiden kirjoittajaa, vaikka en ollut sitä nähnytkään. Nyt mä nään että sen parta oli aika kadehdittava. Tukasta en sano mitään. Se oli Jaakko Hintikan ikätoveri. Jaakko eli 5v vanhemmaxi. Kuuluisia suomalaisia.
ellauri099.html on line 156: Jaakko Yli-JuotikasiilimatolimaDysplastiker
ellauri099.html on line 161: Jakkoh-Hintikka, Suoooomen Akatemia, vastasi Jaakko puhelimeen viereisessä huoneessa. Mun ensimmäinen ja paras työnantaja oli Suomen Akatemia, siitä eteenpäin on ollut pelkkää alamäkeä. Suomen Akatemia sai nimensä Turun Akatemiasta, joka monen mutkan kautta on saanut nimensä Platonin koulusta, joka sai nimensä Akademian puistosta, joka oli saanut nimensä tarunomaisesta Akademoxesta. Βρισκόταν σε ένα άλσος της Ακαδήμειας, προαστίου των Αθηνών αφιερωμένου στον Αθηναίο ήρωα Ακάδημο, από το όνομα του οποίου και προήλθε η ονομασία της.
ellauri109.html on line 371: Kirjadivarissa tuhansien romaanien keskellä Phillu menee tietty selaamaan ja halailemaan ainokaista omaansa. Sehän on kuin Jaakko Hintikka. Kumpparijalkainen zuppari on "sydämellinen" kun se osoittautuu bändärixi.
ellauri109.html on line 685: Dryden ylisti Cromwellia säkeissä Heroic stanzas (1658) ja Kaarle II:ta runossa Astræa redux. Myöhemmin hän palveli hallitusta poliittisilla satiireillaan. Hän kääntyi katolisuuteen Jaakko II:n noustessa valtaistuimelle, sai poeta laureatus -arvon ja eläkkeen, mutta menetti kaiken vuoden 1688 vallankumouksessa. Loppuiällään hän oli Englannin suurin kritiikin auktoriteetti. Ketä kiinnostaa sen draamojen esipuheet, ei mua ainakaan. niiden painopisteenä olivat lemmenjuonet ja urotyöt, joihin liittyi henkienilmestyksiä ja taisteluntuoksinaa.
ellauri110.html on line 33: Moni hevoskirja on syntynyt tositapahtumien innoittamana. Haluaisitko sinäkin kirjoittaa omasta hevoseläimestäsi? Tässä tulee hevoskirjailijoiden kuten Malin Eriksson Sjögärdin, Jonathan Swiftin ja Mari Lampisen vinkkejä! Kazo myös Jaakko Yli-Juotikkaasta esimerkkiä albumissa 97!
ellauri110.html on line 763: Wuonna 1575 kun Schlewsig-Holsteinin herttuan fihteeri, Kristoffer Kraufe (Hantta Kraufen esi-ifä) erään toifen oppineen miehen, Jaakko von Holsteinin kansfa, herranfa lähettiläänä oleskeli Espanjan pääkaupungisfa Madridisfa, oliwat he fiellä nähneet faman juutalaifen eli Jerufalemin fuutarin ihan famanlaifena wartaloltaan, famasfa waatetukfesfa ja famanlaifilla elintawoilla, kuin hänestä nyt on kerrottu, ja oli hän filloni puhunut felwää espanjan kieltä.
ellauri110.html on line 1097: Dosto on kuin Jaakko Hintikka, eniten kiinnostunut omista kirjoistaan teologin kirjahyllyssä. Joo noinhan se meni, naulan kantaan, hyvin sanottu. Teologista Dosto oli nätti, vaikka potreteissa se näyttää aika sekopäältä. Tästäkin voi arvata mihin suuntaan kexustelu on menossa. Hero worshippiä tää on aasta ööhön.
ellauri112.html on line 89: Sielu on kuin valtio, tai paremminkin murkkupesä, sanoi Marvin Minsky, sekin juutalainen. Jaakko vei mut sen kotiin vierailulle Bostonissa. Koti oli joku jättimäinen tehdashalli, jossa oli Marvinille leikkipaikaxi kattoon kiinnitetty trapezi. Nain on meidankin elamassamme, eli sama juttu valtiossa ja sielussa: Yxinvalta on pahasta, mutta niin on liika demokratia. Parasta on rebublikanismi jossa senaattoreina heiluu trapezilla Eno Kala-tyyppisiä meritokraatteja. Aivokuori on ikäänkuin haggixen asiantuntijaeliittiä. Yliminä olkoon presidenttinä, mutta se on valittava joka 4. vuosi uudestaan ettei se jumahda.
ellauri115.html on line 966: Rousseau kirjoitti tietosanakirja-artikkelin Genevestä. Olikohan sekin poliittinen kuuma peruna? Voltaire halus Geneveen tiiatterin, ilmeisesti Janne-Jaakko vastusti, kun Voltaire syytti myöhemmin sitä tuhopoltosta kun se tiiatteri syttyi palamaan. Janne ei perustanut naamiohuveista, se tirkisteli mieluummin pikkulapsia ja laski niistä heteitä ja emättimiä.
ellauri117.html on line 27:

Janne-Jaakkoo

1. The players of the Justice-of-God game G are God, Job and Leviathan. Mix Leviathan? Sehän oli se krokodiili, tai paremminkin Moby Dick. Tekeekö Jaakko tässä Dogista munattoman Ahasveruxen, ja Job olis niikö se homo Ishmael?
   ellauri155.html on line 103: Ratkaisevassa roolissa tässä oli YLE. Nykyisen tilanteen VALMISTELU siis kesti 15 VUOTTA! Mutta olen näitä TODISTEITA kerännyt juurikin sen saman ajan eli 15 vuotta! Todelliset valtiopetokset aloitettiin kuitenkin 90-luvulla; Jorma Jaakkola Kokemäeltä … tarkat dokumentit 90-luvun valtiopetoksista! Saa ja pitää jakaa kaikelle kansalle Suomen pelastamiseksi !
   ellauri155.html on line 855: Jaakko Hintikka (2006)
   ellauri158.html on line 46: The actual world, we might now say, is the only possible world. Events could not, in the strongest sense of that expression, have gone any differently than they in fact have gone. This is the position of necessitarianism, a belief that few in the history of Western philosophy have explicitly embraced. And for good reason — on the face of it, necessaritianism is highly counterintuitive. Surely the world could have gone slightly differently than it has gone. Couldn’t the Allies have lost WWII? No way! They were in the right! Couldn’t Leibniz have been a sister or not been born at all? Täähän on kuin Jaakko Hintikka versus Jon Barwise.
   ellauri158.html on line 436: Aina tietää että kun Siili alkaa monisanaisesti pulista, se ei välttämättä izekään ihan tiedä mitä se haluu sanoa. Mitähän tääkin taaas olisi? Onxe jotain sellasta että toteutumattomat asiat (esim siis apinoiden esi-isät) on olemassa joteskin kuitenkin jumalan hämärinä ajatuxina sittenkin kun niitä ei oikeasti ole? Vaikea sanoa, kun Siili ei edes ize kexi yhtään kunnon esimerkkiä. Jotain geometrista höpinää ympyrään piirretyistä neliöistä vaan. Tässä tulee mieleen sen peräsuolisyöpään kuolleen Jon Barwisen vaikeudet kun se koitti rakentaa semantiikan vaan yhdestä mahdollisesta maailmasta. Se oli aika siilimäistä. Onkohan se oikein realistista? Jaakko Hintikkaa sanottiin idealistixi kun sillä oli niitä monia. Hintikkaa ei hirveästi vaivannut oliko ne oikeasti olemassa, leikisti oikeasti, mitä väliä. Ize asiassa Barwise oli varmaan niistä oikeistolaisempi. In his last year, Barwise was invited to give the 2000 Gödel Lecture; he died prior to the lecture.
   ellauri158.html on line 459: Mikä hyvänsä tapahtuu kohteessa joka on apinan mielen rakentava idea (sielu, tästälähin, en jaxa kirjoittaa tota sepustusta enää), sen apinan mieli havaizee, tai siitä asiasta välttämättä syntyy mielessä idea; eli siis, jos apinan sielun kohteena on korpus, ei mitään siinä korpuxessa voi tapahtua, jota ei mielellä havaita. Mitähän tääkin sitten olisi. Onko tähtäimessä Jaakko Hintikan transitiivisuusaxiooma S4, eli Kp -> KKp? Täähän on freudilaisuuden tappolause, ei voi olla jotain alitajuntaa, josta ylitajunta ei olis selvillä. Eli se on eittämättä perseestä. Mieli on kuten Minsky sanoi, pieni termiittipesä sekin.
   ellauri159.html on line 959: INFP – Jaakko Parantainen
   ellauri159.html on line 1215:

   INFP - Jaakko Parantainen: Tyylikäs taivutus

   
   ellauri160.html on line 386: Jaakko Ahokkaan kanssa hän suomensi Max Jacobin (1977), Henri Michauxin (1980) ja Arthur Rimbaudin (1983) runoja.
