Uusi Héloïse. Hmm, osat ovat vaihtuneet. Julie on nyt holier-than-thou munaton Abelard, ja Ted sen ahnas Heloise. Mitkä oli Jullen munat, ja kuka ne siltä leikkasi? Iskä varmaan, joka torppas tyttären kaukalon laitaan ja siten abortoi onnen kaupalla Tedin sikiön, ja sai Julkun sitte ottamaan tylsän mutta sentään aatelisen Wolmarin. Pysyi möngöt suvussa.
ellauri014.html on line 1355: Iskähän se on taivaan isäkin, samalla lailla moraalinvartijana se takaa omaisuuden säilymisen oikeissa käsissä. Me ollaan vaan erakkorapuja, paljasperseitä, joiden tehtävänä on vuorollamme asuttaa tää jättimäinen ja (kuten luultiin) ikuinen mammonan temppeli. Sielu katoaa, sälä jää ja meemit, immateriaalioikeudet.
ellauri023.html on line 74: Iskä ja emintimä houkutteli karkeilla ja omenoilla, Olavia ja varaäitiä

ellauri030.html on line 502: Seuraava pätkä on kopsittu saxankielisestä Wikipediasta. Englantilaisessa on vähän eri juoruja, jotka on käännetty tänne. Artturi syntyi 1788 Danzigissa, nykyisessä Gdanskissa. Isä oli kauppias ja äiti piti Goethellekin kelvannutta kirjallista salonkia. Porukka muutti 1793 eli Ranskan giljotiinikekkereiden aikaan Hampuriin, kun Puola oli menettänyt Gdanskin Preussille. Isä-Heikki jatkoi helppoheikin hommia Hampurissa. Artun oli määrä jatkaa kaupassa, mutta Arttu perkele! halus lukioon. Iskä ei päästänyt sitä turhuuteen, mutta pääsi se kuitenkin vaihtoon ulkomaille. Iskältä ei kauppa käynyt, se hyppäs masixena talon katolta. Äiti ja sisko muutti Weimariin, Arttu jäi Hampuriin. Ja eikun kimnaasiin, kun ei ollut iskä eikä äiti enää kieltämässä. Pihkaantui vähän johki näyttelijättäreen, siitä ei tullut muuta kuin sydänsurua.
ellauri033.html on line 542: Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.
ellauri033.html on line 544: Täähän kuulostaa ihan Saarssoneilta! Esi-iskäkin oli tollanen kiukkupää, se pikku paxulainen. No Roopen äiskä oli erilainen, tavallinen katolinen ämmä, vei Roopen messuun, iskä ei tullut, Roope kysy mix äiskä siihen et älä kysele ei kuulu sulle. Roope oppii et fixuille isille on eri pelisäännöt kuin tyhmille ämmille. Iskän kaa on ihqua luontokävelyllä Gergoviassa, sehän paikka mainitaan Asterixissä. Petteri iskän hartioilla Sommarhemin hirviniityn tiellä sienimezässä. "Se on nahkavinokas." Tää on varmaan Paulin omia muistelmia, sen isä oli matematiikan professori. Varmaan sekin sai raivareita kun laskut ei täsmänneet. Paul raippas kun Fifi karkas tai Henry James kärskytti verhoja.
ellauri033.html on line 695: Penalta kuoli äiskä Ana 6-vuotiaana. Iskä Miguel otti uuden, sllä ehti olla 3, joista Ana oli keskimmänen. Benton äidinkieli oli dago, se kirjoitti latinax. Latinanope van Enden oli ateisti ja pillo pikku Baruchin. Kun Pentistä tuli ateisti joku hörhö yritti puukottaa sen. Pena säästi reijitetyn nahkatakin muistona.Tulee mieleen E.Saarinen. 23 vuotiaana jutkut julisti Pentin pannaan "samalla kirouxella kuin Elisa", siis ne karhunsyömät pikkupojat. Jehovan kanssa ei pelleillä.
ellauri043.html on line 651:

Siinä meinas mennä jeesuslapsi pesuveden mukana! Areioxen miälestä Kristus, tuo monoteistisen jumalan sivupersoona oli feikki. Se ei ollut samaa ainetta kuin Isä, geenit ei edes 50% samoja. Ei "Isästä iankaikkisuudessa siinnyt", vaan jostain kulkumiehestä, varmaan postiljoonista. Ei siis jumala, vaan vain ihminen niinkuin Spartacus. Jeesus ois siis vaan Jumalan ensimmäinen luomus, ennen Eevan viikuna-asua, matoja ja lintuja. (This is a cinch. Jumala loi miehen ja nai sen.) Iskä on kunnon jumala, jeesus on vaan logo.
