ellauri062.html on line 606: Quantus tremor est futurus Ihmiskunta peljästyy, Mikä tulossa on jytky Ah! what terror shall be shaping
ellauri065.html on line 153: Tärkeitä tapahtumia Saksan historiasta ovat taistelut, kuten Frederick Suuren voitot Mollwitzissa vuonna 1741, Hohenfriedberg vuonna 1745, Leuthen (1757) ja Zorndorf (1758) sekä hänen tappiot Gross-Jägersdorfissa vuonna 1757 ja Kunersdorfissa vuonna 1759. Historioitsija Norman Davies kuvailee Kunersdorf nimellä "Preussin suurin katastrofi" ja inspiraation Christian Tiedge n Elegy on 'Ihmiskunta teurasti jonka Harhaluulo alttarille Blood'.
ellauri074.html on line 328: Cioranin tekstejä niin usein luonnehtiva lohduttomuus liittyy mahdottomuuteen ymmärtää maailmaa ja ihmistä, toisaalta myös maailman ja ihmiskunnan liiankin selkeäjärkiseen ymmärtämiseen. Ihmiskunta jakaantuukin karkeasti niihin, jotka ovat ymmärtäneet, ja niihin, jotka eivät ole ymmärtäneet. Selkeäjärkisyyttä ja jatkuvaa kieltäymystä Cioran pakenee estetiikkaan ja onkin selkeästi Friedrich Nietzschen linjoilla sikäli, että elämä on ymmärrettävissä lähinnä esteettisenä ilmiönä. Proosassaan ja aforismeissaan Cioran osoittaa elinvoimaansa ja etääntyy tekstissään ideoista eksyttäen lukijansa tai pikemminkin pakottaen tämän olemaan ymmärtämättä kaikkea. Kirjoittaminen on taakan ravistamista harteilta, sisäinen pakko ja lääke itsemurhaa vastaan. Cioran itse ei pidäkään kirjojaan masentavina. Cioranin proosa on lyyristä ja lähentelee usein runoudelle tavanomaisia ilmaisukeinoja. Proosaruno toimiikin yhtäältä keinona ilmaista ajatuksia, toisaalta väliaikaisena lääkkeenä liiallista ymmärtämistä vastaan, sillä runouden ei tarvitse todistaa mitään, niin kuin elämänkään ei tarvitse todistaa mitään. Runous on kaikista tekstilajeista ylivertaisin. Teksteissään Cioran hakee myös vilpittömyyttä ja pyrkii sovittamaan yhteen tekstinsä ja oman elämänsä ja elämään tekstiensä mukaisesti. Toisaalta hän halusi säilyttää salaisuutena yksityiselämänsä, joka oli hänen olemassaolonsa onnellinen ja optimistinen osa – onni ei hänen mielestään kuulunut kirjoihin.
ellauri111.html on line 840: Miksikä kieltäysit sitä ottamasta? Jos olisit hyväksynyt tuon mahtavan hengen kolmannen tarjouksen, niin olisit voinut tyydyttää kaikkea, mitä ihminen kaipaa maan päällä. Ihminen olisi saanut alinomaisen palveluksen esineen, sellaisen, jonka huomaan hän voisi jättää omantuntonsa, ja sellaisen, joka yhdistäisi kaikki yhdeksi ainoaksi sopusointuiseksi muurahaiskeoksi, sillä juuri kaikkiallisen yhteyden myötäsyntynyt tarve on ihmiskunnan kolmas ja lopullinen kärsimys. Ihmiskunta on aina pyrkinyt yhdistymään yhdeksi kokonaisuudeksi.
ellauri142.html on line 766: ainoastaan yksi ainoa laillistettu poika, koska Hän on ainoastaan yksi särki. Ihmiskunta kokonaisuudessaan on jumalan poika.
ellauri162.html on line 566: Jos hän olisi ollut taipuvaisempi, hän olisi voinut poiketa hetkeksi esimerkiksi Henokin näkyjen luonteeseen, mutta hän siirtyy jäykästi Nooaan. Nooan komea kokko (2.382) velvoittaa Victorin esittämään hänet paitsi ainoana miehenä, jota Jumala piti tulvan pelastamisen arvoisena, myös toisena Aatamina, jolla on toinen maailma (2.398-399: ut, cum iusta mali luerint, tunc dignius a te / incipiat mortale gen summumque parentem ja 528, dominus [sc. Noah], mundi sortitus regna secundi). Ihmiskunta saa toisen mahdollisuuden, ja Nooa näyttää esimerkkiä (2.528-3.98) perustamalla viinamäen.
