ellauri017.html on line 660: Hiljaa oltiin Impi Loiskeen metronoomin tahtiin.
ellauri019.html on line 1102: Lopetettais lihansyönti, tehtäs vaan tehotonta pienviljelyä, koittaa ehdottaa naisväki. Oltas niinkuin muslimit ja lopetettais koronkiskonta. Hiljaa akat, kun me puolustetaan teitä! Mezätkin kaatuvat teidän edestänne! Siihen on meillä oikeus! Tää on vapaa maa!
ellauri036.html on line 1288: Hiljaa! joku koputtaa — hämärillä lattiakivillä
ellauri047.html on line 310: Hiljaa, se sipisi, kulta hiljaa,
ellauri051.html on line 687: 126 The smallest sprout shows there is really no death, Hiljaa virtaa Don. Peter Seeger osoittaa ettei oikeasti ole kuolemaa,
ellauri054.html on line 277: Listen! you hear the grating roar Hiljaa! kuulet raastinrautamaisen rahinan
ellauri060.html on line 1136: No mitäs se Don Kasakka siis kirjottaa? Hiljaa virzaa Don Kasakka, aron raivoaja, joet tulvivat. Louis Bromfield: Joki tulvii. Toivo Hovi: Tisza tulvii - Ilona, Ilona! Romanttista paisumista tisseillä, sitä kai tää aina markkeeraa, jokin ruiskahdus tulvahtaa sen yhden paikan ylize. Nadja Nadja soromnoo! Toivo Hovi oli oikeasti Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki), merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija. Lauri Postin kolleega. Tää nide v:lta 1945 oli Laurin unkarinmatkan muistoja, Lauri oli päässyt madjaareissa pukille.
ellauri061.html on line 257: Titania on nenästävedettävä höperö. Oberon sensijaan vaikuttaa olevan Prospero-luokan manipuloiva setämies. Taattua pirtelökamaa. William on kovaxikeitetty narsisti. Hiljaa siis ja hipsuttain öisen varjon jälkeen vain!
ellauri077.html on line 652: Annan tahtoni ja elämäni klisheitten huomaan. Päivä kerrallaan. Hiljaa hyvä tulee. First things first. Rohkeus on pelkoa joka on rukouxensa lukenut. Muista pyytää apua. Tapahtukoon sinun tahtosi. Kylä se toimii jos sinä toimit. Kehity tai häivy. Pysy kuvioissa. Kiitollinen sydän ei koskaan ryyppää. Risaisissa housuissa sykkii uskollinen sydän. Onhan se vähän noloa.
ellauri093.html on line 359: Hiljaa pakottava kysymys on onko jehova kuin allah joka suuttuu pilakuvista elleivät ne ole arabeskeja. Pitäisikö ehkä rajoittua kansallissosialistiseen realismiin? (Anakronismi, joomä tiedän.) Hilja oli aivan tuskissaan, kunnes sai avun Kari Poviselta.
ellauri093.html on line 705: Se tapahtui eräänä sunnuntaina. Dick oli valinnut textixi Lasst uns hinüberziehen. Lasst uns, toi uns on ihanin sana. Suomessa sitä vastaa omistusliite. Sillä on anagrammi nus. Jeesus tule, ota meidät ja omista, olemme yxineuvoisia vaikka kaxikotisia, emme pärjää omine neuvoinemme. Ja sit toi über, tai oikeastaan kaikki noi saxan prepositiot: an auf hinter in usw. Adrianmerellä kalastajien puolisot ei näy mutta ääni kantautuu. Hiljaa pitää puuhata. Meillekin tarjoutuu vielä "toinen säkeistö" yljän kaa tuolla ylhäällä. Täysi turva jeesuxen kanssa. Ilman Ilmon tylsää selibaattia.
ellauri094.html on line 766: What would you think if I sang out of tune Hiljaa hiljaa kulkee murkki
ellauri118.html on line 637: Silent as yielding Maids Consent, Hiljaa kuin myöntyväisen pulun suostumus,
ellauri146.html on line 724: In the still sleeping town and set forth. Hiljaa nukkuvassa kylässä liikkeelle.
ellauri146.html on line 779: Still in the water and singingbirds. Hiljaa víz alatt ja laululinnuissa.
ellauri152.html on line 490: "Hiljaa! Sinä luet idioottimaisia kirjoja ja toistelet sitä kaikkea! Kuningas Daavid on elävä ikuisesti eivätkä nuo roskakirjat ole edes sen paperin arvoisia jolle ne on painettu. Ketkä niitä kirjoittavat? Tyhjäntoimittajat."
ellauri158.html on line 476: Kaikki ruumiit liikkuvat joskus hitaammin, joskus nopeammin. (Entäs ne jotka eivät liiku? Pst! Hiljaa takarivissä)
ellauri172.html on line 482: "Still! der Hahn erwacht!" - Hiljaa! Kukko herää!
ellauri214.html on line 615: Paha mies työntyy Lauri Tähkään ja vinkaisee. Hiljaa! Ei vaan kovaa. Pahan miehen "se" haisi jänixeltä. Parrassa oli pihtihäntäisiä. Belgiassa naiset ratifioivat Natojuttuja. Kaija Kallas muodostaa taas uutta hallitusta. Nyt ovat naiset vallan kahvassa. Paha mies murahtaa varoittavasti tammen oxalta.
ellauri246.html on line 210: Silent beside the never-silent waves, Hiljaa hiljaa lepäävät kuin lammen laine,
ellauri248.html on line 330:
ŠOLOHOV, Mihail, Hiljaa virtaa Don. 1. WSOY, 1976 - CHECK
ellauri248.html on line 331:
ŠOLOHOV, Mihail, Hiljaa virtaa Don. 2. WSOY, 1976 - CHECK
ellauri276.html on line 283: Молча ворон на меже сидит, Hiljaa istuu korppi rajalla,
ellauri301.html on line 163: Tää nide on kyllä hirmuista juonen venytystä, aivan loputonta jaaritusta. Hiljaa virzaa Wallenberg Skånessa i det fuktiga landsvägsdiket. Ystadissa on sumuista. Kissakin haisee hevoselta.
ellauri344.html on line 220: Sodan jälkeen Laine oli Punalippu-lehden toimittajana ja varapäätoimittajana. Laine toimi vuosina 1978–1984 Karjalan kirjailijaliiton puheenjohtajana. Hän suomensi myös muun muassa ukrainalaisen Taras Ševtšenkon ja venäläisen Nikolai Nekrasovin runoja sekä käänsi Kalevalan venäjäksi. Juho Laine kirjoitti runon Luoja suojaa Suomen nientä. Reino Laine kirjoitti laudanpätkään "ETEN - TAKSE". Seija Laine on aivan pähkinöinä Tuomaan markkinoista. Hiljaa juuri kuin Lammen Laine / syntyi leipuri Hannikainen / Hämeen linnassa torin varrella / parhaalla kauppapaikalla.
ellauri344.html on line 222:
ellauri360.html on line 57: Reichenfels on tuppukylä Kärntenissä. Ei siellä ole mitään kummempaa taistelua käyty. Wirtschaftlich dominierend in der ländlich geprägten Gemeinde ist die Holzwirtschaft. Daneben gibt es Sommertourismus. Labyrinttimainen Kaupunki on kuitenkin frankofooni, päätellen kadunnimistä. Juu ei tässä ole mitään tolkkua. Tietysti herää kymysys: mixi tämä vaivannäkö, jos ei päästä puusta pitkään koko niteessä. Toisen kautta: mixi puusta pitäisi päästä pitkään ylipäänsä. Hiljaa lapset, isi menee puuhun lepäämään.
xxx/ellauri010.html on line 988: Hiljaa ajeltiin biitsillä.
xxx/ellauri057.html on line 225: Hilja oli vanhempiensa Johan ja Serafina Lehtisen ainut lapsi. Hänellä oli vain muutamia muistikuvia äidistään, sillä tämä joutui mielisairaalaan Hiljan ollessa seitsemänvuotias. Tämän jälkeen Hiljaa hoiti hänen isänäitinsä, josta tuli isän tapaan Hiljalle hyvin läheinen. Isä muutti 1893 Karhulaan sahalaitoksen isännöitsijäksi, mutta Hilja jäi Helsinkiin koulunkäynnin vuoksi. Hän kävi pikkulasten koulua ja aloitti yhdeksänvuotiaana Helsingin suomalaisen tyttökoulun valmistavalla luokalla. Vuonna 1893 Hilja aloitti viisivuotisen tyttökoulun. Seija kävi samaa koulua. Siitä on vielä plaketti koulun seinällä Runskilla.