ellauri043.html on line 1948:

Tuhannesti ei! Poika ei ole yhtä ikuinen kuin isukki, eikä samaa ainetta! Ei kai se muuten olis sanonut: Iskä ota pois tää muki! - Mix te sanotte mua hyväxi? Vaan jumala on hyvä! - Mä meen jumalan luo, teidän jumalan! - ja muita sanoja, jotka todistaa, et se oli löylynlyömä luojanluoma.
ellauri043.html on line 1999: Iskä ja poika on saman jumalan 2 moodia!
ellauri043.html on line 4998: Mä uskon vaan yhteen (1) jumalaan, Iskään, — ja vaan yhteen (1) junioriin, jeesus kristuxeen, — jumalan esikoispoikaan — joka inkarnoitiin miehexi, — joka naulattiin ristiin rastiin — ja haudattiin, — joka nousi taivaaseen, —
ellauri046.html on line 190: Ane-parka istui Pamelana ukon hännän alla, hemmotteli Peederiä ja Söören-pojua ja kuin kanaemo. Kuoli 66v ensimmäisenä. Söören ei mainize sitä ikinä. Iskää se pelkäsi ja palvoi. Ukko harrasteli filosofiaa rahanteon ohessa. Peeder on se Tentten. 7v Sööreniä vanhempi. Peederistä tuli piispa. Sörenistä tuli kyttyrä ja turha julkkis.
ellauri046.html on line 194: Nuori Söören oli pieni ja pellen näköinen, tukka töröllä et näyttäs pitemmältä. Kuin Tolstoin Lexan a la coq. Haarukka, pisteliäs kuten isänsä. Isä sai raivarin kun Söören kaatoi suolakon. Olletikkin kihlauskin meni perseixi isän takia. Sörkalla ei ollut vielä papin papereita kunnossa. Iskä ei halunnut historian toistuvan.
ellauri047.html on line 64: Goethe aloitti 16-vuotiaana lakitieteen opinnot Leipzigin yliopistossa. Nuori Goethe keskittyi kuitenkin juridiikan sijasta kirjallisuuteen ja hauskanpitoon, kirjoitteli anakreonttisia eroottisia runoja Annettelle (Anna Schönkopf). Ne on kyllä aika lällyjä. Lällärikamaa, Woku hyvä. Vuonna 1768 Goethe joutui tubikohtauxen vuoksi palaamaan vanhempiensa kotiin. Toipilasaikana Susanna von Klettenberg (1776–74) tutustutti Goethen herrnhutilaisuuteen, joka vaikutti hänen tuotantoonsa: Wilhelm Meisterissä on pitkiä sitaatteja Susanna-tädiltä, ja Faustissa on senaikaisten alkemian opintojen jälkiä. Iskä alkoi hermostua kun opiskelut ei sujuneet, onnex hemmotteleva äiti ja sisko pitivät Wokun puolia. Size lähetettiin huonompaan kouluun Strassburgiin, missä sillä oli taas oikeen viihtysää. Strassburg oli isompi kaupunki kuin Frankfurt, ja kuului Ranskalle.
ellauri047.html on line 74: Valmistuttuaan lakitieteen lisensiaatiksi vuonna 1771 Goethe toimi jonkin aikaa asianajajana Frankfurtissa. No ize asiassa se hoiti ekat keissinsä niin surkeesti, et se sai käytännössä porttikiellon baarista. Iskä huomas ettei Wokusta ollut tuomarix ja antoi sen tästä lähin höpsästellä kirjallisuuden parissa.
ellauri052.html on line 553: Steiner 1861-1925 oli itävaltalainen, Kroatiasta Wieniin muuttaneita. Nazit väitti sitä jutkuxi, heitti hajupommeja. Iskä yleni riistanvartijasta sähköttäjäxi. Rudi oli aika sekobolzi jo koululaisena. Suxet meni ristiin opejen kaa, koulut jäivät kesken, kunnes 30-vuotiaana teki yxityisoppilaana väitöskirjan Fichten egosta toiselle yhtä sekobolzille Rostockin yliopistoon arvosanalla välttävä.
ellauri053.html on line 727: Tagore taisi olla varsinainen kermaperse kotona Kalkutassa lapsena. Meni salaa isän huoneeseen ottamaan suihkuja kunnan vesijohdosta. Iskä oli aina matkoilla. Mitä vähemmän omistaa, sitä iloisempi on kun saa. Sillä onni on differentiaali.