ellauri194.html on line 236: Ehkä, mutta kaikille se ei ole mahdollista, ei ainakaan mutanaamoille. Ihmiskunta vie osalta ihmisistä mahdollisuuden pohjoiseen isänmaahan, sori vaan. Menkööt takas sinne missä rusketusta tarvitaan.
ellauri204.html on line 684: Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa (2020) (holl. De meeste mensen deugen) on Rutger Bregmanin menestynyt tietokirja, joka argumentoi pessimististä ja kyynistä ihmiskuvaa vastaan. Onkohan suomentaja Mari Janatuinen sukua Juha "Watt" Vainion lyriikoiden Janatuiselle?
ellauri326.html on line 210: Navigaattori löytää älykkäitä merisalamanterilajeja Tyynenmeren saaren rannikolta. Hän hyödyntää niitä helmenkalastuksessa ja auttaa niitä kehittymään. Emme aio keskittyä tiettyyn hahmoon, tarina kertoo eläintensä laajentumisesta, kuten historiallinen raportti, mutta mitä meidän on erityisesti muistettava tästä romaanista, on sen kritiikki luontoa, ihmistä kohtaan. Karel Capek on hyvin pessimistinen tästä ihmisluonnosta, tämä kirja on kirjoitettu 1930-luvulla ja julkaistiin vuonna 1936, ja on totta, että tuolloin se ei todellakaan ollut kovin hyvä. Se on eräänlainen filosofinen tarina, Karel Capek valaisee kaikkia yhteiskunnan virheitä kaikilla aloilla: kapitalismin lyhytaikainen opportunismi, tuhoisa nationalismi, lahkojen ylilyönne, rasismi, turha tieteellinen kiista, media, shshow bizz… Se liittyy 1930-luvulle, mutta sen aihe ei ole varsinaisesti vanhentunut ja sen ajankohtaisuus on varsin pelottavaa. Jotkut kohdat ovat erittäin hauskoja, kirja on koottu tiedostoksi, johon on lisätty lehdistön otteita, tosiasiat seuraavat toisiaan ilman varsinaisia ​​linkkejä, mutta kokonaisuus muodostaa hyvin yhtenäisen kokonaisuuden, se on fiktiota aiheesta ”Ihmiskunta katoaa, hyvä ero”, terävällä, irrallaan huumorilla ja kauhealla selkeydellä. Vasta aivan äskettäin kuulin tästä kirjailijasta, hän oli ehdolla Nobel-palkinnon saajaksi, mutta ei koskaan voittanut sitä. Salamanterien sodassa on klassisen, ajankohtainen, hauska, ajaton ulottuvuus, se kannattaa mennä tutustumaan.
ellauri339.html on line 382: Soljotsja rod ljudskoi! Ihmiskunta sulautuu!
ellauri371.html on line 446: Paavo on vahva, koska ainoa, joka näet. Minä perustan despotismimme oikeuteen ja velvollisuuteen [ѣ?]: oikeus pakottaa velvollisuuden suorittamiseen on välitön velvollisuus eli hallituksen merkitys, joka on alamaistensa isämeitä tiedote. Sillä on vahvemman oikeus siihen, käytä sitä eduksesi. Ihmiskunta luonnolliseen järjestykseen – tottelevaisuuteen! Kaikki maailmassa on kuuliaisuus, jos ei ihmisten keskuudessa, niin olosuhteista tai luonteesta riippuen ​​joka tapauksessa vahvimman tapaoikeus. Joten olemme tätä vahvimman hyvän vuoksi. Meidän on epäröimättä uhrattava yksilöitä, rikkoa vakiintunutta järjestystä, koska esimerkillisessä rangaistuksessa selinmakuulla on hieno opetustehtävä.
ellauri408.html on line 482: Eheu fugaces, postume, postume, labuntur anni! Anni finaalissa. Elämäni pisarat putoilevat iäisyyden ahmaisevaan kuiluun. Ken tarttuu huiluuni postuumisti, minne vie sen? Sas se! Uhriutumisen uskonto lataa arvoa ihmisen matkakorttiin. Lapsettomuus tekee apinoista erityisen ilkeitä. Luennoin tänään stoalaisesta koulukunnasta tuntien todellista vastenmielisyyttä useimpia kuulijoitani kohtaan. Ihmiskunta tarvizee hartausmenoja. Mihin muka? Hartausmenot ovat hanurista. Heput pitävät Jee-suxesta kerze antaa ilmaisexi. Aina se tit for tatin voittaa. Toisesta suupielestä veli Unelias soimaa kansanvaltama, joka suosii keskinkertaisuuxia. Veli ei honaa että sellainenhan se on juuri ize.
