ellauri014.html on line 631: Huoh-huoh-huoh ja hohhoijakkaa. Paha pappi puhuu, likaiset jauhot likaisessa pussissa. Tätä paskaa jatkuis vielä 4 tuotantokautta. Nyt jo voi sanoa et tää takas-luontoon-äijä on toooosi syvältä. Tää on pahempaa kuin paapa, valistuxen ajan saippuaa. Tää on loputona veivausta tyyliin kauniit ja rohkeat. Ei, vielä huomattavasti tylsempi, ja huonompi, yhtä kiinnostavat henkilöt, yhtä aidot sentimentit, sama luonteen jalous. Yxinkertaisesti nippu kyrpiä. Ikäviä ihmisiä. Tai siis ihminen, Rusoo eri naamareiden alla. En tajuu, kenen mielestä tää on voinut olla hienoa.
ellauri014.html on line 865: Neljännen tuotantokauden lopussa jätettiin tärppi että Jullella kaikista onnenpotkuista huolimatta on yx salainen surunaihe. Sen ympärillä kierretään kuin kuumaa puuroa. Ei jaxa, kävin kurkkaamassa wikipediasta: se on et Wolmari on pakana. Huoh huoh huoh. Tää kirja on keskustan puolueohjelman ja Päivi Räsäsen itselatautuva hybridi.
ellauri024.html on line 597: Lopulta Aarne löpsähtää siihen, et se on koomista, mikä aiheuttaa hilpeyttä, mille nauretaan. Huoh. Täysi ympyrä. Tie eeku paranoo. Kannattiko lähteä. Mitäs läxit.
ellauri024.html on line 724: Vielä kotikutoisempi on Juutas Käkriäinen, voimia kuin pienessä kylässä. Onhan näitä hupaisia muskelimasojakin vaikka lampaiden syödä: Kenraali Xavier, Gargantua, Obelix, Shrek, Hulk, maailman paskin Nalle, Peppi Pitkätossu jne. Hassuja väkivahvoja hyvixiä. Huoh.
ellauri024.html on line 1001: Eskin Teppo-Raimon järjestelmäjargonilla jäykistetyn vanukkaan avainsanat ovat kasvu, parannus, muutos, älli, ja järjestelmät (etenkin ne, muistuttaa Teppo, ettei totuus unohtuisi. Onhan tää sentään systeemitieteiden laitos eikä pelkän kukoistamisen.) Järjestelmiä ovat vauvanhoito, perhe, työ, suhteet, kaverit, some, hobby, tiede, taide, uskonto ja urheilu, ravizemus, talous, hengellisyys (taas, tää on tärkee Eskille), ruumis, koti, yritystoiminta, musisointi, isänmaa, internet, YK, armeija, luontopalvelut, vain joitain mainitaxemme. Ne on kaikki samaa, yhtä mössöä, kun niitä kaikkia kekkaa kuzua järjestelmixi. Kokonaisuus on "joteskin enemmän" kuin sen osat. Huoh.
ellauri025.html on line 792: Huohhuohhuoh. Emmy-Frippe-kidults teema kaikuu kuulokkeista uudestaan, yhtä falskina. Cosmo homppeli menee kihloihin Saschan kaa, mut pettyy kun Sascha osoittautuu flaataxi (siis lepakox). Sai kai kikkeleistä tarpeexeen. Frippe on nincompoop, Emmy-kaniini on huumoriton maalaistomppeli. Saga-Lillin mä nään sielun silmillä Monikan pendangixi ulkonäön puolesta. Ei tää ole mikään epilogi, tää on kertaus. No selvii sentään vielä tarkalleen miten Annelise koppas Abben Angelalta, ja kekä on tän Frippe bastardin pannut alulle (yx dirigentti vaan). Luulikohan Abbe et se oli kengittänyt alkuun Gustenin? Varmaan, kun niillä oli sama kengännumerokin. Nathania sievempi. Nathanilla oli varmaan äidin kavio.
ellauri030.html on line 837: Filosofit on niin huumorittomia, että ne ei pysty erottamaan leikkitappelua oikeesta, ne lähtee heti tykittämään vastaan täysillä. No leikissä on totta toinen puoli, et jos tehdään pilaa vaikka homoista, blondeista, polakeista, nekruista, italiaanoista, lakimiehistä tai naisista, niin kyllä siinä on mukana aina oikeaakin ilkeyttä. Stanfordin sivusto uskaltautuu vetämään heikohkon puolalaisvizin, koska puolalaiset on niin sulautuneet jenkkeihin, ettei ne enää siitä pahastu. Six kai se vizikin on niin vetämätön. Huoh.