   ellauri172.html on line 798: Jaakko Hintikka sanoi että "mun kirjani on mun lapseni". Kotka luuli odottavansa nelikymppisenä mutta kesken meni. Kenenkähän kanssa se oli sillä kertaa ollut.
   ellauri194.html on line 1051: Häh, nämähän on kaikki samanlaisia vedättäjiä kuin Teflon ize? Manus manum lavat. Miten hemmetissä jotkut turvelot menee lankaan tämmöseen paskaan? Koska ne on ize ezimässä koko ajan jotain porsaanreikiä! Kyllä korppi korpin silmää nokkii jos saa yllätettyä, sanoi sananlasku mitä tahansa. Mullakin on 1 käden kokemusta jostain saman tyylin konsulteista; no Eski tietysti, ja Iso-Masa, ja size Kouvolassa komeljanttaroinut alivaltiosihteeri, plus ADHD suonikohjuineen, sekä 2. viimeisenä muttei vähäisimpänä Samu Mutajoki ja hännänhuippuna se pieni pyylevä koraaniprofessori, Jaakko Hämeen-Anttila. Kaikki tyynni käärmeöljymiehiä.
   ellauri210.html on line 1167: Dès l'âge de quinze ans, Jean-Pierre Duprey compose ses premiers poèmes. Il part pour Paris en 1948 sur l'invitation d'André Breton et participe au mouvement surréaliste. Au cours de l'été 1948, il rencontre, en Normandie, Jacqueline Sénart qui deviendra sa femme et partagera sa vie jusqu'à la fin. Il figure sur les photographies du groupe surréaliste prises par Man Ray en 1953 au café de la place Blanche[réf. nécessaire]. Näistä Brétonin loppupään kirotuista oppilaista tulee vähän mieleen Jaakko Hintikka ja sen sekundaoppilaiden sukupolvet: L. Carlson, E. Saarinen, Mike Hand, Gabriel Sandu.
   ellauri210.html on line 1456: Charles Perrault (12. tammikuuta 1628 Pariisi, Ranska – 16. toukokuuta 1703 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten vuonna 1697 julkaisemastaan satukokoelmasta Hanhiemon tarinoita (ransk. Les Contes de ma mère l'Oye). Varsinaiselta ammatiltaan Perrault oli asianajaja, ja hän toimi myös julkisten rakennusten tarkastajana. Hänen oikea nimensä oli Jaakko Parantainen. Les oies marchent dans la cour. Pas les oeufs, zihihihihi. Perrault oli varakas porvari, kuinkas muuten.
   ellauri216.html on line 897: Pienen rauhallisemman ajan ja rakentamisen jälkeen alkoi 1600-luvulla uusi ahdinko, jonka aiheutti muun muassa Laiska-Jaakkona tunnettu sotapäällikkö Jaakko De la Gardie. Se on meidän sukulaisia Munkit joutuivat jälleen lähtemään evakkoon saareltaan. Jaakko De la Gardien joukot tunkeutuivat saarelle, polttivat puurakennukset, hävittivät kaksikerroksisen kivikirkon perustuksiaan myöten. Tiilistä tehtiin muun muassa luterilaisia kirkkoja. Vitun pellejä.
   ellauri217.html on line 206: Edinburghin yliopiston arabialaisen ja islamilaisen kulttuurin professori Jaakko Hämeen-Anttila on kuollut äkilliseen sairauskohtaukseen joulukuun 18. päivänä. Asian vahvistaa HS:lle hänen puolisonsa Virpi Hämeen-Anttila.
   ellauri217.html on line 210: Jaakko Hämeen-Anttila oli kuollessaan 60-vuotias. Kansainvälisesti tunnettu huippututkija oli myös tunnettu mediakommentaattori ja tieteellisen tiedon popularisoija.
   ellauri217.html on line 217:
   ellauri223.html on line 178: Bacon valittiin parlamenttiin vuonna 1584 ja hän toimi sen jäsenenä yhtensä 36 vuoden ajan. Baconin ura lähti todelliseen nousuun kuitenkin vasta kun kuningatar Elisabet I kuoli vuonna 1603 ja Bacon siirtyi Jaakko I:n palvelukseen. Samana vuonna hänet lyötiin ritariksi. Vuonna 1613 Baconista tuli tuomari, ja viisi vuotta myöhemmin hän sai lordikanslerin ja Verulamin paronin arvonimen. 60-vuotias Bacon nimitettiin St. Albansin varakreiviksi. Myöhemmin samana vuonna häntä syytettiin lahjusten ottamisesta, johon hän myönsi syyllisyytensä. Bacon sai 40 000 punnan sakot ja hänet tuomittiin vankeuteen Lontoon Toweriin. Hän ehti viettää vain neljä päivää vankeudessa ennen armahdustaan eikä hänen tarvinnut maksaa sakkoja, mutta Bacon ei enää tapahtuneen jälkeen voinut toimia parlamentin jäsenenä tai poliittisessa virassa. Twice paid, kuten sanottiin uudessa Atlantixessa.
   ellauri226.html on line 153: Floridan latinokuvernööri de Santis kerää irtopisteitä lennätettyään paperittomia kolleegoja Texasista hampparien hinnalla kerjäämään Obaman etunurmikolle plutokraattien onnellisten saarelle Marthas Vineyardille. Jännä miten arvokonservatiivien naamat on tolleen kaikki muotopuolia ja vinoja. Vino maailmankuva vääntää niiden naamavärkit vänkyrään. De Santis on nyt Floridassa suositumpi kuin Aku konsanaan. Reunimmainen kaveri äärioikealla muistuttaa vähän Jaakko Lindgreniä struumaisena.
   ellauri238.html on line 312: Tuula2 ja Pena kikattivat Johnny Walkerin pakinoille Ylioppilaslehdessä niin että Leila-sisko soitti poliisit. Pekka Jaakko Juhani Haukinen, kirjoittajanimi Johnny Walker, (14. syyskuuta 1940 Ylivieska – 1. lokakuuta 1966 Huittinen) oli suomalainen kustannusvirkailija, kriitikko ja kirjailija. Pekka Haukisen vanhemmat olivat Johannes Konstantin Haukinen ja Elma Eliina Ihalainen. Hän pääsi ylioppilaaksi Norssista 1959 ja opiskeli sitten vähän aikaa Helsingin yliopistossa. Haukinen oli naimisissa 1959–1964 Päivi Astrid Rannan kanssa ja vuodesta 1966 näyttelijä Eeva-Maija Haukisen kanssa. Haukinen kuoli syksyllä 1966 liikenneonnettomuudessa. Yhtään Pekan pakinaa ei ole säilynyt nettipolville. Antikvaarista niitä voisi löytyä. Hauskojahan ne ovatkin, myönsi poliisi.
   ellauri238.html on line 703: »Merikapteeni evp. Sten Lille kertoi myös, että etappipataljoonan teloitusryhmät valittiin vapaaehtoisista. Hän ei ollut itse ilmoittautunut joukkoon 21. toukokuuta, mutta kuului etappipataljoonaan ja oli Katajanokan vankilan pihalla sinä aamuna, jolloin Untola tuotiin laivalle kuljetettavaksi. Lillen mukaan Untola oli 'pieni mies, joka oli pukeutunut suureen päällystakkiin'. Salmen ja Gunnar Björlingin (1887–1961) lisäksi laivalla olleiden vartiomiesten joukossa olivat ainakin Wolmar Henrik Ståhlberg (1887–1940; myöh. mm. Turun kuritushuoneen 2. apulaisjohtaja) ja Viljo Numminen (1896–1960; myöh. korkeimman oikeuden oikeusneuvos). Saamani tiedonannon mukaan juuri Ståhlberg olisi tuupannut Untolan laivalta mereen. Viljo Nummisen osuudesta eivät hänen vaimonsa ja poikansa, opetusministeriön kansliapäällikkö rva Jaakko Numminen ja Uuden Suomen päätoimittaja Juha Numminen, tienneet enemmän kuin sen, että hän kuului valkokaartin 1. pataljoonaan ja oli siten yksi Tehtaankadun kansakoululta laivalle komennetuista vartijoista.»
