ellauri023.html on line 1085: Tähän alkuun heti tarina. Järvisen Albert ja Maijasen Pave ja Tirkkosen Pekka ja Vessa-Matin Ploiri oli jossain kapakassa. Siinä oli kaikenlaista selkään taputtajaa. Painu helvettiin sanoi Vessa yhelle. Mut se olikin joku oikea ja tärkeä. Valtavan noloa. Valtavan hienoa, sanoo Eesus. Mä oon vaan julkkis, mut sä oot superjulkkis, yxi ehkä kahdestatoista sanansaattajasta luvatussa maassa. Sä oot luvattu Vessias, mä oon sun Hannes Juontaja. Sun hallussa on viestikapula, mä oon vaan ajanottaja.
ellauri026.html on line 122: Pylkkäset, vaikka olivat jumalan mielilapsia, pelkäsivät kovin ukkosta, tai ehkä juuri sixi. Taivaan isä on nyt hyvin, hyvin vihainen, eikä tiedä mixi. Kovalla ukkosella istui kaikki huoneen keskellä, lapset ruokapöydän alla kumisaappaat jalassa, kun Olkkari laski sekunteja välähdyxen jälkeen haudantakaisella äänellä: 1 - 2 - 3 - nyt se on päällä. Lapset oli silmät pyöreinä, Sirkka kirkaisi. Toisella kertaa antoi jumala armon käydä oikeudesta, kun ukonilma tuli Nikkaroisista. Järvi jakaa, sanoi Olavi luottavaisena. Ja niin jakoikin, kuin Mooses punaisen meren aikoinaan, ukonilma jatkoi Jämsän puolelle. Pahat ilmat tuli idästä, Nuoramoisista, ne jäi pyörimään Rauharannan päälle Majutveden kynnyxelle.
ellauri033.html on line 813: Alphonse Marie Louis de Prat de Lamartine (1790 1869) oli ranskalainen kirjailija, runoilija ja poliitikko. Hänet tunnetaan omaelämäkerrallisesta runosta Le Lac ("Järvi"), joka kuvaa polttavaa rakkaussuhdetta rakastavaisten välillä rakkauden niistämän miehen näkökulmasta. Lamartine tunnettiin taitavana ranskankielisen runomitan käyttäjänä. Hän oli yksi harvoista runoilijoista, joka toimi myös politiikassa.
ellauri033.html on line 919: Järvi
ellauri049.html on line 713: Le Lac Järvi
ellauri051.html on line 899: 317 Off on the lakes the pike-fisher watches and waits by the hole in the frozen surface, 317 Järvien päällä hauenkalastaja tarkkailee ja odottaa jäässä olevan reiän vieressä,
ellauri055.html on line 944: Tehtailijanrouva Sofia Selin neuvoi Emppua ottamaan aiheet omasta elämästä. Ei sellainen ole kirjailija eikä mikään joka ei osaa käyttää mielikuvitusta, kopeasti vastasi Eemeli, jolla oli jo silloin suuret luulot itsestään. 20-v ylioppilaana se riiusteli alaikäistä oppilastaan 14-vuotiasta Helvi Seliniä. Ihmiselossa Martti "Sikapaska" Hongisto oli tietysti Taata, Arvo Sotavalta oli ehkä Juhani ja Anna toi Selinin Helvi. On tässä vähän luovuutta kun tyypit ei mee ihan yx yhteen. Helvi Järvi-Haaviston kuolinvuosi puuttuu Genistä. Ilmo Kurki-Suonion poika Kai ei ole selvittänyt.
ellauri055.html on line 1109: Selin. Jatkoi lentoaan muualla v 1940 saakka muttei sukuaan. Tytär Helvistä tuli Järvi-Haavisto.
ellauri131.html on line 610: Aina löytyy joku, joka kaivelee vanhat jo kauan sitten ihmisten unohtamat jutut esiin, siis ihan raadollista tätä päivää. Harri Järvinen
ellauri180.html on line 388: And did its worst to vex the lake: Järvikin oli tosi hyrskyinen:
ellauri204.html on line 269: Kun pesäpallopelissä on merkki päällä, mitä se oikein tarkoittaa? Kenelle merkillä viestitään ja miksi? Entinen Supespesiksen pelinjohtaja Jussi Järvinen paljastaa käytetyimpiä kikkoja.
ellauri204.html on line 276: – Siinä pyritään siihen, että lyöjät saisivat lyödä hyviin syöttöihin. Eli jos syöttö menee laudasta ohi tai on liian matala, se otetaan pois, Järvinen selittää.