ellauri030.html on line 993: Alaviite: kun läpsin kärpäsen, enhän siinä tapa das Ding an Sichiä, vaan pelkän ilmiön. Huohhelihuoh. Tällästä sontaa ei huolis paskakärpänenkään. Sope on mielestään kuin viikuna tai taateli, maistuu kuivattuna paremmin kuin tuoreena.
ellauri032.html on line 695: Mikä tämä sitten oli? Tämä oli perustotuus, joka koski sydäntä, joka koski sielua. Se ei riippunut kiistanalaisesta tiedonpalasesta, vaan pikemminkin Jeesus olisi loukannut hänen Herraansa, Jumalaansa (Kenen? Saatananko? hemmetti kun ne ei osaa yxinkertaisia viittaussääntöjä.). Lyhyesti sanoen hänen oletettiin myyvän hänen taivaallinen Isänsä. (Huoh.) Nyt hän ei voinut kuunnella enää enempää loukkaamatta Jumalan kunniaa. (Edelliset kiusauxet ei olleet kunnianloukkauxia vielä.) ”Mene pois!” hän sanoo ja saatanan täytyi heti totella. Hizi mixei se sanonut noin heti aluxi? Koska "Minun täytyy noudattaa sääntöjä." Tää kohtaus oli kirjoitettu edeltä.
ellauri033.html on line 500: Ah! urhea keskiluokka! se huoahtaa. Huoh. Siitä on nuosnut uutteria upseereja, däppäriä diplomaatteja, eteviä professoreja (oyez! oyez!), ehjiä artisteja! Mut sit on näitä kelvottomia poliitikkoja, jotka ajaa mies- ja ääniperiaatetta ja päästävät keskinkertaisuuxia meidän johtopaikoille. Ei enemmistö voi päättää, enemmistöhän on laahusta, totaalisia idiootteja. Mehän keskiluokka ollaan täällä parhaimmistoa. Ei me siis olla turhia, vaikka sota hävittiin. Mut me haudotaan revanshia! Sakuille pannaan vielä päihin, odottakaapas vaan. (No on sitä saanut odottaa. Ranskixet odotti kaxi maailmansotaa tumput suorina et muut hoiteli sakut niiden puolesta.)
ellauri036.html on line 139: Nyt marssitetaan lavalle vielä joku Smith (kexeliäs nimi), joka on oikea pyhimys miehexeen. Kieltäytyy rahakkaasta muusikonurasta maxaaxeen äitinsä ja siskonsa ylöspidon pienestä virkamiehen palkasta. (Mitä vittua?) Kieltäytyy menemästä ize naimisiin koska sitten sillä ei olisi varaa maxaa sisarensa myötäjäisiä. Huoh ja huoh. Tää hemmo on 21 niinkuin Mussekin mut kunnollinen. Silläkin on kuume niinkuin Brigittellä, onkohan se coronaa? Hui. Vai onko niillä hyppykuppa kummallakin? Musse alkaa jälleen olla mustasukkainen. Ehkä sikäli syystä, että toi kumma Henri Smith on ilmeisesti smitten, eli pihkassa Ovaltineen myös, tarkoitan siis Brigitteen.
ellauri041.html on line 344: Se on kuitenkin vain puolet totuudesta, koska Tommi Melender tarjoaa monia riemastuttavia ja karmivia hetkiä. "Marcelia huvitti ajatus, että häntä varten koottaisiin itsemurhien estämiseen erikoistunut iskuryhmä. Se murtaisi oven ja ryntäisi hänen asuntoonsa kuin terroristisolun tukikohtaan. Parhaassa tapauksessa hän tulisi siinä tohinassa ammutuksi." (Huoh, huoh, huoh. Olipa riemastuttavaa. Ammutuxi saisi tulla Tommin mukana myös karmiva Jukka Petäjä.)
