ellauri260.html on line 133: Husserlin myöhempi kääntymys idealismiin, joka syntyi 1920 -luvulla, aiheutti tauon monien opetuslastensa kanssa, jotka uskoivat, että hän oli luopunut alkuperäisestä sitoumuksestaan yhdistää filosofinen pohdinta ja objektiivinen todellisuus. Sen oppilaat alkoivat lipsua ja hipsiä personalismiin.
ellauri260.html on line 135: Ahaa, Lublinissa oli Lublinin katolinen yliopisto ja taikurina paavi! Opiskeltuaan Husserlin kanssa Roman Ingarden vei fenomenologian ja kiinnostuksen personalistisiin aiheisiin takaisin kotimaahansa Puolaan 1940 -luvun alussa, ja siellä hän tapasi nuoren papin nimeltä Karol Wojtyła, jota hän kannusti lukemaan Max Scheler (Husserlin oppipoika, joka lipsui personistixi.)
ellauri335.html on line 369: Joopa joo. Demokratia vittuun. Reijo Mäki on umpiluupää persu. Kova luu. Luu kurkkun! Kikherne- ja soijaruokavalio, jota noudatti myös meisseliin kompastunut William Pokhlebov, panee suolet koville. Enkö tietäisi! Repan pahixet on antifa-leirin hyvixet, ja kääntäen. Oikein vai vasein? Iso kiltti jätti tietäköön. Jospa ne on pahixia kaikki, samoja karvakäsiä? Niin tuumivat ainakin Allah ja Jehova, jotka ovat Husserlin fenomenaalisessa logiikassa sama henkilö. Fiba tuli tehtyä, myöntää Darwinkin. Väärin valizi luonnonvalinta.
xxx/ellauri075.html on line 64: Sestofiltin pääteoksena voidaan pitää teosta Афины и Иерусалим (”Ateena ja Jerusalem”, 1938), joka käsittelee tieteen ja filosofian suhdetta. Sestofilt eli Pariisissa kuolemaansa saakka. Varmaan talutti Cioranin kanssa hautausmaalla koiria. Atmania ja Fifiä. Loppuaikoinaan hän tutki Husserlin ajattelua ja intialaista filosofiaa.
xxx/ellauri075.html on line 213: Mournful Walttu Benjamin teki suikin, se löytyy Suikkasista. Ja täältä. Lefan paras kaveri oli sen opiskelukaveri Husserlin ja Heideggerin kursseilta Freiburgissa, Jakob 'Jascha' Klein.
xxx/ellauri121.html on line 120: Emmanuel Lévinas (myös Levinas; alk. Emmanuelis Levinas; 12. tammikuuta 1906 (J: 30. joulukuuta 1905) Kaunas, Venäjän keisarikunta – 25. joulukuuta 1995 Pariisi, Ranska) oli liettualaissyntyinen ranskalainen filosofi. Hän kehitti oman fenomenologisen näkemyksensä, joka jatkaa Edmund Husserlin ja Martin Heideggerin fenomenologiaa ja liittyy samalla juutalaiseen perinteeseen. Erityisen tunnettuja ovat Lévinasin kuvaus etiikasta ja siihen liittyvä toiseuden ja kasvojen käsitys.
xxx/ellauri337.html on line 193: Stein aloitti opiskelunsa Breslaun yliopistossa, missä hän opiskeli psykologiaa, saksaa ja historiaa. Hän kuitenkin kiinnostui tieteenfilosofiasta, ja hän lähti vuonna 1913 Göttingenin yliopistoon opiskelemaan fenomenologiaa juutalaisen Edmund Husserlin alaisuudessa. Stein seurasi Husserlia Freiburgin yliopistoon tämän pyynnöstä. Siellä Stein väitteli vuonna 1916 tohtoriksi. Tämän jälkeen hän alkoi työskennellä Husserlin apulaisena. Hän valmisteli tehtävässään käsikirjoituksia julkaisuja varten.
xxx/ellauri337.html on line 196: Stein jätti kääntymyksensä jälkeen Husserlin kuin nallin kalliolle ja ryhtyi opettajaksi dominikaanien ylläpitämässä speyeriläisessä tyttökoulussa. Hän opetti siellä vuoteen 1932 asti ja tutustui siellä myös katoliseen filosofiaan. Hän muun muassa käänsi Tuomas Akvinolaisen teoksen De alternativa veritate.
xxx/ellauri337.html on line 198: Stein aloitti vuonna 1932 Münsterissä pedagogisen instituutin opettajana, mutta hän menetti seuraavana vuonna opetusoikeutensa Saksan antisemitististen lakien takia. Vuonna 1934 Stein liittyi karmeliittain sääntökuntaan ja otti uudeksi nimekseen Teresa Benedicta a Cruce (Ristin siunaama Teresa) Ávilan Teresan mukaan. Kölniläisessä luostarissa Stein kirjoitti metafyysisen teoksensa Endliches und ewiges Sein, jossa hän pyrki yhdistämään Tuomas Akvinolaisen ja Husserlin filosofiat. Kansallissosialistien aiheuttaman uhan takia hänet siirrettiin vuonna 1938 Echtin luostariin Alankomaihin, missä hän kirjoitti merkittävän fenomenologisen tutkimuksen Ristin siunaamasta Johanneksesta.
xxx/ellauri337.html on line 261: Kaikesta päättäen Husserl oli yhtä paha narsisti kuin Cartesius tai Belovin Saul. Sen mielestä mitään muuta ei oikeasti ole olemassa kuin oma perse. Sieltäkö se päivä paistaa, sanoisi Pirkko sarkastisesti. Nytkö sitten kuollaan? Nytpä nyt, vastasin. Maailma menee menojaan, Husserlin kallo pehmenee madonsyömänä multahaudassa.
xxx/ellauri337.html on line 265: Maurice Merleau-Ponty (14. maaliskuuta 1908 Rochefort-sur-Mer, Charente-Maritime – 3. toukokuuta 1961 Pariisi) oli ranskalainen fenomenologisen koulukunnan filosofi, jonka filosofian keskeisinä teemoina ovat muun muassa ruumiillisuus ja havainto. Merleau-Ponty on saanut ajatteluunsa vaikutteita erityisesti Edmund Husserlin ja Henri Bergsonin ajatuksista, mutta erityisesti Merleau-Pontyn päätyönä pidetyssä teoksessa Phénomenologie de la Perception (1945) yhtenä olennaisena teemana toimii myös 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Saksassa kehittynyt gestalt- eli hahmopsykologia. Merleau-Ponty teki uransa alkuvaiheissa paljon yhteistyötä Jean-Paul Sartren kanssa, mutta heidän suhteensa päätyi myöhemmin poliittisista syistä välirikkoon. Mauri oli jiipeetä kovempi stalinisti Korean sodan aikana.
xxx/ellauri337.html on line 269: Opiskeluaikoinaan Norssissa Merleau-Ponty tutustui häntä kolme vuotta vanhempaan Jean-Paul Sartreen, josta myöhemmin oli tuleva hänen ystävänsä, työtoverinsa ja kiistakumppaninsa. Ennen varsinaista tuottavaa kauttaan, Merleau-Ponty työskenteli 1930-luvulla filosofian opettajana, minkä yhteydessä hän tutustui Claude Lévi-Straussiin ja Simone de Beauvoiriin, ja perehtyi G. W. F. Hegelin Hengen fenomenologiaan ja vuosikymmenen lopulla myös Edmund Husserlin kirjoituksiin – jotka tekivät häneen kaikista suurimman vaikutuksen.
xxx/ellauri337.html on line 277: Merleau-Pontya innoitti erityisesti Husserlin – tuolloin vielä pääosin julkaisematon – myöhäistuotanto, joka monilta piirteiltään oli siirtynyt aiemman tuotannon suhteen suuntaan, jota voidaan hyvällä syyllä kutsua eksistentiaalisemmaksi. Husserlin mukaan länsimaiset tieteet ovat ajautuneet kriisiin, koska ne ovat hylänneet elämysmaailman, josta niiden tarkastelu kuitenkin on alun perin lähtenyt liikkeelle. Jotta todellinen fenomenologia voisi edes olla mahdollista, on Husserlin mukaan ensin suoritettava erityinen tieteellisen tarkastelun poissulkeva reduktio, jotta voisimme päästä käsiksi varsinaiseen fenomenologiaan. Mitä hyötyä siitä on, jää epäselväxi.
xxx/ellauri356.html on line 166: Saatuaan kirjeen tutkinnon Pariisin kirjallisuustieteellisessä tiedekunnassa hän lähti Husserlin arkistoon Louvainiin vuosina 1953-1954. Hän suoritti filosofian tutkinnon väitöskirjalla aiheesta Genesis-ongelma Husserlin filosofiassa Jean Hyppoliten, Tran Duc Thaon ja Jean Cavaillèsin teosten vaikutuksesta. Hän seurasi Michel Foucault'n kursseja.
xxx/ellauri357.html on line 92: Helsingin yliopiston filosofian laitoksella mannermainen filosofia on kokenut asteittaisen renessanssin 1980-luvulta alkaen. Eräät analyyttisestikin virittyneet ajattelijat, kuten Jaakko Hintikka ja Raimo Tuomela, ovat osoittaneet jonkinasteista kiinnostusta Heideggerin filosofiaan. 1980-luvun alussa Hintikan oppilas, formaalisen logiikan alalta vuonna 1977 väitellyt Esa Saarinen (s. 1953), kiinnostui erityisesti Sartren eksistentialismista ja piti tähän liittyen useita innostavia kursseja. Innostavaa ja vaikutusvaltaista opetusta ja ohjausta fenomenologian alalla ovat antaneet myös Sara Heinämaa, joka väitteli vuonna 1996 Merleau-Pontyn ja de Beauvoirin ruumiinfenomenologiasta, ja Juha Himanka, jonka vuonna 2000 valmistunut väitöskirja Phenomenology and Reduction käsitteli fenomenologisen reduktion kysymystä niin Husserlin kuin Heideggerinkin pohjalta.
xxx/ellauri358.html on line 223: Husserlin mielestä havaizeminen, muistaminen, arvostaminen, jopa nauttiminen ja rakastaminen on hapokkaan teettistä. Typyjen mielestä feminismi ei ole mitään näistä, se on limaisen antiteettistä. Naisten puhekin on nestemäistä, ilman virzakiviä. Synteettistä lie sitten bylsintä. MUOVI! MUOVI! Nainen kylpee ja oleilee kokemuxissa, hemmottelee izeään niissä kuin poreammeessa. Sen puhekin on yhtä pulinaa, ei alkua eikä loppua. Vrt. Rikun watsap viestintä.
16