ellauri040.html on line 180: No on tää kyllä varsin tuhnua. Ei ihme jos piipunrassit pillastuivat. Ja ne insinöörit, Hyry ja Tuuri, on kyllä nekin hurjan tuhnuja, ja putkiaivoja. You may have a point there, sanoisi KJJ, joka piti C.P. Snowsta. Vaan eipä enää sano mitään. Silläkin on enää historiallista mielenkiintoa. Nyt jyrää samanniminen salibandyn pelaaja. Jolla tuskin on tähän mitään lisättävää.
ellauri040.html on line 281: Seuraavan kahden insinööriantin, Hyry Antti">Hyryn ja Tuurin lyttäyxen allekirjoittaa Jykä, jotenka se kai on sitten sen kirjoittama. Vaik eihän sillä ole mitään väliä, eihän teoxella ole arvoa, texti mikä texti, eikä nää juuri ylitä teoskynnystä.
ellauri040.html on line 283: Jykän mukaan insinöörien texti on frigidiä lärpätystä. Tämän olen valmis allekirjoittamaan edes lukematta pientä pränttiä, puhumattakaan pikkuinsinöörien alkuperäisestä textistä. Noita järppiä en ole hurjasti jaxanut lukea: Hyry haukotuttaa ja Tuuri on tympäsevä. Oikixia paskiaisia ilmeisesti molemmat, kuivuririvistön miehitystä.
ellauri040.html on line 294: Tuurissa tapahtuu paljon vuorokauden sisällä. Hyryssä ei mitään koko aikana. Hierarkisia ja arkisia suhteita. Tuurin ihmiset mesoo kuin eläimet. Hyryn könöttää kuin vihannexet. Aktiivista ja passiivista agressiota. Vihaisia nuoria ja ankeita setämiehiä.
ellauri040.html on line 297: Se, joka ei ole nakertanut pakastekarpaloa saunan jälkeen hämärän hyssyssä puhtaassa jokapoikapaidassa iltahartauden aikaan, ei ymmärrä Hyrystä höykäsen pöläystä. Eli ei koko hyrysysyn ydintä. Sipi sipi tuntu tuntu. Hyryn lukeminen on kuuntelisi ruohon kasvamista. Haistelisi kuivuvaa maalia.
ellauri040.html on line 299: Hyry kirjoittaa aina samaa kirjaa, ei tule valmista. Yöllä purkaa minkä sai aikaan kuin Penelope. Ei kosiskele yleisöä. Ezii ezii ei soisi löytävänsaä, se on Hyry. Toukkana seuloo seinähirsiä.
ellauri040.html on line 311: Freud näki (tää on siis Jykältä) et neuroottisexi tulee kun ei saa eikä jaxa enää pidättää. Musta Hyry vaikuttaa pakkoneuroottiselta, se on pidättänyt niin kauan et paska on painunut, tulee enää väkisin äkistämällä pää punasena pienia kikkareita.
ellauri041.html on line 198: Syrjälä näyttää ja kertoo, miten kyrvän kylmäaltistus on hänelle tärkeä työkalu, jolla hän pitää työkalunsa kunnossa. Mutta nyt kädet pois pyyhkeen alta ja asiaan. Teemu kokee muidenkin miehisyyden olevan muutostilassa. Enää ei riitä miehen jurottaa heinäpellon laidalla, puhumatta tunteista tai mistään muustakaan. Tuurin ja Hyryn loistoajat ovat peruuttamattomasti ohize. Mikä neuvoxi?
ellauri041.html on line 292: Luen vaan yhtä kirjaa, se on mun unohtuneen lapsuuteni kirja, jonka tunnelmaa mä koitan tavoittaa, joskus paremmalla onnella joskus huonommalla. En pidä jännäreistä, trillereistä, en syrjäytyneistä, huumehemmoista, rikkinäisistä perheistä, ahdistuxesta, väkivallasta. Inhoon lääkärisarjoja, poliisisarjoja, dekkareita, supersankareita, rags to riches vaikeuxien kautta voittoon julkkistarinoita, ja sotafilmejä. Inhoon turhaa ja varsinkin feikki moralisoivaa amerikkalaista viihdettä. Inhoon Hyryä ja enemmän vielä Tuuria. Pidin Haanpäästä ja Veijo Merestä. Inhoon seikkailuja, yllättäviä käänteitä ja onnettomia loppuja. (Tää oon mä mitä suurimmassa määrin, ja on tässä Sekuakin vaikkei se ole näin ahas.)