ellauri204.html on line 282: – Varmaan 95 prosenttia katsojista ei tiedä pesäpallon taktisuudesta oikeastaan mitään. He tulevat katsomaan juoksuja, lyöntejä ja kinniottoja, mutta hienon lajin taktisuus jää pimentoon, Järvinen suree.
ellauri267.html on line 102:

Nick Savage, Alex Murdaugh ja JJ Järvilehto

ellauri267.html on line 218: Tämän vuoksi Jyrki Järvilehdon syytteet hylättiin - lue hovioikeuden koko perustelu. Turun hovioikeus on vapauttanut entisen formulakuljettajan Jyrki Järvilehdon kaikista syytteistä veneturmassa. IS julkaisee perustelut kokonaisuudessaan.
ellauri267.html on line 220: Jyrki Järvilehdon epäiltiin kuljettaneen venettä Raaseporissa onnettomuudessa, jossa kuoli hänen ystävänsä. Hovioikeuden mukaan asiassa ei saatu täyttä varmuutta siitä, kumpi miehistä ajoi venettä turmahetkellä. Järvilehto on kertonut, että hän oli matkustajana veneen takaosassa. JJ ei kuullut mitään, nähnyt mitään, hän oli koko ajan suihkussa.
ellauri288.html on line 336: Järvityksestä hengästynyt lukee kahden naisen kohtalosta, joilla on hyvin erilaisia, mutta täysin vertailukelpoisia kokemuksia. Buch-Magazin, Saksa
ellauri299.html on line 271:

Vilpitön Hannu Järvinen

ellauri349.html on line 155: Olli Järvinen oli paizi edesmennyt biologi myös E. Saarisen alias Anja Kaurasen prinssikirjassa. Harri Sirolan kämppä oli Kapteenin ja Merikadun kulmasssa. Anja ja Harri alkoi bylsiä Eino Leinon seuran turpasaunan iltana. En tainnut ehtiä ihan prinssikirjan loppuun saakka viime kerralla. Eskiä en siitä tunnistanut. Olin varmaan koko ajan MIT:ssä suihkussa.
ellauri349.html on line 159: "Olli Järvisestä" Johannes Holopaisena olisi kiva näyttää kuva, mutta tämmönen löytyi vaan, ilman rillejä:
ellauri389.html on line 125: Hänen (Samun) ihanteensa oli hilpeä John Milton. Opiskellessaan Cambridgen yliopistossa hän tutustui Robert Southeyhin, joka sai hänet radikalisoitumaan. Yhdessä he kirjoittivat näytelmän The Fall of Robespierre (1794) ja suunnittelivat kahdentoista avioparin yhteistä kommuunia Pennsylvaniaan. Tätä tarkoitusta varten he itse valitsivat aviopuolisoikseen sisarukset. Tämä pienyhteisö sai sittemmin nimen lakistit (lakists), johon kuului kolme järvikoulun runoilijaa, Southey, Coleridge ja Wordsworth. Nimi Järvikoulu juontuu siitä, että he kaikki viettivät osan elämästään naturisteina Unencumberlandin järvien rannoilla. Yhteistä heille oli myös se, että he nuoruudessaan ihailivat Ranskan vallankumouksen aatteita. Coleridge opiskeli vuosina 1798–1800 Göttingenissä saksalaista kirjallisuutta ja välitti sen tuntemusta englantilaisille. Hän käänsi Friedrich Schilleriä englanniksi. Coleridgen runoelmat ovat haaveellisia kuvauksia täynnä hehkuvaa tunnetta ja mystillistä vulvan ihailua.
ellauri429.html on line 117: Itsellinen tarkoitti sääty-yhteiskunnan ajan Suomessa maaseudulla asunutta henkilöä, joka ei saanut elatustaan omasta maanviljelystään eikä ollut vakinaisesti kenenkään palveluksessa. Itselliset kuuluivat 1700-luvulla suomalaisessa maaseutuyhteisössä tilattomaan väestöön ja samalla yhteiskunnan alimpaan kerrokseen mäkitupalaisten ja palkollisten ohella. Tämänaikaisen länsisuomalaisen kylän rakenteessa itsellisten mökit sijaitsivat kylän laitamilla, kun taas vauraamman väen asutus muodosti kylän ytimen. Esim. Artturi Järviluoman näytelmän Pohjalaisia itselliset Kaisa ja Salttu, jotka ovat tarinan tärkeitä sivuhenkilöitä.
