ellauri039.html on line 262: Se ilmesty Hesassa (lehdessä) kun me oltiin pieniä

ellauri041.html on line 352: Tästä voi päätellä, että Petäjä on niistä seniorein, koska kynäili Hesassa jo 80-luvun lopulla.
ellauri041.html on line 359: toilauxia on monen sivun haastattelu Himo Airaxinen -paskiaisesta. Aloitti Hesassa vuonna 1983.
ellauri206.html on line 373: Vai pääsinkö nykyaikaan liian aikaisin? Jäikö liian paljon pois? Pikku Helmi vuokramökissä hyppäämässä ensimmäisenä jääkylmään veteen pulloineen ja ilman pulloja, Kesät Sysmässä ja Starhillin razutila, Satu, Venla, Elsa naapurissa, muut Ynkin kaverit ja vuodet joista moni täällä on puhujaa paremminkin perillä, työura eri asiakasrajapinnoissa, opiskelu Lahdessa ja Hesassa, vappushokkelot, vuoju- ynnä muu huojuva bilehileily (älkää pliis särkekö paljoa tällä kertaa!) yhteiset ja omat kodit kaukaisessa Vallilassa, Arabiassa ja Kumpulassa, kesäinen autoilu Anhevanmaalla, perhosten nappaus ja laskenta, kandivaiheen aihe villiinnytys.
ellauri284.html on line 357: Poliisimies Raimo Majuri sai Israilin kansalaisuuden ja muutti nimensä juutalaiseksi nimeksi Ram Laor. Majuri oli hyvää pataa Israilin salaisen poliisin MOSSAD:in kanssa ja oli paljastanut heille, että suomalaiset YK-joukot olivat keränneet sotamateriaalia Siinain-erämaan taistelutantereelta ja kuljettaneet ne Suomeen Pääesikunnan tutkittavaksi. Israil ei koskaan suostunut luovuttamaan Majuria Suomeen vaikka Suomen viranomaiset olivat esittäneet heille luovutuspyynnön Majurista. Palveli YK-joukoissa Kyproksella kapteenina kenraali Siilasvuon adjutanttina. Nykysin tuo huumediileri asuu Jerusalemissa Israilissa ja toisella nimellä, eikä hänellä ole Suomeen asiaa, kun on vielä selvittämättömiä asioita. Siellä Johny Liebkindkin piileskeli lakia. Vaan päässyt on Rami pälkähästä. Viimeisten, Ruotsista saatujen kuulumisien mukaan ajelee Hesassa vuorobussia, HKL:n.
ellauri327.html on line 474: Ilmari Kianto (vuoteen 1906 Calamnius; 7. toukokuuta 1874 Pulkkila – 27. huhtikuuta 1970 Helsinki) oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista. Kiannon kirjailijanura kesti yli 60 vuotta, jona aikana hän kirjoitti kuutisenkymmentä kirjaa. Hänen maineensa perustuu kuitenkin lähes kokonaan hänen kahteen köyhälistöromaaniinsa Punainen viiva (1909) ja Ryysyrannan Jooseppi (1924). Näiden kirjojen ansiosta Kianto tunnetaan kainuulaisen köyhälistön kuvaajana, ”korpikirjailijana”. Pulkkila on ex kunta Siikajoen latvoilla. Ilmari sinnitteli lähes satavuotiaaaxi Hesassa. Kianto oli alun perin nimeltään Ilmari Calamnius, mutta muutti sukunimensä Johannes Linnankosken neuvosta Kiannoksi vuonna 1906.
ellauri406.html on line 282: "High school eli lukio," mitä paskaa Hesari! Se on keskikoulu, vuodet 13-17. Venäjään ja muihin slaavilaisiin kieliin erikoistunut professoriämmä DiBartolomeo sai potkut Länsi Virginiasta kun koko kielten laitos suljettiin. Kun historia loppuu, ei pallolla tarvita kuin enkkua. I don't give a shit, sanoo akka akateemisesti. 28 pääaineen opetus lopetetaan, yli sata ihmistä irtisanotaan, kielten laitos lakkautetaan. Henkilöstövaikutusten on arvioitu nousevan kokonaisuudessaan yli 250:een. Samaa luokkaa kuin Nilkki Nilviäisen veto 2016 Hesassa. Luottamus korkeakouluihin on mennyttä. Korkeakoulutusta tärkeänä pitävien nuorten amerikkalaisten määrä on romahtanut yli 70 prosentista 51 prosenttiin. Niin sanotusta Z-sukupolvesta (noin vuosina 1997–2012 syntyneistä) yli 50 prosenttia arvioi, että pelkän lukiotodistuksen turvin tarjolla on "runsaasti hyväpalkkaisia ja vakaita töitä." Enää runsas kolmannes amerikkalaisista luottaa korkeakoulutukseen. Lähes puolet vanhemmista toivoo, että heidän lapsensa tekisi lukion jälkeen jotain muuta. Mitä oikein tapahtui? No automaatio ja maahanmuutto tekivät lopun amerikkalaisen työvoiman tarpeesta. Fuulaahan se loputtomaan kasvuun perustuva unelma oli koko ajan mutta nyt on usko siihen mennyt turveloimmiltakin.
xxx/ellauri010.html on line 458: lopuksi Hesassa. Lopetin työnteon pari vuotta sitten

8