ellauri041.html on line 366: Tommin Ranskalaisia pastilleja oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2009. Valituxi tuli Antti Hyryn
ellauri041.html on line 373: Museonjohtaja siis piti Hyryn museaalisesta otteesta. Hienoa kun mikään ei liiku, ei edes mielikuvat päässä.
ellauri045.html on line 449: Hanska mulshero on pikku-uskonnollinen ja oikeistolainen kuten 70-luvun kaverinsa sikaniska insinööri Antti Tuuri. Antti Hyrystä puhumattakaan. Psska ploki on täynnä suoltoa:
ellauri055.html on line 642: Kuivaniemi on entinen kunta Oulun pohjoispuolella. Tunnettuja kuivaniemeläisiä ovat Antti Hyryn kuikelo ja hyllyvävazainen Mikko Alatalo tv-laseissa. Rikoo on riskillä ruma, tosiaan. Joviaaleja ilmiöitä molemmat. Maalaispoikia. Onnexi ei enää ole Kuivaniemeä, paizi pienenä pisteenä Iin päällä. Kuivaniemellä on paljon lestadiolaisia. Hyryn Antti oli 1 niistä.
ellauri055.html on line 648: menee ostamaan tai oikeestaan sahauttamaan Ford Taunuxella Antti Hyry 1968.
ellauri055.html on line 649: Mun oli ihan pakko ostaa Antti Hyryn Leveitä lautoja Sturenkadun ynseän vanhusrepukan divarista ylihintaan, painostettuna. Oisko sittenkin pitänyt ottaa sotakirja tai joku Remes.
ellauri055.html on line 657: Antti Hyry 1931-2016 oli syvällinen paskiainen. Valmistui insinöörixi 1958 muttei yhtään normipäivää nähnyt. Alkoi heti kirjoitella näitä autistisia prujauxia.
ellauri055.html on line 659: Antti Hyry vaikuttaa lautakokoelmassa niin kuin aina kylmiöltä, täys solipsisti. Et jaxaakin mies rakastaa noin paljon lumpui ja rätei, leveitä lautoja, aitoja ja uuneja. Hyvää puuta. Uuniperunaa. Siinä on jotain ellottavan perisuomalaista Matti Vanhas- Kimmo Koskenniemimäisyyttä.
ellauri055.html on line 664: Huomaa että hän oli uskonnollinen ihminen, vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen jäsen. Hyry on onnexi jo haudattu Kellonummen hautausmaalle. Ei sentään Kellokoskelle.
ellauri055.html on line 685: 1968 Hyrysysy oli 37v. Kuulosti jo silloin huru-ukolta. Vanhana syntynyt kuten Hanska.
ellauri055.html on line 690: Yllättävän samankaltaisia vaiheita näyttää olleen nuorella Hyryllä kuin Mäkelän Hanskalla: kihlaus purkautuu intissä, seurauxena komennus lataamoon. Isä oli Hyryn kylän porho, kyläkauppias. Olikohan yhtä ilkeä kuin Hanskalla. Rahantunteva kitupiikki kaikitenkin. Äite kuoli kun Ana oli 6. Äidittömiin menee mun taulukossa.
ellauri055.html on line 711: Hyrykin oppi väessä järjestyxen miehexi. Tekemään siistejä pinkkoja ja kyselemään hintoja. Pysyy sielukin sitten paremmin hallinnassa. Anttia itkettää kun tärkeässä asiassa tulee eteen ei. Isä ei anna tuuman nauloja eikä Maija persettä. (No antoi se, ks. seuraava paasaus.)
ellauri055.html on line 713: Hyryn naisasiatkin ovat järjestyksessä kuin köyhän talon porsaat. Työtä se ei viizinyt tehdä vaan pelasi järjellä kuin kirppu aidalla.
ellauri055.html on line 777:
Tähän vois repostella työlästyttäviä työläiskirjailijoita kuten Toivo Pekkanen ja Väinö Linna. Vertauxen vuoxi vois ottaa pitkästyttävän rakennusmestarikirjailijan Kaarlo Alvar Päätalo. Sit kertauxen vuoxi ikävystyttävät insinöörikirjailijat Hyryn ja Tuurin Antit. Hännänhuippuna tympäsevät teeveestä tutut mainostoimittaja-julkkishaamukirjailijat Jari Pervo ja Kari Kotivalo. Kai Hirvasnoro (2002, K) käskee unohtamaan ”samaa levyä loputtomiin vyöryttävän” Jari Tervon, sillä suomalaisen nykykirjallisuuden johtava humoristi on Kari Hotakainen. Pah, ikäviä perusssuomalaisia setämiehiä koko lössi.