ellauri024.html on line 335: Arskan elämässä ei ole juonta, eikä opetusta sen lopussa. Siinä se ei eroa ziljoonista muista. Juoni ja opetus kexitään vaan tarpeen tullen jälkeenpäin, niinkuin kristuxelle ja sen antipartikkelille. "On myös ihmisiä, joilla on tehtävä. Ei minulla ole ollut. En ole myöskään Heideggerin tavoin ylentänyt izeäni joxikin kummallisexi. Olen kyllä lukenut Hölderliniä." Saxalaisista saxalaisinta. Tykkäsköhän Arska siitä? Musta se oli aika paska. Knasu tykkäsi, six sitä luinkin, ja saatoin ennalta arvata että se olis suht paska. Heideggeristä ja Nietschestä se ei ainakaan tykkää. Vitun Ubermenschejä. Menkööt sepot ajelemaan taxia.
ellauri034.html on line 227: | kovis | Bourget, Byron, Cato, Cicero, Conrad, Epiktetos, Immi Hellen, Platon, Rousseau, Syväntö | Baudelaire, Hitler, Knasu, Hölderlin Friedrich">Hölderlin, Melville, VA Koskenniemi, Kani Coelho, Phillu Roth | Jehova, Hamsun, Peeveli |
ellauri040.html on line 533: Hölderlin Friedrich">Johann Christian Friedrich Hölderlin (* 20. März 1770 in Lauffen am Neckar, Herzogtum Württemberg; † 7. Juni 1843 in Tübingen, Königreich Württemberg) war ein deutscher Dichter, der zu den bedeutendsten Lyrikern seiner Zeit zählt. Sein Werk lässt sich innerhalb der deutschen Literatur um 1800 weder der Weimarer Klassik noch der Romantik zuordnen, weil er total meschugge war.
ellauri040.html on line 535: Friedrich Hölderlin war der Sohn des Klosterhofmeisters Heinrich Friedrich Hölderlin (1736–1772) und dessen Ehefrau, der Pfarrerstochter Johanna Christiana Hölderlin, geb. Heyn (1748–1828). Die Herkunftsfamilien der Eltern gehörten dem gesellschaftlichen Stand der Ehrbarkeit an. Hölderlins Mutter stammte aus einer württembergischen Pfarrersfamilie, die sich auf Regina Bardili, geb. Burckhardt (1599–1669), zurückführen lässt.
ellauri040.html on line 537: Friedrich und seine Schwester Heinrike (* 15. August 1772) bekamen noch einen Bruder, Karl Gok (1776–1849). Als Hölderlin neun Jahre alt war, starb auch der Stiefvater, so dass die erst 31-jährige Mutter zum zweiten Mal Witwe wurde. In dem heute Hölderlinhaus genannten Gebäude verbrachte Hölderlin seine Kindheit und Jugend.
ellauri040.html on line 539: 1794 besuchte er die Universität Jena, um dort Vorlesungen von Johann Gottlieb Fichte zu hören. Er lernte während dieses Aufenthaltes Johann Wolfgang von Goethe und den von ihm besonders verehrten Friedrich Schiller kennen. Auch machte er die Bekanntschaft Friedrich von Hardenbergs (Novalis) und, im Mai 1794, Isaac von Sinclairs, mit dem er ab April 1795 ein Gartenhäuschen in Jena bewohnte. Im Mai 1795 verließ Hölderlin die Universitätsstadt fluchtartig, weil er glaubte, sein großes Vorbild Schiller enttäuscht zu haben, und sich neben ihm nichtig wie ein kleiner Schüler fühlte. Verwirrt und mit Zeichen der Verwahrlosung tauchte er wieder in Nürtingen auf.
ellauri040.html on line 552: Hölderlin">kurzes Gedicht
ellauri040.html on line 559: Hölderlin">an die Parzen Parzille
ellauri046.html on line 862: oli runoileva leipäpappi Stuttgartista 1804-1875. Nuorena diggas vanhaa hullua Hölderliniä ja jotain Krüdicken piikaa. Hautas äitinsä Schillerin äidin unohtuneen haudan viereen. Sit siitä tuli kirjallisuuden proffa Stuttgartiin, kunniatohtori ja se sai palkintoja. Nai jälkeenjääneen katolisen tytön jonka kanssa sai 2 tytärtä. Tää oli sukulaisille ainainen kivi kengässä. Vaimkon kanssa tuli lopulta känää tyttären sulhasesta ja asumusero. Sopu tehtiin kuolinvuoteella.