ellauri042.html on line 802: Oikeistoromantikkona Olli peukuttaa myös symbolismia ja existentialismia, lainaa kyttyräistä Kierkegaardia. Aika paljon kertoo uskonnosta se että sen ymmärtää vajakkikin 100%sesti. Olli on idioottisaarnaaja. Lapset ja muut vajakit ymmärtää hyvän kirjan symboleja ja vertauxia ennenkuin trigonometriaa. Vaik Eukleides on yxinkertasempaa. Koska Eukleides ei ota kantaa. Elukan eka huoli on kannan ottaminen. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Kanta kertaa korkeus tulee myöhemmin jos on luppoaikoja. Skholessa. Huoh tyyylsää sanoo apinat. Mennään kazomaan mitä tulee töllöstä. Pahin vajakkius on ettei mielessä ole oma minä keskellä. Vajakkikin haluaa ja sen pitää saada kukkoilla. Nekin saa olla ikäviä luonteita.
ellauri043.html on line 791: Huohottavat elukat asettuu maahan, orjat tarttuu kangaskääröihin ja rullataan auki kirjavia mattoja, maahan levitetään kimmeltäviä juttuja.
ellauri045.html on line 356: Ja loputonta makustelua mistä pidän ja mistä en pidä. Syön karjalanpiirakkaa ja juon kahvia maidon kera tai ilman. Juoxen ja ajan polkupyörää. Kohta kuolen. Huoh! Hizi vie, 30v pian kulunut ja järbä eiku menee viidennen kerran naimisiin aina vaan nuoremman Liisan kaa. Kuolis jo.
ellauri045.html on line 364: Aamulla oli paluumatka edessä. Tää kirja on kuin ainekirjoitusta. Pitäisinkö Kirstistä enemmän ja olisin tosissampani jos olisin nuorempi, ehkä. Ainaskin jaxaisin jyystää sitä nukkumatta välillä. Hyvä kun jaxan pitää kädestä. Kirsi kulkee kuin kissa, bylsii kaikkia. En pitänyt siitä mutta minulta ei kysytty. Pidin enkä pitänyt. Huohhelihuoh.
ellauri046.html on line 331: Seuraa ikävystyttävähkö seikkaperäinen vaihekuvaus rakastumisesta 1800-luvun herrasväen piirissä. Vaiheet otetaan Mozartin tuotannosta. Huohheli huoh. Päästään lopulta sentään veenuskukkulalle don Juanin johdolla. Mut voi ei! Siellä tulee vastaan Syntiä! Anders And ei tahdo sen kanssa mitään tekemistä!
ellauri046.html on line 537: Ved Individets Omgang med sig Selv besvangres Individet med sig Selv og foeder sig Selv. Individet har sig Selv udenfor sig Selv i sig Selv. Selv aina isolla. Huoh. Jopa on izekeskeisiä kiemuroita.
ellauri048.html on line 1096: Break, break, break Huoh huoh huoh
ellauri055.html on line 1230: Useampia verhottuja mainintoja Ragnarin paisuvaisesta. Maalaismainen Murtomäki on kuin Toope ize. Oisko herras-Ragnar sitten vaikka Järnefeltin Hessu? Kohta vallizee puhdas luonnon tila, turkis tapissa. Huohottaen toteutetaan jatkuvaa kohtalonketjua, availlaan nappia, 1906 ei kai ollut vetoketjua. Hilja Serafialla oli seljässä sen tuhannen neppiä. No ei, ei tule valmista, vaan coitus interruptus. Vitun Murtomaa hiihtää paikalle ja keskeyttää kuin Suomen hiihtojoukkue. Hipsulta alkaa kuukkixet.
ellauri061.html on line 93: Eri naisiss' ol' eri sulot, mut ei yhdessäkään niin hurmaavaa, ett' ei ois joku virhe. Paizi Mirkussa, sanoo Ferdinand. Mirkku vastaa tyydyttävästi: Ma vaimos olen, jos mua naida tahdot; Jos et, niin palkkapiikanasi kuolen. Voit olla vaimokses mua ottamatta, Mut tahtomattasikin käsineitos olen. Huohhelihuoh. Tuossa käteni. Tuossa taas, no jääköön sanomatta. (Menee.)
ellauri064.html on line 208: Nää poliitikkojen sielunluotauxet vaikka kuinka satiiriset on yxinkertaisesti tylsiä. Huoh ja haukotus.
ellauri065.html on line 546: Jojolaihdutus. Mansplainaus. Twerkkaus. Huohheli huoh.
ellauri067.html on line 384: What Does the Triskelion Symbol Mean? Derived from the Greek word "Triskeles" meaning "three legs", the Triskele or Triple Spiral is a complex ancient Celtic symbol. Often referred to by many as a Triskelion, its earliest creation dates back to the Neolithic era, as it can be seen at the entrance of Newgrange, Ireland. The Triskele gained popularity in its use within the Celtic culture from 500BC onwards. This archaic symbol is one of the most convoluted to decipher as symbolists believe it is reflective of many areas of culture from the time. Huoh. Vitun symbolistit. Seinän töhrijät. Nuijia. Kirkkovene ja Jallu luuraa on selkeämpiä.
ellauri070.html on line 355: Haluatte syitä ja seurauxia. Huoh, miten vanhusmaista. No hyvä on. S. 856 lähtien Nipsu vastentahtoisesti solmiaa joitain lankoja tästä sekavasta vyyhdestä.
ellauri082.html on line 153: No enmä tullut tosta hullua hurskaammax. Liika saippuasarjamaisen sekava juoniselostus. Ei auta kuin lukea ize koko paska loppuun asti. Huohhelihuoh.
ellauri088.html on line 320: Tunkelon mukaan on nimetty vuonna 1959 perustettu Tunkelon säätiö. Pappi ja lastensuojelun kehittäjä Juho Heikki Tunkelo oli E. A. Tunkelon veli. Huoh, ketä kiinnostaa. Ikävystyttävyys on suomen kielen ihmisillä ilmeisesti verissä.
ellauri093.html on line 656: Palattuamme illalla asuntoomme Dick - siis past. Dolmen pyysi mua taas erilleen. Dick kulta, päätä särkee, aloitin jo sanoa, mutta ei, se halusi vaan lukea eräitä sivuja vaimonsa vastasaapuneesta kirjeestä. Huohhelihuoh. No anna tulla, sanoin yhtä innostuneesti kuin Seija el Laurin tullessa lukemaan taas jotain uutta paasausta.
ellauri096.html on line 595: Huoh. Joko taas. Vois vaihtees olla vaikka reliable. Jaska pilkkaa Paul Austeria postmodernismista vaikka sen omat postpostmodernit paasauxet ei ole yhtään modernimpia, pikemminkin päinvastoin.
ellauri096.html on line 741: Muutoinkin Yli-Juonikas jaksaa edelleen yllättää. (Lukija ei tosin jaxa enää yllättyä. Huoh.) Jälleen hän on keittänyt kokoon sellaisen kirjallisen cocktailin, että ei värikkäämmästă väliä. Tamä sitä huolimatta, että teos alkaa yllättävänkin perinteiseen tapaan - aivan kuin mikä tahansa nuorille suunnattu heppakirja. Pieninä vihjeinä tulevasta on tekstiin sisällytetty aika runsaasti sivistyssanoja, joista osa on hyvinkin harvoin käytettyjä. Samoin teoksen henkilöiden nimigalleria on lievästi ilmaistuna exoottinen. Kybele Kivi, Nora Heuristikankare, Kornelia Kernelius, Seppo Soluttautuja ja Hannele Nagellax ovat yxinkertaisemmasta päästä kuin luulisi. Nupin kokoisesta.
ellauri100.html on line 1372: Barthes päätyi siitä haukuskelemaan Michelet´ä (jamais entendu). Sen mielessä Michelet oli näkyvästi väärässä, ja sitä pitää lukea noin metrin päästä ja kritisoida samalla. Sama pätee sitten avant-garde kirjoihin, ei niitäkään ole tarkoitus ahmia eikä jäädä koukkuun kuin joku pikkukala, vaan pitää etäännyttää, pitää kirjaa käsivarren mitan päässä ja kohotella lukiessa kulmakarvoja. Taiteen pitää kyseenalaistaa eikä vastata kysymyxiin niinkuin Michelet oli yrittänyt. Huohheli huoh. Ex olis parasta jos tekis vähän molempia?
ellauri141.html on line 790: Mut takaisin Bernieen. Sen miälestä Chanson I on juhatus epämääräisiin haarukkapaloihin vähän niinkö Jeesuxen lähetystoiminta, ja siinä onkin tommonen Etranger joka suuhun on pantu yhtä ja toista raamatullista. The Stranger koittaa yllyttää "kertojaa" lähtemään messiin anabasixelle, ei nappaa. Sillä on joku nainen (no tietysti), joka on sen hyvänolon lähde (niin aina). Naiset jarruttaa "miestä" lähtemästä seikkailulle, mutta palkizee sitä samalla herkulla kun se tulee takasin. Hohhoijakkaa. Naaraan haluaminen on koirasapinalla ihan vakio. Kapitalisoituja heppuja. Symboleja. Huohhelihuoh. Ei himputti ei ihme että Perse on hautautunut hiekkaan iäxi.
ellauri145.html on line 680: Mitähän sontaa toikin Maldoror sitten on. Huoh. Täytyy kai kazoa. Jotain homostelua se näyttää olevan. Mervyn-poikaa vietellään ja ravuxi naamioitunutta arkkienkeliä pannaan puohon.
ellauri162.html on line 70: ”Se liittyy meidän koko modernin ajan itseymmärrykseemme. Kirja on se, mikä erottaa meidät antiikista ja joistakin muista kulttuureista. Se on jotakin omaa tälle sivilisaatiolle.” Huoh Antti alkaa taas paasata, siirrytäänpä seuraavaan julkkixeen.
ellauri172.html on line 461: Wechselhauch und Kuß! Huohotusta, pusuja!
ellauri198.html on line 129: Events convince Jack that dialectical materialism is an insufficient paradigm to explain history. "Though doomed, they had nothing to do with any doom under the godhead of the Great Twitch. They were doomed, but they lived in the agony of will." Huoh. Samanlainen tahtoihminen kuin Belovin Sale. "Minä tahdon!" huusi Riitta ja takoi päätään lattiaan. Lukisivat Rami Tuomelaa.
ellauri198.html on line 874: There are two realities, the terrestrial and the condition of fire. 1 All power is from the terrestrial condition, for there all opposites meet and there only is the extreme of choice possible, full freedom. [This seems inaccurate slightly, the terrestrial or earthly condition contains the condition of fire, water, and air; the mental, the material, and mental-material interaction respectively. How to distinctly separate water and earth is an issue going back at least to the Corpus Hermeticum.] And there the heterogeneous is, evil, for evil is the strain one upon another of opposites; but in the condition of fire is all music and rest. [Compare this with interpretations of Manichean or Gnostic dualism that there is a pure and impure world; castor and pollux.] Between is the condition of air where images have but a borrowed life, that of memory or that reflected upon them when they symbolise colours and intensities of fire; the place of shades who are 'in the whirl of those who are fading,' and who cry like those amorous shades in the Japanese play:-- Huoh, ei jaxa. Tää kaverihan oli täysin tärähtänyt:
ellauri203.html on line 659: On an island, Karin, a recently released mentally sick young woman, is spending her vacation with her husband Martin, a doctor, her father David, a writer just back from Switzerland, and her younger brother Fredrick (Minus). Karin is suffering from hallucinations and hysteria. She thinks she is kroppsvisited by God - muze olikin vaan kiimainen Miisu, siis Miinus. Huoh.
ellauri220.html on line 677: Mahtoi amerikkalaista harmittaa että tsaarin pommi oli isompi kuin niiden. Ei se ollut 58Mt vaan 50. Lillo taas vähän väänteli faktoja saadaxeen ne paremmin sopimaan kirjaansa. Huohheli huoh, sentään loppuun saadaan vähän perinteistä idealismia: onko virtuaalitodellisuus ilmiö maailman sisällä, vai onko asia juuri päinvastoin? Kumpi pitää sisällään toisen, ja mistä sen voi tietää varmasti? Ja mikä sana sitten yllättäen loppuviimexi porhaltaa esiin sumupilvestä? Se on Pax! Ota Pax, ota kax, ota Fazerin Paxeja kax! Se rauhoittaa suurkaupungin armottomassa keossa ja muumilaaxon yxinäisillä vuorilla. Kata kata Katarolli..
ellauri236.html on line 365: Huoh. Tää oli vasta eka luku. Ei vittu ei tätä jaxa erkkikään.
ellauri240.html on line 383: Huoh ja kun minä olin muutama vuosi sitten yläasteella ei meillä ollu työkirjoja ollenkaan rahapulan takia... Toivottavasti niitä ei korvattu näillä. Annu
ellauri241.html on line 66: Runo kertoo, kuinka jumala Hermes kuulee nymfistä, joka on kauniimpi kuin kaikki. Hermes, joka etsii nymfiä, törmää sen sijaan Leimiään, joka on loukussa käärmeen muodossa. Hiän paljastaa hänelle aiemmin näkymättömän nymfin ja vastineeksi hän palauttaa hiänen ihmismuotonsa. Hän lähtee etsimään Korintin nuorukaista, Lyciusta, kun taas Hermes ja hänen nymfinsä lähtevät yhdessä metsään tekemään arvaa mitä. Lyciuksen ja Leimiän suhde kuitenkin tuhoutuu, kun viisas Apollonius paljastaa Leimiän todellisen henkilöllisyyden heidän hääjuhlissaan, minkä jälkeen hiän näennäisesti katoaa ja Lycius kuolee suruun. Tää läppä taitaa olla sukua sille Starbucks jenkki kahvipaikan merenneidolle Melusinelle, sehän painui kanssa huizin nevadaan kun joku kertoi ezillä on kalanpyrstö, tai oli ollut ainakin. Huoh. No jo on leimiä.
ellauri325.html on line 317: Simolta jäi gradu tekemättä kuten Hotakaiselta ja Kristina-tädiltä. Naurukin jäi kesken 52-vuotiaana 1967. Vuonna 1941 Simo siirtyi Savon Sanomiin toimittajaksi. Tähän aikaan hän alkoi julkaista lehdissä pakinoita nimimerkillä Aapeli. Pakinat kuvasivat jatkosotaa rivimiehen näkökulmasta. Laajemman yleisön tietoisuuteen hän tuli vuonna 1946, kun hän julkaisi lyhyen parodian Olavi Paavolaisen Synkästä yksinpuhelusta nimellä Mörkki monologi. Teksteissä esiintyy Aapelin vakiohahmo mäkitupalainen Hermanni Hulukkonen, joka tuo pakinoihin maalaishuumoria. Hauskuus syntyy myös kohelluksista ja vitsikkyydestä. Aapelin nuorisokirjoista tunnetuimmat ovat Koko kaupungin Vinski ja sen jatko-osa Detektivbüro Winski und Waldemar. Vittu Waldemar, se oli Winzent. Ne oli munkin mielikirjoja poikasena. Minä keitän täitä... People Are Not as Bad as They Seem (Finnish: Aika hyvä ihmiseksi) is a 1977 Finnish historical film directed by Rauni Mollberg, based on the novels by Aapeli. Minnettee puhheettee savveettee murreettee. Huoh.
ellauri332.html on line 378: Ohjaaja Michael Powellin väkivaltainen tirkistelijäelokuva vangitsee ikivanhan pelon tulla vieraan katseluun. Mark Lewis, alias "Peeping Tom" saa korjauksensa kuvaamalla ja sitten murhaamalla vaatimattomia naisia heidän omissa kodeissaan. Nykyään, kun kamerat löytyvät jokaisen taskusta aina, tämä elokuva on erityisen ajankohtainen ja koskettava. Se on kuin ruozalainen lastenkirja "Nolla". Vaikka "Peeping Tom" on sittemmin viljellyt kulttiasemaa elokuvafanien keskuudessa, sitä pidettiin erittäin kiistanalaisena, kun se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1960. Tämä johtui elokuvan uudesta seksuaalisten tabujen ja väkivallan kuvauksesta. Huohheli huoh.
ellauri345.html on line 412: Onko Ottilien luonto osansa aidossa, luonnollisessa viattomuudessa, jolla on yhtä vähän tekemistä moniselitteisen aineettomuuden kanssa kuin autuaan viattomuuden kanssa? Onko hänellä luonnetta? Onko heidän luonteensa selvästi näkyvissä, ei niinkään heidän oman avomielisyytensä kuin vapaan ja avoimen ilmaisun kautta? Se kuvaa kaiken tämän päinvastaista. Hän on suljettu - enemmän kuin kaikki, mitä hän tekee ja sanoo, ei pysty vapauttamaan häntä sulkeutumisestaan. Kasvimainen mykkäys, joka ilmaistaan niin suuresti Daphne-aiheessa nostettujen käsien rukouksessa, piilee hänen olemassaolostaan ja hämärtää sitä jopa äärimmäisissä vaikeuksissa, jotka muutoin loistavat kirkkaana kaikille muille. Hänen päätöksensä kuolla ei vain jää salaisuudeksi ystäviltä loppuun asti, vaan se näyttää täydellisessä salaisuudessaan myös hänestä käsittämättömältä. Ja tämä menee hänen moraalinsa juureen. Sillä jos missä tahansa, moraalinen maailma näyttää kielen hengen valaisemana päätöksessä. Mikään moraalinen päätös ei voi tulla elämään ilman kielellistä muotoa ja tarkasti ottaen ilman, että siitä on tullut viestinnän kohde. (Huoh näitä kynäilijöitä, ne jaxaa uhota tosta sanan voimasta.)
xxx/ellauri027.html on line 530: Uskonnollisia lääkintämiehiä ja elämän tähtihetkiä. Säteileex mun silmät kysyi Airi Lapinlemu. Huohheli huoh. Saarinen muistaa kaikkien tapaamiensa ihmisten nimet. Jöns on toinen samanlainen. Hyvä kun mä vielä muistan omani. Ei vaan kiinnosta.
xxx/ellauri044.html on line 770: Voltaire lähti koulusta 17-vuotiaana, se oli päättänyt tulla kirjailijaksi. Isänsä kuitenkin olisi halunnut poikansa opiskelevan lakia. (Huoh, taas yxi, että näitä piisaa.) Voltaire teeskenteli työskentelevänsä Pariisissa lakimiehen apulaisena, mutta käytti suurimman osan ajastaan kirjoittaen satiirista runoutta. Kun isä sai tän selville, se luki pojalle lakia ja lähetti sen uudelleen lukemaan lakia, tällä kertaa provinsseihin. Voltaire kuitenkin jatkoi kirjoittamista, tuottaen esseitä ja historiallisia tutkielmia, jotka eivät aina olleet historiallisesti paikkansapitäviä. Tää ja Voltairen terävä äly teki hänestä suositun aatelispiireissä. Kunnes pääsi yxi läppä liikaa, kunkku sanoi "tuo ei ollut enää hauskaa" ja lukizi sen bastiljiin.
xxx/ellauri087.html on line 185: Saarinen ja Pipsa olivat nähneet Loirin vain kaukaa, mutta kymmenen vuotta myöhemmin Loiri oli sanonut Saariselle Kosmoksen pisuaarilla: “Kiitos sitä katseesta, mä näin sen katseen.” Huoh, montakohan kertaa mä oon jo kuullut tän, ja aina se kuulostaa yhtä puolivillaiselta. Esan kaze oli varmaan nauliutunut Loirin käteen. Piuu piuu piuu DOJOJOJONG!
xxx/ellauri091.html on line 901: Huoh. Ei tarvis olla noin jyrkkä.
xxx/ellauri125.html on line 423: Akhilleus oli tosi machomies. Sellainen näyttää kiihottavan Phillua vielä enemmän. Huoh.
xxx/ellauri139.html on line 826: Sit on höpinää et päämäärä ei ole pääasia vaan liike (Mauno Madon Bernsteinpenseys), ja et suuria ajatuxia ei pysty kommunikoida. (Huoh mystiikkaa. Rem tene verba sequuntur.) Kaikki apinat on arvottomia elämään ellei ne koko ajan äherrä. Kaikenlaista paskaa joo. Nöyryys on pelottava voima sanoi ruhtinas halvexien nöyrästi.
xxx/ellauri177.html on line 236: Albiino istuu leikkisästi Serverin reppuselässä, punatukkainen pikku pillu hangaten sen korvalehtiä. Olin väärässä, ne muka eivät nussineetkaan vielä siellä ruusupuskassa, tääkin razastus on vaan esileikkiä. Huoh, tympäsöö jo.
xxx/ellauri177.html on line 653: Huoh, riittää sekoiluja. Nyt on pikkuveitikka taas tarttumassa ohjaimiin:
xxx/ellauri179.html on line 177: Huoh. Ekalla lukemalla en jaxanut paarustaa Ernun beigeä dialogia Pariisia pitemmälle vaan hyppäsin yli koko Epsanjan ja sonnitaistelupaskan suoraan loppulukuun. Ei Kaken kikkeli näytä parantuneen, siitä tuli vaan suursyömäri kuten eunukeista yleensäkin, ja "Lady Ashley"sta alkaa kehkeytyä rappioalkoholisti. Kiinnos. San Sebastianissa on kuitenkin kiva kelliskellä hiekkarannalla, sen tiedän, olen izekin ollut siellä. Aqua patatas, coca coola!
xxx/ellauri201.html on line 88: Aikansa vittuani koulittuaan rupesi Isokukko-Uljas tosissaan lykkimään, työnsi aisaansa vakoseeni oikein voimalla. Minua hirvitti se meno, vieläkin aristi, vaikka nautinto ja hekuma niskan päälle pääsivät. Huohotin, ettei nyt enää pitkään naitaisi, ei kestä paikat. Lupasi se Isokukko-Uljas, mutta ei heti kumminkaan lopettanut. Sänky antoi jo sellaista valitusta, että kuului varmasti tupaan. En minä siinä enempää muita joutanut ajattelemaan, kuulkoot vaan, miten emäntää naidaan. Minulla olikin sängyssä nyt semmoinen sonni, ettei ikinä ollut ennemmin ollut. Se polki tosissaan, kun oli, millä polkea! Ai ai ai, että minä aloin ulista, loppua kohden jo huusin suoraa huutoa! Vittua kirveli, yht’aikaa herkisti, liplatteli, värisytti voimalla, kun iso kyrpä täytti joka paikan. Isokukko-Uljas kurotti jalkansa sängynpäätyyn ja alkoi siitä ponnistella. Ai herrajestas, mimmoista astumista se oli! Minä alla valitin, iso vieras mies päällä nussi, murisi mahdissaan, vitussa iso siitin teki työtään, kirnusi minua, nuorta halukasta emäntää, jonka oma ukko ei pystynyt!
xxx/ellauri208.html on line 449: Mikäs se olikaan nimeltään se esteettinen jumalan olemassaoloargumentti? Joku on taas kaivanut sen koipalloista. Et täälä on niin kaunista et tän on täytynyt tehä joku tosi etevä. Huohheli huoh. Entäs sit noi vähemmän kauniit detaljit, kuten vanhan ihmisen luttaperse? No ne on perkeleestä tietysti. Huoh ja huoh. Rousseaun kelloseppävertaus. Sehän oli ize uurmaakareiden sukua. Eikä jälki ollut järin kehuttava, vaikka J-J kyllä tikkasi kiivaasti ja taajaan kuin polkusingeri, ensin mamania, sitten äiti Teresaa. Helskutin typerä tää Michel, kyllä näkee ettei se piittaa historiasta. Sen pää on pelkkää höttöä. Imperiumit kestävät niin kauan kuin ne kasvavat ryöstämällä naapureita. Kun kasvu tyrehtyy, tulee ikkunoista ja ovista jotain matuja.
xxx/ellauri229.html on line 759: The 200 or so lyric pieces which represent the core of his poetic genius, whether describing a scene of nature or passions of love, put a premium on metaphysics. Tyutchev´s world is bipolar like himself. He commonly operates with such categories as night and day, north and south, dream and reality, cosmos and chaos, still world of winter and spring teeming with life. Each of these images is imbued with specific meaning. (Huoh.)
xxx/ellauri252.html on line 472: Varhain huhtikuun 9. päivän aamuna vuonna 1940 koitti Wesertag (”Weser-päivä”). Saksa valloitti Tanskan ja hyökkäsi Norjaan. Saksalaiset ilmoittivat maiden hallituksille, että Wehrmacht on saapunut ”suojelemaan maiden neutraaliutta ranskalais-brittiläistä aggressiota vastaan.” Huoh, aina tää sama tematiikka sodan alkupropagandassa.
xxx/ellauri265.html on line 203: No kertoihan se sen uutisen ettei aurinko nousekaan vaan pallo kierähtää sen sivu. Lisätietoa saamme radiosta ja teeveestä. Vittu se on vanha jo. Pallo on pyöreä. Vesi on märkää. Hauki on kala. Paavi on katolinen. Huoh. Ex vararehtori keskeyttää sen nukuttavan turinan:
xxx/ellauri265.html on line 387: Huoh tää Kaaro-jaxo on niin hidasta laahustusta että ei jaxa edes puoliväliin saakka.
xxx/ellauri292.html on line 330: Pappi Hilkia, Ahikam, Akbor, Safan ja Asaiah menivät puhumaan profeetta Huldalle, joka oli Sallumin, Tikvan pojan, Harhasin pojan, vaatekaapin pitäjän, vaimo. Hän asui Jerusalemissa, New Quarterissa. (Huoh.)
xxx/ellauri357.html on line 503: Vuoden 1822 alkukuukausina Shelleystä tuli "yhä läheisempi" Jane Williamsin kaa, joka asui kumppaninsa Edward Williamsin kanssa samassa rakennuksessa Shelleysin kanssa. Shelley kirjoitti Janelle useita rakkausrunoja, mukaan lukien "Käärme on suljettu pois paratiisista" ja "Kitaralla Janelle". Shelleyn ilmeinen kiintymys Janeen oli aiheuttanut kasvavaa jännitystä Shelleyn, Edward Williamsin ja Maryn keskuudessa. Huoh. Käärme ei kauan pysy poissa paratiisista.
62