ellauri055.html on line 960: Iskä oli perso ja Teuvo sit varmaan persu niin kuin kaimansa.
ellauri055.html on line 976: Äidin ja pojan suhde kasvoi liiankin läheisexi. Insestin makua. Yxin paimenessa äidin laittama keltainen mekko päällä kuten Rampe Tagore tai Krishna. 10-vuotiaaxi äiskän sängyssä saman peitteen alla. Iskän poissa ollessa vietettiin äiskän kaa ihania viikkoja. Peiton alla puuhattiin jotain etovaa. Eeemelistä tuli parantumaton hemmo.
ellauri055.html on line 978: Äiskä oli suustaan etevä ja viinaan menevä. Muutakin oli Empun kanssa yhteistä kuin peitto. Äidin poika olen joka suhteessa, sanoi Emppu vielä taatana. Iskä oli tärkeilevä saatana. Maalaismainen persu. Emppu oli väliin sitä väliin tätä.
ellauri058.html on line 188: Äiskä oli iskää nuorempi ja iloluontoinen. Niillä oli alivuokralaisena nuori sähköttäjä jota äiskän teki mieli bylsiä. Iskä vaan murahteli ja supisi salaa autistipojallensa jumalasta kiikkustuolissa. Ei ihme että äiskä kävi kuumana. Sit iskä sai ne kiinni kamarista ize teossa ja läähätti vihaisena. Topi heräs siihen ja pelästy. Iskä rauhoitteli sitä aa aa lullaa. Seuraavana päivänä iskä oli taas töissä ja äiskä hyräili tyydytettynä. Sellaista menoa työläiskorttelissa. Ei ihme että pojastakin tuli autisti.
ellauri061.html on line 1461: – Äidin ääni värähti, kun hän soitti juhannuksena ja kertoi mitä sairaala oli ilmoittanut: Alpo kuoli hetki sitten. Äiti oli aviomiestään rääkännyt kaikki nämä vuodet, Tervo kirjoittaa kolumnissaan. Iskä oli Suomen mies. Maalarinhattu kestää isältä pojalle.
ellauri069.html on line 65: Iskä oli psykopaatti ilmiselvästi. Sellaisista tulee paljon sepustajia. Esim. Jöötti.
ellauri071.html on line 552: Netzach ja Hod yhdessä on kuin hyvä ja paha poliisi: tää sattuu muhun enemmän kuin suhun. Iskä ja/tai äiti oza rypyssä paljaan pyllyn ääressä hiusharja kädessä. Poika rukoilee, mutta saa anteexi vasta kun harja on läiskynyt. Sitten on aika nyökytellä ja nöyrtyä. Netzach on se harja, Hod on rangaistuxen aikaansaama sisäistetty herruus, arvovalta kauniimmalla nimellä.
ellauri077.html on line 791: Iskä, sun käsiin mä täten luovutan mun hengen. Laita se vaikka torakkaan ensi kerralla.
ellauri080.html on line 60: Äkkiseltään voisi luulla et nää on vastakkaisia luonteenpiirteitä. Ehkäpä ne onkin samalla faktorilla, mutta ääripäitä. Iskä hyvällä tuulella ja pahalla. Voimainen ilme vastaan hapannaama.
ellauri082.html on line 713: Wallun jutut sen äidistä alav. 234 on takuulla tosipohjaisia. Se mainizee mm aivan oikein eze oli perunafarmarin tytär Mainesta ja anaalis-obsessiivinen äiskänkielen pilkunnussija. Iskä lähti sitä pakoon Lylen luo. Eli oli kai sit kaappihinuri. Bylsiköhän äiskäpäiskä jotain Wallun kamua kuin April Waynea.
ellauri089.html on line 53: Bobin isä ja isoveli oli samannimiset, Rex Ivar sr ja jr. Iskä oli kauppa-apulainen v. 1900 ja myöhemmin kassa, kirjanpitäjä ja farmikalujen kiertokauppias. Sotiminen loppui Bobin sukuhaaran osalta Vietnamiin, jota Bob kannatti penkkiurhona ja tuki vielä kuvitteellisesti Vietnamin veteraaneja niteessä Glory Road. Heinleinit olivat siistejä mutta koleerisia sakemanneja. Bobin roistotkin ovat paizi muuten moraalittomia myös hirmu epäsiistejä. Insult upon injury.