ellauri047.html on line 819: Jöötin Sturm und Drang rykäyxissä on nazimeininkiä, Hölderlin-kaliiperin uhoa. Lie vedonnut nazi-Koskenniemeen kuin myös Knausgårdiin, toiseen piipunrassiin, joka tykkäs Mein Kampfista.
ellauri214.html on line 703: Mutta mitä enemmän hän luki, sitä enemmän hän kaipasi seuraavia aakkosten alkupään kirjailijoita: Augustinusta, Andersenia. Aristotelesta, Avicennaa, Blakea, Chestertonia, Dantea, Darwinia, Diogenes Laertiosta, Eckhartia, Eriugenaa. Eukleidesta, Freudia, Goethea, Grimmin veljeksiä, Heinea, Hegeliä, Hoffmannia, Homerosta, Hölderliniä, Hugota,
ellauri345.html on line 89: (Hullu-Hölderlin)
ellauri345.html on line 288: Sana nero on syvältä, mutta sana nero onnistuu tässä ja Hölderlinin säkeet takaavat sen: ”Eikö te tunne monia eläviä ihmisiä? | Eikö jalkasi kulje totuuden päällä niinkuin madoilla? | Joten neroni! työnny vain | Baarielämään ja älä huoli! | Tapahtuipa mitä tahansa, kaikki sopii sinulle! Jos kaikki ei ole hyvin, se ei ole lopussa!
ellauri345.html on line 291: Goethe oli tunkeutunut niin syvälle runouden olemukseen, että hän järisyttävimmin missasi kaikkia häntä ympäröivän maailman laulun tilaisuuksia, mutta halusi kuitenkin tallata vain tuota totuuden matoa. Hän oli myöhässä saksalaisen romantiikan kynnyksellä. Hänelle pääsy uskontoon, jonkinlainen kääntymys, yhteisön puoleen kääntyminen ei ollut sallittua, kuten Hölderlin ei saanut tehdä. Hän inhosi Goethea varhaisten romantiikan keskuudessa.
ellauri349.html on line 744: Hölderling
ellauri349.html on line 746: Aluxi on paikallaan kertaus Hölderlingistä (albumi 40).
ellauri349.html on line 747: Hölderlin Friedrich">Johann Christian Friedrich Hölderlin oli saksalaisen romantiikan avainlapsi. Hän oli myös tärkeä ajattelija saksalaisen idealismin kehittämisessä, erityisesti hänen varhaisessa yhteydessä Georg Wilhelm Friedrich Hegeliin ja Friedrich Wilhelm Joseph Schellingiin ja heihin filosofisen vaikutuksensa ansiosta.
ellauri349.html on line 749: Lauffen am Neckarissa syntyneen Hölderlinin lapsuus oli surullinen. Hänen äitinsä halusi hänen osallistuvan luterilaiseen seurakuntapalvelukseen, ja hän kävi Tübingenin luostarissa, jossa hän ystävystyi Hegelin ja Schellingin kanssa. Hän valmistui opintonsa vuonna 1793, mutta ei kyennyt omistautumaan kristinuskoon ja ryhtyi sen sijaan yksityisopettajaksi.
ellauri349.html on line 754: Kreikkalaisen mytologian ja muinaisten kreikkalaisten runoilijoiden, kuten Pindarin ja Sophokleen, ihailijana Hölderlin seurasi Johann Wolfgang von Goethen ja Friedrich Schillerin perinnettä ja sekoitti teoksissaan kristillisiä ja kreikkalaisia teemoja. Martin Heidegger (katso hänen pääteoksensa Oleminen ja aika), johon Hölderlinillä oli suuri vaikutus, sanoi:
ellauri349.html on line 755: "Hölderlinin runous on meille kohtalo. Se odottaa kuolevaisten vastaavaa. Kirjeenvaihto johtaa pohdiskelun polulle lähelle meitä paenneita jumalia, toisin sanoen heidän säästeliääseen pakoonsa." (Erhart Kästner, kirjeenvaihto)
ellauri349.html on line 757: Radikaalin innovatiivisella työllään ja traagisella elämäntarinallaan Friedrich Hölderlin ilmentää ajatusta runoilijasta nerouden ja hulluuden välillä rotevammin kuin mikään muu.
