ellauri001.html on line 292: Helsinkiin, kotikaupunkiin porukka pääsee.


ellauri003.html on line 956: Stanfordista palattiin me Helsinkiin ´85

ellauri003.html on line 1211: Niin mun siis pakko jättää oli Helsinki,

ellauri007.html on line 183: Helsinki ei ole entisensä, Kluuvin

ellauri007.html on line 1319: The University of Helsinki

ellauri015.html on line 1137: Nuori, sinä luot tulevaisuuden. Sos.-dem. raittiusliitto, Helsinki 1929

ellauri015.html on line 1138: Mustansininen rynnäkkö Rönkkölän kylässä, kertomus. Sos.-dem. työläisnuorisoliitto, Helsinki 1935 (nimimerkillä Urpo)
ellauri015.html on line 1160: 10 ja 1/2 gurua. Tieni irti riippuvuuksista. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-19963
ellauri017.html on line 452: Elokuussa 1916, kun Gurdjieff oli ryhmineen Suomessa rouva M. E. Maksimovitšin datšalla, Uspenski kertoi kokeneensa kauan toivomansa "ihmeen" telepaattisen keskustelun muodossa, jonka hän kävi Gurdjieffin kanssa. Maaliskuussa 1918 Uspenski erkaantui Gurdjieffista ja rakensi katedraalin itselleen Helsinkiin. Ei vaitiskaan. Uspenskin katedraali on pyhitetty neizyt Marian kuolinuneen nukkumiselle, ei sata vuotta sitten eläneille huuhaahörhöille. Vaan 2000 vuotta sitten eläneille.
ellauri017.html on line 1313: Te voitte saada Paavo Lipposen seikkailuja vuonna 1957 ilmestyvät 12 kirjaa kuukausittain suoraan kotiinne postize lähettämällä 1.000 vanhaa markkaa osoitteella Kustannus Oy Ajanviete, Bulevardi 30 Helsinki.
ellauri024.html on line 574: Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.[1] Hän osallistui sisällissotaan, heimosotiin sekä talvi- ja jatkosotaan. Hänestä tuli armeijakunnan komentaja sekä marsalkka Mannerheimin luottomies, joka neuvotteli Saksan korkeimman johdon kanssa. Hän oli mukana myös äärioikeistolaisessa Lapuan liikkessä ja toimi myöhemmin 1930-luvulla liikemiehenä sekä jatkosodan jälkeen muun muassa paperiteollisuuden palveluksessa.
ellauri025.html on line 877: Monika Fagerholm asui lapsuutensa Helsingin Puotilassa. Mäkin kävin siellä Hannu-Pekan kotona. Aika keskiluokkasta. Olihan siinä hienommat Marjaniemi ja Kallvik lähellä, niitä lienee kirjan muisteluissa mukana. Hänen isänsä oli koneenrakennuxen professori Nils-Erik Fagerholm (1928)ja äitinsä kirjastoamanuenssi Kristina Herrgård (1933). Nisseä 5v nuorempi, Botby gårdin kaunis Kristiina. Monika oli perheen kuopus ja kiltti tyttö. Isosisko Pia Annika (1959) on stashattu. Isän professorimatrikkelissa Monika on psykolog, isosiskosta ei ole mitään. Hän kirjoitti päiväkirjoja ja myöhemmin nuortenkirjoja. Muuna aikana hän juoksi lähimetsissä ja tapasi kavereitaan ympäri Itä-Helsinkiä.
ellauri025.html on line 938: Lopulta Monika muutti takaisin Helsinkiin, pois äidin luota. Äiti kuoli 2001 kuusi vuotta isän menehtymisen jälkeen.
ellauri028.html on line 510: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on (oli) aforistinen kiteyttäjä. Se löytyy kaljupäisen Tontin plokista Unohdettuja runoilijoita.
ellauri028.html on line 514: Heikki Parkkonen (24. maaliskuuta 1938 Vaajakoski, Jyväskylän maalaiskunta – 17. huhtikuuta 2018 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja.
ellauri029.html on line 695: Simon henkilöhistoria kuulostaa kyllä vähän narsistiselta, varsinkin ton pojan nimi Frans. Rosa ja Simo on jotenkin samannäköisiä, pikku peikkoja. Meriläinen on ollut avioliitossa ikätoverinsa toimittaja-tietokirjailija Tuomas Murajan kanssa lokakuusta 2017, ja heillä on uusperhe. Ei se Murajakaan ole ihan viaton, se on muuttanut nimensä Murajaxi Kainulaisesta. Entinen palkkasoturi, palkkatyötön (Sipilän perustulomarsu 2017-8). Rosa on jossain vihreiden suojatyöpaikassa. V. 2017 se kyllästyi sanoja kääntelevään Tampereen pikkumieheen ja muutti takas Helsinkiin.
ellauri031.html on line 127: Tuossa se nyt on, sinikantinen ruutuvihko koneella kirjoitettuine liitteineen Turun yliopiston ruskeassa kirjekuoressa, jolla Fred palautti sen Turusta. Fred pääsi yleisen kielitieteen professorixi Helsinkiin seuraavana vuonna 81. Auli ihmetteli mixen kilpahakenut. En hirvinnyt. Enhän mä ollut vielä edes kolmeakymmentä. Se katosi vuosikymmenixi, mutta ajelehti hiljattain taas pinnalle. Nyt on Fred takas Turussa, käy kaljuna emerituxena kesämökillänsä Nauvossa.
ellauri031.html on line 199: - Kyllä! Rautatieliikennettä ajatellen Viron etuina ovat paizi pienet palkkakustannuxet myös Suomea lyhyemmät välimatkat. Jos esimerkixi Helsinki-Kemijärvi väli uudelleensijoitetaan Tallinnan ja Tarton välille, se olisi vaan runsaat sata kilometriä, kun se nykyisellään on yli 900 kilometriä!

ellauri031.html on line 205: Tähän suuntaanhan se sittemmin on mennytkin, paizi kumikana Berner ehdotti koko VR:n siirtämistä korvauxetta suoraan yrityxille. Saisivat sitten päättää kannattaako Helsinki-Kemijärvi välillä pitää junayhteyttä ollenkaan, vai puretaanko rata ja myydään kiskot virolaisille romuna. Viron palkkataso on noussut niin paljon, että pianaikaa alkavat tähyillä sinne rakennustöihin täkäläisiä poroja. Jahka Peter Vesterbackan plääni toteutuu, koko konkkaronkka Kemijärveltä pohjoiseen voidaan kuskata Viroon vierastyöläisixi rekoilla. Ei tarvita junia eikä veronkantosiipialuxia.
ellauri041.html on line 371: Tuula Johanna Arkio (o.s. Olamo, s. 2. huhtikuuta 1943 Helsinki) on suomalainen taidehistorioitsija ja taidemuseonjohtaja. Vuonna 2006 hänet promovoitiin Kuvataideakatemian kunniatohtoriksi[2] ja hänelle myönnettiin kulttuurineuvoksen arvonimi. Arkio johti Kiasmaa vuosina 1990–2000 ja Valtion taidemuseota 2000–2006.