xxx/ellauri057.html on line 227: Hilja piti opiskelusta, opettajista ja koulutovereistaan ja menestyi tyttökoulussa hyvin. Kuulostaa ihan Laura Kolbelta teoxessa Suomen yläluokasta, johon se haluisi kovin kuulua. Muttei kuulu kovasta yrityxestä huolimatta. Tyttökoulun jälkeen hän siirtyi jatko-opistoon, jossa hän harrasti monenlaisia asioita. Hilja oli lahjakas: hän lauloi, kirjoitti, maalasi ja lausui hyvin. Jatko-opistossa hän luki myös ranskaa ja suoritti opettajan tutkinnon vuonna 1902. Kaksi vuotta jatko-opistossa opiskeltuaan Hilja alkoi valmistautua ylioppilaskirjoituksiin Suomalaisen yhteiskoulun yksityisoppilaana, koska jatko-opistossa ylioppilastutkintoa ei voinut suorittaa. Hän kirjoitti vuonna 1901 ylioppilaaksi ja sai tutkinnon arvosanaksi muutamaa pistettä vajaan kiitettävän. Hilja oli aina muutamaa pistettä vajaa. Viimeisenä kouluvuotenaan Hilja pohti elämänuraansa ja tulevaisuuttaan. Valinta oli vaikea, sillä Hiljaa kiinnostivat monet taiteenalat. Jatko-opistossa Hilja oli innostunut teatterista, ja hän suunnitteli vakavasti näyttelijättären uraa. Syksyllä 1902 Hilja kirjoittautui yliopistoon historiallis-filologiseen osastoon, mutta ei koskaan valmistunut. (Täh? Minnekäs see lääkärinura unohtui?)
xxx/ellauri057.html on line 229: Vuonna 1905 Hilja kihlautui samanikäisen mezänhoitaja-taidemaalarin ja kartanon pojan Väinö Strengin (1882-1919) kanssa. Väiski oli norssi ja sen isä yliopettaja. Mulla on Strengin latinan sanakirja hyllyssä. Äiti oli Schildt varmaan Sysmästä. Ne tapasivat yliopiston osakuntatoiminnassa, ja he menivät naimisiin saman vuoden lokakuussa. Nuoripari muutti Räisälään, Karjalan kannakselle Strengien sukukartanoon. Nyt Strengejäkin asuu Sysmässä. Paholaisen reki kaatui sinne. Hilja kaipasi kuitenkin uudessa kodissaan lapsuudenkotiinsa ja ikävöi kovasti isäänsä, jonka luona hän vieraili useasti avioliiton alkuaikoina. Myöhemmin aviopari muutti takaisin Helsinkiin. Hiljaa ja Väinöä vaivasi jatkuva rahapula. Hilja hankki tuloja toimimalla viransijaisena opettajana ja avaamalla miehensä kanssa Lahteen elokuvateatterin. Teatteri ei menestynyt, ja Hilja joutui pyytämään rahaa kuluihinsa isältään. Keväällä 1908 Väinö ja Hilja muuttivat erilleen, mutta kirjoittivat kuitenkin yhä toisilleen. Myöhemmin pari erosi lopullisesti. Miten Väinö Volmarille kävi ei kerrota. Kuoli inhimillisesti kazoen liian nuorena, 37v, vuosi kansalaiskärhämästä.
xxx/ellauri057.html on line 240: Einar vaikutti myös Hiljan tuotantoon. Hiljan ja Einarin suhde muuttui vähitellen ystävyydeksi, eikä heidän välejään katkaisseet avioliitot. Hiljaa käsitteli rajua ja kipeää suhdettaan Einariin muutamissa novelleissaan, Inari-romaanissaan ja runokokoelmassaan Iltakellot. Hilja oli Einarin tukena kuolemaan asti ja hoiti muun muassa Einarin raha-asioita.
xxx/ellauri057.html on line 246: 1920-luvulla (Einarin kuoltua?) Hilja oli tuottelias, mutta vuosikymmenen loppupuolella hänen terveytensä alkoi horjua. Hän oli ajoittain sairaalahoidossa sydämensä, reumatisminsa ja hermojensa (no, viinan) vuoksi. 1930-luvun lopussa Hiljaa siirrettiin Kivelän sairaalaan ja sieltä Veikkolan parantolaan vakavien alkoholiongelmien vuoksi. Vuonna 1942 Hilja joutui Nikkilän mielisairaalaan. Leevin terveys alkoi samoihin aikoihin heikentyä, eikä hän jaksanut enää tukea mielisairaalassa olevaa vaimoaan kuten ennen, dumpattuaan sen sinne ensin pois tieltä pörräämästä. Viina piti ahkerana Leeviäkin.
