ellauri025.html on line 268: Ehkä Islannissa oli, olihan ne primitiivisiä. Pitäs kysyä
ellauri025.html on line 274: että joku Islannissa välilaskun tehnyt Reunionin asukas.
ellauri035.html on line 1070: Hän on ehkä tunnetuin laajalti vaikutusvaltaisista kommenteistaan ja asiantuntemuksestaan ranskalaisesta filosofista Michel Foucaultsta. Rabinow (1944-) ei ole vielä tarpeexi kuuluisa tai kuollut saadaxeen kunnon biograafisen osaston Wikipediassa, ja lähteet puuttuvat. Rabinow syntyi Floridassa mutta muutettiin Nykkiin jo pikkuisena. Teki anterologian tutkinnot Chicagossa ja lähti sitten Pariisiin. Sen kenttäkokemus taitaa olla vaan kaikenlaisista luennointipaikoista Ranskassa, Riossa, jopa Islannissa. Ranskalaiset teki siitä taiteiden kavaljeerin, hyvän miehen lisänä, vähän niinkuin Napsu Goethesta. Nythän se on jo eläkkeellä, karanteeni-iässä. Tähän se tais sit jäädä.
ellauri182.html on line 337: Purismin aika on ohize Islannissa
ellauri288.html on line 330: Se on upea romaani, yksi niistä, jotka tekevät islantilaisesta rikkaamman ja paremman ihmisen. On vaikea kuvitella, että Islannissa julkaistaan tänä vuonna parempi romaani.
ellauri362.html on line 581: itke kuitenkin, kun kidutetaan, missä on Providence? Rhode Islannissa.
xxx/ellauri387.html on line 92: Friðþjófr Uljaan saaga [fri:θjou:fr] (isl. Friðþjófs saga hins frækna) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se sijoittuu aikaan ennen Islannin asuttamista ja luetaan siksi muinaissaagoihin. Saaga kertoo Friðþjófr Þorsteinninpojasta, sognevuonolaisen talonpojan pojasta, joka ansaitsee lisänimensä rohkeudellaan, ja rakastuu Sognin kuninkaaksi kutsutun Belin tyttäreen Ingibjörgiin. Tämä on kuitenkin luvattu Sveanmaan (isl. Svíþjóð) kuningas Hringrille, ja alhaissyntyinen Friðþjófr saa siksi Ingibjörgin puolisokseen vasta lukuisten eri käänteiden jälkeen. Friðþjófr Uljaan saagasta on säilynyt kaksi versiota. Näistä lyhyempi on laadittu Islannissa 1200-luvun loppupuolella tai 1300-luvun alussa, mutta sen varhaisimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1400-luvun lopulta. Saagan pitempi versio on todennäköisesti 1400-luvulta, ja se on säilynyt vain paperikopioina, digitaalinen on kadonnut. Kaiken kaikkiaan saagasta on säilynyt useita kymmeniä käsikirjoituksia, mikä kertoo Friðþjófr Uljaan saagan olleen hyvin suosittu. Saagan lisäksi on säilynyt myös Friðþjófrin tarinaan liittyvää rímuramurillumarei-runoutta, josta saadut vaikutteet näkyvät saagan nuoremmassa versiossa. Friðþjófr Uljaan saagaa ei ole suomennettu. Aiemmin siteerattu Isokukko Uljas on ihan toinen saaga.
7