ellauri349.html on line 759: E.Saarisesta Hölderlingin (sic) runot olivat könpelöitä, könpelömpiä ainakin kuin sen omat Pipsalle, mutta pakkohan niitäkin on lukea kun arvostettu nazi-Heidegger niin piti niistä. Pakko uskoa, tässä asiassa Esa on expertti, sillä on könpelöstä lyriikasta "tekijän tietoa."
ellauri349.html on line 761: Musta Hölderlinin saxa on päinvastoin hyvin riimitetty, aivan eri luokkaa ainakin kuin Eskin sepustuxet. Jotkut Hölderinin penseistä on muutenkin hyviä, niinkuin Fazerin sekalaisissa laktat ja kiskisit. Esim.
ellauri349.html on line 763: Hölderlin">Ehemals und jetzt Ennen ja nyt
ellauri349.html on line 772: Hölderlin">Das Unverzeihliche Anteeksiantamatonta
xxx/ellauri128.html on line 37: Wie ein Brühlaffe baumelt der Genius von Ast zu Ast. (Hölderlin)
xxx/ellauri312.html on line 652: Why bother? Why not just give up and say: this was it, paska reisu mutta tulipahan tehtyä. Mutta takaisin Rortyn motiiveihin! 70-luvun Gadamer-innostus ja sen "ihmistieteet on ihan eri asia kuin luonnontieteet" humanistinen hengenkohotus oli vain eräs muunnos vanhasta kunnon saxalaisesta idealismista. Mänköön vuan huuthelekkariin muiden mukana. "The trail of the human serpent is over all", kuten Jameskin leukavasti laukaisi. Rorty peukutti nazi-Heideggeria, joka puolestaan siteerasi hullu-Hölderliniä (kz. albumia 40).
xxx/ellauri312.html on line 654: Alluding to Hölderlin’s "Patmos", Heidegger declares that "where danger is, grows the saving power also". Missä hätä on suurin, on apukin lähinnä. Jos on hätä kädessä, siitä pääsee käden käänteessä. Pimeintä on juuri ennen aamunkoittoa. Tätä sananlaskua hoki patologian professori Bo Ekdahl ollessaan hermostunut Åsa Nilssonnen pandemiaa ennakoineessa ysäridekkarissa Tunnare än blod. Bo ei lukenut lehtiä. Kollega Hayakawa tunnetaan paremmin semantikkona.
xxx/ellauri312.html on line 668: Das Gedicht „Patmos“ stammt aus der Feder von Friedrich Hölderlin.
xxx/ellauri312.html on line 914: Aika samanlainen on tässä idis Hölderlinillä kuin Rortylla: kaikki tää turinointi jumalista on fiktio, se on vain keino hoitaa asioita jotka oikeasti tekee apinoista onnellisia, nimittäin lain kirjain sekä kiinteä ja irtain omaisuus. Plus pano tietysti, mutta siitä ei tällä kertaa puhuta. Oliko Hölderlin muuten homo vaiko ainoastaan hullu kuin pullosta tullut? Riki Sorsa haluaa panna kovat tieteet lunastuxeen, siitä tässä on viime kädessä kymysys. Vizi mikä vetelys. "Finding new, newer, more interesting, more fruitful ways of speaking", kuten sentimentalismi, paskanjauhanta ja vaihtoehtoiset totuudet. Ei siltä että niissä mitään uutta olisi, onhan samaa sontaa hangottu jo maailman sivu.
xxx/ellauri312.html on line 924: John Keats on kirjoittanut Hyperionista kaksi runoa: "Hyperion" ja "Hyperionin kukistuminen". Tieteiskirjailija Dan Simmons nimesi kaksi kirjaansa Keatsin runojen mukaan: Hyperion Cantos -sarjaan kuuluvat Hyperion ja sen seuraaja Hyperionin tuho. Friedrich Hölderlin on kirjoittanut runon "Hyperionin kohtalonlaulu", jonka on suomentanut Alle Tynni. Siinä taisi olla kaikki? Ei hizi, kyllä Hölderlinillä on vielä samanniminen romaani. Mutta Kyllä Simmonsin on niistä tunnetumpi! 80% piti tästä kirjasta. Varmaan Rortykin.