ellauri432.html on line 191: Pekka Järvinen: Samanlaisen analyysin voisi tehdä myös esim. kristillisten arvojen toteutumisesta 2000 vuoden aikana. Arvot ovat utuisia ja abstrakteja ihanteita, jot... Näytä lisää
ellauri435.html on line 64: Psykologi, emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan hyväksymme nykyään käytöksen, jollaista pidettiin "vielä joitain vuosikymmeniä sitten" narsistisena. Hänen mielestään itsekkyydestä on tullut on aikamme suuri uhka. Keltikangas-Järvinen sanoo yhteiskunnan tukevan minäkeskeisyyttä ja sallivan aikuisille lapsille tyypillistä käytöstä.
ellauri435.html on line 70: Eikä se ole Keltikangas-Järvisen mielestä lainkaan hyvä asia. Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan ihminen on yltiöyksilöllisessä yhteiskunnassa jatkuvasti kehittyvä projekti. Tämä heijastuu muun muassa työelämään. ”Olen kysynyt luennoilla, kenelle on sanottu kehityskeskustelussa, että olet jo riittävän hyvä. Ei kuulemma kenellekään.”
ellauri435.html on line 76: Nykyinen terapiakulttuuri kannustaa pohtimaan omia tunteita. Keltikangas-Järvisen mielestä pitäisi kysyä myös, millaisia tunteita minä herätän muissa. Muihin keskittyminen saattaa jopa parantaa hyvinvointia. ”On erittäin hyviä tuloksia sellaisesta terapiasta, jossa keskitytään itsen sijasta toisiin ihmisiin.” Vallalla on myös kuvitelma, että oma hyvinvointi maagisesti säteilee ympäristöön. Hoetaan, että ei voi rakastaa muita, jos ei ensin rakasta itseään. ”Slogan ei pidä paikkaansa. Ihmisellä voi olla äärimmäisen huono itsetunto, mutta se ei estä häntä kiintymästä eikä rakastamasta.”
ellauri435.html on line 78: Keltikangas-Järvinen kertoo, että psykologien odotetaan sanovan haastatteluissa kaksi asiaa. Ensinnäkin: kaikki eivät ole itsekkäitä. ”Ai että tuo odotus ärsyttää”, Keltikangas-Järvinen sanoo. On ilmiselvää, että on yhä ihmisiä, jotka kykenevät kompromisseihin ja ottavat toiset huomioon. ”Mutta nyt puhun isosta yhteiskunnallisesta trendistä, jonka olemme rakentaneet ja joka ei johda hyvään.” Toinen vakiofraasi on: ei pidä syyllistää. ”En syyllistä. Kerron, mitä psykologian tutkimuksissa on havaittu. Jos siitä syyllistyy, siihen on ehkä aihetta.”
ellauri435.html on line 83: Keltikangas-Järvisen mukaan äärimmäiseen yksilöllisyyteen kannustamisella on ikäviä seurauksia sekä ihmiselle itselleen että yhteiskunnalle. Ensinnäkin pahoinvointi kasvaa. Ääriyksilöllisessä yhteiskunnassa ei riitä, että hoitaa leiviskänsä. Jokaisen pitäisi olla menestyjä. ”Aina voi olla parempi. Aina on oma syy, jos epäonnistuu. Ei ihme, että ihmiset ovat ahdistuneita ja uupuneita.”
ellauri435.html on line 85: Keltikangas-Järvinen muistuttaa, että identiteettiä ei voi keksiä vaan se muodostuu yhteisössä. Ennen se löytyi samastumalla läheisiin, kuten vanhempiin, sisaruksiin, perheeseen ja sukuun. Nyt verkko tarjoaa rajattomasti hatarampia identiteetin rakennusaineita. ”Identiteetti on ihmisen peruskivi. Jos se rakentuu pienen kuplan arvomaailman tai idoleiden varaan, se on heikko. Tällöin jokainen ulkopuolinen voi horjuttaa identiteettiä.” Yltiöyksilöllinen yhteiskunta kannustaa yhteistyön sijasta kilpailuun. Ja mitä tapahtuu, kun pahoinvoivat ja horjuvalla identiteetillä varustetut yksilöt kilpailevat? Yhteiskunta polarisoituu, ja kykymme sosialistiseen kanssakäymiseen heikentyy.
xxx/ellauri027.html on line 392: Syntymäpäiväni rajuin paukku oli Frank Martelan, Lauri Järvilehdon, Peter Kentän ja Jaakko Korhosen toimittama teos Esa Saarinen: Elämän filosofi, joka on valmistunut itselleni täytenä yllätyksenä ja julkistettiin maanantaina 12.8. Sain kirjaa yhden kappaleen syntymäpäivänä ja luin sen henkeäni pidätellen ja syvästi liikuttuneena. En tiennytkään että olen näin mainio (vaikka olinhan mä vähän aavistellut sitä), ja että mulla on ollut näin jännä elämä. Tätä kirjaa ei raski laskea käsistänsä kesken, on pakko ottaa se mukaan aamu- päivä- ja iltapaskalle. Ihan jännittää et kuinkas sitten kävikään? Meemipeikko meemikannuineen kun metsään käy.