ellauri047.html on line 1018: Kaarle Laurentius (Kalle) Sorainen (sukunimi vuoteen 1936 Sandelin; 14. toukokuuta 1893 Pori – 14. marraskuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen opettaja, filosofi ja kirjallisuuden tutkija.
ellauri048.html on line 557: Immi Hellén (18. tammikuuta 1861 Kuorevesi - 20. tammikuuta 1937 Helsinki) on Suomen rakastetuimpia runoilijoita. Hän toimi opettajana Helsingissä yli 40 vuotta. Hänet tunnetaan erityisesti lasten runoistaan, joista monet kuuluvat Suomen kansan ja erityisesti koulujen runoaarteistoon, sillä hänen runoilemiaan lauluja on laulettu kouluissa sukupolvien ajan. Tunnetuimpia ja rakastetuimpia niistä ovat "Kas kuusen latvassa oksien alla", "Teki peipponen koivuhun pesän" ja "Paimenpoika". Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä. Oma erityisasemansa Immi Hellénin tuotannossa on koskettavan surumielisellä laululla "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie".
ellauri049.html on line 191: Uuno Salonen kirjautui Helsingin yliopiston historiallis - kielitieteelliseen tiedekunnanosastoon syksyllä 1920. Siirtyessään Helsinkiin Uuno jätti taakseen kuvataiteen tekemisen. Uuno oli epävarma akateemisen alan valinnasta, sillä oma runoilijan kutsumus oli Honkapään sukulaisten ajatuksien vastainen. Yliopistovuosiensa 1920-23 ja 1925-26 aikana hän ei suorittanut yhtään opintokokonaisuutta. Kouluttautuminen oli vain lume, niin hänelle itselleen kuin honkapääläisille, jolla hän mahdollisti elämänsä pääkaupungissa. Aika kului runojen kirjoittamiseen, sanomalehti- ja kustannusalan kirjallisiin toimitustehtäviin, käännöstöihin ja dekadenttiin boheemieloon.34 Kailas osallistui aktiivisesti nuorten kirjailijoiden, Nuoren Voiman Liiton jäsenten ja tulevien Tulenkantajien seurapiirielämään. Hengenheimolaisuus edesauttoi niin runoilijan uraa mutta myös rappioelämää.
ellauri049.html on line 198: Helsinkiin muuttamisen jälkeen Kailaan kotoa opittu talonpoikainen moraali oli muuttunut merkittävästi kohti turmeltunutta, hedonistista elämäntyyliä. Runoilijan luonto ei antanut periksi palata kotiin kokemaan nöyryytystä, jonka hän oletti siellä kohtaavansa. Todellisuudessa suku olisi ollut valmis antamaan anteeksi. ”Ei ollut kodin syy, että hän nyt siitä vieraantui. Hän oli maailmalla kohdannut itse uuden ajan.”
ellauri049.html on line 220: Kailaan ruumis tuhkattiin ja tuhkaläjä tuotiin takaisin Suomeen ja Helsinkiin. Kailaan hauta on Hietaniemen hautausmaalla korttelissa U27-4-36. Haudalla paljastettiin vuonna 1940 kuvanveistäjä Yrjö Liipolan toteuttama muistomerkki. Tietäisin kyllä minkälainen muistomerkki Kailaan ja Sarkian kunniaxi olisi paljastettava. Huppu pois...
ellauri050.html on line 759: Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytyksessä 1936. Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva oli kuitenkin ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Menetyksestä huolimatta Harmaja kirjoitti vielä runoja ja julkaisi syksyllä 1936 kokoelman Hunnutettu. Sairaudessa ei tapahtunut kuitenkaan enää käännettä parempaan, ja hän kuoli tuberkuloosiin 23-vuotiaana 1937. Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu Saima Harmaja -seura.
ellauri050.html on line 814: Ritva Ylönen oli muuttanut Kainuusta Helsinkiin vähän yli parikymppisenä merkonomina 1960-luvun lopulla. Alivuokralaisasunnossa hiertävään koti-ikävään auttoi Kalle Päätalon vuonna 1960 ilmestynyt romaani Koillismaa.
ellauri050.html on line 838: ”Heti kuvan ottamisen jälkeen lähdimme yöjunalle, ja matka Helsinkiä kohti alkoi.”
ellauri050.html on line 848: Ritva muutti poikansa yksiöön Helsinkiin. Poika hankki itselleen ja vauvalle tilavamman vuokra-asunnon ja jäi isyyslomalle. Ritva auttoi vauvan hoitamisessa päivittäin ja otti tämän välillä yöksi luokseen, jotta eno sai levätä.
ellauri050.html on line 850: Ritvan mies meni selvittämään Kuopion-asunnon myyntiä ja kodin muuttoa Helsinkiin.
ellauri054.html on line 189: At his jubilee seminar, Riikonen's Turku-based colleague, Jukka Sihvonen, characterised him as a bibliophile and a manic hoarder of books. Riikonen says that he has never counted the exact number of books in his home, but he estimates that his is one of Helsinki's most extensive private libraries.
ellauri055.html on line 733: Antti valmistui ylioppilaaksi vuonna 1952 Rovaniemellä ja lähti Helsinkiin pyrkimään polille. Lestadiolaisten ylioppilaskodilla hän kohtasi Maijan, joka oli keittämässä kahta kananmunaa. ”Kuka niitä syö? Anna toinen minulle, kun niin tekisi mieli”, sanoi Antti. ”Saatanpa antaa”, vastasi Maija. Antti antoi sittemmin munaa Maijalle ainakin 6x.
ellauri055.html on line 910: Saavuttamansa menestyksen innostamana Sillinpää alkoi rakentaa itselleen ja perheelleen Saavutus-nimistä kirjailija-asuntoa Hämeenkyrön Vanajan kylään. Sillinpään koulukaverin Bertel Strömmerin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava huvila valmistui joulukuussa 1920 muuttokuntoon. Huvila jäi kuitenkin osin keskeneräiseksi Sillinpään rahavaikeuksien takia ja sen rakentamisesta alkoi Sillinpään seuraava velkakierre. Sillinpään perhe asui huvilassa vakinaisesti vuosina 1920–1925 ja vielä 1927–1928. Sen jälkeen kun Sillinpää perheineen muutti 1929 Helsinkiin he asuivat Saavutuksessa enää satunnaisesti lähinnä kesäisin ja joulunpyhien aikaan. Saavutus joutui Sillinpään juntin kustantajan haltuun hänen velkojensa panttina.
ellauri055.html on line 912: Sillinpää julkaisi 1920-luvulla lähinnä novellikokoelmia sekä vuonna 1923 ilmestyneen pienoisromaanin Hipsu ja Ragnar, jota hän itse myöhemmin piti parhaana teoksenaan. Lyhyestä virsu kaunis. Samaan aikaan Sillinpään taloudelliset ongelmat lisääntyivät ja hän velkaantui jatkuvasti lisää. Hän ei myöskään pystynyt tuottamaan kustantajan haluamia uusia romaaneja. Sillinpään kustantaja WSOY tarjosi hänelle lopulta ratkaisuksi vakinaista työtä kustannustoimittajana. Sillinpää olikin vuosina 1925–1927 WSOY:n palveluksessa ja hän asui tämän ajan perheineen Porvoossa. Vuonna 1927 he palasivat takaisin Hämeenkyröön ja Sillinpää onnistui jonkin aikaa hankkimaan riittävästi rahaa kirjallisilla töillään. Syksyllä 1928 paikallinen sähköyhtiö katkaisi maksamattomien laskujen takia sähköt Saavutuksesta ja Sillinpään perhe joutui muuttamaan pimeästä talosta Tampereelle, jossa he asuivat sitten vuoden verran ennen Helsinkiin muuttoa.
