ellauri006.html on line 1281: Job kärmistyy. Hurskasta ja vakaata pilkataan! Wanhoilla on taito, ja pitkä-ikäisillä ymmärrys. Paizi dementeillä. Se ihan suutahtaa. Jospa woisitte juuri olla ääneti! En ole halwempi teitä, waikka rupisempi. Sen waan tiedän, että hurskas olen.
ellauri018.html on line 951: Mies on naisen pää, koska Jumala on toisia suosinut enemmän kuin toisia ja koska mies elättää vaimoaan. Hurskas vaimo on nöyrä ja vartioi siveyttään, koska Jumala on antanut sen vartioitavaksi. Jos pelkäätte vaimonne olevan uppiniskainen, varoittakaa häntä, välttäkää häntä vuoteessa ja lyökää häntä, mutta jos hän sitten tottelee teitä, älkää ahdistako häntä enää. Jumala on korkea, mahtava. (4:34)
ellauri025.html on line 410: Hurskas miekkonen huolella kykkii nurkalla muurin.
ellauri042.html on line 173: > Hurskastelun viimeisin aste on se, että vanhuxia kuitenkin kuolee hoitokodeissa kuin kärpäsiä. Kanadassa ne vain "jätettiin kuolemaan". Tehokas ratkaisu, jota Suomessa, ei Kiuruvedelläkään ole kekattu. Koko höpinä siitä, että on "tragedia", kun vanhukset kuolevat, on ihan pötyä.

ellauri055.html on line 891: Sotakokemustensa pohjalta Sillinpää alkoi kirjoittaa kesällä 1918 romaania Hurskas kurjuus, joka seuraa punaisiin kuuluvan torppari Juha Toivolan vaiheita 1860-luvun nälkävuosista aina kevääseen 1918, jolloin hänet teloitetaan syytettynä murhasta, jota hän ei ole tehnyt. Kustantaja jätti romaanista pois joitakin osia, mutta se julkaistiin kuitenkin jo vuonna 1919. Romaani käännettiin ruotsiksi nimellä Det fromma eländet (1920) ja Sillinpää alkoi tulla tunnetuksi myös muissa Pohjoismaissa. Sillinpään pyrkimys objektiivisuuteen romaanissa herätti kritiikkiä julkaisun aikaan. Vittuun objektiivisuus!
ellauri433.html on line 297: Kun onneton oli todettu kuolleeksi ja hänen ruumiistaan loppunut se hirveä lihasten ja hermojen värinä, joka osoittaa hengen ja ruumiin viimeistä kauheata taistelua, ottivat sotilaat hänet alas ja laahasivat hänet hirsipuun juurelle kaivamaansa kuoppaan kuin koiran. Suomalainen työmies, työläisnainen, voitko koskaan unohtaa ja antaa anteeksi venäläisille sortajille tätä kauheata murhaa? Eikö kätesi puristu nyrkkiin ja sydämesi vanno ikuista kostoa ja vihaa tuolle raakalaisrodulle, jonka väkivaltainen tunkeutuminen meidän suomalaisten alueelle on kaikki ne kauhut ja hirmutyöt aiheuttanut, joita täällä on toimeenpantu? Etkö tunne, että veresi vaistomaisesti kammoo koko tuota kauhun maata ja sen alhaisella asteella olevia ihmisiä, jotka eivät ole tuottaneet Suomelle koskaan muuta kuin kärsimyksiä kärsimysten jälkeen? (F.E. Sillinpää: Hurskas kurjus, loppukaneetti)
ellauri433.html on line 299: Hurskas kurjuus sai sisällissodan molemmilta osapuolilta kritiikkiä. Valkoiset oli kyllä osuvasti kuvattu raaoiksi tappajiksi, mutta punaisten mielestä päähenkilö Jussi Toivola halvensi hölmöllä olemuksellaan koko työväenliikettä.
xxx/ellauri081.html on line 247: Rajala on ohjannut Myllykolun kesäteatterissa näytelmät Hurskas kurjuus ja Ihmiset suviyössä. Me käytiin Seijan vastustuxesta huolimatta pikipäin Myllykolussa viime kesänä matkalla Haparandaan. Mä menin juoxujalkaa edellä kuin Faffa Thoreaun Walden Pondille ja Seija laahusti jupisten perässä. Pyllymurosta ei ollut paljon jälellä, ahde oli paikallaan.
8