ellauri047.html on line 998: Aber als die römische Besatzung aus Deutschland verschwunden war und im Rheinland starke Judengemeinden zurückblieben, in denen sich die hebräisch-deutsche Mischsprache "Jiddisch" entwickelte, kommt es zur Verdeutschung hebräischer Namen durch zufälligen Gleichklang: Da wird Aaron zu Arnold, Benjamin zu Benno, Levi zu Ludwig, Moses zu Moritz, Simon zu Siegmund. Später entstehen deutsch klingende Familiennamen: Simon zu Schimmerling und Schimmerl, Isachar zu Sacher, Socher, Socherl und Sucher, Levi oder Loeb zu Lemann und Lehmann, Isak zu Eisemann, Eisermann, Jakob zu Kaufmann (-mann war eine beliebte Diminutivform). Oder die Namen wurden ins Deutsche übersetzt: Baruch oder Ascher (der Glückliche) wurde zu Selig, Seligmann, Eljakim oder Obadja zu dem überaus beliebten Gottschalk.
ellauri083.html on line 131: Very different from his novel Hunger, here Hamsun has written a sweeping story of one man's accomplishments as a homesteader in northern Norway near the border with Sweden. Isak, a young and very strong man, with no fear of work, goes looking for a good place to settle. He walks and walks, looking for a place that has everything he needs: water, haying grounds, pasture, areas to farm, timber. When he finally finds it, he settles in. There is a coastal town a full day's walk away (20 miles? 10 miles?). He puts out word that he needs a woman's help--and lo and behold, Inger comes. She too has no fear of work, and she has a harelip--teased for much of her life, she finds a good man in Isak. They work, they have several children, Inger is imprisoned for 6 years. Others come and settle the area between their farm Sellanra and the town. A fascinating story of rural northern Norway in the 2nd half of the 19th century.
ellauri105.html on line 501: Mefodin ystäviä ja tuon ajan ortodoksisia vaikuttajia vasemmalta oikealle: Paavali (myöh. arkkipiispa), Markos, Isaki, Savva ja Pietari (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari) Pappismunkki Mefodi säilytti terävä-älyisyytensä ja sananvalmiutensa loppuun saakka. Häneltä saattoi saada kipakan ja terävän vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Otetaan tähän loppuun kaksi sellaista. Kun hän aikanaan Heinäveden Valamossa ollessaan istui Torakkahoviksi nimetyn munkkien asuntolan kuistilla yhdessä pappismunkki Savvan - toisen "koiranleuan" kanssa - valkoisissa viitoissaan ja pitkine partoineen ja paikalle saapui turisti kameransa kassa kysyen: "Saako ottaa kuvan?" - Mefodi jyrähti: "Joo, kuvata saa, muttei ruokkia." Toisen kerran saman kysymyksen edessä hän vastasi toimittaja-kuvaajalle, jonka hän ehkä epäili ottavan kenties huonolaatuisen kuvan. Hän sanoi: "Jospa tässä käy kuten paavi Pius V:lle, kun hänestä tehty maalaus - joka ei ollut paavin mielestä kovin ihastuttava - lähetettiin edelleen. Paavi oli näet kirjoittanut kuvan taakse: Älkää peljätkö, se olen minä, paavi Pius." Pappismunkki Mefodista jäi kirjoittamatta vielä paljon mielenkiintoisia asioita, mutta jospa jossain sopivassa vaiheessa saisin niistä koottua ja sanoiksi muodostettua toisen, pitemmän tarinan. Mutta olkoon nyt tämä jupina alkuna mahdollisesti uusille, uudenlaisille jupinoille tai ehkä paremminkin tarinoille ortodoksisista, mielenkiintoisista ihmisistä, joita ympärillämme on elänyt. Kuten aikaisemmin taisin mainita, alan taas itsekin joidenkin tuiki tuntemattomien ja eräiden hyvän-päivän-tuttujen kanssa väsyä tähän tietynlaiseen kriittiseen kirjoittamistyyliini, jonka jo kerran sain lopetettua. Jospa tässä syksyn ja talven aikana saisin lopetettua ja julkaistua jo melkein valmiit, keskeneräiset jupinani ja voisin lopettaa tämänkin Happy 1 -blogisivuston ympäristölle ja ainakin joillekin kanssaihmisille sopimattomana. HAP happy P.S. Infoa kirjoitusvirheistä ja muista hatarista tiedoista voi lähettää suoraan tämän blogin yhteysosoitteeseen: happy.ykkonen(at)gmail.com Ko. osoite ei ole muussa käytössä. Nettihoukka klo 11.44
ellauri110.html on line 733: Hande diggaa L. Onervan eli Hilja Lehtisen runoja. Hilja eli 90-vuotiaaxi pikku eukkosexi ja lepää nyt Hietaniemessa Leevi Madetojan hännän alla. Yxi Hiljan kokoelmista on nimeltään Jerufalemin fuutari. Hilja oli varmaan lukenut Isak Julinin 1907 julaiseman vihkosen tästä fuutarista. Melvillekin luki saman vihkosen ja pani Moby Dickin tappajaxi Ahasveruxen. Moby oli syönyt munat siltä, siitä katkeruus.