xxx/ellauri312.html on line 961: Friedrich Hölderlin: Hyperion oder der Eremit in Griechenland
xxx/ellauri312.html on line 972: Alle Jahre wieder geht er um wie ein Virus: der Wunsch, alles stehen und liegen zu lassen, auf dem Jakobsweg zu wandern oder mit dem Segelboot die Welt zu umrunden. Ob bewusst oder nicht: All die Zivilisationsmüden treten in die Fußstapfen des griechischen Einsiedlers Hyperion, erfunden von Friedrich Hölderlin. Hyperions Lebensgeschichte ist Hölderlins literarische Anklage gegen das spießbürgerliche, dumpfe und materialistische Deutschland seiner Zeit, das ihm als Künstler und Idealisten kaum Luft zum Atmen ließ, nein in einen Turm einschließ. Seine Sprache war schon damals gewöhnungsbedürftig und ist es heute erst recht: Da „säuseln holdselige Tage“, es neigen sich „lispelnde Bäume“ und es „gährt das Leben“. Doch die Fragen des lange verkannten Genies sind nicht aus der Welt: Wie kann der Mensch seine Vereinzelung überwinden? Auf welchem Weg eine bessere Welt schaffen? Und wie im Einklang mit der Natur leben? Das antike Griechenland mag heute als Vorbild ausgedient haben, aber die Suche nach Antworten auf diese Fragen bleibt aktuell.
xxx/ellauri312.html on line 976: Hyperion ist der einzige Roman des berühmten Lyrikers Friedrich Hölderlin.
xxx/ellauri312.html on line 987: Mit der Figur der Diotima setzte Hölderlin seiner Liebe zur verheirateten Susette Gontard ein literarisches Denkmal.
xxx/ellauri312.html on line 989: Hölderlin hatte zu Lebzeiten nur mäßigen Erfolg. Seine zweite Lebenshälfte verbrachte er in geistiger Umnachtung.
xxx/ellauri312.html on line 996: Se voi olla Hölderlinin kaltaisen hyypän himmeli. Wanker in a round tower searching for black sausage in a corner. Mulle riittäisi eines zu sein mit Diotima...
xxx/ellauri312.html on line 998: Kurzinhalt, Zusammenfassung "Hyperion" von Friedrich Hölderlin
xxx/ellauri312.html on line 1008: Eine tiefergehende Analyse finden Sie hier: Interpretation "Hyperion" von Friedrich Hölderlin. Schneller schneller, tiefer tiefer.
xxx/ellauri337.html on line 139: Boris Lvović Koltowski, ein russischer Kriegsgefangener, kommt in die Kranzbinderei von Pelzer. Ein anonymer hochgestellter Herr, ein deutscher Großkapitalist mit besten Verbindungen in die Politik, sorgt dafür, dass Boris, Sohn eines russischen Nachrichtendienstlers, in immer humanere Lager und schließlich zu Pelzer kommt. Boris ist Straßenbauingenieur, spricht fließend Deutsch und kennt Trakl und Hölderlin. Er steht „außerhalb der Logik der Geschichte“: Obwohl er Kriegsgefangener ist, verrichtet er leichte Arbeit, isst Brot und Butter, trägt abgelegte Kapitalistenkleidung, verfügt über Information über seinen eigenen Aufenthaltsort und den Kriegsverlauf – und hat eine Geliebte: Leni.
xxx/ellauri337.html on line 187: Böll gewichtet seine Figuren nach ihrer humanistischen und kulturellen Bildung und danach, ob sie menschlich und moralisch ihrem Bildungsstand Genüge tun. Lenis Potenzial wird durch das Bildungswesen verkannt, blockiert und beinahe zerstört. Die Geschichte bewegt sich in einem geistigen Koordinatensystem, das von großen Schriftstellern definiert wird, insbesondere Kafka, Trakl, Brecht und Hölderlin. Der Verfasser kommentiert die Lesegewohnheiten quasi aller Befragten.
xxx/ellauri356.html on line 532: Mitä voisin kertoa sinulle – koska kyse on todella sanomiskulttuurista, miten se sanotaan – mitä et jo tiedä? Ehkä luonnostelen matkan tähän Hölderlinin elegian pohjalta, joka perustuu ajankohtaisiin asioihini, jotka toivottavasti risteytyvät sinun kanssasi.