ellauri106.html on line 120: Phillu-Rothin nimikirjoituxessa on vanhemmiten äxä lopussa, kun sen kynä palaa vetämään tee-viivan tee-kirjaimen päälle. Miehen muotokuva-kirjassa se kertoo kuinka sen kenkäkauppias Al Bundy-tyylinen isä höyhentää sitä izetehostavasta nimikirjoituxesta ja ongenkoukun kanssa tunaroinnista. No ei sen isä ollut oikeasti kenkäkauppias vaan vakuutusmyyjä. Phillu-Roth ei varmaan paljon perustanut isäpapasta, tai sitten liikaakin. Äiti ainakin oli rakas. Iskä antoi sille narsismioppitunteja ja sen omistava äiskä ryömi öykkäröivän isän hännän alla. Sekin kävi misogyniakoulutuxesta. Nathanin ja sen perheen välit näyttää olleen ällöttävät, vuoronperään kylmää vittuilua ja ylitunteilua.
ellauri109.html on line 879: Lopulta Roth pantiin suljetulle Hopealäjän sairaalaan. Teeskennellen sovinnollisuutta Roth kuzui Bloomin käymään osastolle, missä se sanoi olevansa hyvin hyvin vihainen sille, ja alkoi luetella sen vikoja pitkästä luettelosta jonka se oli kirjoittanut, kuten esim. sen outo käytös rafloissa, kazoa nyt kelloa ja hyrexiä izexeen, ja huomautti että kummakos se ettei se voinut hillitä izeään kun sen isäkään ei saanut paskaa pysymään enää sisässä. Roth oli tutkiskellut sen jokaisen virheliikkeen 17 vuoden yhdessäolon aikana. Iskän inkontinenssin maininta oli kyllä huippua. Roth sanoi lopuxi että jos Anna tulis Nykkiin 3 kuukaudexi oppimaan laulua (Annasta tuli oopperalaulaja), Roth lopettaisi liiton siihen. Bloom koitti vielä parastaan (lääkärin läsnäollessa) monen päivän ajan, koittaen pelastaa mitä pelastettavissa oli. Se oli brutaalia menoa.
ellauri115.html on line 966: Ilmeisesti tällasta harhauskoa oli paljon liikkellä varsinkin Genevessä. Ei Rusakko sitä ollut ize kexinyt. Geneve oli puollollaan hugenotteja ja muita hihhuleita. Se oli joku 1700-luvun Ankh-Morpork. Voltairekin oli sosinianistiepäilty, sillä oli joku sellainen ame atroce affair. Voltaire had described Calvin in a letter to Thiriot as having 'uneame atroce aussi bien qu'un esprit eclaire'. Sit oli joku affaire Calas, jossa 1 geneveläinen rotestanttikauppias tuomittiin poikansa kunniamurhasta kun poika halus väkkäröityä takas katolisex. Iskä oikeasti pantiin sileäxi telalla Toulousessa ja poltettiin varmemmaxi vakuudexi vielä kokossa. Voltairen piti puuttua tähänkin cause celebreen.
ellauri210.html on line 305: Vizi nää spanjuunat on varsinaisia Juan Hoze Pabloja. Pablon iskä oli Ruiz ja äiskä Picasso. Zorrossa oli Ruiz nimisiä konnia ja upseereja. Ei yhtään Picassoa. Picasso signeerasi taulunsa nuorena "P. Ruiz" mutta kaksikymmenvuotiaasta lähtien "Picasso". Se oli harvinaisena nimenä paremmin mieleen jäävä kuin Ruiz, ja Pablo halusi myös erottautua taidemaalari-isästään. Iskäkin näät oli jonkinlainen tuhertaja.
ellauri216.html on line 230: Vaan katotaampa kuinka jätkän käy. Kahden hengen piilonen privaattihuoneessa nyt ainakaan ei ole rikos, vaikka oiskin syntiä. Paraskin on sitäpaizi Terska sitä sanomaan, HS:än lasitalosta se heittää tässä kiviä. Iskä Sii Tin Tin tapas mätkiä susikoira Roita vyön soljella.