   ellauri238.html on line 943: Jaakko ja hänen koko perheensä olivat jättäneet setänsä Laabanin ja olivat menossa takaisin kotiin isänsä Iisakin luo Mamreen (Hebron). He pysähtyi Shekhemissä, joka oli myös Hamor Horisijan pojan nimi, joka oli arvostetumpi kuin kukaan hänen klaanissaan. Shechem "otti ja makasi" Dinahin, Jaakon ja Lean tyttären, kanssa. Shekhem pyysi isäänsä "hankkimaan minulle tämän tytön vaimoksi", mutta mitä Shekhem oli mennyt tekemään herätti raivoa Israelissa. Jaakko ja pojat sopivat antaa Shekhemin mennä naimisiin Dinahin kanssa ja myös "mennä naimisiin heimot keskenään", jos KAIKKI Shechemin miehet ympärileikattaisiin. No sovittu. "Tuskansa kolmantena päivänä" Dinahin veljet Levi & Simeon kuitenkin "etenivät kaupunkia vastaan (vastoin sopimusta mutta) ilman ongelmia & murhasi kaikki miehet ja otti heidän sisarensa Dinahin." Sitten loput Jaakon pojista "seurasivat teurastusta" ja ottivat mitä tahansa he halusivat kaupungista, mukaan lukien wealth, naiset, lapset, ryöstösaalista & katraita. Jaakko oli kauhuissaan. Hän käski perhettään "hankkiutua eroon vieraista jumalista, puhdistakaa itsenne ja pukekaa päällenne puhtaat vaatteet... koska pojat nyt me mennään Beeteliin", jossa hän rakentaisi alttarin (ainoalle oikealle väärentämättömälle) Jumalalle. Kun he lähtivät Shekemistä, jumalaton kauhu putosi ympäröiviin kaupunkeihin tolleen noin, niin ettei kukaan ajanut heitä takaa. Tää on 1 rumimpia lukuja juutalaisten uroteoissa. Siihen on viitteitä jo monissa albumeissa, esim. albumissa 171.
   ellauri241.html on line 924: Runsas sata vuotta sitten siitä julkaistiin osia Jaakko Tuomikosken suomentamana. Timo Leinonen aloitti noin kolme vuotta sitten neliosaisen runoelman suomennoksen. Ensimmäinen runonäytelmä teoksesta esitettiin kesällä 2021 ja kaksi seuraavaa kuluvana vuonna. Kaikkiaan erimuotoisia esityksiä on ollut kymmenkunta. Kaikki kolme näytelmää ovat Maaret Perälän sovittamia ja ohjaamia. Runonäytelmäprojekti on nyt valmis.
   ellauri243.html on line 598: Kroisos Pennosen kättely on kalamainen kuin Jaakko Hintikalla. We could still use you in Vegas, my friend, ill use you like Austin's and Bronte's heroines. For something called money. The old gang is together again in the armpit of the world, the good old USA. Kaikki luonnevammasia narsisteja ja/tai psygopaatteja, etenkin FBI:n agentti Jerry Cotton.
   ellauri244.html on line 275: Syntymä 1958, Abiturientti 1980, Anna palaa 1984, pehmustettuun koppiin 1993, Syysprinssi 1996, suikki 2001, äiti jonka sydän särkyi 2002, leffa 2016. Miltäs äidistä tuntui kun poika kuoli oman käden kautta, kysyy Maarit Tastula punaisessa langassa ohutnenäiseltä kirjailijalääkäriltä, utelee kuin Jaakko Hintikka ja Kirsi Riski yxissä kansissa. Puhukaa banaaniin. Sydämeni särkyi, raakkuu kalansilmäinen vanhustenlääkäri. Äkkiäpä se lähti keräämään Harrilla massia. Ei sentään niin äkkiä kuin syysprinsessa Anja Kauranen!
   ellauri246.html on line 533: Kaikista mitä Brodsky omistaa, ei puutu vain lahjakkuutta, vaan kyky luoda ihanaa. Ja ulkomailla, jonkun muun paikan edessä, hänen edessään sama arkki. "Tämä valkoinen, tyhjä paperiarkki on täynnä rivejä. Tyhjyys voitetaan luovuudella. " Tässä on kaava, joka Brodsky tarjoaa taistelun tyhjästä. Aitoaan testataan ei-olemassaolo, turha kiirehtiä ikuisuudessa. Luovuus oli ainoa lanka, joka yhdistää Brodskin todellisuuteen, ja se on luovuutta, kuten me tiedämme runolla "Uusi elämä" (1988, Nobelin palkinnon toimituksen jälkeen) innostuksella kaiken pahan maan kasvoilta. Brodskin tuomioistuin itse on paljon tiukempi. Ehkä kirjoittaja itse on pettynyt niihin teksteihin, joista pidämme. On väistämätön ajatus henkilö, jolla on tehostetut vaatimukset. Dostoevskyn omistuksessa olevassa artikkelissa Brodsky toteaa, että kesken luovuutta alkaa haluta itseparannusta, mieluiten pyhyyttä. Mutta tietyssä vaiheessa sanataiteilija huomaa, että hänen sulka on saavuttanut enemmän menestystä kuin hänen sielunsa. Ja sitten hän asettaa tehtävän vähentää luovuuden ja persoonallisuuden välistä kuilua. Näin ollen moraalisen itseparannusongelma tulee esiin. "Mitä sinä työskentelet nyt?" - "Työskentelen itseäni". Oletko työskennellyt hyvin? kysyi Rodin kavereilta. Kuis käsi käyb, kysyi Jaakko Hintikka apupojilta.
   ellauri254.html on line 721: Darja Kolesnikovaa ei pie sekottaa Marja Kalesnikavaan, ne on eri puolilla rautaesirippua. Darja on kyllä maistuvamman näköinen kuin Marja. Siinä on jotain samaa kuin Jaakko Hintikan isotissisessä sihteerissä. Nasha Darjasta ei meinaa löytyä mitään tietoa länkkäreiden meemilaarista. Tässä videossa Darja näyttää aika makupalalta, vaikka laulaakin vihaisesti izenäisen Donbassin puolesta. Pidän noista ympäri noetuista silmistä.
   ellauri260.html on line 139: Bostonin yliopistoa pidettiin pitkään amerikkalaisen persoonallisuuden keskuksena filosofian professori Borden Parker Bownen suojeluksessa. Bowne oli metodistipappi, joka oli opiskellut Rudolf Hermann Lotzen johdolla Saksassa. Lotze, spekulatiivisen teistin Christian Hermann Weissen (1801–66) oppilas, joka rinnasti suuren osan myöhemmän Schellingin Hegeliin kohdistamasta kritiikistä, pyrki spekulatiivisten teistien tavoin muuttamaan hegeliläistä idealismia väittämällä, että todellinen on aina konkreettista ja yksilöllistä, muuttaen Hegelin absoluuttisen idealismin henkilökohtaiseksi idealismiksi. Senkö tautta ne huolivat sinne uuskantilaisen Jaakko Hintikan? Jaakko ei ollut järin isoperseinen, sen housut roikkuivat niin että se joutui niitä nostelemaan vähän väliä.
   ellauri262.html on line 448: Mun vedä käteen herra. San. ja säv. Jaakko Ryhänen
   ellauri266.html on line 211: Vaikka olen välillä hurjan kipeä, olen eloisa, Virpi ajattelee. Kipu menee ohi, niin kuin lapsuus. Ja sen jälkeen kaikki on taas paremmin. Bussissa Virpin pää oli jäänyt pari viikkoa aiemmin ovien väliin kuin giljotiiniin. Kaikki aina paranee, tavalla tai toisella, Virpi hymyilee, paizi pää. Virpi Hämeen-Anttila nauttii kevään kukista eniten valkovuokoista. Niitä nautittuaan hän nousee taivaalle painottomasti kuin Muumin muotoinen ilmapallo. Hän on yhdessä miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa julkaissut nimellä Markus Falk seikkailuromaaneja.
   ellauri266.html on line 217: Pieni paxu aviomies Jaakko Hämeen-Anttila asuu Edinburghissa. Perheeseen kuuluu myös kaksi aikuista lasta. Kun Virpi nykyään astuu kotiovesta sisään, vastassa on hiljaisuus. Lapset muuttivat pois muutamia vuosia sitten. Heidän varhainen itsenäistymisensä lukioikäisinä yllätti, molemmat kun olivat kotona viihtyvää sorttia aina kun vanhemmat oli liesussa. Vajaa vuosi sitten myös Virpin aviomies, islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila muutti Edinburghiin, hän sai zägällä professuurin paikallisesta yliopistosta. Minulta kysytään jatkuvasti, onko tämä nyt hirveä kriisi. Mutta kun olemme olleet 34 vuotta naimisissa, niin kyllä me tällaisen "väliaikaisen" eron (7v tähän mennessä) kestämme nykyteknologian aikakautena. Nyt kun en voi riehua ja räyhätä Jaakolle aamu-Hesarin äärellä, olen huomannut marmattavani hänestä herkästi Suomi 24 palstalla. Näytän kai jonkinlaiselta höpönassulta, kun ihmiset suorastaan hyökkäävät kimppuuni, jos haluavat jotain. Jaakko on onneksi ollut minulle hyvä roolimalli. Hän osaa olla hyvin tiukka, jopa häikäilemättömän suorasanainen ihmisille, jotka haluavat häneltä jotain, johon hän ei ole valmis. Hän on oikeastaan tarkemmin ajatellen aivan hirveä pieni paskiainen. Hyvä että lähti.
