ellauri055.html on line 879: Sillinpää aloitti opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1908 Henrik Liljeroosin sekä tilanomistajien Jalmari Raipalan ja J. A. Sotavallan tuella. Saman vuoden fuxina kuin Poju, joka kyllä opiskeli sitten pitempään, kokonaista 9v. Hän aloitti filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla tarkoituksenaan opiskella lääkäriksi. Lääketieteilijöiden oli kuitenkin suoritettava ensin medikofiilitutkinto, jota varten Sillinpääkin osallistui muun muassa fysiikan ja botaniikan luennoille. Opiskelutoverinsa Heikki Järnefeltin kautta Sillinpää tutustui Järnefeltin perheeseen ja tämän isään taidemaalari Eero Järnefeltiin. Sillinpää viettikin opiskeluvuosinaan paljon aikaa Järnefeltien kodissa Suvirannassa Tuusulassa ja tutustui moniin aikakauden merkkihenkilöihin, kuten Jean Sibeliukseen, Pekka Haloseen ja Juhani Ahoon. Näinä vuosina alkoi tosin myös Sillinpään runsas alkoholin käyttö, joka aiheutti myöhemmin hänelle paljon ongelmia. Maalaispojan ei kannattaisi ryypätä herrain kanssa pulituuria, siinä voi vaikka mennä henki.
ellauri055.html on line 1186: Heikki Järnefeltin äiti oli Saimi Swan. Isä oli Eero. Hömelö Arvid oli Eeron isoveli, Sibben Aino kuopus. Eero oli oikeistolainen kermaperse joka suhteessa. Sitä Toope varsin kadehti. Sibbis vääntelehti velkakierteessä Toopen tavoin. Ainolassa piti olla hiljaa. Aho löntysteli kalatamineissa Nobel-haaveissa.
ellauri055.html on line 1214: Eero Järnefelt teki vuonna 1916 Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasaliin Aurora-seuraa esittäneen seinämaalauksen. Se oli yksi Albert Edelfeltin ja Järnefeltin toteuttamista kolmesta maalauksesta, jotka esittivät yliopiston historiaan liittyneitä aiheita. Kaikki juhlasalin maalaukset tuhoutuivat helmikuun 1944 suurpommituksissa. Edelfeltin maalaus on myöhemmin entisöity, mutta Järnefeltin maalauksia ei. Kai ne oli liian scheisseja.
ellauri055.html on line 1230: Useampia verhottuja mainintoja Ragnarin paisuvaisesta. Maalaismainen Murtomäki on kuin Toope ize. Oisko herras-Ragnar sitten vaikka Järnefeltin Hessu? Kohta vallizee puhdas luonnon tila, turkis tapissa. Huohottaen toteutetaan jatkuvaa kohtalonketjua, availlaan nappia, 1906 ei kai ollut vetoketjua. Hilja Serafialla oli seljässä sen tuhannen neppiä. No ei, ei tule valmista, vaan coitus interruptus. Vitun Murtomaa hiihtää paikalle ja keskeyttää kuin Suomen hiihtojoukkue. Hipsulta alkaa kuukkixet.
ellauri151.html on line 1138: La relation de Jérôme et Alissa s’épanouit dans une ferveur religieuse partagée, approfondie par des lectures communes. Alissa ei anna, edes sormella, se on tässä aivan Arvid Järnefeltin linjoilla. Se nääntyy anorexiaan kuin Arvin Nadia Nadia. Francesca sentään päätti hartaan lukuhetken Paolon vartaaseen. Kuten Luukasa totesi:
ellauri272.html on line 777: Heti ovella huomaa, ettei olla ihan tavallisessa kodissa. Eteisessä on Eero Järnefeltin maalaus. Se on Kihlmanin isoisän muotokuva.
ellauri327.html on line 494: Kianto hyödynsi kieliopintojaan suomentamalla venäläistä kaunokirjallisuutta, kuten Leo Tolstoin Kuoleman ja I. A. Gontšarovin Herra Oblomovin. Hän ryhtyi tolstoilaisuuden kannattajaksi ja kävi kirjeenvaihtoa itsensä ja Tolstoin kanssa. Kianto kuului myös Suomen tunnetuimman tolstoilaisen, kirjailija Arvid Järnefeltin ystäväpiiriin.
xxx/ellauri076.html on line 527: Onko Marjotie Greene sukupuolenvaihtaja? Se on huomattavasti äijämäisempi kuin Mitch. Sen silmät on niin lähellä toisiaan eze luultavasti näkee oman silmänsä, toteuttaen Arvid Järnefeltin unelman. Jos ne olis yhtään lähempänä se olis kyklooppi. Ehkäpä se onkin lajinvaihtaja. Neandertaali putosi puusta ja pääsi kongressiin. WTO:n kaxoistornit ei kaatuneet lentokoneiskusta, vaan ne sytytty Rotschildien avaruuslaaseri. Trump tukee Marjotietä 150-prosenttisesti. Niin siinä nimenomaan kävi. Tauno voi totistaa. Se oli silminnäkijänä paikalla. Se oli jättimäinen prennari.
xxx/ellauri259.html on line 176: Helsinkiin saapunut Eino Leino löysi luontevan herrahenkisen kodin nuorsuomalaisen Päivälehden aateyhteisöstä. Eero Erkon, Juhani Ahon ja Arvid Järnefeltin aloitteesta 1889 perustettu sanomalehti ajoi äärioikeusuudistusta ja poliittisten oikeuksien laajentamista herrasväelle sekä vastusti vanhemman mytomaanipolven ahdasmielistä kielinazismia, maahanmuuttovihaa ja kirkollis-konservatiivista aatemaailmaa.
xxx/ellauri388.html on line 119: Arvid Järnefelt (16. marraskuuta 1861 Pulkkala – 27. joulukuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, koulutukseltaan juristi ja arvoltaan varatuomari. Elämänsä kolme viimeistä vuosikymmentä hän harjoitti maanviljelystä. Yhteiskunnallisilta näkemyksiltään Järnefelt oli opiskeluaikoinaan innokas fennomaani, mutta siirtyi myöhemmin tolstoilaisuuteen ja kristilliseen anarkismiin. Järnefeltin isä oli kenraaliluutnantti, maaherra Alexander Järnefelt ja äiti baltiansaksalaiseen Clodt von Jürgensburgin aatelissukuun kuulunut vapaaherratar Elisabeth Järnefelt. Hänen sisaruksiaan olivat Jean Sibeliuksen puoliso Aino Sibelius, taidemaalari Eero Järnefelt ja säveltäjä Armas Järnefelt.
xxx/ellauri388.html on line 129: Puhtauden ihannes on Pekka Ervastin nide, jota löytyy vielä käytettynä antikvariaateista. Jotkut sivut ovat kyllä liimaantuneet yhteen ja kannessa on tahroja. Alaotsikko: Viisi artikkelia vuoden 1906 Omatunto -aikakauskirjasta. Kustantaja: Kristosofinen Kirjallisuusseura. Eipäs hötkyillä! vielä varhaisempi on nide Puhtauden ihanne - Järnefelt Arvid - Kunto: Tyydyttävä, vlta 1897. Järnefeltin versio on saatavilla jopa äänikirjana. Sitä voi kuunnella elektrofonilla vaikka molemmat kädet olisivat varattuina vaapperassa kullinvarressa. Kuopion uusi kirjapaino, Otava. SISÄLLYS: Esipuhe. Vietti lapsuudessa. Vietti nuorukaisijässä. Elämänohjeen voi antaa ainoastaan uskonto. Liite. Eräs kirje.
11