xxx/ellauri057.html on line 662: Katuvaisena astui Hil- Marja takaisin huoneeseen. Mies kuorsasi. Jumalan kiitos, että hän vielä oli siinä! Hilja tunsi tällä hetkellä ylitsevuotavaa hellyyttä tuota pöhöttynyttä, tylsää ja tajutonta ihmismuotoa kohtaan. Hän siunasi häntä siitä, että hän makasi tuossa noin avuttomana ja apua tarvitsevana, että hän ei tullut toimeen ilman Hiljaa, että hän oli vieläkin alhaisempi, rumempi ja huonompi.
xxx/ellauri057.html on line 676: Tämmöset kanat ärsytti Hiljaa suunnattomasti. Melkein kuin se ize mutta kauniimpia.
xxx/ellauri139.html on line 651: Noiseless as fear in a wide wilderness, Hiljaa kuin ruhtinas Hiirulainen, liikkua
xxx/ellauri173.html on line 814: Ja sitten punni tietoisuutesi syvyyksissä, ettei sunkaan silikoninen olento-haamu-auttaja, joka tuo sinut takaisin elämänhalulle, ole todellisemmin ihmisen nimeä ansaitsevampi kuin elävä kummitus, jonka pieni ja kehno nk. "todellisuus" ei ole koskaan kyennyt inspiroimaan sinussa mehukasta panoa vaan silkkaa kuoleman janoa. Hiljaa, lordi Ewald pohti. - Okei, sulla saattaa olla kohta siellä, tää käsi on jo tosi känsillä.
xxx/ellauri177.html on line 467: "Hän ei ole vielä toipunut", Lisa sanoi. Hän tekee väärin väsyessään... Katso! Onni, joka itkee! "Miehet ovat vetelämpiä kuin naiset", mutisi Babet. "Hän puhui silti hyvin", sanoi La Rousse. Nämä papit miettii monia asioita, joita kukaan muu ei ajattele. -- Hiljaa! huudahti La Teuse, joka valmistautui jo sammuttamaan kynttilöitä.
xxx/ellauri202.html on line 31:
Hiljaa virtaa jaaritus
Jaaritusta
xxx/ellauri202.html on line 44: Hiljaa virzaa, Don kertoo Donin ja kasakoiden kamppailusta puna-armeijaa vastaan sisällissodan aikana ja on merkittävä siksi, ettei siinä ole yhtään positiivista bolševikkihahmoa. Siitäpä se saikin Nobel-palkinnon. Hiljaa virtaa Don on sosialistisen realismin merkkiteoksia, vaikkakaan se ei täysin noudata sen kaavaa. Vielä paxumpaa potaskaa Nobel-lautakunnan mielestä oli Aron raiskaajat.
xxx/ellauri202.html on line 428: Aloitin hiljaa lukea Hiljaa virtaa Donia. Heti alusta käy selväxi että kasakat on taikauskoisia taantumuxellisia perseitä. Tappavat turkkilaisen naisen noitana. Senhän kyllä huomasi Pauli Pylkkänenkin Eiran ikkunasta vuonna 1917.
xxx/ellauri298.html on line 410: Si supieras que aún dentro de mi alma Jos tietäisit sen vielä sielussani Hiljaa yössä nyt sävel kaikaa
xxx/ellauri298.html on line 441: Otsikko on käännettynä "pieni paraati", ja ensimmäinen versio oli marssista tangoxi lengotettu sävelmä ilman sanoituksia. Myöhemmin Matos Rodríguez tuotti version sanoituksella, joka alkaa: "Loputtoman kurjuuden paraati marssii sen sairaan olennon ympäri, joka pian kuolee suruun." Kuitenkin kappaleen suosituin versio on Pascual Contursin sanoituksella, ja se tunnetaan myös nimellä "Sisu pieras". Opettaja Raija pieras. Hiljaa! Eiku kovaa! Tekijänoikeuxista käytiin kovaa suukopua.
xxx/ellauri357.html on line 762: Hiljaa siellä ja kasaa lunta hengittäen