   ellauri266.html on line 238: Ahdistusta lisäsi isä, joka dominoi perhettä saatuaan tietää, ettei hänen isänsä olekaan hänen oikea isänsä.  Se oli jatkuvaa huutoa ja karjumista (niinkuin muuten meilläkin kotona), mutta ei isäni hullu ollut, hän oli vain traumatisoitunut.  En pelkää putoamista kun kiipeilen seinille, mutta hulluksi tulemista ensin pelkäsin, Virpi sanoo. Masennuksesta ja bulimiasta toivuttuaan Virpi kohtasi tulevan puolisonsa Jaakko Hämeen-Anttilan, joka on tällä hetkellä Edinburghissa professorina. He saivat kaksi lasta. Siitoxet olivat Virpille juhlaa: kas, keho toimiikin moitteettomasti. Jaakolta olen saanut vain ehdotonta hyväksyntää. Hänelle olen sama ihminen kaikissa painoissa, Virpi tietää. Ei hänkään hyljexi sylttyä eikä lasiin sylje. Ei hän näe minussa ennen kaikkea paksut pohkeet, leveän lantion, litteän takapuolen ja epätasaisen ihon. (Varhaisempaa paasausta tästä mieltäkääntävästä aiheesta mm. albumissa 27.)
   ellauri299.html on line 460: Ihminen ja tekniikka / Ilkka Niiniluoto -- Tarpeesta / Georg Henrik von Wright -- Pahuudesta / Martti Siirala -- Luovuus ja ihmiskäsitykset / Jaakko Hintikka -- Ulkoinen vapaus / Juhani Pietarinen -- Ama nesciri: huomioita kristillisestä ihmiskäsityksestä / Leila Taiminen -- Uuden ajan alun filosofisten ihmiskäsitysten uutuuksista / Simo Knuuttila -- Människa, medvetande och materia: tre grundbegrepp i Descartes' filosofi / Lilli Alanen -- Okemaattisesta ihmiskäsityksestä / S. Albert Kivinen -- Sartrelainen ihmiskäsitys - taideteos vai teoria / Esa Saarinen -- Herran ja rengin dialektiikasta ja sen merkityksestä naistutkimukselle / Aino Saarinen ja Juha Manninen -- Filosofisen antropologian mahdollisuudesta / Heikki Kannisto.
   ellauri308.html on line 283: Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko. Jukka oli yksi kolmesta Rähjän bolševikkiveljeksestä. Muut veljekset olivat Eino ja Jaakko. Heistä varsinkin Jukka ja Eino vaikuttivat voimakkaasti Suomen kommunistisen puolueen (SKP) alkuaikojen linjauksiin. Jukka Rähjä kuului SKP:n johtajistoon puolueen perustamisesta (1918) kuolemaansa asti. Puolueoppositio murhasi Rähjän elokuussa 1920.
   ellauri325.html on line 330: Vaasan Jaakkoo eli Jaakko O. Ikola oli läskimooses joka sepusti eteläpohjalaisia murrejuttuja. Jukka Kemppisestä, jonka rouvaa Huovikon Puovo nuohosi, hän oli huumorin taituri. Vähän voznikajet vopros, että mistä Kokoomuxen kansanerustaja oli niin paljon läskiä ja voita löytänyt säännöstelyaikana että oli lihava kuin kameeli.
   ellauri325.html on line 332: Toinen oikis pakinoizija joka väsäs sotapropagandaa oli rimpulampi Uuden Suomen Olli Nuorteva. Hän hassuttelee Mainilan ja Mänzälän välisestä pugilistiyhteenotosta. Jossa Vaasan Jaakkoo yli 100 kilogr. elopainollaan olisi paininut raskaassa sarjassa. Mutta kansanhuollon petkuttamisexi karjavaaka näytti väärin ja teki Jaakkoosta kärpäshöyhensarjalaisen. Naurua kolmannella!
   ellauri325.html on line 370: Tarjoilijatar tuo sen ja livahtaa mahdollisimman nopeasti pois. Jaakko O. Ikola alkaa aterioida sammumattomalla ruokahalulla.
   ellauri325.html on line 642: Kotinsa ruotsinkielisestä taustasta huolimatta Granfelt maanikkona omaksui fennomanian aatteen ja suomen kielen. Hän kannatti fennomaanien kansansivistysihanteita ja omistautui rahvaalle suunnatun valistustyön kehittämiselle. Granfeltin tavoitteena oli suomalaisten kansallinen yhdentyminen, jota palvelemaan erilaiset sivistyslaitokset oli hierarkkisesti asetettava. Hän haki syksyllä 1878 neljä vuotta aiemmin perustetun Kansanvalistusseuran sihteerin tointa, joka oli vapautunut Jaakko Päivärinnan jouduttua eroamaan epäselvyyxien vuoxi. Jakob (Jaakko) Haniel Päivärinta (sukunimi vuoteen 1877 Swan; 23. lokakuuta 1847 Purmo – 6. heinäkuuta 1902 Lammi) oli suomalainen pappi, valtiopäivämies, opettaja ja kirjailija. Jaakko oli Anni Swanin setä. Tuleva kirjailija Anni Swan asui vuosina 1890–1892 setänsä Jaakko Päivärinnan perheen luona käydessään Mikkelin tyttökoulua. Hän oli vielä perheen kotiopettajana kesällä 1895 Lammilla. Matti Kuusi ohitti poikasena Anni Swanin joka mies oli Otto Manninen.
   ellauri325.html on line 685: Izenäisen nuoren miehen on paha palvella izetuntoista yli-ihmistä, niinkuin Matin M. Peepäätä, Jönsin Mattia ja Laurin Jaakkoa tai Chomskya. Eskiltä se sujui kumman helposti. Maila Talvio oli sentään kaikkien mielestä WSOY:llä röyhkeä paskanaama.
   ellauri330.html on line 504: Epäpätevyyden palvelus, by: Éomile Faguet, suomentaneet Jaakko Forsman ja R. Forsman, Helsinki: Otava 1918, oli epädemokraattinen ulvahdus epädreyfusistiltä, joka haikaili kaxikamarista eduskuntaa jossa aatelista muodostuva senaatti toisi peliin demokratialta uupuvaa tehokkuutta. Ja tämä juuri punakapinan aattona. No olihan Jaakon Yrjö-Sakari -setä ryssän aatelia notta eliittiin jo kuuluttiin. Vallanko Jaakkokin oli kuningasmielinen?
   ellauri330.html on line 521: Heillä oli yksi poika: Kaarlo Jaakko Juhani Hintikka.
   ellauri330.html on line 525: Toivo Johannes oli kasvitieteen professori joka avusti Vaakun Aika-lehteä kiehtovilla kasvihavainnoilla. Ne asui Korsossa. Ainoana lapsena Jaakko kasvoi pikkuvanhaxi. Sukutaustastaan se muikeni kuin vaari.
   ellauri338.html on line 91: Raamatun mukaan israelilaiset ovat Jaakobin jälkeläisiä, joka myöhemmin nimettiin Israeliksi. Kanaanin ankaran kuivuuden jälkeen Jaakob ja hänen kaksitoista poikaansa pakenivat Egyptiin, missä he lopulta muodostivat Israelin kaksitoista heimoa. Israelilaiset karkasivat myöhemmin pois Egyptin orjuudesta ja vielä myöhemmin Mooses toi heidät takaisin Kanaaniin; he lopulta valloittivat Kanaanin Joosuan johdolla. Useimmat nykyajan tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Toora ei anna autenttista selvitystä israelilaisten alkuperästä, vaan pitävät sitä heidän kansallisen myyttinsä meeminä. Yleisesti oletetaan kuitenkin, että kertomuksella voi olla "historiallinen ydin". Kenties veljensä sopan syönyt Jaakko oikeasti voitti enkelin pystypainissa kiivettyään tikapuita pitkin taivaaseen.
   ellauri343.html on line 284: Vapaa-aikansa Sivén käytti kansanperinnettä ja runoja keräillen. Hän ystävystyi syvästi erään Repolan kansanjohtajan Pekka Kyöttisen isän Konoi Kyöttisen kanssa. Konoi Kyöttisen kanssa Sivén kalasteli, tervasi veneitä ja keräsi tältä muistiin sananlaskuja, runoja ja kansantietoutta. Sivén suostui myös ottamaan osaa aktiivisesti repolalaisten juhlajärjestelyihin. Samalla Sivén karjalaistui erittäin nopeaa tahtia. Rutiinihommat vähenivät, kun Sivén sai loppukesästä apulaisnimismiehen, joka oli aluksi hänen vanha Norssin koulukaverinsa, lakitieteen ylioppilas Jaakko Sadeniemi. Myös Bobin sisko Anna Sivén kävi tutustumassa Repolaan.
   ellauri347.html on line 91: Gospelmuusikko Jaakko Löytylle tärkein ihminen on hänen vaimonsa Kaija Pispa. Tämä kuva näpättiin kun he juhlivat 45-vuotishääpäiväänsä. Rakkaustarinamme alkoi Ylöjärvellä.
   ellauri349.html on line 265: Toinen paska Henrik Tikkanen koitti turhaan kampata Eskiä. Jaakko Hintikan izekeskeisyydessä ei ollut ilkeyssärmää, eikä kai Eskinkään. Yhteistä myös ruman kotkan nostaminen pedestaalille.
   ellauri349.html on line 283: Ei hemmetti, täähän tosiaankin on Jaakko Hintikan jouzenlaulun toisinto!
