ellauri258.html on line 107: Lupaavin kirja oli halvin koska se löytyi vieraskielisten kirjojen hyllystä. Himasen sepustuxesta on varmaan ollut jossain albumissa puhetta. nyt pääsen tutustumaan sen Katais-vedätyxeen omin päin. Hotakaisesta tuli vähitellen ylpistynyt Juho. Otin sen kun se näkyi pudottelevan jossain kohtaa E. Saarisen nimeä. Kasarisuuruudet tekee toisilleen hunööriä. Isä Camillon kylästä oli joskus 60-luvullla joku teeveesarja, jonka kuvia oli läpyskän kannessa. Siinähän on kylällä 2 kukkoa, katolinen isä Camillo ja pormestari Peppone joka oli kommari. Ajattelin kazoa mikä siinä oli silloin olevinaan hassua. Varmaan se että Camillo pääsi aina joholle koska Kristus oli sen kehäavustaja.
ellauri258.html on line 146: Urasi käynnistyi vauhdikkaasti: opiskelit vuodessa maisteriksi ja väittelit Suomen nuorimpana tohtoriksi Bertrand Russellin filosofiakäsityksestä. Läpimurtoteoksessasi Himeroksessa Sokrates seikkailee stadissa kolmen päivän ajan ja juttelee Cyborgin, paavin, Madonnan ja Unabomberin kanssa. Oliko mediassa 20-vuotiaan Himasen kokoinen aukko?
ellauri258.html on line 188: Paljastamme tässä vielä Pekka Himasen yhteiskunnallisen vakaumuksen.
ellauri258.html on line 217: Korona-ajan tullessa Pekka Himasen bisnes oli romahtanut täydellisesti. Hallituksen luottofilosofiksi ristityn Pekka Himasen, 45, yritys on tehnyt tappiota kuusi vuotta putkeen.
ellauri258.html on line 218: Himasen huippuvuodet olivat 2011–2013, jolloin yrityksen liikevaihto oli yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Voittoa kertyi kolmessa vuodessa yhteensä lähes 350 000 euroa.
ellauri258.html on line 223: Himasen ja hänen kansainvälisen tutkijaryhmänsä (1 äijä) selvitys teilattiin julkisuudessa. Sitä kuvailtiin muun muassa koukeroiseksi.
ellauri258.html on line 232: Kirpputorilla tuli vastaan politiikan muistoesine: Pekka Himasen Kukoistuksen käsikirjoitus vuodelta 2010.
ellauri258.html on line 236: Oikaisu 8.3.2021 klo 12.30: Onnen Oskari kirjoitti, että Pekka Himasen tulevaisuusselonteko olisi ollut vain Suomen Akatemian rahoittama. Tutkimushanketta rahoittivat Suomen Akatemian lisäksi Sitra ja Tekes eli nykyinen Business Finland yhteensä 700 000 eurolla. Lisäksi Himasen oma yhtiö Sofos oy rahoitti hanketta 100 000 eurolla, mikä oli pelkkää kirjanpidollista kusetusta.
ellauri258.html on line 240: Himasen mukaan 2010-luvun taitteessa maailma oli saranakohdassa. Kulttuurinen ja ideologinen suunta oli – jos ei hukassa, niin epäselvä. Himasta huoletti, että 2010-luvusta oli tulossa talouskriisin jälkeiselle Suomelle menetetty vuosikymmen. Tilan korjaamiseksi hän tarjosi vihkokaupalla kukoistuspälätystä ja loppuun hyvin laihan konkreettisen tehtävälistan.
ellauri258.html on line 249: Masennuksen hoidon mullistaminen oli Himasen mielikuvissa Suomen ”kuuhanke” eli megaprojekti, johon kaataa niin paljon rahaa ja aikaa kuin vain irtoaa. No, sinne meni se vuosikymmen. Siinä sivussa meni filosofian arvostus.
ellauri258.html on line 250: Himasen käsitteille, kuten ”rikastava vuorovaikutus” ja ”arvokkuuslähtöinen johtamis- ja työkulttuuri”, syystä naurettiin.
ellauri258.html on line 255: ”Suuri osa Kukoistuksen käsikirjoituksesta olisi pitänyt ajaa jätevedenpuhdistamon läpi ja seuloa kaatopaikalle”, tylytti toimittaja Virpi Salmi Himasen kirjaa kolumnissaan.