ellauri110.html on line 772: Isak Julin Tampere. Kustannusliike. irjapaino. iwipaino. irja- ja paperikauppa. irjanfitomo. Suomen fuurin kuwapostikorttikauppa.
ellauri147.html on line 529: Carl-Erikillä oli nesessääri, varmaan mammalta. Carl-Erik oli mammanpoika, kuten Isak Singerkin. Ne olivat kumpikin honteloita punatukkaisia mammanpoikia. Moniosainen Nordiska familjeboken meni perintönä Margaretalle, josta sen förbi Jöns Erik. Nu kyllä mäkin vähän mietin sitä, mutten ottanut. Liian paljon osia.
ellauri152.html on line 429: Isak sanoo aivan oikein että mystiikka on se tunne, ettei maailma ole sattuma eikä sokean voiman armoilla ja että apinan sielu ja ruumis yhdistyvät läheisesti toisiinsa maailmankaikkeudessa ja sen luojassa.
ellauri155.html on line 436: Även Isak beskrev då han en period slog sig ner i Gerar sin hustru som sin syster. Han blev iakttagen då han vänslades med henne, och sålunda avslöjades bluffen. Även mellan Isak och Avimelek svors en ed, och i anslutning till detta fann Isaks tjänare åter vatten i brunnen i Beer Sheva, som filistéerna hade fyllt igen.
ellauri220.html on line 562: Yritystalouden maisteri Isak Rautio on typerys. Se väittää että huumoria on niin paljon ettei sitä voi hätistää pyhienkään asioiden kimpusta sen enempää kuin kärpäsiä puolalaisen morsiamen pepusta: Till exempel tro, kultur, våld och sexualitet. Hölmö, nehän nimenomaan on vittuilun keskeisiä aiheita, koska ne nimtuten apinoita kiihtävät: EAT! FUCK! KILL!. Eihän mistään muusta edes tule kunnollista viziä. Kummallista millaisista häiskistä talousliberaalit lehdet tekee pappeja. "Me" sitä ja "me" tätä. Koko poinzi on ettei ole mitään "me", on vaan noi ja nää ja mää.
ellauri279.html on line 136: Pavlik Morozovin opettajan L. P. Isakovan (Veronika Kononenko) mukaan Pavlikin äiti oli "hyvännäköinen ja erittäin ystävällinen henkilö". Poikiensa murhan jälkeen Tatjana Morozova lähti kylästä peläten tapaamista entisen aviomiehensä kanssa, eikä hän monien vuosien ajan uskaltanut käydä kotipaikoissaan. Lopulta, suuren isänmaallisen sodan jälkeen, hän asettui Alupkaanjossa hän asui elinikäisellä valtion eläkkeellä. Pavlikin nuorempi veli Roman, yhden version mukaan, kuoli rintamalla sodan aikana, toisen mukaan hän selvisi, mutta tuli vammautuneeksi ja kuoli pian sen päättymisen jälkeen. Alekseista tuli Morozovien ainoa lapsi, joka meni naimisiin: eri avioliitoista hänellä oli kaksi poikaa - Denis ja Pavel. Eronnut ensimmäisestä vaimostaan, hän muutti äitinsä luo Alupkaan, missä hän yritti olla puhumatta suhteestaan ​​Pavlikin kanssa, ja puhui hänestä vasta 1980-luvun lopulla, kun Pavlikin vainokampanja alkoi Perestroikan huipulla.