   ellauri349.html on line 528: Tällä hetkellä Almogilla on käynnissä lukuisia tutkimushankkeita filosofian eri alueilta. Mainittakoon tässä Hugh Woodinin ja Kai Hauserin kanssa tekeillä oleva äärettömyyden käsitettä koskeva artikkeli, konstitutionalismia käsittelevä kirjoitus Lars Vinxin ja Juha Räikän kanssa sekä semantiikan naturalisoimista koskeva kielifilosofinen artikkeli, joka ilmestyy suomalaisfilosofi Jaakko Hintikan peliteoreettista semantiikkaa tarkastelevassa kirjassa.
   ellauri351.html on line 571: Kirjan pääsanomaksi nousee Maitreyan julkituleminen merkkinä siitä, että ihmiskunta on valmis ottamaan vastaan Maailmanopettajan. Maitreyan perusopetukset, oikeudenmukaisuuden ja jakamisen periaatteen globaali toteutuminen ovat keinoja, joilla ihmiskunta voidaan vielä pelastaa loppuun ajamiselta. Laaja julkinen mielipide kestävän kehityksen välttämättömyydestä maapallon resurssien jakamiseksi vaatiikin jo suureen ääneen sosiaalisen ja taloudellisen pääoman tasapainottamista luonnon resurssien kanssa. Myös arvostettu filosofi, Jaakko Hintikan bändäri amerikkalainen Martha Nussbaum, on kirjassaan Talouskasvua tärkeämpää, korostanut resurssien oikeudenmukaisen jakamisen sekä inhimillisen tasa-arvon tärkeyttä. Rahan tulee olla väline inhimillisen hyvinvoinnin kasvattamiseksi, mutta jatkuvan kasvun tavoittelu rahan itsensä takia, ei palvele ihmiskunnan etua. Maitreyan perusopetuksiin on maallikonkin siis helppo yhtyä.
   ellauri369.html on line 176: Nepos ei selvästikään perustanut teostaan kovinkaan syvälliseen lähdekritiikkiin, vaan poimi tietonsa aikaisemmista elämäkerroista. I can relate to that. Hän ei pyri ratkaisemaan lähteidensä ristiriitoja, ja harvoin edes huomauttaa niistä. Teos on kuitenkin arvokas, koska alkuperäiset lähteet ovat suureksi osaksi kadonneet, ja näin se on säilyttänyt paljon tietoa, joka muutoin olisi kadonnut. Suomennoksen esipuheen kirjoittanut Jaakko Suolahti arvioi arvokkaimmiksi osiksi Caton ja Atticuksen elämäkerrat, joista jälkimmäinen perustui vieläpä Suolahden omaan kokemukseen. Vaikka Nepos ei olekaan omaperäinen kirjailija, hänet voidaan nähdä kreikkalaisen oppineisuuden popularisoijana aikansa tomppeleille roomalaisille.
   ellauri369.html on line 283: Jaakko Hämeen-Anttila -vainajan (levätkööt hänen luunsa rauhassa) mukaan länsimaiset arabian tutkijat yleensä uskovat, että asiat todella tapahtuivat niin kuin Ibn Ishaq oli kuullut kerrottavan, kuitenkin niin, että viime aikoina on tuotu esiin mahdollisuus, että tarinaan on tiivistetty pitempi ajanjakso, jolloin Muhammed ei olisi vielä tuominnut epäjumalia. Toisaalta kertomus muistuttaa kaunokirjallista veijaritarinaa, jossa piru petkuttaa hengenmiestä. Jansen uskoo, että tarina on keksitty antamaan selitys edellä lainatulle Koraanin jakeelle 22:52. K.-H. Ohlig pitää mahdollisena, että saatanalliset jakeet olivat Koraanissa al-Tabarin aikana 900-luvulla ja poistettiin vasta sen jälkeen.
   ellauri379.html on line 165: Eli Neljä ratsastajaa 5: Teppo joutuu lahtiin. Julkaistu ilman ISBN-numeroa. Grano, Turku: omakustanne, 2022. Taitaa Juanikas virtaheponen olla kirjailijana entinen. Jaakko maistelee sanoja kuin Monty Pythonin yläkerran asukit: woody and tinny words. Yli-Juonikkaalla ei ole päässä kuin klischeitä etenkin horrorgenrestä. Mitään uutta sanottavaa ei sillä ole. Toistaa vaan izeään kuten muutkin paasaajat. On the uselessness of everything kuin piisamirottamukissa.
   xxx/ellauri027.html on line 333: Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila: Rakkauden atlas, Otava 2005. "Olemme kirjoittaneet tämän kirjan eräänlaiseksi rakkauden kulttuurihistorian atlakseksi, karttakirjaksi, josta näkyy, millaisin silmin muut vaeltajat ovat katselleet näitä maisemia." Sympaattinen, ymmärtäväväinen, lämmin ja laajakatseinen kirja, joka esittelee ihanan soljuvasti rakkauden kuvastoja lännessä ja idässä. Perustuu tekijärakastavaisten poikkeuksellisen suureen lukeneisuuteen ja inhimilliseen ymmärrykseen. Kansainvälsien tason huipputeos, uhkea myös ulkoisessa toteutuksessaan ja kuvituksessaan. Tekijät edustavat sitä harvinaista taitoa, jossa opillinen sivistys ja sydämen sivistys kulkevat käsi kädessä ja inspiroivat kaiken aikaa toisiaan.
   xxx/ellauri027.html on line 392: Syntymäpäiväni rajuin paukku oli Frank Martelan, Lauri Järvilehdon, Peter Kentän ja Jaakko Korhosen toimittama teos Esa Saarinen: Elämän filosofi, joka on valmistunut itselleni täytenä yllätyksenä ja julkistettiin maanantaina 12.8. Sain kirjaa yhden kappaleen syntymäpäivänä ja luin sen henkeäni pidätellen ja syvästi liikuttuneena. En tiennytkään että olen näin mainio (vaikka olinhan mä vähän aavistellut sitä), ja että mulla on ollut näin jännä elämä. Tätä kirjaa ei raski laskea käsistänsä kesken, on pakko ottaa se mukaan aamu- päivä- ja iltapaskalle. Ihan jännittää et kuinkas sitten kävikään? Meemipeikko meemikannuineen kun metsään käy.
   xxx/ellauri027.html on line 478: Jaakko Korhonen on toiminut Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -kurssin assistenttina 4v. Hän on aiemmin tutkinut kurssin hyvinvointivaikutuksia diplomityössään Yliopisto-opetuksella kukoistusta – elämänfilosofisen luentosarjan vaikuttavuus hyvinvointiin. Kirjoittaja työskentelee Aalto-yliopistossa Esa Saarisen tutkimusryhmässä ja aikoo jatkaa relevanttien ilmiöiden tutkimista.
   xxx/ellauri027.html on line 490: "Jos olisin tajunnut että filosofia tarkoittaa juuri oman elämäntapojen, elämän laadun, ajattelun ja mallien kehittämistä, olisin varmasti perehtynyt siihen jo huomattavasti aikaisemmin." Kauhistus. Jos filosofia 70-luvulla olisi ollut tälläistä, olisin varmasti äänestänyt jaloillani. Muutaman luentokerran jälkeen oisin väsynyt ja lopettanut kurssin käymisen, pitäen sisältöä haihattelevana ja jopa huuhaana. Onnexi Jaakko ei ollut silloin vielä tavannut kotkaansa eikä Eski Pipsaa. Pysyttiin asialinjalla.
   xxx/ellauri027.html on line 540: Että tämmönen kunnianhimoinen johtaja. Omakehu haisee kuin Jaakko Hintikalla: satoja artikkeleja ja useampiakin tärkeitä oivalluxia. Toisaalta ne jotka osaa tekee, ja ne jotka ei osaa opettaa. Ne jotka ei osaa johtaa eikä opettaa, opettaa johtamista ja johtaa johtamisen opettamisen opettajia.
   xxx/ellauri027.html on line 675: Eski ei välitä tietoa, se on hyvä koska sit sen ei tarvi välittääkään tiedosta. Sen sanoma on paljas välittäminen, tout court. Vaikuttaminen ja ohjaus ovat merkitysten luomista tyhjästä. Johtaminen on poikkitieteellinen ja taiteellinen tapahtuma. Eski on just se. Jopa standup komiikkaa. Mulla ja Eskillä oli kuuluisia standup-esityxiä, esim. Jaakko Hintikka, sen isotissinen sihteeri, honottava Mårten Ringbom, Jyrisevä loogikko, ja monen monta muuta. Vieläköhän se esittää niitä luennoilla ja Pafos-seminaarissa?
   xxx/ellauri027.html on line 1033: Höh, onx tää joku uutinen. Nää nk best minds, Jaakko Hintikkamaiset nörtithän ne just on kaikista avuttomimpia arkipäivässä. Sen takia niistä ehkä tulikin sellasia propellipäitä. Jaakon tonttuilusta oli useitakin tärkeitä esimerkkejä tän tutkielman toisessa luvussa. Eskin mielestä mindlessnessistä pääsee mindfulnessiin oikeilla sanoilla (kts. se luettelo toisaalla). Glow-howta vaan kehiin.