ellauri055.html on line 914: Vuonna 1929 Sillinpään kirjojen kustantajaksi vaihtui WSOY:n tilalle Otava ja samana vuonna Sillinpää siirtyi asumaan Helsinkiin. Otava maksoi WSOY:lle Sillinpään tekemät velat, lunasti teosten oikeudet ja myymättömien teosten varaston sekä Saavutus-huvilan. Kauppa on ollut kallein yksittäistä kirjailijaa koskeva sopimus Suomessa, 633 000 markkaa. 1930-luvun alussa hyvään luomisvireeseen päässyt Sillinpää julkaisi useita merkittäviä romaaneja: Nuorena nukkunut 1931, Miehen tie 1932 ja Ihmiset suviyössä 1934. Nämä romaanit, niistä erityisesti palvelustyttö Silja Salmeluksen elämänvaiheita kuvannut Nuorena nukkunut, herättivät huomiota ulkomaillakin ja Sillinpäätä alettiin jo 1930-luvun alusta lähtien pitää Suomen ehdokkaana Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Sillinpää itsekin pyrki edistämään tätä asiaa vierailemalla usein Ruotsissa ja luomalla suhteita sikäläisiin kirjallisiin piireihin. Nobel-palkintoa Sillinpää ei kuitenkaan vielä 1930-luvun alussa saanut; tähän saattoi vaikuttaa samaan aikaan Helsingin yliopiston suomalaistamisesta käyty kielitaistelu. Sillinpää oli 1930-luvulla myös kiinnostunut kansanperinteestä ja kotiseutututkimuksesta ja hänen kotonaan Helsingissä kokoontui säännöllisesti niin sanottu Perjantaikerho, jossa Sillinpää, Sakari Pälsi, Kustaa Vilkuna ja Martti Haavio keskustelivat kielentutkimuksen ja kansatieteen aiheista. Vuonna 1936 Sillinpää sai Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin arvon.
ellauri055.html on line 1077: Elokuun lopussa muutan Helsinkiin Malminkartanoon. Uskon, että hyvä luova kausi jatkuu sielläkin. Teitä tervehtii joku Heikki.
ellauri055.html on line 1111: Arvo August Sotavalta, vuoteen 1900 Richter, (7. tammikuuta 1889 Lempäälä – 21. helmikuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä. Noin 1 Richterin asteikolla.
ellauri058.html on line 142: Helsinkiläinen Marjo Korkeamäki huomasi jokunen vuosi sitten äidissään muistisairauden oireita. Tämä unohteli asioita, ja kotona asuminen kävi yhä vaikeammaxi. Äiti ei kyennyt enää laittamaan ruokaa, siivoomaan eikä muistanut vetää vessaa. Äiti alkoi laihtua. Vaikka äiti sai kotiapua, vastuu viime kädessä jäi tyttärelle. Omakin perhe vaati tukea, joten äidin hoitaminen työpäivän päälle kävi ajan mittaan raskaaxi. Marjo ehdotti äidilleen muuttamista Kontulaan palvelutalo Helyyn. Se oilsi sopinut hänelle kuin nenä naamaan. Puhuimme asiasta monta kertaa ja kävimme paikan päälläkin. Äiti vastusteli.
ellauri058.html on line 190: Pekka muutti Kotkasta Korsoon ja sieltä edelleen Helsinkiin. Pekkanen vieraili 20-30 luvuilla myös Tuijunkantajien piirissä, mutta ei tuntenut kuuluvansa heihin nolon taustansa ja olemattoman koulutuksensa vuoksi, olivathan muut Tulenkantajien jäsenet kouluja käyneitä ja niin sanotuista ”hyvistä perheistä”. Sen vuoksi Pekkasen vierailut Tulenkantajien piirissä olivat satunnaisia, eivätkä niinkään säännöllisiä. Maxoi jäsenmaxun muttei käynyt kokouxissa. Ei varmaan perustanut edes Katri Valasta. Pirun kommari.
ellauri058.html on line 500: Hotakainen muistaa yrittäneensä puhua WSOY:n silloista kotimaisen kirjallisuuden päällikköä Vilho Viksteniä puhelimessa ympäri. Hän halusi Helsinkiin neuvottelemaan runoistaan. “Ei se murukahvin juominen täällä niitä paskoja miksikään muuta”, töksäytti Viksten.
ellauri060.html on line 1097: Poliittisilta mielipiteiltään Agapetus eli Yrjö Soini (17. heinäkuuta 1896 Hattula – 6. helmikuuta 1975 Helsinki) oli oikeistolainen, ja hän kuului muun muassa kokoomuxen puoluevaltuustoon. 1960-luvun lopulla hän arvosteli näkyvästi ja voimakkaasti vasemmistohenkistä opiskelijaradikalismia.
ellauri060.html on line 1136: No mitäs se Don Kasakka siis kirjottaa? Hiljaa virzaa Don Kasakka, aron raivoaja, joet tulvivat. Louis Bromfield: Joki tulvii. Toivo Hovi: Tisza tulvii - Ilona, Ilona! Romanttista paisumista tisseillä, sitä kai tää aina markkeeraa, jokin ruiskahdus tulvahtaa sen yhden paikan ylize. Nadja Nadja soromnoo! Toivo Hovi oli oikeasti Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki), merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija. Lauri Postin kolleega. Tää nide v:lta 1945 oli Laurin unkarinmatkan muistoja, Lauri oli päässyt madjaareissa pukille.
ellauri061.html on line 1666: Joel Elstelä on suomentanut ja sovittanut näytelmän teatteri Beowulfille, joka esitti sen kesäteatterissa 1993. Cymbelinen on suomentanut Lauri Sipari. Helsinki: WSOY, 2010.
ellauri062.html on line 958: Matti Heikki Veikko Simola (16. huhtikuuta 1926 Helsinki – 30. joulukuuta 1975) oli suomalainen koripalloilija ja koripallovalmentaja.
ellauri063.html on line 141: Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Helsinki: Otava, 2000. ISBN Leena Pietilä-Castren oli (on) ns. takapillu. (H. Lindgren, p.c.) Nyt se nauttii eläkepäivistä. (L. P-Castrén, p.c.)
ellauri063.html on line 572: Aapo Junkola: (14. joulukuuta 1935 Helsinki – 14. marraskuuta 2017 Tampere), suomalainen kirjailija, joka toimi kirjailijatyön lisäksi kihlakunnansyyttäjänä. Hänen kirjailijanimensä oli Aapo Junkola. Junkola valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1960 ja varatuomariksi 1963. Junkolan pääteoksia ovat 1960-luvulla ilmestyneet romaanit Lintujen aika (1965) ja Varjojen aika (1966), joissa kritisoitiin tuomioistuinlaitosta. Junkola on tehnyt myös käännöstöitä. Hän on kääntänyt suomeksi kreikkalaisia klassikoita (Sapfo, Lukianos) ja Kreikan kansallisrunoilijan Konstantinos Kavafisin runoja sekä japanilaista kaunokirjallisuutta.
ellauri064.html on line 169: Fredrik Granatenhjelm (alk. Granatenhielm; 1. toukokuuta 1708 Odensjö, Barnaps, Smoolanti – 13. joulukuuta 1784 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen majuri, joka palveli Viaporin varuskunnassa. Hän oli filantrooppi, ja harrasti ”puhdasta elämää” ja hyväntekeväisyyttä. Hänen hautansa, niin sanottu vapaamuurarin hauta, sijaitsee Helsingin Kaisaniemen puistossa.
ellauri064.html on line 329: Hirvisaari is a former train driver, educated at the Helsinki Pasila engine drivers' school in 1980–1982. He was admitted to University of Helsinki in 1999 to study theology, and is still registered as an undergraduate student. Hirvisaari undertook his military national service in the Kymi Anti-Aircraft Battalion in 1979–1980 in the city of Kouvola.
ellauri064.html on line 333: Just before the 2011 general election Hirvisaari was prosecuted for his blog in the Uusi Suomi newspaper web site under the title "Kikkarapäälle kuonoon" ("Sock the kinkyhead"). The text referenced an attack on a foreign person in Helsinki — Hirvisaari wrote that the crime had not necessarily been a racist one. In November 2010 the district court of Päijät-Häme dropped the charges against him of incitement. After consultation with the deputy general attorney, Jorma Kalske, the state appealed against the verdict. In December the Kouvola court of appeals found Hirvisaari guilty of incitement and fined him.
ellauri064.html on line 385: Yrjö von Grönhagen (3 October 1911 in Saint Petersburg – 17 October 2003 in Helsinki[1]) was a Finnish nobleman and anthropologist. He is best known on his 1930s work at the Nazi pseudoscientific institute Ahnenerbe.
ellauri064.html on line 411: Unto Johannes Vartiovaara (24. kesäkuuta 1904 Salla – 4. tammikuuta 1999 Helsinki) oli Kerttu Huttusen mies, suomalainen mikrobiologi. Niillä oli mökki mantereella Kehvolla Pikkoa vastapäätä. Alle saan tuhannen ei myyvä. Hän oli Helsingin yliopiston ylimääräinen professori 1940–1948, professori vuodesta 1948 sekä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani 1957–1963. Hän oli Suomen ensimmäisen ei-lääketieteellisen mikrobiologian oppituolin haltija, mikrobiologian laitoksen ja opetuksen perustaja. Hän työskenteli Viikin kampuksen syntymisen puolesta ja toimi sen rakennustoimikunnan puheenjohtajana.
ellauri064.html on line 425: Tämän jutun seurauksena åkerblomilaisten seurakunta Kokkolassa hajosi keväällä 1923 ja Marian palatsina tunnettu liikkeen jäsenten asuintalo myytiin. Liikkeen johtajat ja noin 220 jäsentä muutti samassa yhteydessä Kokkolasta Helsinkiin, jossa liike hankki ns. Toivolan huvilan Meilahdesta. Maria Åkerblom jäi joulukuussa 1923 kiinni kangasvarkauksista ja päätyi lopulta lääninvankilasta mielentilatutkimuksiin Kammion sairaalaan. Heinäkuussa 1924 Åkerblomin liikkeen jäsenet yrittivät ampua Kokkolassa Suntin suulla veneellä kaupunkiin tulossa olleen nimismies E. Weneliuksen, joka haavoittui vakavasti murhayrityksessä. Wenelius oli toiminut syyttäjänä Åkerblomin liikettä koskeneessa väärävala-jutussa. Tekijät saatiin kiinni Jyväskylässä, ja selvisi, että he olivat saaneet Maria Åkerblomilta ohjeen raivata Wenelius pois tieltä. Åkerblom karkasi helmikuussa 1925 Kammion sairaalasta mutta palasi julkisuuteen toukokuussa sen jälkeen, kun Turun hovioikeus oli hylännyt häntä vastaan nostetun syytteen varkauksista. Korkein oikeus tuomitsi kuitenkin Åkerblomin tässä jutussa kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen, jolloin Åkerblom katosi uudestaan helmikuussa 1926, kunnes hänet vangittiin heinäkuussa 1926 Toivolan huvilassa.
ellauri064.html on line 427: Nimismies Weneliuksen murhayritysjutun tutkinta eteni niin, että Wartiovaara vangittiin tammikuussa 1927 ja hänet tuotiin Kokkolaan kuulusteltavaksi. Kun toista jutun syytettyä Åkerblomia oltiin tuomassa Kokkolaan, tämä hyppäsi liikkuvasta pikajunasta Kruunupyyn kohdalla ja piiloutui metsään, josta etsijät hänet kuitenkin löysivät. Jutun käsittelyn aikana Åkerblom karkasi uudelleen kesäkuun alussa 1927 Kokkolan poliisiputkasta. Hänet kuljetettiin Essex-merkkisellä henkilöautolla Tampereelle ja sitten kertoman mukaan pyykkikorissa Helsinkiin Toivolan huvilaan, josta poliisit pidättivät hänet kymmenen päivän kuluttua. Heinäkuussa 1927 Maria Åkerblom ja metsänhoitaja Wartiovaara tuomittiin Kokkolan raastuvanoikeudessa 15 vuoden kuritushuonerangaistukseen yllytyksestä murhaan ja väärään valaan. Vaasan hovioikeus alensi myöhemmin Wartiovaaran tuomion 12 vuoteen ja Åkerblomin tuomion 13 vuoteen. Korkein oikeus alensi Åkerblomia tuomiota vielä kahdeksaan vuoteen. Åkerblom yritti tuomiota kärsiessään paeta Hämeenlinnan naisvankilasta, mutta pako päättyi jo Hämeen läänin Koskella, kun pakoauto törmäsi sillankaiteen kivipilariin. Vankilasta vapauduttuaan Wartiovaara asettui Helsinkiin ja jatkoi edelleen mukana Åkerblomin liikkeessä.
ellauri066.html on line 32: Antti Juhani Lindholm (s. 16. maaliskuuta 1951 Helsinki) on suomalainen kirjallisuuden kääntäjä. Hän on kääntänyt sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Erityisen arvostettu on hänen Vänrikki Stålin tarinoista tekemänsä uusi suomennos, josta hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon vuonna 2009. Lindholm valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1981 Helsingin yliopistosta. Vuodesta 2008 hän on ollut Eino Leinon Seuran puheenjohtaja. Hemmetti, eikö Paavo Cajanderin suomennos muka kelpaa enää! Vereni tunnen kuumemmax! Jotekin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin.
ellauri066.html on line 59: Einari Arvid Vuorela (17. elokuuta 1889 Keuruu – 10. heinäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Filosofian kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä perheeseen, jossa oli kymmenen lasta ja aloitti opintonsa Multialla. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestarit Aapeli Vuorela ja Kristiina Ryöppylä. Vuorelan puoliso vuodesta 1939 oli kirjailija Laura Soinne. Vuorela valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914. Hän toimi liikeapulaisena ja myymälänhoitajana 1903–1909 ja kansakoulunopettajana Töysässä 1914–1920, Jyväskylässä 1922–1923 ja myöhemmin Multialla.
ellauri069.html on line 746: Baum, L. Frank: Ihmemaa Oz. (The wonderful wizard of Oz, 1900.) Ihmemaa Oz 1. Suomentanut Tuomas Nevanlinna. Kuvittanut Petri Hiltunen. Helsinki: Art House, 2001. ISBN 951-884-299-X.
ellauri074.html on line 631: Mandy Simmons · Helsinki

ellauri082.html on line 731: Haslam, C. and Montrose, V.T. (2015) Should have known better: The impact of mating experience and the desire for marriage upon attraction to the narcissistic personality. Poster presented at: EHBEA Conference, 29th March to 1st April 2015, Helsinki, Finland. Tamara Montrose: Independent Researcher. Jane Williams´s Lab.
ellauri088.html on line 510: 2. Haloo Helsinki!
ellauri092.html on line 443: Kaarle Leopold Krohn (10. toukokuuta 1863 Helsinki – 19. heinäkuuta 1933 Sammatti) oli suomalainen kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori.
ellauri092.html on line 459: Heikki Kustaa Johannes Koskenniemi (27. syyskuuta 1919 Helsinki – 26. syyskuuta 2013 Turku) oli suomalainen antiikintutkija (filologi). Papyrologiseen aineistoon erikoistunut Koskenniemi oli Turun yliopiston klassillisen filologian professorina vuosina 1964–1986. Hän oli raamatunkäännöskomitean jäsen. Tää ei ollut se Heikki Kallenpoika Koskenniemi 19. vuosisadalta joka oli son of Carl Carlsson Koskenniemi and Brita Lisa Eliasdotter Anu Saukko, vaan nuorempi. Merkittävä suomalainen teologi ja evankelisen liikkeen oppinut, valitettavasti vainaja. Koskenniemi, Erkki kirjoitti koskettavasti: Professori Heikki Koskenniemi sai kotiinkutsun 26.9.2013. Hän sai ketjureaktion.
ellauri092.html on line 529: Kai Krohn (s. 29. heinäkuuta 1936 Helsinki) on Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian emeritusprofessori. Krohn tunnetaan merkittävänä AIDS-tutkijana.
ellauri092.html on line 532: Minerva Krohn (s. 7. marraskuuta 1967 Helsinki) on suomalainen lääkäri ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Hän toimi Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 2010-2013 Leo Mechelinin jälkeen.
ellauri092.html on line 535: Katja Krohn (s. 1. marraskuuta 1966 Helsinki) on suomalainen teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija.
ellauri096.html on line 447: Mediafirma mahaantuo valkovenäläisiä ilotyttöjä. Niitä oli yhdessä takavuosien suomenruozalaisessa stadidekkarissa jonka kirjoitti joku kyldyropersonlighet otona. Kuka se nyt oli. Joku Hoblan toimittajako? Hemmetti kun muistaa melkein muttei ihan. Ei löytynyt edes plokista. Muistaiskohan K-täti? Jotenkin siihen liittyi satama ja ehkä ravintola Torni. Joo se muisti: Se oli Staffan Bruun, Club Domina Helsinki. Tulevaisuuteen sijoitettu romaani 1992 joka valitettavasti on jo menneisyyttä. Sama vaivaa George Orwellin romaania 1984, ja Clarken millenniaaleja avaruusseikkailuja riepupäiden juhlavuodelta 2001. Niin se aika rientää. Time flies like an arrow. Tempus fugit. Tempora mutantur, nos et mutamur in illis. Ja muita samansisältöisiä sananparsia. Aikakärpäset tekevät kaikesta kexeliäästä klisheetä. Tu kattoon kattoon kuinka tulevaisuus tapettiin tapettiin, sanoi aikakärpänen kaverille.
ellauri096.html on line 816: Armas Josef Pulla (29. maaliskuuta 1904 Viipuri – 14. joulukuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, pakinoitsija, piirtäjä ja mainonnan suunnittelija.
ellauri097.html on line 545: Antti Mikael Nyölén (s. 2. heinäkuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kirjailija ja suomentaja. Hän on suomentajana erikoistunut 1800-luvun ranskalaiseen kirjallisuuteen.
ellauri097.html on line 679: Kauko Armas Nieminen (15. helmikuuta 1929 Kuopio – 31. tammikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen harrastelijaluonnontieteilijä, joka tunnettiin itse kehittämästään eetteripyörreteoriasta.
ellauri099.html on line 98: GoethemerinorsuveriAthletikerENFJ - OpeHelsinki-Havis-Amanda-17-850x638.jpg" height="100px" />
ellauri106.html on line 607: Helsinkimissio tarjoaa vanhuxille keskusteluapua. Seija ei tunne tarvetta, se on jo senioripysäkillä.
ellauri110.html on line 1022: Arto Sakari Salminen (22. lokakuuta 1959 Helsinki – 15. marraskuuta 2005 Hausjärvi[1]) oli suomalainen kirjailija. Salmisen tuotannon aiheita ovat esimerkiksi viihdeteollisuus, tositelevisio, pätkätyöt ja köyhyys.
ellauri118.html on line 403: Kirjallisuuden tutkijat epäilevät hänen tutustuneen Milanossa Stendhaliin. Teosta Vaarallisia suhteita pidetään yleisesti lajityyppinsä kirjeromaanin parhaana esimerkkinä. Teoksen henkilöt jakaantuvat selvästi hyviin ja pahoihin. Cécile ja ritari Danceny ovat hyviä, viattomia, nuoria ja kokemattomia. Valmont ja markiisitar de Merteuil ovat pahoja. Valmont on terävä-älyinen, viehätysvoimainen pelimies, jonka intohimona on valehtelu. Markiisitar de Merteuil ei ole hyveellinen, viaton, uskollinen tai aito. Häneltä puuttuu myös kaikki uskonnollisuus. Yhdessä Valmontin kanssa hän pitää ihmisiä joko ottajina tai niinä, joilta otetaan. Heillä ei ole muita aitoja tunteita kuin itserakkaus. Valloitukset tuovat paitsi vallantunnetta myös eroottista tyydytystä. Vaikka Cécile ja ritari Danceny turmelevat viattomuutensa, he tuntevat kuitenkin katumusta. Rouva de Tourvel edustaa aitoutta ja viattomuutta, joka säilyy iästä huolimatta. (Höh? Mistä iästä? Se oli 22v.) Teos puhuu lakkaamatta hyveestä ja viattomuudesta sekä niiden menettämisestä. Valmont ja markiisitar de Merteuil yrittävät parhaansa mukaan kitkeä viattomuuden ja hyveet, pelkästään kostonhalunsa takia tai pönkittääkseen omaa statustaan. Teoksen painopiste ei ole toiminnassa, vaan viettelyn tekniikassa. Siinä suhteessa tää jää selvästi 2.ksi verrattuna Vargas Llosaan. Vastoinkäymiset ovat Valmontille esteitä, jotka ovat kierrettävissä oveluudella ja julmuudella. Vaarallisia suhteita on lajityypistään huolimatta hyvin draamallinen, ja se on sovitettu teatterinäyttämölle lukemattomia kertoja. Elokuvaksi se on sovitettu viidesti. Helsinkiläinen Ryhmäteatteri esitti vuonna 2015 Vaarallisia suhteita Suomenlinnan kesäteatterissa. Näytelmäsovituksen teki Juha Kukkonen ja pääosia näyttelivät Minna Suuronen ja Antti Virmavirta. Se oli Pierren uran huippuhetkiä.
ellauri131.html on line 65: Juho Alfred ”Jussi” Tenkku (28. helmikuuta 1917 Nivala – 6. heinäkuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen filosofian professori. Hän oli erikoistunut käytännölliseen filosofiaan sekä filosofian historiaan ja julkaisi laajasti erityisesti etiikan alaan kuuluvia teoksia. Jussi oli jotenkin Kari Rydmanin kaveri. Vittua! Mitähän muuta pahaa sen taustasta mahtaa ilmetä? No tätä: se oli Liisa-vaimoineen Inkerin retken sotarikollisia.
ellauri135.html on line 156: Eikai tää Niklas ole se pahamaineinen kreivi Berg, suomalaisten sortaja? Ei ole, se oli Fjodor Fjodorovits. Lähde: Thomas Garoff, Kenraalikuvernööri Berg. Suomalaisuuden synnyttäjä. Helsinki, readme.fi, 2015, 327 s.
ellauri135.html on line 190: Sellaista roolia hän ei varmaan koskaan toivonut itselleen ja meidän kannattaakin miettiä niitä olosuhteita, joissa Bergin varovaisuus joka meistä voi näyttää ylimitoitetulta, ehkä myös pelasti Suomen rauhallisen kehityksen maaksi. Kyllä Suomen asia olisi huonolla politiikalla voitu tuhota myös 1800-luvulla kuten kaiketi voidaan nytkin. Tuumaa Timo Vihavainen, professori, Helsinki, Savo (diaspora).
ellauri135.html on line 192: Timo Juhani Vihavainen (born 9 May 1947) is a Finnish historian and a professor of Russian Studies at the University of Helsinki. He has written extensively on Russian and Finnish history. Vihavainen graduated as a Master of Philosophy in 1970, a Licentiate in Philosophy in 1983, a Doctor of Philosophy degree in 1988 and a Docent in Russian history in 1992. He is a member of the Finnish Academy of Science and Letters since 2009.
ellauri135.html on line 460: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 86 Osa. SKS, Helsinki 1897.
ellauri145.html on line 102: Georg Christoph Lichtenberg: selected aphorisms. Georg Christoph Lichtenberg (1. heinäkuuta 1742, Ober-Ramstadt – 24. helmikuuta 1799, Göttingen) oli saksalainen tiedemies, satiirikko ja anglofiili. Hän oli pastori Johann Conrad Lichtenbergin seitsemästätoista lapsesta nuorin. (Isä oli aika panomies!) Hän aloitti opintonsa vuonna 1763 Göttingenin yliopistossa, ja hänet nimitettiin ensin vuonna 1769 fysiikan apulaisprofessoriksi ja kuuden vuoden kuluttua kokeellisen fysiikan professoriksi. Häntä pidetään saksankielisen aforismikirjallisuuden perustajana. Siltä on suomennettu Töherryskirjat: Aforismeja ja muistiinmerkintöjä. Valikoinut ja suomentanut Juhani Ihanus. Otava, Helsinki 1999.
ellauri145.html on line 104: Juhani Ihanus, FT (s. 8. toukokuuta 1954 Helsinki) on kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa sekä aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1982 lähtien useissa opettaja- ja tutkijatehtävissä. Nähtävästi elinkautinen keskinkertaisuus kuten Lichtenberg. Ihanus on eurooppalaisen kirjallisuusterapian pioneereja. „Unsere Erde ist vielleicht ein Weibchen.“ „Wir fressen einander nicht, wir schlachten uns bloß.“ „Der Amerikaner, der den Kolumbus zuerst entdeckte, machte eine böse Entdeckung.“ Ihan näppäriä, muttei näillä kuuhun mennä. Silti Goethe kehui Joria taikasauvaxi, Kant alleviivas punasella sen kaikki töräyxet, ja Koala-vaari piti sitä izenäisenä ajattelijana. Tolstoinkin mielestä Lichtenberg oli parempi töräyttelijä kuin koketti följetongisti Nietzsche. Georg oli pedofiili, alkoi shtuppia 12-vuotiasta tyttöä v. 1777. Ikävä kyllä Lolita kuoli (varmaan johkin sexitautiin) 5 vuotta myöhemmin. Jostain syystä Jori digas Jacob Böhmeä. Ällöttävä Max Ernst piti Joria verrattomana huromistina. Seuraavasta penseestä mä voisin ottaa opixeni: Le degré le plus haut jusqu´où puisse s´élever un esprit mediocre, mais pourvu d´expérience, c´est le talent de decouvrir les faiblesses des hommes qui valent mieux que lui. Tässä ei ollut mitään hahatettavaa, vaikka tikulla olis kaivanut.
ellauri147.html on line 61: Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Kaaviopää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytomanian tutkija, runoilija ja akateemikko. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi Tallinnan vanhankaupungin Mustapäiden talon nimen perusteella. Ei siis tullutkaan sen nenäfinnistä. Tai niin se väittää.
ellauri147.html on line 79: Ale Tyynni was born in Ingria to the east of Finland and moved as a child with her family to Helsinki in 1919. She graduated with a Master’s degree in 1936, with Finnish literature as her main subject. During her university years Tyynni practised poetry recitation and dramatic expression. She was particularly interested in poetic diction and the topic of her final work was Sappho’s metre in Finnish poetry.
ellauri147.html on line 483: Lauri Ylönen heiratete seine langjährige Lebensgefährtin und Mutter seines Sohnes Julius Kristian Ylönen, die ehemalige PMMP-Sängerin Paula Vesala am 8. November 2014 in Las Vegas. Dies gaben beide am 29. Dezember 2014 in einer Mitteilung bekannt. Am 5. Januar 2015 wurde die Ehe in Helsinki registriert. 2016 wurde die Ehe geschieden.
ellauri151.html on line 335: Charly Johan Salonius-Pasternak (s. 18. huhtikuuta 1974 Helsinki) on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkija vuodesta 2005. Hän on työssään rakastunut Yhdysvaltoihin sekä sen mainioon kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen. Vuonna 2009 hän oli RKP:n ehdokas europarlamenttivaaleissa. Hän sai 1,923 ääntä eikä tullut valituksi. Charly Salonius-Pasternak, sai etunimensä maailmanhitistä Tuolta saapuu Charlie Brown, jonka Suomessa levytti Vicky Rosti. "Isä halusi antaa minulle nimen Jaska Jokunen", valittaa palsternakka. Se satutti.
ellauri156.html on line 129: Onni Gideon Tervonen (7. huhtikuuta 1921 Balašov, Neuvosto-Venäjä – 25. heinäkuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen muusikko, säveltäjä ja viihdyttäjä.
ellauri160.html on line 321: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on aforistinen kiteyttäjä. (Valitut runot, Pekka Parkkinen - Kihniön Kukka ja Kirja Oy)
ellauri160.html on line 341: ja ylemmäksi sinisen nauhan jossa valkoisella lukee: Helsinki. Se hieman
ellauri160.html on line 660: Fitnessammattilaisena ja Miss Helsinkinä alun perin tutuksi tullut sometähti Sofia Belórf, 31, on saanut uuden tosi-tv-sarjan. Sofian salaisuudet -nimistä sarjaa esitetään discovery+-palvelussa.
ellauri160.html on line 663: Ohjelmassa Miss Helsinkinä tunnetuksi noussut Belórf kertoo isästään, josta hän ei juuri ole julkisuudessa puhunut. Hän on kertonut eläneensä lapsuutensa Ylivieskassa yhdessä veljensä, marokkolaisen isänsä sekä suomalaisen äitinsä kanssa.
ellauri160.html on line 768: Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1874: Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. K. E Holm, Helsinki.kirkkovene
ellauri162.html on line 229: Pas si Mauvais habitait dans Kuusilaakso (la Vallée des Sapins), à une heure d´Helsinki. Reino (député européen) et Erno (écrivain) etaient ses frères.
ellauri184.html on line 237: The result, he says, is that even an impeccably Jewish Galilean in first-century Jerusalem was not among his own people; he was as much a foreigner as an Irishman in London or a Kuopio person in Helsinki. His accent would immediately mark him out as “not one of us,” and all the communal prejudice of the supposedly superior culture of the capital city would stand against his claim to be heard even as a prophet, let alone as the “Messiah,” a title which, as everyone knew, belonged to Judea (cf. John 7:40-42 ).
ellauri188.html on line 260: Asuminen|Konsta Keski­talo, 18, ja Ella Sälpä­kivi, 20, rakensivat itselleen hulppeat oma­koti­talot – Nyt he esittelevät kotinsa ja kertovat, millaisia juoruja ja vähättelyä he ovat kohdanneet! Raha|Helsinkiläisen talo­yhtiön asukkaiden lämmitys­lasku romahti hetkessä murto-osaan – Hallituksen puheen­johtaja avaa kehitystä, jota Venäjän hyökkäys vain kiihdyttää.
ellauri189.html on line 57: Jukka Jari Korpela (s. 10. huhtikuuta 1957 Helsinki) jota ei pidä sekoittaa paasajan ikäiseen Esko Jukka "Yucca" Korpelaan, free-lance käpistelijään ja matematiikan kandidaattiin Espoosta, josta on ollut jo puhetta albumissa 139), on Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori ja historiantutkija. Hän on erikoistunut keskiaikaiseen vallanmuodostukseen ja siihen liittyviin pyhimyskultteihin.
ellauri192.html on line 59: Valentin Kiparskyn ja hänen toisen vaimonsa Dagmarin (o.s. Jaatinen) yhdysvaltalaistunut poika Paul Kiparsky (s. 28. tammikuuta 1941 Helsinki) opiskeli MIT:issä ja on Stanfordin yliopiston kielitieteen professori. Hän on merkittävällä urallaan tutkinut monien hullumpienkin ilmiöiden ohella (mm. Sanskritin) suomen kieleen liittyviä kysymyksiä. Hän on jo yli 80-vuotias. Hän riiteli 1. vaimonsa Carol Kiparskyn kanssa niin ärhäkästi että myöhästyivät ruualta, ja meni Californiassa Seijan kanssa rypyammeeseen, sellaiseen ulkosammioon, joka oli silloin uusinta muotia. En mennyt mukaan. Olen kahdellakin tapaa siis Prahan koulukunnan perillinen suoraan alenevassa polvessa: Juutalainen Morris Halle oli juutalaisen Jakobsonin oppilas, ja aateliset Kiparskyt saivat oppia vähintään yhtä aateliselta Trubetskoilta. Halle vittuili mulle kun olin masentunut, ja koitti syöttää suffixeja ja puffixeja lohtunamixi. Paul oli kiltti ja auttoi missä voi.
ellauri194.html on line 302: Those behind the most recent Facebook networks could have been people in Mali who were genuinely supportive of Russia and anti-French, or else members of a “franchising operation using locals who know the slang, the vernacular”. The recent attackers of The University of Helsinki could have been pissed off Ukrainians students or else members of a franchising operation using Little Russian dropouts.
ellauri194.html on line 739: Jasmin Hamid (s. 18. helmikuuta 1984 Helsinki) on suomen­tataari näyttelijä, kunnallis­poliitikko ja hajasijoittaja.
ellauri197.html on line 189: Until the town lie beaten flat. Kunnes Helsinki on ihan muusina.
ellauri204.html on line 465: Turkkulaisen Rikun tappio Engel-akvarellille oli selvä jo lähtökuopissa. Baba Lybeckin isovanhemmat olivat kirjailija Tito Colliander ja kuvataiteilija Ina Colliander. Merikadulla oli Inan enkeleitä seinällä. Lybeck kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Helsinkiläinen Lybeck asui vuonna 2017 Suomenlinnassa.
ellauri206.html on line 471: Lukiosta valmistumisen jälkeen hän on elänyt vapaana kirjailijana. Sittemmin hän on muuttanut Helsinkiin mutta puhuu vahvasti hoon päältä vieläkin.
ellauri216.html on line 518: Vitali eno Pietarissa on täysi pulzari. Tulee mieleen Wilhon retki velimiehen luo Helsinkiin. Ru-rukous lohduttaa: ohjaa askeleitani, kun käyn täällä monien Paulojen ja Pirkkojen keskellä. Surkeaa, kalakukon kuorikin on mennyt kovaxi. Eno paljastaa että Hrisanf on huoranpoika. Se sattuu enemmän kuin enon nyrkki. Onnexi isonenänreikäisestä autuaasta Senjasta on apua: paxu mummo Kuoriainen korjaa parkuvan pojan kadulta. Sen koleerinen mies oli saanut jääpuikon päähänsä, ja siihen kuoli hän. Yhtämittainen pomiloiminen pitää pahat ajatuxet poissa. Kirkossa käyntiä, teenjuontia, puikottajan tuurausta ja lepoa. Munkin mielipäiväohjelma, miettii nieluhrisa. Paizi Anna Petrovna tuppaa vikisemään sängyssä ja jälkeenpäin se kuorsaa kovin.
ellauri217.html on line 413: M/S Finlandia on suomalaisen Eckerö Linen matkustaja-autolautta, jonka varustamo osti vuonna 2012 italialaiselta Moby SpA:lta korvatakseen sillä Helsinki–Tallinna-reitillä liikennöivän M/S Nordlandian. Finlandian alkuperäinen nimi oli M/S Moby Duck.
ellauri217.html on line 436: Saapui ensimmäisen kerran Helsinkiin ja aloitti liikenteen Helsinki – Tukholma -reitillä.