ellauri279.html on line 181: Pahan Druzhnikovin sanat ovat ristiriidassa Pavelin ensimmäisen opettajan Larisa Pavlovna Isakovan muistelmien kanssa Pavelin pioneerisolmiosta:
ellauri315.html on line 503: Sarjan pääosissa Viktoriya Isakova esittää liittovaltion turvallisuuspalvelun (FSB) upseeria Anna Ziminaa ja Vladimir Mashkov Aleksei Braginia, Venäjän merijalkaväen tarkka-ampujaa. Anna uskoo, että Aleksei, jota tšetšeeniterroristit pitivät sotavankina, "käänsi" vihollisen ja uhkaa Venäjän federaatiota.
ellauri353.html on line 329: Isak Babels "Budjonnyjs röda ryttare"
ellauri370.html on line 814: Nojoo, bolsjevikit sallivat juutalaiset muttei juutalaisuutta, ei uskontoa, hepreaa eikä siionismia. Aikamoinen kognitiivinen dissonanssi siinä. Uskonto on kansalle ooppiumia. Jumala on sika, sioista mahtavin! Kaikenlaista sikailua synagoogassa. Nyt sai niissä juoda harppisaxalaista laageria ja venäläistä piivoa ja kazoa Mosfilmin leffoja. Yhtä paha häväistys kuin Pompejuxen kasa tabernaakkelissa. Mitä tulee lehtimajajuhlasta ilman lehtiä, tai kosherista ilman verenvuodatusta? Nitsevoo. Mutta rabbiinit jaxoi odottaa, ei tääkään Babylonin vankeus vienyt 70 vuotta kauempaa. Nyt zaarina on Putin ja antisimianismi entisillä jengoilla: juutalaiset rikastuvat ja goyimit kadehtivat niitä. Suuret siionistit Weizmann, Ben Gurion ja Isak Ben Zwi oli kaikki venäläisiä. Jordan-virran rannalla on mukavampi asustaa kuin Birobidjanissa. Ilja Ehrenburg oli vinha takinkääntäjä, siitäkään ei pitäneet kummatkaan kylmän sodan osapuolista. Porvarillisia imperialistisia elementtejä ja kosmopoliitikkoja. Onko oikeastaan mitään etovampaa asiaa kuin sikasovinismi?
ellauri378.html on line 106: Vuoden 1936 Moskovan oikeudenkäynnin aikana monet syytetyt olivat juutalaisia. Yhdestä 16 korkean profiilin kommunistien ryhmästä näyttelyoikeudenkäynnissä, Kamenevin ja Zinovjevin lisäksi, juutalaisina esiintyvät nimet kuten Jefim Dreitzer, Isak Reingold, Moissei ja Nathan Lurye sekä Konon Berman-Yurin. Kierretyllä ironialla jotkut näistä bolshevikeista, joilla oli ollut merkittävä rooli muiden teloittamisessa, kuten NKVD:n johtaja Genrikh Yagoda, teloitettiin itse. V sadu jagoda, jagoda, jagoda moja. Solženitsyn arvioi, että johtavissa asemissa olevien juutalaisten osuus tippui joillakin aloilla 50 prosentista 6 prosenttiin.
xxx/ellauri057.html on line 845: A hundred and one years ago, in 1917, Knut Hamsun published what was probably his most influential and at the same time most controversial novel: Markens grøde (translated into English as Growth of the Soil). This story about the colonization of new farmland in northern Norway (Hammarby, luulajansaamexi Hambra, mistä Knupo oli peräsin) by the pioneer Isak and his wife Inger attained immense popularity in Hamsun’s home country and abroad, and earned its author the Nobel Prize in literature. In later years, it has often been criticized for, among other things, postulated parallels to Nazi »blood and soil« ideology, for its racist and colonialist portrayal of the Sami, and for its antagonism towards female self-determination.
xxx/ellauri149.html on line 310:

Isak Singer: Isäni seurakuntaa


xxx/ellauri227.html on line 368: Förrädaren Åke-Håkan Isaksson drack för mycket, han verkade bitter. Han berättade om det hemliga jobb som han precis fått sparken från efter misstankar om stöld av blyertspennor och klämmare.
xxx/ellauri400.html on line 347: Isakar pukeutui ainaisen rahanpuutteen takia vanhasta frakista leikkaamaansa, hyvinkin oudoksuttavaan pukuun ja käyttäytyi kuin paraskin aatelinen. Apurinaan hänellä toilailuissaan oli Apu Toimittaja, joka lienee Erkki Mikael Salmen alter ego. Isaskarin häpeämätön varmuus omasta erinomaisuudestaan kantaa kaksikon läpi huimien seikkailujen.
19