   xxx/ellauri027.html on line 1142: Jaakko Saariluoma on ollut vaimonsa kanssa onnellisesti yhdessä 23 vuotta: ”Siihen en usko, että jokaiselle on vain se yksi ainoa oikea”.
   xxx/ellauri027.html on line 1241: Viran saatuaan savusti Jaakkoh-Hintikan ulos pöxästä
   
   xxx/ellauri056.html on line 208: Mannisella on neljä sisarusta, joihin lukeutuvat musiikkivideo-ohjaaja Kusti Manninen ja muusikko Jaakko Manninen. Manninen asuu kahden poikansa ja heidän isänsä kanssa Helsingin Puu-Vallilassa. Puoliso: Antti Pesonen (v. 2001–2006) ja Jyrki Ranta-aho (v. 1997–2000). Katrilla on 4v aikaa vetää Aalto PhD läpitte. 50-vuotispäiväxi voi ehtiä. LinkedInissä on 5 muuta vähemmän julkkista Katri Mannista. Mannisia piisaa kuin Kangasniemen kirkonmäellä.
   xxx/ellauri056.html on line 462: Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi. Kantin työt rakensivat aasinsiltaa rationalististen ja empirististen koulukuntien välille. Hänellä oli suuri vaikutus niin valistusta seuranneeseen romantiikkaan ja 1800-luvun saksalaisiin idealisteihin kuin nykyfilosofian kysymyksenasetteluihin. Jaakko Hintikkakin oli olevinaan kantilaisia.
   xxx/ellauri057.html on line 886: Kapteeni Haddock (vanhoissa Tinteissä Kapteeni Capu) poltti piippua. CEC:lläkin oli piippu silloin kun piipunpoltto oli muotia. Kapulla oli papukaija, joka huusi sille hävyttömyyxiä, kuten ihrratynnörri. Mitä yhteistä on kapteeni Capulla, Jacques Tatilla, M. Maigretilla ja Simenonilla? Ihrratynnörri ja piippu. Tai ainakin spede lierihattu ja se piippu. Kuvista päätellen Simenon ei ollut niinkään mahakas kuin kaverinsa Fellini. Enempi Jaakko Hintikan kaliiperia. Callekin, nuorena skeletti, tynnyröityi 60-luvulla sodanjälkeisten sapuskoiden ääressä. Olematta kuitenkaan lihava. Niin minäkin. Keskivartalolihavuutta on vanhenevan miehen lähes mahdotonta välttää, jos ruoasta ei ole suoranaista pulaa.
   xxx/ellauri057.html on line 1381: Nyt mullon yhtä aikaa lainassa Tatu Wahlstenin kirjenivaska ja Karin Wadenströmin pakinat. Jos Kati on selkeästi materialisti köyhälistön asialla, niin näyttää Tatusta kehkeytyvän yhtä vääjäämättömästi idealistinen pääoman juoxupoika. Tosin sen kirjeet silkkineeseen Martti Haavioon ei ole luottamista pitemmälle kuin sen jaxaa heittää. Siinä on pukki kaalimaata pöyhimässä. Maralla ei ole pahemmin särmää luonnehtia Tatua hinteläxi, kun ize näyttää erehdyttävästi hattutelineeltä. Vitun Musta P-pää. Tosin sen pappisveli Jaakko on vielä paljon huonompi runoilija kuin se. Jaska on niiin paska etten viizinyt ottaa sen runoja Lahden Prisman poistohyllystä edes ilmaisexi. Käytettyjä piipunrasseja, sinimustia.
   xxx/ellauri057.html on line 1395: Haavion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Aale Tynnin kanssa Haavio avioitui 1960. Haavioiden tytär Elina Haavio-Mannila on täysinpalvellut sosiologian professori. Toinen tytär Katarina Eskola on loppuunkulutettu nykykulttuurin professori. Martti Haavion veli oli pappi ja runoilija Jaakko Haavio. Katarina Eskola on jo koonnut kulttuuri­vaikuttaja­vanhempiensa keskinäiset kirjeet yli 3000-sivuiseksi kirja­sarjaksi, ja lisää on tulossa.
   xxx/ellauri087.html on line 85: Esa Saarinen ryhtyi johtavaksi kapuksi vuonna 1977. Tuolloin hän väitteli filosofian tohtoriksi 24-vuotiaana, yhtä nuorena kuin toinen 2sta Suomen ansioituneimmasta filosofista, Georg Henrik von Wright. Toinen ansioitunein on Jaakko Hintikka. Hän ohjasi Saarisen väitöskirjan.
   xxx/ellauri103.html on line 642: Tämän osti nahkoineen karvoineen vielä yxi Naimia huomattavasti ärrsyttävävämpi jenkkiämmyrkäinen, Jaakko Hintikan kotkan näköinenkin haahka nimeltä Debora L Spar. Barnardin tyttökoulun rehtori (Lionel Drivel oli sen oppilas) ja Harvardin liikekirjeopiston professori, selkeästi Naimista vielä koilliseen GAL-TAN asteikolla. Se kirjoitti myös kirjan (nimeltä Wonder Women) jossa sanotaan, että feministien olisi jo aika nostaa kaasujalkaa, kerta tasa-arvo miesten kanssa on jo saavutettu (siis mä oon saavuttanut sen ja mennyt joholle, mulla on löpsy vanha mies joka pitää huolta ruuista ja lapsista ja antaa mun kiitää kissanristiäisissä ihan vapaasti), joten voitaisiin nyt olla taas vähän vähemmän feministejä ja enempi feminiinisiä, siis tälläsiä herttasempia, naisellisempia ja pehmoisempia, ei tarvizisi angstata ja ahdistella niin hirveästi noita miehiä.
   xxx/ellauri114.html on line 497: Helsingin yliopisto oli Simo Parpolalle vuosikymmeniä paikka, jossa viihdyin ja josta voin olla ylpeä. Minulla oli hyviä ja innostavia opettajia kuten Armas Salonen, Jussi Aro, Henrik Zilliacus, Holger Thesleff ja Heikki Palva, joita kunnioitin ja ihailin, ja hyviä ystäviä kuten Jaakko Frösen, Paavo Hohti ja Jorma Kaimio, joiden kanssa oli kiva rymytä opiskelun vastapainoksi aineyhdistys Symposionissa, ekskursioilla ja osakunnissa. Tuttuja pärstiä koko all male paneeli.
   xxx/ellauri124.html on line 90: Kuoleman ongelma on paha ratkaista. Kuolenko minä vai elänkö jossain muussa hahmossa? Mitäs iloa siitä on, jos en muista edellisiä? Darwinin ratkaisu on lisääntyminen: mitä väliä vaikka tämä tomumaja häviää, jäähän izekkäät geenini eloon lapsissa. Jaakko Hintikan lapset oli sen 200 nyt unohtunutta artikkelia. Transuhumanistit haaveilee jatkavansa uraa jonkun androidin sisällä kuin inselin surullinen muna silikoninuken jalkovälissä.
   xxx/ellauri128.html on line 105: Vaakku ilmeisesti piti vastustelevista runotytöistä. Sama predilektio näkyy mom and son videoissa: "mami" pyristelee vastaan alussa, mutta panee vastaan tarmokkaasti loppupeleissä. Haista-paska kappalainen Capellanus näyttää olleen Vaakun lemppareita. Ruma Honoré de Balzac oli kanssa kova panomies, tosin se sai työntää vasta maxettuaan runsaasti. Paul Bourget oli varsinainen pahis, kuten jo tiedetään. Näissä hanuissa on hurjasti narsisteja. Chardonne eli puteli-Jaakko oli Vaakun poliittinen virkaveli. Cicero oli tyhmä snobi kikhernekauppias. Disraeli Tears oli poikkeuxellisesti hölmö jutku. Dosto komppaa Catullusta Karamazoveissa tän suositun vihaava rakkaus-aiheen suhteen. Duclos näyttää olleen paskiainen miehexeen. Hemmetin paljon on näitä koiraan lisääntymisstrategia-aiheita, missä rakkautta piisaa just niin kauan että pääsee luukulle, ja sitten alkaa jo huooh ikävystyttää. Vaakulla on vitun vähän ylipäänsä naisia muutakuin puheenaiheena. Joubert on nyysinyt ton "ei 2x samaa" penseen ihailemaltaan Rochefoucauldilta (tai vastoin päin). Vaakulla ja Tommilla on samojakin töräyxiä respektiivisissä kokoelmissa. Nietschen penseet naimisesta on niin heikkoja ettei viizi edes mainita. Sen kokemuxet siitä oli aika rajallisia. Mitä jää viivan alle kun Shawin supistus on tehty? Minielefantin kärsä. Tosta tottumuxen osuudesta rakkaudessa näyttää M/F töräyttäjät ottavan ihan vastakkaisia kantoja. Koiraiden kannalta on toi uutuudenviehätys tietty tärkeä. Jokainen uusi reikä on uusi tilaisuus. Riippumahainen Ball-sack ei kyllä tiennytkään mitään häveliäisyydestä. Sen Contes drolatiques on pitkästyttävä. Disdraeli saa lisää haukkuja albumissa 243.
   xxx/ellauri128.html on line 177: Kuulostaa aika pahalta. Toi Väinö tuli mainituxi Tutun kuvaraamatun kääntäjänä. Samoja Hämeen-Anttiloita kuin limainen Jaakko ja sen lälly rouva Virpi. Rafu oli armoton nyhverö, mannertenvälinen nahjus. Loivamaa on (n.h.)
   xxx/ellauri129.html on line 239: Riku sanoo että pornotähti Roni Jeremy pystyi ottaa suihin izeään, pitkäselkäisempi Riku joutuu imettämään muilla. Voikun oisi mullakin tollanen häräntappoase ja sille sopivanmittainen härkönen. Tuoxuvatukka. Tuoxuvitukka, tuoxuvatussukka. Jospa oisin yhtä kuuluisa kuin opiskelutoverini Jaakko Yli-Juonikas. Jospa oisin yhtä juonikas kuin luokkatoverini Jaakko Yli-Kuuluisa. Terveissi Turkkusest, Vaakun pesästä.
   xxx/ellauri139.html on line 1039: Sainte-Beuve väsäs esipuheen Hegesippen koottuihin. H. oli taiteilijanimi, oikeesti se oli Petri-Jaakko.
   xxx/ellauri170.html on line 480:

   Jaakko Parkkali tässä moi! Käy kattoo! (YouTube-mainos, kovaa huutoa)

   
   xxx/ellauri176.html on line 617: 17. Rei ja sen mies on yhtä sexikkäitä kuin Jaakko kotkineen pussilakanan sisällä.
   xxx/ellauri186.html on line 389: Jaakko eiku siis Mika Salon mielestä prof. Kepesh muistuttaa enstex eniten Aarne Kinnusta. Totta Mooses: "Rinnan" kaltainen texti ei Mikan esipuheesta kostu, tai jos kostuukin, ei parane. Jaakko Salo orkestereineen oli takavuosien musikantti ja kuuluisampi Mika Salo loisti rallikuskina.
   xxx/ellauri187.html on line 262: Jose kynäili tän mun ikäisenä (69v), mikä osoittaa, ettei se pelkkää pelleilyä enää voinut olla. Sekin selvitteli välejään luojansa kanssa, kävi sen kaa pystypainia kuin Joosefin isä Jaakko. Joosen oman isän nimi oli Joose senhor (jos se nyt oli se, eihän tässä enää tiedä mihin uskoa.)
   xxx/ellauri227.html on line 130: - Minun mielestäni se todistaa, että me valitsimme oikean tien. Visaasti suunniteltu markkinointi sai aikaan suuria asioita, vahvisti Camillan brändiä ja lisäsi tunnettuutta. Myyntikäyrät kääntyivät rajuun nousuun näiden kahden kampanjan myötä, sanoo Jaakko Lindgren, joka aloitti Fortumin markkinointijohtajana tammikuussa 2006 ja on siitä saakka toiminut tiiviisti yhteistyössä Camillan kanssa.
   xxx/ellauri227.html on line 264: Hämeen-Anttila asuu Vantaalla. Hän on kertonut, että hänellä on henkistä väkivaltaa harjoittaneesta isästään johtuen dissosiatiivinen identiteettihäiriö. Eli sillä siis on sivupersoona jonka nimi on Taimi Mähönen. Hämeen-Anttila kuvaa ilmiötä omaelämäkerrallisessa kirjassa Tapetinvärinen. Härpi ja Laiska-Jaakko ovat (olivat) Suomen kulttuuriskenen Tweedledee ja Tweedledum. Niiden dekkarihahmo Markus Falk on (oli) plagioitu Camillan samannimisestä Erikasta.
   xxx/ellauri227.html on line 267:
   • Hämeen-Anttila, Virpi & Hämeen-Anttila, Jaakko: Rakkauden karttakirja. Näpeimmät paikat osoitettu nuolilla. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20024-0.
     xxx/ellauri227.html on line 268:
   • Hämeen-Anttila, Virpi & Hämeen-Anttila, Jaakko: Tarujen kirja: Kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa. Koonneet ja kaukaahaetuin selityksin varustaneet Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21475-5.
     xxx/ellauri229.html on line 704: Hemmetti, lukisivat edes Jaakko Hintikan kysymysten logiikkaa, sieltä näkis että kysymys on väärin asetettu jos sen presuppositio on falski. Esim. Mixi elämme? Mikä on elämisen tarkoitus? Ei ole mitään yhtä syytä (uniikkiuspresuppositio on siis falski), vaan kausaalisyitä on erittäinkin monia, ize asiassa enemmän kuin riittävästi. Sen sijaan tällä kaikella ei ole mitään sen kummempaa tarkoitusta, ei tätä ole kukaan suunnitellut etukäteen, kuhan menee niinkuin on mennäxeen. Eli tämän kysymyxen olemassaolopresuppositio ei pidä paikkaansa.
     xxx/ellauri234.html on line 217: Jaakko Forsman.
     xxx/ellauri234.html on line 306: »Herra majuri, alokkaat Kara ja Lehti ilmoittautuvat vapaaehtoisina palvelukseen.» »Mitä ihmettä, Jaakko ja Jyrki! Minne te olette menossa? No, lepo vain.» Majuri havaitsee edessään sisarensa pojan Jaakon ja tämän serkkupojan Jyrkin. Molemmat ovat sotisovassa, suojeluskuntapuvut yllään ja esiintyvät jämerän sotilaallisesti vaikka ilman housuja. Kumpaakin tuntuu vähän oudostuttavan, kuin hieman peloittavan. Ilmeisesti vaivaa hienoinen epäily siitä, että he kenties eivät olekaan riittävän tervetulleita. Ehkäpä he eivät pääsekään palvelukseen?
     xxx/ellauri234.html on line 317: Mutta nyt oli tullut toinen aika. Ryssä oli joutunut tuomarinsa eteen. Sen kohtalon hetki oli koittanut. Ja nyt oli myöskin Suomella tilaisuus korjata kärsimänsä vääryydet ja panna vielä potti nokkiin, oikea aika saada ryöstetty Karjala takaisin ja antaa sen pakolaisheimolle entinen koti. Nyt koittaisi myös Aunuksen aamu ja Vienan vapaus, nyt katkottaisiin Karjalan kahleet, nyt loppuisivat Inkerin itkut ja Uralin sukulaisten vikinä. Suomen heimo tulisi kulkemaan yhteiseen onnelliseen kotiinsa Volgan mutkassa. Kuka tahtoisi jäädä pois tältä tieltä? Ei kukaan, paizi Aspelundin typerys. Tämä oli unelmien täyttymyksen aamu, tämä oli historiallisen oikeuden toteuttamisen hetki. Suomen historian loistavinta lukua kirjoitettaessa kaikki tahtovat olla mukana. Ja ennen kaikkea nuoriso, se nuoriso, joka katse avoimena, mieli herkkänä ymmärtämään sorrettujen kärsimyksiä ja uhrivalmiina astuu elämän tielle. Tietysti silloin Jaakko ja Jyrkikin ovat mukana, täysin innoin ja palavin sydämin.
     xxx/ellauri234.html on line 321: Tuolla menivät Jaakko ja Jyrki lähetin seurassa yksikköönsä.
     xxx/ellauri234.html on line 323: »Jaakko ja Jyrki ovat nuoria, mutta kyllä he sentään jaksavat tamän kuorman kantaa. Ja jos ne tämän jaxavat, jaxavat he vielä yhden halon lisää. On sääli, jos he kaatuvat tai joutuvat ehkä rampoina jo varhaisesta nuoruudestaan lähtien kulkemaan tietään. Mutta sellaista ei saa nyt ajatella. Kaikki on Korkeimman kädessä, eikä isänmaallinen ajatus tunne katkeruutta, käy kuinka tahansa. Isän maan tie on uhrautumisen ja uskon tie, siinä hengessä me lähdemme.»
     xxx/ellauri234.html on line 325: Majurilla nousi, suoristi itsensä vielä kerran. Hänen koko olemuksensa ilmaisi sisäistä, vapautunutta iloa. Hän tunsi, että nyt on suuri hetki käsillä, hetki, jota on odotettu ja jonka tuleminen vie suuriin tapahtumiin. Hän tunsi voimakasta tyydytystä siitä, että hänkin sai taas olla mukana. Samoin hän iloitsi siitä, että suvun kaikki sotakelpoiset miehet ja naisetkin olivat valmiit syömään lyijyä. Jaakko Jyrki sotakelpoisine jäsenineen olivat hurjan söpöjä, valmiina lähtemään isien teille. Kivexet laskeutuneet kummallakin. Hän huomasi että hänen oli syytä käydä vaihtamassa alushousunsa.
