ellauri015.html on line 1020: Helvi Hämäläinen.
ellauri023.html on line 647: Aarnen estetiikka on outo kimara kirvesmiesromantiikkaa ja sievistelyä. Jotenkin homoa. Ei riitä nähdä ja kuulla, pitää haistella (yleistä mielipidettä) ja maistella. Wittgensteiniakin pitää makustella haarukkapaloina. Helvi Hämäläiseltä emme sietäisi Hannu Salaman rumia sanoja. Se oisi mautonta. Tyylitöntä. Kun Hande puhuu rumia se on kaunista.
ellauri023.html on line 675: Kai me ton kuna, pitää sanoa kuin Sokrates. (Nykerönenä ei kiroillut rumasti kuin Salama, vaan sievästi Helvi Hämäläisen tyylillä.) Koira vieköön näitä julkimoiden "mietiskelin tässä niitä näitä" -plokeja. Täntasoiset ajattelun pikku jättiläiset on olleet päättämässä valtakunnan asioista. Sitä saa mitä tilaa.
ellauri043.html on line 1661: Helviduslaiset

ellauri055.html on line 959: Tehtailijanrouva Sofia Selin neuvoi Emppua ottamaan aiheet omasta elämästä. Ei sellainen ole kirjailija eikä mikään joka ei osaa käyttää mielikuvitusta, kopeasti vastasi Eemeli, jolla oli jo silloin suuret luulot itsestään. 20-v ylioppilaana se riiusteli alaikäistä oppilastaan 14-vuotiasta Helvi Seliniä. Ihmiselossa Martti "Sikapaska" Hongisto oli tietysti Taata, Arvo Sotavalta oli ehkä Juhani ja Anna toi Selinin Helvi. On tässä vähän luovuutta kun tyypit ei mee ihan yx yhteen. Helvi Järvi-Haaviston kuolinvuosi puuttuu Genistä. Ilmo Kurki-Suonion poika Kai ei ole selvittänyt.
ellauri055.html on line 1124: Selin. Jatkoi lentoaan muualla v 1940 saakka muttei sukuaan. Tytär Helvistä tuli Järvi-Haavisto.
ellauri058.html on line 639: Ykkösvaimo Helvi sai töitä osuuskaupan myyjänä Messukylässä. Hän rupesi kirjoittelemaan Kallen kanssa kesällä 1943. Heidät esitteli yhteinen tuttava (kirjoissa Heikinkallio). He tapasivat ensimmäisen kerran elokuussa 1943, kun Kalle oli lomalla Siiranmäen vankileiriltä, jonne hänet oli komennettu talousaliupseeriksi. Kihloihin he menivät lusijan päivänä 1943.
ellauri058.html on line 641: Kalle kotiutettiin jatkosodasta marraskuussa 1944. Hän ja Helvi saivat pian asunnon Kustaa Lehtosen talon yläkerrassa Messukylässä. Se oli puolitoistakerroksinen puutalo. 1948 Helvi vaihtoi työpaikkaa Uudenkylän Voiman myymälään. Kesällä 1951 Helvi ja Kalle muuttivat Taivalkoskelle, josta Kalle oli ottanut työn kunnan rakennusmestarina. Sieltä Helvi palasi seuraavan vuoden syyskesällä. Hän työskenteli sen jälkeen linja-auton rahastajana.
ellauri058.html on line 643: Avioliitto oli vaikeuksissa Kallen naisseikkailujen takia. Se oli sota-ajan avioliitto, joka oli solmittu nopeasti montakaan kertaa tapaamatta ennen kihlausta. Kalle ei ollut vielä kypsä avioliittoon, häneltä oli jäänyt nuoruus kesken isän sairauden ja sodan vuoksi. 1953 Kalle valvoi Vesilahdella keskuskoulun rakentamista. Tällöin hän tutustui nuoreen Annaan, jonka saattoi raskaaksi. Tämä lopulta sai Helvin hakemaan eroa.
ellauri058.html on line 645: Iijoki-sarjan kuvaus Laina Purosesta eli Helvistä ei ole mairitteleva: hän oli usein pahalla tuulella eikä suvainnut alkoholia.
ellauri058.html on line 647: Onse kiva että Kalle sai nuoruuden valmiiksi vaikka Helvin ja Annan kustannuxella. Siitähän tuli sille hyvää romaaniainesta.
ellauri060.html on line 431: Helvi">Helvi Hämäläinen ei ole 375 humoristin joukossa.  Oiva ja Tyyne Tuulio ovat.