ellauri411.html on line 318: Ihmiskuntaa hallitsee ja pitää sen orjuutena, eivät yksittäisten yksilöiden syntit, "joiden puolesta Kristus kuoli", kuten evankeliumit yleisesti ja nimenomaan ilmaisevat, vaan paljon terävämpi käsite. Yksilö pelastuu tästä kirouksesta (Jumalan Jahven esikoisia vastaan) vain uskon, armon, uhrin, veren, kohtalon kautta ( esim. Room. 5:15 jne., kuten pian näemme.). Ja kirouksen merkitys tässä on se alkuperäinen Jumalan Jahven kirous esikoista vastaan, joka pitää koko ihmiskunnan välittömän tuhon ja iankaikkisen rangaistuksen hirsipuun alla, Jumalan Jahven vihan vuoksi. Nämä synnin ja kirouksen käsitteiden yleistykset ja epämääräisyydet olivat väärässä paikassa, valitettavaa, virheellistä ja tuhoisaa pseudoplatonismia ja jopa juutalaisskeptikkojen gnostiikkaa ja merkityksettömiä Paavalin kreikkalaisen filosofian kannalta!
ellauri420.html on line 352: Ei ole ihmisen vallassa olla eksymättä. Sen valloitus- ja analyysivaisto laajentaa sen valtakuntaa hajottaakseen sen, mitä siellä on; mitä hän lisää elämään, kääntyy sitä vastaan. Luomistensa orja hän on luojana, pahan agentti. Tämä pätee niin taituriin kuin oppineisiinkin, ja absoluuttisella tasolla - yhdelle pienemmistä hyönteisistä ja jumalasta. Ihmiskunta olisi voinut pysyä pysähtyneisyydessä ja pidentää sen kestoa, jos se olisi koostunut vain raaoista ja skeptikoista; mutta rakastuneena tehokkuuteen hän loi tämän hengästyttävän positiivarien joukon joka oli tuomittu turmioon ylimääräisen työn ja uteliaisuuden vuoksi. Oman pölynsä nälässä hän on valmistanut loppunsa ja valmistelee sitä joka päivä. Siten, lähempänä loppupelejä kuin alkua, hän varaa pojilleen vain pettynyttä sotaintoa maailmanlopun edessä.
ellauri432.html on line 478: Vizi länkkärit ei tarvi alt rightia, tavis keskilinja on tarpeexi turvelo. Oswald ennusti aivan oikein että itärintamalla kävisi taas kehnosti, ja tiesi että maailma on saalistusta. Ihmiskunta ei kulje kohti onnellista täydellistymistä vaan jyrkänteeltä alas kuin sopulit.
ellauri445.html on line 409: Johnsonin kristillinen moraali läpäisi hänen teoksensa, ja hän kirjoitti moraalisista aiheista niin arvovaltaisesti ja luottavaisesti, että Walter Jackson Baten mukaan "yksikään muu moralisti historiassa ei ole hänen ylhäällä tai edes ala kilpailla hänen kanssaan". Hän oli äärikonservatiivi. Hän vastusti orjuutta moraalisista syistä ja nosti kerran maljan "neekerien seuraavalle kapinalle Länsi-Intiassa". Ihmiskuntaa koskevien uskomustensa lisäksi Johnson tunnetaan myös rakkaudestaan ​​kissoihin, etenkin Hodgeen. Hän rakasti käyttää väärin skotlantilaista viskiä.
xxx/ellauri075.html on line 493: Parasta Tulivuoren juurella -kirjassa on sen proosa. Suomennoskin on mitä hienoin, joten Lowryn pitkiä lauseita ja kappaleita hyödyntävä kerronta pääsee oikeuksiinsa. Kirja on ns. yhden päivän romaani, eli kaikki siinä tapahtuu vuorokauden aikana. Muistoja ja takautumia käytetään, mutta leijonanosassa kirjaa puidaan juuri Kuolleiden päivää ja sen tapahtumia. Lowry käyttää paljon vertauskuvia. Ne ovat pienen pohdinnan jälkeen selviä, mutta eivät kliseisiä. Voidaan esimerkiksi ajatella, että konsuli on (paheellinen) vieras oudossa tropikaalisessa maailmassa samaan tapaan kuin ihminen on vieras Raamatun Paratisiissa. Ihmiskunta on sodan takia muutenkin heikoilla jäillä.
xxx/ellauri388.html on line 427: "Kun kerran tuntee Kristuksen ihanneopin, ei saa menetellä niinkuin ei sitä tuntisi ja panna sen sijalle ulkonaisia määräyksiä. Kristuksen ihanneoppi on ihmiskunnalle avattu juuri siksi, että tämä ihanne voi johtaa sitä sen nykyisessä kehityskaudessa. Ihmiskunta on jo jättänyt taaksensa uskonnolliset säännöt, eikä kukaan enää usko niihin.
18