     xxx/ellauri234.html on line 327: Ulkona näkyi käyvän kova touhu. Kaikilla oli kiire. Oli saatava järjestykseen lukemattoman monia asioita. Päähuomio tietysti kohdistettiin siihen, mitä sotaan lähtö sotakelpoisuuden kannalta vaati. Varusteet, aseet erilaiset tarvikkeet oli hoidettava asianmukaiseen kuntoon. Siinä ohessa harjoitukset, aseen käsittely ja tarkkuuttaminen veivät päivästä suurimman osan. Eikä missään tapauksessa saanut unohtaa kotiakaan. Tässä vaiheessa, vielä kotipaikkakunnalla oltaessa, olivat siteet kotiin vielä mitä kiinteimmät. Oli niin paljon järjestettävää, niin monesta seikasta huolehdittava, niin monet yksityiskohdat suunniteltava - kuten henkivakuutuxet kaiken varalta. Kaikkialla oli vakavuutta ja vakavaa suhtautumista nähtävissä, mutta samalla levollinen, iloisen tyyni ja ehdottoman selvä ote todettavissa. Nämä miehet tiesivät, mitä sota oli, mutta tiesivät myös, mistä nyt oli kysymys. Vaara ei näistä miehistä tuntunut ennakolta miltään. Vain näiden parin päivän vanha oli tuttavuus, mutta jo sen perusteella Vaara saattoi uskoa ja olla varma, että nämä miehet täyttävät tehtävänsä miehen, tai ainakin suomalaisen persun lailla. Kyllä Jaakko ja Jyrkikin, nuoret, näille miehille täysin vieraat (mutta söpöt) koulupojat, tulisivat tähän joukkoon sopeutumaan.
     xxx/ellauri234.html on line 335: Jaakko ja Jyrki ovat omalla tahollaan tulisen touhun keskellä. Kaisa on palannut ryhmäänsä takaisin korvansa sidotettuaan, mutta Rojola on joutunut matkaamaan taaksepäin hoitoa saamaan. Majurikin on seuraamassa valmisteluja. Hän liikkuu, kuten aina, poikainsa parissa neuvoen ja opastaen.
     xxx/ellauri234.html on line 347: Iloisin mielin he taivaltavat. Haavojen aiheuttama kipu unohtuu. He eivät vaivojaan valita eivätkä ole niiden vankeja. Verta tulee ämpäreittäin. On kaikesta huolimatta niin kevyt olo. - En minä yhtään kadu tätä retkeä enkä tunne katkeruutta, vaikka käsi vietiin, Jaakko sanoi. Onhan keskijalka vielä jäljellä, ja runkkaamaan oppii vasemmallakin kädellä. Paska reisu mutta tulipahan tehtyä. On sentään suuri asia olla suomalainen eikä joku vitun ryssä.
     xxx/ellauri253.html on line 185: Pekka Ervastilla oli Jaakko Liukkonen -niminen kasvattipoika, joka oli syntynyt Hankasalmella 1895. Ervasti ja Liukkonen hankkivat Lopen Pilpalasta pienen maatilan, jossa he asuivat vuodesta 1924 lähtien Liukkosen hoitaessa tilaa. Liukkonen jatkoi tilan viljelyä Ervastin kuoltua. Liukkosen vaimon kuoltua hänen raha-asiansa alkoivat kuitenkin mennä hunningolle. Liukkonen ja hänen 9- ja 5-vuotiaat tyttärensä kuolivat helatorstaina 1939 tulipalossa joka tuhosi Liukkosen Lopen Terävännenänkylässä sijainneen Saarenmaa-nimisen huvilan. Liukkonen oli sytyttänyt huvilan palamaan ja ampunut sitten tyttärensä ja itsensä. Tulipalossa tuhoutui myös Ervastin laaja pseudotieteellinen kirjasto ja useita keskinkertaisia taideteoksia.
     xxx/ellauri253.html on line 522: Vapaan Suomen presidenttiparixi valittiin maan johtavat toisinajattelijat, Jaakko Hintikka ja Wexi Rantala, sekä niiden koira Unto Remes. Unto tahtoo sanoa perheelleen vain tämän: kiitos kärsivällisyydestä.
     xxx/ellauri261.html on line 572: Elinaikanaan Stein julkaisi 26 teosta, ja hänen kuolemansa jälkeen niitä julkaistiin vielä 12. Ensimmäinen teos Three Lives valmistui vuonna 1905, ja vuotta myöhemmin hän alkoi kirjoittaa laajaa pääteostaan The Making of Americans (1925). Yksi Steinin tunnetuimmista lauseista on runosta Sacred Emily (1913): ”Rose is a rose is a rose is a rose.” Tätä Jaakko Hintikalla oli tapana hokea. Myöhemmin Stein kirjoitti lastenkirjan The World is Round (suomennettu kexeliäällä nimellä Maailma on pyöreä), jonka päähenkilö on Rose-niminen tyttö ja jossa sama lause esiintyy monta kertaa.
     xxx/ellauri298.html on line 102: Yrjö Alasimen kirjasta Doston hyvä ja paha Patti ei perustanut. Ei Stavro ollut paha, se oli onneton, silmät kyynelissä työnsi syylämunaa pikku Marjan paljaaseen. Tämä artikkeli kertoo psykiatrista. Yrjö Alanen (1860–1944) oli pappi ja kirjailija. Yrjö J. E. Alanen (1890–1960) oli teologian professori. Yrjö Alanen, ent. Näykki, (21. helmikuuta 1860 Kauhava – 20. toukokuuta 1944 Kurikka) oli suomalainen kirkkoherra, kirjailija ja historiantutkija. Alasen vanhemmat olivat talollinen Jaakko Alanäykki (Sippola) ja Valpuri Amalia Kustaantytär Ylänäykki. Yrjö Alanen oli naimisissa vuodesta 1888 Helmi Maria Karstenin kanssa, jonka veli oli uskontotieteilijä ja filosofi, tutkimusmatkailija Rafael Karsten. Koleerinen Rafuko oli vanhojen herrojen setä? Ei vaan Roope-eno, oikaisi Jönsy asiantuntijana. Yrjö Alasen ja Helmi Maria Karstenin lapsia olivat lääkintöneuvos ja Kurikan kunnanlääkäri Aarne Alanen, teologian professori Yrjö J. E. Alanen, sairaanhoitaja ja kielten maisteri Aili Alanen, oikeustieteen professori ja evankelinen maallikkopuhuja Aatos Alanen, sairaanhoitaja Aune Alanen, pankkivirkailija ja juristi Sylvi Alanen sekä professori ja historioitsija Aulis J. Alanen. Yrjö Olavi Alanen (30. tammikuuta 1927 Kurikka – 26. joulukuuta 2022) oli suomalainen psykoterapiaan erikoistunut psykiatri, neurologi ja tutkija. Hän oli Turun yliopiston psykiatrian professori. Yrjö O. Alanen on oman alansa kirjallisuuden lisäksi kirjoittanut kaksi muistelmateosta sekä teoxen Yrjö O. Alanen: Dostojevskin hyvä ja paha, 1981. Hänen väitöskirjansa aiheena oli The Mothers of Schizophrenic Patients.
     xxx/ellauri356.html on line 51: Vitun putinisti Platon olis kieltänyt Homeroxen runouden. Fiktio on akkamaista. Niinhän se onkin. Platon pitäisi kieltää. Ari oli paljon fixumpi, toimi kiltisti Fyllixen juhtana. Venäläiset formalistit muistuttivat TS Elliottia ja HK Riikosta siinä ettei ne perustaneet elämä ja teos- menetelmästä. Martha Nussbaum pissi hunajaa pikkuhousuista. Jaakko pani pojat maxamaan etikkakurkkunsa. Nussbaumin mielestä Henry James ja Marcel Proust oli kovia moralisteja.
     xxx/ellauri357.html on line 92: Helsingin yliopiston filosofian laitoksella mannermainen filosofia on kokenut asteittaisen renessanssin 1980-luvulta alkaen. Eräät analyyttisestikin virittyneet ajattelijat, kuten Jaakko Hintikka ja Raimo Tuomela, ovat osoittaneet jonkinasteista kiinnostusta Heideggerin filosofiaan. 1980-luvun alussa Hintikan oppilas, formaalisen logiikan alalta vuonna 1977 väitellyt Esa Saarinen (s. 1953), kiinnostui erityisesti Sartren eksistentialismista ja piti tähän liittyen useita innostavia kursseja. Innostavaa ja vaikutusvaltaista opetusta ja ohjausta fenomenologian alalla ovat antaneet myös Sara Heinämaa, joka väitteli vuonna 1996 Merleau-Pontyn ja de Beauvoirin ruumiinfenomenologiasta, ja Juha Himanka, jonka vuonna 2000 valmistunut väitöskirja Phenomenology and Reduction käsitteli fenomenologisen reduktion kysymystä niin Husserlin kuin Heideggerinkin pohjalta.
     xxx/ellauri357.html on line 521: Jokien, Arven ja Arveironin lisäksi, joiden lähteet ovat Bordeaux Blancin juurella, viisi näkyvää puroa syöksyy pitkin sen sivuja; ja muutaman askeleen päässä jäätiköistä Gentiana Major kasvaa valtavia määriä "ihanine sinisine kukkineen".
     Niitä Janne-Jaakko poimi mamman seurassa.
     249