xxx/ellauri104.html on line 1314: Hannu Järvinen
xxx/ellauri121.html on line 86: Saarisen väitöskirjan mukaan nimittäin liian varhainen päivähoidon aloitus voi kasvattaa riskiä aggressiiviseen käytökseen. Kansainvälisissä tutkimuksissahan tämä on jo osoitettu, mutta meillä on asiasta oltu hiljaa. Ehkä vain professori Liisa Keltikangas-Järvinen on ollut ainoa kritiikin ääni, jota ei tyystin ole voitu vaientaa.
xxx/ellauri253.html on line 518: ”On todella murheellista, jos mies, joka olisi voittanut kultamitalin, sanokaamme (Matti) Järvinen tai (Yrjö) Nikkanen, saisi jonkun kirgiisin ampuman kuulan kalloonsa. Pyydän, Hyvä Veli, että teet tässä asiassa kaiken, minkä voit, etenkin vauhdittoman korkeushypyn huippunimille.”
xxx/ellauri261.html on line 89: Vuonna 1988 Kari Hotakainen päättää siirtyä runoudesta proosaan. Aiheexi valittiin muodikkaasti pahuus, se alkoi 80-luvulla olla trendikästä. Pahuus Hotakaisen kirjassa on silmitöntä väkivaltaa ilman selvää aihetta, vähän sellasta mitä harrastavat amerikkalaiset poliisit ja Ison Omenan vartijat. Romaani edistyy vinhaa vauhtia. Jo ensimmäisen luvun aikana Connexorista Lionbridgeen siirtynyt pääsinniemeläinen Timo Järvinen on hakannut 13 juoppoa Kampin alueella. Puskasta hyökkää kommandopipoon verhoutunut Timo Järvinen ja hakkaa kyselemättä. Kari siirtää hänet seuraavassa luvussa Kulosaareen, vaikka siellä on vähemmän avuttomia juoppoja. Mutta voihan hän hakata vanhoja suomenruozalaisia eläkeläisiä, jotka raahustavat Varubodeniin töpöttävin askelin ostoskärryn edessä tai rollaattorin takana. Virkistävä juonen käänne! Paizi onkohan Varubodenia enää Kulosaaressa?
xxx/ellauri265.html on line 261: Risto K. Järvinen (s. 1965 Helsinki) on toinen stand up -koomikko ja tyhjäntoimittaja, koulutukseltaan rakennusmestari. Järvinen on työskennellyt lavakoomikkona vuodesta 2002. Hän on kirjoittanut niin paskoja runoja kuin proosaakin. Hän perusti Huonon Kirjallisuuden Seuran, joka julkaisi kokoelman Mallusjokelaisen sielunmaisema ja muuta paskaa, joka oli helmikuussa 2000 Suomen kymmenenneksi myydyin kirja. Seuran toiminta loppui Järvisen mukaan siihen, että hän luki Tony Halmeen aforismikirjaa ja totesi seuran tarpeettomaksi. Järvinen on Skeptikko-lehden päätoimittaja. Ennen skeptikonuraansa hän oli kokeillut erilaisia uskonnollisia suuntauksia. Niistä ei ollut apua.
xxx/ellauri265.html on line 269: No kerro nyt edes joku vizi! On katkeraa että juuri Risto "K" Järvisellä on k-vika.
xxx/ellauri298.html on line 536: Ällöjen ulkosynnytinten ympäröimät perusistukat (tai BPM, englanniksi Basic Perinatal Matrices ) on teoreettinen malli psyykestä, joka muodostuu kohdunsisäisen kehityksen ja synnytyksen aikana. Termi kuuluu transpersonaaliseen ja perinataaliseen psykologiaan. Sitä ehdotti ensimmäisen kerran vuonna 1975 Stanislav Grof joka väitti ilman mitään perusteluja, että perinataaliset matriisit vaikuttavat koko myöhempään elämään ja voivat aiheuttaa erilaisia henkisiä ilmiöitä. Tästä vimmastuivat mm. Vilpitön Järvi ja Patti Mulkkinen, joilla kummallakin oli ollut ikäviä perineaalisia kokemuxia.
xxx/ellauri304.html on line 171: Tämä on pätkä hukkapätkän pätkätyöläinen Järvisen kirjoittamasta lyhytnovellista Helkan päivä, jonka päähenkilöinä ovat rajatilainen 3 lapsen äiti Helka ja sen mies, sadistinen kappalainen.
38