ellauri263.html on line 515: Helenan seuraavien vuosien liikkeistä ei ole kovin tarkkaa tietoa, mutta hänen tiedetään matkustelleen ympäri Eurooppaa muun muassa kreivitär Kiseljovan kanssa. Iskä lähetti sille viikkorahaa. 18-vuotiaan naisen karkaaminen aviomieheltään yksin Eurooppaan oli 1800-luvun puolivälissä hyvin erikoinen tapaus, ja se aiheutti skandaalin Venäjän seurapiireissä. Myös huhut alkoivat kiertää. Erään huhun mukaan hän olisi ollut aikansa kuuluisan oopperalaulajan ja Pasta Carbonaroihin kuuluneen Agardi Metrovichin rakastajatar (muiden rakastajien ohella) tai kaksiavioinen vaimo, ja hänellä olisi ollut ainakin yksi avioton lapsi. Lapsen isäksi mainittiin muiden muassa Venäjän keisarinnan serkku, ruhtinas Emile von Sayn "Ludi" Wittgenstein. Blavatskyn kerrottiin ansaitsevan elantonsa toisinaan Pariisin puolimaailmassa, toisinaan ratsastamalla turkkilaisessa sirkuksessa, hämärissä liiketoimissa, meediona tai antamalla pianokonsertteja Lontoossa. Siellä se luki Bulwer-Lyttonin tekeleen Pompejin loppuajoista ja innostui siitä Isixestä. Bulwer-Lytton tunnetaan parhaiten Snoopysta.
ellauri353.html on line 387: Iskä tuli Pariisiin kesällä 1935 osana Neuvostoliiton kirjailijoiden valtuuskuntaa Kansainväliseen kulttuurin ja rauhan puolustajien kongressiin. Hän luultavasti tiesi, että tämä olisi hänen viimeinen tilaisuutensa. Kuten hän oli tehnyt lukuisia kertoja viimeisen kymmenen vuoden aikana, hän pyysi äitiäni palaamaan hänen kanssaan Moskovaan, jossa Pirozhkova häntä kärsimättömästi odotti. Vaikka hän tiesi yleisen tilanteen olevan huono, hän kuitenkin kuvaili hänelle mukavaa elämää, jota perhe voisi siellä elää yhdessä.
xxx/ellauri044.html on line 1214: As a child, he was described as "unusually intelligent" and charitable, though not necessarily academically inclined, as his interests were of a more spiritual nature. He was uncommonly talented in devotional music, dance and drama. From a young age, he has been alleged to have been capable of materialising objects such as food and sweets out of thin air. Olikohan sillä huonot hampaat. Iskä oli sille hirmu vihainen, ehkä syystä. Äitikin oli käväissyt salaa hunajapurkilla. Babaa pisti skorpioni ja se alkoi puhua sanskriittiä. Babar oli ennustanut kuolevansa 96v terveenä kuin pukki. Se kuolikin 84v kun tuoli kaatui sen päälle. Jälkeenpäin selitettiin et se oli tarkoittanut kuukalenterivuosia. Se ei yrittänyt USAaan, teki vaan jonkun lomamatkan Ugandaan.
xxx/ellauri056.html on line 541: Imi oli 4/11 lapsesta. 7 niistä kuoli pienenä vaan ei sairaalloinen Imi ruipelo. Iskä Cunt oli köyhä skottilainen valjasseppä. (Ehkä sen nimi vanhassa maassa tarkoittikin pillua?) Ne asui Kaliningradissa.
xxx/ellauri084.html on line 603: Iskä Gottlieb ja isoiskä Daniel Pyllyverhoilija oli puoliepäilyttäviä pastoreita jossain harppisakuissa. Ei siis ihme että Friedrich läxi teit isäin astumaan. Kohtalokkaasti se jätti vanhan testamentin kielet väliin ja keskittyi vaan uuteen. Sixi se alkoi sotkea kristinuskon soppaan Plaattoa ja myöhemmin Kanttia ja Jacobia ja vielä myöhemmin vielä Spinozaa. Friedrichille ei pietismi riittänyt, vaan se halus järkeillä. Siitä ehti tulla aika skeptikko. Oli vuoronperään professori Hallessa ja pastorina tuppukylissä. Pyllyverhoilija juuniorin paras kaveri oli Aku Schlegel, joka on ohimennen mainittu Puckin ja Oberonin diggaajana. Schlegel ja Schleiermacher oli parantumattomia romantikkoja. Vaikka pyllyverhomies ei ollut vakuuttunut Jee-suxen jumaluudesta, se jaxoi kuitenkin peukuttaa sielun kuolemattomuutta ja muuta siihen liittyvää perusmystikkaa. Sen jutut oli sekametelisoppa ateismia, pietismiä ja Spinozaa. Sen ura lähti heittelehtimään Napsun jälkeisen kurinpalautuxen aikana, sen edustamasta liberaaliteologiasta ei oltu innoissaan johtoportaassa.
xxx/ellauri121.html on line 271: