ellauri005.html on line 238: Maailman selitys ei ole ends/means mallinen, teleologinen vaan kyberneettinen. Tän tajus Ahmavaara oikein, mut sai verisesti neniin oikeiston nomenklatuurilta, pallomaha Niinin joholla, Humen ikivanhaa lipilaarii huijausta toistamalla. Tottahan ought seuraa siitä mitä is, vaikkakaan ei välttämättä identtisesti. Senhän sanoo Darwinkin: sopeudutaan oleviin oloihin. Jokaisella voi olla vähän eri ought, mutta niinhän niillä on myös vähän eri is. Ought on want, josta on jätetty pois subjekti, joka tahtoo, yleensä joku muu kuin minä tai sinä. Siks se on oikeistohuijausta: eettisessä koko pesän oughtissa se tahtoja on johtoporras.
ellauri005.html on line 240: Uusällö wizardi talouslipilaari Harari unohtaa jo Humen ja siunaa koko kasvuräjähdyxen, kaik menee just hyvin niin kun menee. Vitun rahantunteva jutkuhomo.
ellauri014.html on line 230: Rousseau suututti ranskalaiset piirit uskonnolla ja sveitsiläiset politiikalla. Se teki brexitin Humen luokse Lontooseen, suututti jengin sielläkin, suuttui kun Walpole väsäs vitsikirjeen muka sille Preussin Fredrikiltä, riitaantui julkisesti Humen kaa.
ellauri014.html on line 236: Mix Humen kuvassa on enemmän väriä? Vanhana siitä tuli vainoharhainen. Epäili kaikkea ja kaikkia vehkeilystä.
ellauri014.html on line 515: Samanlainen sanaharkka ja nokkapokka oli Rusakolla Humen kanssa briteissä sittemmin (1766), ja d'Holbachin mukaan muiden kanssa monta kertaa aiemmin. Se oli tunnetusti kelju tyyppi ja riidanhaastaja. Ilmiriidan aikana Hume sanoi että Rousseau on "ferocious, villainous and treacherous". Rosseau sanoi että Hume on "noir et coquin". Valistusaatteita.
ellauri014.html on line 1339: Sikäli kun Rusoon tarkoitus on sanoa Humen linjoilla, että "pitäis" ihan noin vaan paljaana ei ole tosiasia, ellei sanota kenen eduista kulloinkin on kysymys, niin onhan se oikeassa. Eri käsityxet hyvästä on vaan apinoiden ja muiden elukoiden haluja, jotka on yleensä keskenään ristiriidassa.
ellauri024.html on line 1291: Se taitaa mennä samaa tietä kuin Humen giljotiini,
ellauri024.html on line 1303: oikeassa, ja Ilkka Niiniluoto Humen kanssa väärässä.
ellauri029.html on line 484: Vasta 1500-luvulla Francis Bacon kyseenalaisti tämän Euroopassa vallinneen ajatustavan. Kaksi vuosisataa myöhemmin David Hume katsoi, että sattuma voi pitkinä ajanjaksoina selittää suunnittelun harhan. Sata vuotta Humen jälkeen Charles Darwin selitti asian evoluutioteorialla.
ellauri060.html on line 258: Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle? Hobbesin, Locken, Humen, Rousseaun ja Raamatun.
ellauri072.html on line 652: Liittyyköhän tää jollain lailla Humen giljotiiniin, joka on ilmeinen talousliberaali kusetus. Pelaajien preferenssit on otettava annettuna, se on peliteorian perusoletuxia. Ei pelaajia muuten huoletta voi tuomita eikä luotettavasti laskea pelin arvoa.
ellauri093.html on line 473: Tässä yhteydessä tuli mieleen taas se havainto että Humen giljotiini on maallistunut versio idealistiveikkojen dualismista. Sama idis että talouslipilaaripelin pelaajat päämäärineen ei ole osa peliä, vaan ne istuu pöydän ympärillä kortit kädessä.
ellauri097.html on line 440: Bible.org hylkää Humen giljotiinin listiäxeen homoudelta siivet, tai no melan ja peräpainot ainakin. Outoa kyllä Hume hyväxyi determinismin ja piti vapaata tahtoa sen kanssa täysin kompatiibelina. Siitä oli moneen junaan, ehkä yxinäisen miehenkin.
ellauri115.html on line 147: 1766JJ lähtee David Humen följyssä Englantiin. Voltaire vittuilee Emilestä. "Meitä hävettää ja surettaa kertoa että tää heppu, joka kärsii vielä pornoilunsa seurauxista, raahaa armenialaisexi naamioituneena mukanaan paikasta toiseen naista jonka mamman kuoleman se on ize aiheuttanut, ja jonka lapset se on rontannut löytöeläinklinikalle..." Samana vuonna JJ riitaantuu myös Humen ja muiden brittiläisten kaa "Keisari Retun kirje" kusetuxesta. Nyt ei mene hyvin.
ellauri117.html on line 589: John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset – 28. lokakuuta 1704 Essex) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja. Hän on tunnettu sekä tietoteoriastaan että yhteiskuntafilosofiastaan. Tietoteoreetikkona Locke luokitellaan yleensä brittiläisiin empiristeihin eli kokemusajattelun kannattajiin yhdessä David Humen ja George Berkeleyn kanssa.
ellauri145.html on line 334: Hument le vieux parfum d’un flacon débouché. Joista nousee väljähtyneen pullon hajua.
ellauri151.html on line 385: Hamannin epäluottamus järkeen ja valistukseen johti hänet johtopäätökseen, jonka mukaan usko Jumalaan oli ainoa ratkaisu filosofian kiusallisiin ongelmiin. Hamann sai paljon vaikutteita David Humen kirjoituksista. Hänet muistetaan siitä, että hän käytti kuvaa Sokrateesta, joka väitti ettei tiedä mitään, teoksessaan Socratic Memorabilia, jossa hän arvosteli valistuksen riippuvuutta ihmisjärjestä.
ellauri155.html on line 694: Porukat on sitä mieltä että pulskan David Humen panos vapaaseen tahtokeskusteluun on ihan parhautta "compatibilistisen" kannan puolesta, eli että apinan vapaus ja moraalinen vastuu sopii yhteen determinismin kanssa. Tää aihe on musta aina ollut aivan tarpeetonta länkytystä, totta kai se sopii. Tällä lailla se apinoiden kexi murenee, ei siinä mitään, apinat hoitaa nää hommat länkytyxellä. Apinat paukuttavat symbaaleja ja läxyttävät toisiaan, se on niiden tapa tyhjentää vieteri.
ellauri155.html on line 696: Paizi Humen kädenheilutuxillekin on jo 2 tulkintaa. Ei tää ole helppoa! Klassisen kertomuksen mukaan Hume pelleilee "vapauden" ja "välttämättömyyden" sananselityxen kanssa. Naturalistisessa veetään mukaan tollaset shaftesburylaiset moraalin tunteet.
ellauri155.html on line 698: Humen käsitys syy-seuraussuhteesta ja sen tarpeellisuudesta ovat erittäin merkityksellisiä molempien tulkintojen kannalta. Viimeisessä osassa tarkastellaan Humen näkemysten merkitystä vapaasta tahdonvapaisyydestä uskontokysymyksissä. Hyppäämme tylsän keskiosan yli ja teemme vain jaxot 1 ja 6.
ellauri155.html on line 702: Humen vakiintunut näkemys on ollut monien vuosien ajan, että hän on klassisen compatibilismin päähenkilö ja perustajahahmo talousliberaalissa perinteessä, joka ulottuu Hobbesista Humen kautta Milliin, Russelliin, Schlickiin ja Ayeriin.
ellauri155.html on line 706: Humen strategia on pitkälti sama kuin Hobbesin noudattama. Tässä mielessä erityisen tärkeää on kahdenlaisen vapauden välinen ero. Humen näkemykset vapaudesta tutkielmassa eivät kuitenkaan ole täysin yhdenmukaisia hänen myöhempien näkemystensä kanssa. Hume ei toimi täysin ennaltamäärätysti, se on vähän älyvapaa.
ellauri155.html on line 723: Tässä käsittelyssä Humen ymmärretään puolustavan pohjimmiltaan tulevaisuuteen suuntautuvaa ja utilitaristista kertomusta moraalisesta vastuusta. Thomas Hobbesin kaltaisten ajattelijoiden jälkeen Hume huomauttaa, että palkkiot ja rangaistukset saavat ihmiset toimimaan jollain tavalla eikä toisissa, mikä on selvästi huomattava sosiaalinen hyödyllisyys (T 2.3.2.5/410; EU 8.2897–98). Tällaista tulevaisuuteen suuntautuvaa, utilitaristista vastuullisuutta ovat kehittäneet edelleen monet muut compatibilistit, joiden kanssa Hume on usein tiiviisti tunnistettu (esimerkiksi Moritz Schlick ja J.J.C. Smart). Tämänkaltaisia tulevaisuuteen suuntautuvia, utilitaristisia kertomuksia on arvosteltu. Kaikenlaisten kantilaisten mukaan, perusongelma on se, että he ovat täysin sokeita aavikon asioille ja siten puuttuvat vaaditusta (taaksepäin katsovasta) kostotekijästä, jota tällä alalla tarvitaan.
ellauri155.html on line 741: Hume toisin sanoen ottaa (syvästi epäuskoisen) askeleen osoittaakseen, että jos Jumala on olemassa ja on universumin luoja, hän ei ole sen enempää vapaa synnistä kuin ihmiset ovat. Humen mukaan meidän on tuomittava Jumalaa, kun tuomitsemme ihmisiä hänen maailmansa vaikutusten perusteella, ja meidän on sitten mukautettava tunteitamme vastaavasti. Ei todellakaan ole mitään muuta luonnollista tai järkevää perustaa, jolla löytäisimme tunteemme Jumalaa kohtaan. Tietyissä suhteissa voimme siis ymmärtää paremmin, kuinka me (ihmiset) voimme saattaa Jumalan vastuuseen, kuin me voimme ymmärtää, kuinka Jumalan pitäisi saattaa ihmiset vastuuseen (eli koska meillä ei ole tietoa hänen tunteistaan tai vaikka hänellä olisi niitä. Se eze sanoi sitä tai tätä ei merkize sitä eikä tätä, se saattoi valehdella, ilkimys kun oli.
ellauri155.html on line 743: Vaikka on selvää, että Humen keskustelu vapaasta tahdonvastaisuudesta ensimmäisessä tiedustelussa on osa hänen laajempaa kritiikkiään kristillistä uskontoa kohtaan, on kuitenkin laajalti katsottu, että Humen aikaisemmassa keskustelussa "Vapauden ja välttämättömyyden" tutkielmassa ei ole mitään tästä epäuskollisesta sisällöstä tai merkityksestä. (Koska Hume "kastroi" työnsä ja poisti useimmat tällaiset kohdat.) Hemmetti, onhan se nyt selvää ilman Humeakin, ihan vaan raamattua lukemalla, että telttahenkilöiden jumala oli aivan vitunmoinen ilkimys.
ellauri155.html on line 745: Humen tutkielman ydintyö – todellakin hänen yleinen (epäuskoinen tai "ateistinen") filosofinen näkemyksensä – on se, että moraalinen ja sosiaalinen elämä eivät perustu eikä vaadi kristillisen metafysiikan dogmeja. Humen naturalistinen kehys moraalisen ja sosiaalisen elämän ymmärtämiseksi sulkee pois paitsi libertarianismin metafysiikan (esim. aineettomien aineiden "moraalisen" syy-yhteyden muodot) lisäksi myös kaikki muut teologisesti inspiroidun metafysiikan, joka yleensä liittyy siihen (eli Jumala, kuolematon sielu, tuleva valtio ja niin edelleen). Uskonnon metafysiikka, Hume ehdottaa, vain hämmentää ja peittää ymmärryksemme näistä asioista ja piilottaa niiden todellisen perustan ihmisluonnossa. Humen näkemykset vapaasta tahdon ja moraalisen vastuun aiheesta, kuten on esitetty kohdissa "Vapauden ja välttämättömyyden" ja muualla hänen kirjoituksissaan, ovat juuri se käännekohta, johon tämä perusteesi kääntyy.
ellauri282.html on line 73: [2.4. klo 23.08] +358 44 2776451: Jossain oli miten Humen giljotiinin uskottavuus on pantu koetteelle. Voi olla että Goljat sittenkin voittaa.
ellauri282.html on line 75: [2.4. klo 23.34] Oma Profiili: Humen giljotiini on idealistista sumutusta.
ellauri282.html on line 77: [3.4. klo 12.23] +358 44 2776451: Luen Otto Pipatin open access kirjaa Westermarckista ja sen oppilaista. Jos W ihaili Humea ja Smithiä, ja on vaikuttanut paljon Malinowskiin, ja Hume herättänyt Kantin dogmaattisuuden unesta, maailman myllerrys muutti kaikkea: älä tee toiselle sitä mistä se ei ole vamis maksamaan. One for me, one for you, 10% to the collection and 4% for the owners. Kun kaupallinen järjestelmä monimutkaistuu, Humen sentimentit ja human understanding vähitellen venähtää. Ehkä westermarckilainen teoria hyväksymisen emfaattisista ja hylkäämisen inhon tunteista moraalisten käsitysten pohjana on osa tällaista venymistä: pyrkimystä hieman väljempiin liiveihin. Voisihan ajatella että rakasta lähimmäistä, koaka hän voi olla vielä asiakkaasi, tai ratkaiseva äänestäjä.
ellauri282.html on line 97: [3.4. klo 14.40] +358 44 2776451: Koskiko Humen giljotiini sittenkin vain positiivista oikeutta, jossa siitä miten laki on ei saa päätellä miten sen moraalisesti pitäisi olla. Humen sittemmin harrastamaan Englannin hiatorian suhteen akatuksesta on voinut olla tpdellista hyötyä. Oliko David Hume aikansa Teemu Keskisarja?
ellauri282.html on line 108: [3.4. klo 19.38] +358 44 2776451: Siksi Humen mukaan ei pidä pitää kiirettä, kun kaikki tapaukset on tunteen alaisia, että normilain perusteella ei pidä höökää. Kaikki nää Wck:kin kuitenkin pyrkii lopulta yleisiin normeihin. Olikohan tää mikä herätti Kantin "dogmaattisuuden unesta" että on tunteet? Mut siis elukat haluaa, siis niin pitää. Vai pitäs niinkuin elukat, no pitäs pitäs!
ellauri283.html on line 197: Nietzsche toteaa, että yhteiskunnan yleisenä periaatteena olla loukkaamatta, hyödyntämättä tai olla väkivaltaisia muita kohtaan on "tahto elämän kieltämiseen, hajoamisen ja rappeutumisen periaate". Hän jatkaa väittäen, että elämä on "pohjimmiltaan ottamista, vahingoittamista, outojen ja heikkojen valloittamista". Nietzsche pitää aivan oikein Englantia karkeana, synkänä, julmempana kuin saksalaiset ja julistaa, että "he eivät ole filosofista rotua". Hän erottaa Baconin, Hobbesin, Humen ja Locken edustavan "filosofi-käsitteen alenemista ja devalvaatiota enemmän kuin vuosisadalla". Nietzsche käsittelee myös käännösongelmia ja saksan kielen lyijyä.
ellauri369.html on line 319: Helmi- ja maaliskuussa hän käänsi Jöns Jacob Berzeliuksen teoksen kun Jöns ei kazonut, ja syyskuussa hän "luki Goethea ". Marraskuussa hän ilmoittautui "skotlannin oikeuden luokkaan " ja opiskeli David Humen (asianajaja) johdolla. Joulukuussa 1819 ja tammikuussa 1820 Carlyle teki toisen julkaisuyrityksensä kirjoittamalla arvosteluartikkelin Marc-Auguste Pictet'n kazauksesta Jean-Alfred Gautier'n teoxeen Essai historique sur le problème des trois corps, joka jäi julkaisematta ja kadonnut. Oikeustieteen luokat päättyivät maaliskuussa 1820, eikä hän jatkanut aihetta enempää.
ellauri374.html on line 351: Gary Humen lainaukset
ellauri391.html on line 552: Crispin James Garth Wright ( / r aɪ t / ; syntynyt 21. joulukuuta 1942) on brittiläinen filosofi, joka on kirjoittanut uusfregealaisesta (uuslogistisesta) matematiikan filosofiasta, Wittgensteinin myöhemmästä filosofiasta ja totuuteen liittyvistä asioista, kuten realismi, kognitivismi, skeptismi, tieto ja objektiivisuus. Hän on filosofisen tutkimuksen professori Stirlingin yliopistossa ja opettanut aiemmin St Andrewsin yliopistossa, Aberdeenin yliopistossa, New Yorkin yliopistossa, Princetonin yliopistossa ja Michiganin yliopistossa. Vaihtanut opinahjoa kuin mustalainen hevosta. Loppusijoituspaikka Stirling on kalatalousyliopisto Skotlannin pystymezässä. Selvää alamäkeä. Crispin esitti "epävirallisia argumentteja", että (i) Humen periaate (yhtä monta iff E bijektio) plus toisen asteen logiikka on johdonmukainen ja (ii) siitä voidaan tuottaa Dedekind–Peano-aksioomit. Molemmat tulokset todistettiin epävirallisesti jo Gottlob Fregen (Fregen lause) toimesta, ja myöhemmin George Boolos ja Richard Heck todistivat ne tiukemmin. Crispin ei tehnyt siinä muuta kuin hälisi.
xxx/ellauri027.html on line 1322: ”Minua tosin häiritsee, miten usein jää tajuamatta arvojen ja faktojen ero, ja että ne sekoitetaan keskenään. Virhe toistuu jatkuvasti.” Humen giljotiinilla on töitä. Ja Aulinin korkkiruuvilla.
xxx/ellauri056.html on line 506: Kant havaitsi kohta herättyään, että hän oli epäonnistunut. Hän kiitti David Humea herätyxestä ”dogmaattisesta unesta”. Hume oli empiirinen idealisti, Kant empiiris-rationaalinen. Se istui aidalla.. Humen giljotiini on samanlaista narsistis-humanistista huuhaata.
xxx/ellauri057.html on line 873: Mauri kiertää vastapäivään Ahmavaaran korkkiruuvia, Humen vastaisesti johtaa oughtin iissistä. Apinan tehtävä voidaan johtaa luonnonlaeista. Pienen koiran ja neekerin lapsellinen ajatustapa ja autuaallinen tarpeiden tyydytys toisten armosta ei Maurisesta apinalle enää riitä. Älyn terotus olkoon tästä lähin apinaköörin tarkoitus. Maurise on tietävinään et hengenmuonaa ei voi ylensyödä. (Peliriippuvaiset nuorukaiset olkoot vastaesimerkkinä.)
38