ellauri311.html on line 603: lapsuutensa ja nuoruutensa Uuteenkaupunkiin. Hän on aiemmin julkaissut Helvi
ellauri325.html on line 417: 1930-luvulla Kivimies työskenteli jyväskyläläisessä Gummeruksen kustannusliikkeessä. Hän kokosi 1937 helsinkiläisen Hotelli Tornin kabinettiin joukon nuoremman polven suomalaisia älymystön edustajia keskustelemaan silloin ajankohtaisista aiheista, kuten suomalaisen kansanluonteen myytistä, naapuruussuhteista ja erilaisten kansojen yhteiselosta. Näiden keskustelujen pohjalta Kivimies julkaisi samana vuonna kirjan Pidot Tornissa, jossa keskustelijat esiintyivät salanimillä. Kivimies itse esiintyi kirjassa nimellä "konservatiivi". Muita keskustelijoita olivat Martti Haavio (dosentti), Tatu Vaaskivi (kirjailija), Lauri Viljanen (esteetikko), Niilo Mäki (filosofi), Helvi Hämäläinen (pikku rouva), Esko Aaltonen (lehtimies), Sakari Pälsi (suuri tuntematon), Kustaa Vilkuna (kansatieteilijä), Lauri Hakulinen (kielimies), Kaarlo Marjanen (kriitikko), Olavi Paavolainen (kulttuurimatkailija), Jussi Teljo (pessimisti), Matti Kurjensaari (radikaali) ja Urho Kekkonen (ministeri). Pitojen keskusteluissa tuotiin esille uusia ajatuksia, mutta keskusteluissa näkyi myös kansalliskiihko sekä epäluuloinen suhtautuminen vasemmistolaisiin ajatuksiin ja suuriin kansanjoukkoihin. Pidot Tornissa -kirjan perinteitä jatkoivat myöhemmin Eino S. Repo kirjallaan Toiset pidot Tornissa (1954) ja Erno Paasilinna kirjoillaan Pidot Aulangolla (1963) ja Pidot Suomessa (1972).
xxx/ellauri091.html on line 166: Haahden kristillishenkiseen tuotantoon kuului runokokoelmia, muun muassa Ikiaartehet, Muistoköynnös, Muumipeikon tuhotulva ja Poisvalittuja runoja, sekä uskonnollishenkisiä kertomuksia, muun muassa Helvi, Israelin tyttäret, Seija tyttösen tarina ja Tauno voi todistaa, lastenkirjoja sekä matkakuvauksen Pyhiltä poluilta. Laajan tuotantonsa ansiosta Haahti saikin aikoinaan lisänimiä: Suomen kotien kirjailija, Kirjailijoiden kuningatar ja Painosten herratar. Hänen teoksiaan myytiin puolisen miljoonaa kappaletta hänen 70-vuotisen kirjailijauransa aikana. Myös toimittajana ja kääntäjänä hän on toiminut. Haahden omia teoksia on niin ikään käännetty eri kielille, mm. ruotsiksi, saksaksi ja tanskaksi.
xxx/ellauri186.html on line 159: Senecan isä oli nihti ja äiti Helvia. Sen 40 ekasta vuodesta tiedetään yhtä vähän kuin Jeesuxesta. Se oli yhtä espanjalainen kuin mä oon Urjalasta. Nuorempana sillä oli astma sekä tubi jota täti paranteli Ebyktissä. Äiskä oli hävinnyt kuvasta.
xxx/ellauri187.html on line 286: Jerome's Against Helvidius (c. 383) paved the way for aspects of future Josephite devotion with his assertion that Joseph was always a virgin. Poor guy. The earliest record of a formal devotional following for Joseph in the Western Church is in the abridged Martyrology of Rheinau in Northern France, which dates to the year 800. References to Joseph as nutritor Domini ("educator/guardian of the Lord") from the 9th to the 14th centuries continued to increase as Mariology developed, and by the 12th century, along with greater devotion to Mary, the writings of the Benedictine monks began to foster a following for Joseph and they inserted his name in their liturgical calendars and their martyrology.
xxx/ellauri208.html on line 951: Ensimmäinen romaani Sinitaivas (1980) käsittelee vielä pääasiassa realistiseen sävyyn neljän naisen hetkeksi yhteen kietoutuvia kohtaloita. Eronnut 6-vuotiaan Maurin yksinhuoltajaäiti Virpi saa asunnon pahanhajuisesta kaupungin vuokratalosta, itähelsinkiläisestä lähiöstä. Päähenkilö ei ole kipuineen ja ahdistuksineen yksin. Hän tutustuu kolmeen samassa talossa asuvaan naiseen, jotka kaikki ovat joko eronneita, yksinhuoltajia, petetyksi tulleita tai pettäneitä ja oirehtivat eri tavoin. Teoksessa kerrostalo alkaa elää ja hengittää kuin Helvi Hämäläisen romaanissa Katuojan vettä (1935), ja erilaisista taustoista ja kohtaloista – myös kilpailusta – huolimatta naiset muodostavat toisilleen jonkinlaisen turvaverkon, yhteisön, jossa "sisaruus" kannattelee.