ellauri258.html on line 260: Kun filosofian arvostuksen katoamisesta alettiin tämän koronavuoden 2021 alussa puhua, arvioi filosofiasta väitellyt tutkija Timo Miettinen Twitterissä, että juuri Himasen toiminta söi kansan uskon filosofeihin. Näin on. Jo vuonna 2010 johtajuus tarkoitti Suomessa jenkkioppaista matkittua abstraktia lässytystä, jonka taakse voi piilottaa sen, ettei uskalla sanoa ettei osaa tehdä yhtikäs mitään.
ellauri258.html on line 262: Himanen oli aivan hakoteillä ja jäi siksi yksin. Hän esiintyi filosofina, vaikka fiksumpaa olisi ollut esiintyä yrityskonsulttina kuten Esa Saarinen. Hänellähän oli rooli nerona, jonka ei tarvinnut katsoa peiliin ja joka saattoi antaa saman luvan muillekin vuosiksi eteenpäin. Menestymisestä on kymmenessä vuodessa tullut juuri niin naiivia ja tyylitöntä kuin mistä Himasen kirjaa parjattiin.
xxx/ellauri087.html on line 99: Helsingin Sanomissa kirjoitettiin vuonna 1995, että Saarisen ja hänen oppilaansa Pekka Himasen myötä “julkisuus syrjäytti tutkimuksen filosofiassa”. Laitokselta valmistui toinen toistaan nuorempia tohtoreita, joista kaikista kerrottiin lehdissä.
xxx/ellauri149.html on line 91: Vuonna 1980 Saarinen tuli tunnetuksi ”punktohtorina” Jan Blomstedin kanssa kirjoittamansa kirjan Punk-Akatemia vaikutuksesta. Saarisen julkisuusura jatkui 1980-luvulla muiden kirjojen tukemana: M. A. Nummisen kanssa kirjoitettu Terässinfonia (1981), Epäihmisen ääni (1984), ja Erektio Albertinkadulla (1988). Saarinen levytti myös musiikkia. Vuonna 1984 julkaistiin albumi Filosofia (mukaan lukien laulu Poikarakkaus), jonka kappaleiden sävellyksistä vastasi valtaosin Paajanen ja teksteistä Saarinen itse.lähde? Saarinen myös palkittiin opetusansioistaan Helsingin yliopiston Eino Kaila -palkinnolla. Saarinen auttoi julkisuuteen ohjaamansa, itsensä tapaan poikkeuksellisen nuorena väitelleet filosofian tohtorit Heidi Liehun ja Pekka Himasen. Vuonna 1994 ilmestynyt Imagologies: Media Philosophy (yhdessä Mark C. Taylorin kanssa) on Saarisen kansainvälisesti tunnetuin teos. Imagologies käsitteli postmodernin kulttuurin mediafilosofiaa.
xxx/ellauri149.html on line 103: Pekka Himasen entinen opettaja Esa Saarinen pitää tätä mielenkiintoisena henkilönä ja rohkeana toimijana, joka "ei tyydy käpertyneeseen tutkijan rooliin". Himasen raportit ovat Saarisen mielestä poikkeuksellisia, sillä niitä myös luetaan.
xxx/ellauri149.html on line 109: Tutkivan journalismin nettisivusto Long Play julkaisi helmikuussa 2013 artikkelin "Himasen etiikka", jossa selvitettiin muun muassa Himasen ilman kilpailutusta saamaa 700 000 euron tutkimushankerahoitusta ja sen järjestelyjä sekä Himasen tapaa käyttää professori-titteliä ilman, että hänellä on koskaan ollut professuuria missään yliopistossa. Hankkeen tilaamisesta ja merkityksestä tehtiin tutkintapyyntö perustuslakivaliokuntaan ja Suomen oikeuskanslerille. Hankkeeseen liittyvää selontekoa on pyydetty pääministeri Jyrki Kataiselta.
xxx/ellauri252.html on line 148: Olikohan Eskon löytö "professori" Pekka Himanen Suomen Arthur Lydiardin Paavi Himasen aaluva? Arthur oli uusiseelantilainen juoxuvalmentaja. Kohtaamisfilosofi on myöhässä. En oikein tiedä, ketä tai mitä odottaa. Akateemisen vartin kierähdettyä Pekka Himanen saapuu pahoitellen paikalle.  Käsi puristaa kännykkää. Poikamaiset, vaaleat hiukset on napsautettu lyhyiksi, pyöreät silmälasit ovat nyt kulmikkaat.
19