ellauri141.html on line 683: Historiallinen fiktio oli jo 1800-luvulla asettunut palvelemaan kansallista proggista ja edustamaan kirjallisuudessa isänmaallista ja uskonnollis-moraalisesti konservatiivista linjaa, ja 1930-luvun nationalistisessa ilmapiirissä nämä piirteet vielä korostuivat Hildan toimesta.
ellauri141.html on line 717: Elämäntyö opettajana ja kasvattajana vei Hildan juuriltaan varsinaissuomalaisen Hämeeseen, missä Sääksmäki ja Akaa olivat pitkäaikaisia elinympäristöjä. Siellä myös tapahtui ”uudelleen syntyminen”, kun Akaassa näyttelijä ja ohjaaja Minna Kangas perehtyi niin perusteellisesti Huntuvuoren persoonaan, että hän saattoi luoda vaikuttavan monologi-näytelmän Hilda – elämän yty ja esittää sen niin loistavasti, että katsojat saivat kokea olevansa mukana Hildan elämässä.
ellauri143.html on line 41:
ellauri448.html on line 86: Maurice Henry Hewlett (1861 – 15. kesäkuuta 1923) oli englantilainen historiallinen kirjailija, runoilija ja esseisti. Hewlett avioitui Hilda Beatrice Herbertin kanssa 3. tammikuuta 1888 St Peterin kirkossa Vauxhallissa, jossa Hildan isä toimi leading preacherina. Pariskunnalla oli kaksi lasta, tytär Pia ja poika Francis, mutta he erosivat vuonna 1914 osittain Hildan kasvavan kiinnostuksen ilmailuun vuoksi. Vuonna 1911 Hildasta tuli ensimmäinen nainen Isossa-Britanniassa, joka sai lentoluvan. Hewlettin vuonna 1900 ilmestynyt romaani Richard Yea-and-Nayn elämä ja kuolema, joka kertoo Richard Leijonamielestä, oli T. E. Lawrencen suosikkiromaaneja. (Arabian Laurin, ei sen kaappihomon kynäilijän.) Ford Madox Ford mainitsi Hewlettin teoksen Kuningattaren ranta vaikutteeksi ja sanoi, että "Queen's quair taught me a lot". Quair ei kylläkään ole laituri (quai) vaan cahier, quire, vihkonen. Max Beerbohm parodioi Hewlettia näytelmässä Jouluseppele osassa "Fond Hearts Askew".
4