xxx/ellauri356.html on line 536: Brod und Wein ist eine Elegie von Friedrich Hölderlin, mit 160 Versen die umfangreichste der sechs großen Elegien und zugleich eines der berühmtesten Gedichte Hölderlins überhaupt. Schon Norbert von Hellingrath meinte zu Beginn des 20. Jahrhunderts: „es wird immer die beste Grundlage bleiben zum Eindringen in Hölderlins Gedankenwelt.“ Hölderlin hat das Gedicht aber nie zum Druck gegeben.
xxx/ellauri356.html on line 563: Hölderlinin innoittaja Dionysos melkein paloi kuoliaaksi syntyessään, koska Zeus siitti sen laskeutumalla salamana Dionysoksen äidin Semeleen emättimeen, joka kärähti prosessissa. Legendan mukaan nymfit kasvattivat hänet metsissä ja kukkien keskellä.
xxx/ellauri356.html on line 565: Dionysos on myyttinen metafora toivolle, jonka Hölderlin kehitti myös muissa runoissa (Saaristo, Tonavan lähteellä, Germania), nimittäin siitä, että täyttymys, jumalallisen saapuminen, on lähellä ja leviää Hellaxesta, antiikin Kreikka) Hesperiaan, länteen, erityisesti Saksaan.
xxx/ellauri356.html on line 586: Hölderlinin melankolinen kysymys on vuodelta 1800. Se ilmaisee niiden pettymyksen, jotka näkivät Ranskan vallankumouksen valot sammuneen terrorissa ja Absoluuttisen Hengen laukkaavan hevosen selässä heidän ikkunansa alla katoavan kansojen sodassa (Hegel). Hölderlin tuli hulluxi, ezi mustaa makkaraa pyöreän tornivankilansa nurkasta. Ei löytynyt.
xxx/ellauri356.html on line 628: Luovun enemmistä Hölderlinin lainauksista vaikka sormet syyhyisivät, mutta hänen tekstiensä moniäänisyys seuraa minua aina. Ja sanon, että runoilijan Miksi (2 P:tä isoilla kirjaimilla) on kahden vuosisadan ajan väistynyt kirjoittamisen Miten (yleisessä merkityksessä, jonka nykyaika antaa sen kaikissa taiteissa): veneitä juovuksissa, aistien häiriintyminen, merkityksen ja järjettömyyden valaiseminen. Runollinen kirjoittaminen ei anna meille mitään perustaa, se vain herättää meidät rakentamaan uudelleen perustan, mukaan lukien valistuksen ja ihmisoikeuksien perusta. Se paljastaa meille sisäisten kokemusten multiversumeita (kuten kosmologit sanovat), joita se uudistaa loputtomasti. Joten, ihmisoikeuksien tehokkuus, joka johtaa singulariteettien kukoistukseen ja uskontojen yhteentörmäyksen lisäksi, olisiko runollinen kirjoittaminen jaettavien singulaariteettien kieli? Se on vetoni. On siis meidän tehtävämme ymmärtää paremmin runouden psykososiaalista dynamiikkaa ja ennen kaikkea rohkaista sen leviämistä modernin, erityisesti digitaalisen, tarjoamissa monissa muodoissa. Siitä tulee rohkea ja pitkäaikainen sitoumus. Mutta jos emme pysty siihen, transhumanismi on vain työkalu ihmislajin trivialisointiin ja automatisointiin.
xxx/ellauri356.html on line 658: Avaamalla äidinkielen ja/tai kansallisen kielen runokieli avaa ja tekee uudelleen identiteettiä, erityisesti kansallista identiteettiä. Identiteetti ei suinkaan ole taantumuksellista arkaismia, vaan masennuslääke (ehkä tätä Hölderlin etsi "muodossa"?). Ymmärtääkseni runoilijalle identiteetti jää kuitenkin harpiksi, jolla hän piirtää ainutlaatuisen ympäripyöreän hengityksensä, joka pitää hänet identiteettien ajassa.
xxx/ellauri363.html on line 126: Gadamerin ja Heideggerin väliset erot tulevat selkeimmiksi heidän erilaisista lähestymistavoistaan runoilijoihin, kuten Hölderliniin. Gadamer on kirjoittanut laajasti runoilijoista Celan, Goethe, Hölderlin ja Rilke.
49