xxx/ellauri237.html on line 86: Päänvaivaa aiheutti myös salaperäinen Jaska. Sama mies esiintyi myös Villenä, Veikkona ja Kallena. Hän oli lähetellyt postikortteja tuntemattomille. Sellaisen Jaskan tervehdyksen sai myös surmatun kirjailijan ystävä Helvi-rouva. Siinä postikortissa Jaska lähetti terveisiä Hesasta.
xxx/ellauri280.html on line 471: Zaarin alamaisena syntynyt Ester Toivonen (1914-1979) kruunattiin ensimmäisenä suomalaisena kaunottarena Miss Euroopaksi 1934. Hänen voittonsa oli erityisen tärkeä suomalaisille, koska se tuli rotuoppien vuosikymmeninä. Hänen klassinen (joskin joxeenkin ylähampainen) saxalainen kauneutensa nosti esiin mongoliväitteitä ja muita käsityksiä suomalaisten alemmuudesta. Ester Toivosen serkun Helvi Hämäläisen mukaan tulevan Miss Euroopan syntyperä ei kuitenkaan ollut mutkaton, sillä äiti Lempi Helle, aikaisempi Mikkelsson, synnytti esikoisensa, kun lapsen isä, zaarin armeijan saksalaissyntyinen soitto-oppilas Auf Wiedersehn oli jo jättänyt hänet. Kastetilaisuudessa pappi kieltäytyi ensin kastamasta lasta, koska tämän äiti kieltäytyi paljastamasta syntyperäänsä. Vaikka Lempi Helle toimi saunottajana Ahtolan paremmalla puolella. Oli nimi ainakin sattuva! Ester olikin siis puoliarjalainen, 1-0 erätappio mongoleille.
xxx/ellauri280.html on line 475: Ester Toivosen työperä ainakin oli kunnossa. Esterin perhe asui teatterin rekvisiitassa. Esterin musikaalinen isäpuoli lauloi kuorossa. Äiti piti lehmää saadaxeen maitoa. Lapset saivat kunnollisen ja perinteisen hyvän kotikasvatuksen, jossa korostettiin rehellisyyttä, vanhempien ihmisten kunnioittamista ja hyvää käytöstä. Ei kerjätty eikä varasteltu energiajuomia. Helsingissä Ester Toivonen alkoi vasta viihtyä. "Säteilevän kaunis ja terve, reipas nuori nainen", kuten rumempi Helvi Hämäläinen kuvasi kotiinsa muuttanutta serkkuaan, oli toimessa Elannon lihakaupassa. Korjaan: Ester Toivonen oli 19-vuotias Elannon leipäpuodissa työskentelevä kauppa-apulainen. Colf-Casinon johtaja pyysi Toivosta osallistumaan miss Suomi kisoihin seurattuaan tämän pienoisgolfia Casinolla.
xxx/ellauri280.html on line 484: Jo samana vuonna 1934 Helvi Hämäläinen julkaisi osittain
xxx/ellauri280.html on line 491: Missivuodet tai mikään julkisuus ei sekoittanut Ester Toivosen elämää, sillä hän oli tutustunut tulevaan aviomieheensä jo 1933 Miss Suomena, tosin vielä Göstan titteliin koskematta. Vaikka Helvi Hämäläinen suhtautui kriittisesti serkkuunsa, metsänhoitaja Siirala sai hänen varauksettoman tunnustuksensa: uskollinen ja jalo koiro. Siirala eli Esterin kuoltua vielä 10v iloisena leskenä.
xxx/ellauri329.html on line 189: Bad Writers: James Helvick, Truman Capote (ääliö), John Huston
xxx/ellauri354.html on line 145: Helvi Juvonen
xxx/ellauri354.html on line 147: Kaljupäinen, paxuposkinen Kai Laitinen oli Pirkon ja Callen opiskelukaveri. Kiltti mies se taisi olla, ja ymmärsi runoja. Tätäkin Helvi Juvosen koskettavaa kurkirunoa.
xxx/ellauri354.html on line 149: Helvi-Juvonen.jpg?x33869" />
xxx/ellauri354.html on line 151: Helvi Inkeri Juvonen (5. marraskuuta 1919 Iisalmi – 1. lokakuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen runoilija, joka sodanjälkeisen modernin lyriikan ensimmäisiä tekijöitä Suomessa. Juvosen runoissa oli uskonnollisia vaikutteita, joita on tulkittu kristillisyyden lisäksi myös panteismiksi.
28