ellauri217.html on line 442: Luovutettiin telakalta uudistettuna. Alus ajoi telakalta Silja Linen Turun satamaan, josta ajettiin yksi vuoro Tukholmaan. Tukholmasta alus jatkoi seuraavana päivänä Helsinkiin.
ellauri217.html on line 577: Asetettiin Pietari – Helsinki – Tallinna -reitille.
ellauri217.html on line 586: Asetettiin Pietari – Helsinki – Tallinna -reitille.
ellauri217.html on line 598: Palasi Pietari – Helsinki -reitille.
ellauri219.html on line 775: Hallituksen ei kuulu kannustaa porukoita runkkaamaan juuri Liexassa. Tulkoot Helsinkiin tumputtamaan, täälläkin riittää puskia.
ellauri238.html on line 190: Rauno oli kyllä paha haxahdus. Rauno Setälä (20. heinäkuuta 1939 Loimaa – 25. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kulttuurivaikuttaja. Hän oli SKDL:n kulttuurisihteeri vuosina 1964–1971 ja Hämeen Yhteistyö -lehden päätoimittaja 1971–1974. Setälä oli naimisissa Tuula-Liina Puupan kanssa 1963–1965. Raunon toisesta vaimosta ja lapsista ei ole mainintaa, ne olivat kai tavixia. Siinä Rauski oli oikeassa kyllä että laajinkin porvarillinen demokratia on muodollista ja näennäistä ja suurpääoma on aina viime kädessä valmis turvautumaan väkivaltaan, jos se kokee taloudellisen valtansa riittävästi uhatuksi. Niinkuin Mia Berner joka tarttui Penan kanssa kättä pidempään (alla).
ellauri238.html on line 271: Pena sanoi että viina söi siltä muistin, sen toisenkin äidin. Entäs ensimmäinen? Suomalaisen modernin runouden tunnetuimpiin nimiin 1960-luvulta kuulunut Pentti Saarikoski syntyi syyskuun toisena päivänä 1937 Impilahden Pitkärannassa. Hänen vanhempansa olivat Simo ja Elli Saarikoski. Pentin äiti työskenteli parin vuoden ajan opettajana kansakouluissa. Myöhemmin hän vastasi tehdaskirjanpidosta ja kassahoitajan apulaisen tehtävistä Diesen Wood Companyssa. Simo työskenteli samassa tehtaassa, mutta joutui lähtemään sieltä alkoholiongelmansa takia. Sittemmin hän kirjoitti novelleja eri lehtiin. Nuorena hän haaveili urheilijan urasta. Pitkärannassa Pentti vietti lapsuutensa kaksi ensimmäistä vuotta. Karjalainen syntyperä oli Saarikoskelle tärkeä. Hän korosti sitä koko elämänsä ajan. Hei mutta sehän on kuin Aili Konttisen Marquetta! Talvisodan aikana Saarikosken perhe joutui lähtemään evakkoon Impilahdelta ja päätyi Ruotsiin. Sodan jälkeen Saarikosket asettuivat Helsinkiin. Vuonna 1975 Saarikoski palasi Ruotsiin Mia Bernerin käsipuolessa.
ellauri238.html on line 389: Anneli Helena Sauli (vuodesta 1965 oik. Pakkasvirta, o.s. Savolainen, vuosina 1956–1965 Lindman, Saksassa taiteilijanimenä Ann Savo; 6. elokuuta 1932 Pyhäjoki – 15. maaliskuuta 2022 Helsinki) oli savolainen näyttelijä. Eipäskuin pohojalaanen, vaikka mustalaanen ja punikki. Hän oli usein miesten vallankäytön kohteena, mutta paljon myös yxinäisessä käsikäytössä. Hän kirjoitti yhdessä Tuula-Liina Variksen kanssa muistelmakirjan Elämäni on minun, nakukuvat yhteisen.
ellauri238.html on line 550: Jamit (ei siis Jamie, se oli el Zorron tamma). Helsinki: Tammi, 1963.
ellauri238.html on line 552: Napoleonin epätoivo. Helsinki: Tammi, 1964.
ellauri238.html on line 554: Uskomattomat. Helsinki: Weilin+Göös, 1966.
ellauri238.html on line 586: Harri Kaasalainen (29. marraskuuta 1930 Käkisalmi – 11. elokuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen runoilija.
ellauri240.html on line 554: Mitä vittua? Kerrotko samalla, miten pysytään ”aseellisten konfliktien ulkopuolella”, kun Venäjän armeija hyökkää maahan? Ja tuo ”armeija” on "paljastunut", toisin kuin maailman kaikki muut armeijat. ryöstäjiksi, raiskaajiksi ja sotarikollisiksi? Mikä olisi neuvotteluavauksesi Putinin kanssa? Heittäisitkö aseet pois ja opastaisit vielä Helsinkiinkin? [Hyvin argumentoitu: 21]
ellauri242.html on line 270: Karjalan kannaksen Uudellakirkolla syntyneen Tyyne Leivo-Larssonin vanhemmat olivat Sysmästä lähtöisin ollut työmies Erik Johan Leivo ja Sofia Vilhelmiina Saarinen (1871–1935). Perhe muutti Helsinkiin vuonna 1904. Leivo osallistui punaisten puolella 16-vuotiaana sisällissodan Tampereen taisteluun. Mahdollisesti hän oli mukana ryhmässä, joka viime hetkellä murtautui ulos piiritetystä kaupungista. Runoilija Kössi Kaatra kuvaa hänet taisteluvalmiina nuorena, joka uskalsi luotisateessakin kuljettaa haavoittuneita.
ellauri243.html on line 352: Allman. Скрыть Helsinki Google Bing Ilmoita virheestä asetukset Ya.ru К
ellauri244.html on line 73: Harri Erkki William Sirola (28. toukokuuta 1958 Helsinki – 16. elokuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.
ellauri244.html on line 79: Sirolan Kaksi kaupunkia jäi vaille suurempaa huomiota. Kai Sirolalta jäi huomaamatta että Dickens oli jo kirjoittanut sen. Se kuvasi Ranskan suuren vallankumouksen aikaisia ja jälkeisiä vuosia Lontoossa ja Pariisissa. Teosta myytiin noin 200 miljoonaa kappaletta, mikä tekee siitä kaikkien aikojen myydyimmän romaanin. Vain Sonja Kaurasen Anja Koo menee niukasti edelle. Helsinki ja Tallinna ei olleet yhtä vetäviä. Sirola vajosi syvään masennukseen. Itse hän kuvasi tilaa seuraavasti:
ellauri244.html on line 103: Anja Kyllikki Kauranen - kirjailija-terapeuttinimi Anja Snellman - s. 23. toukokuuta 1954 Helsinki) on suomalainen kirjailija, toimittaja ja yleis- sekä seksuaaliterapeutti. Anja Kauranen syntyi ja kasvoi Helsingin Kalliossa. Hän kävi koulua Aleksis Kiven koulussa ja Alppilan Yhteislyseossa. Vuosina 1973–1981 Anja Kauranen opiskeli Helsingin yliopistossa muun muassa englantilaista filologiaa, soveltavaa psykologiaa ja kotimaista kirjallisuutta ja valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi 1977 ja filosofian maisteriksi 2017 44 vuoden tiukan opiskelun päätteexi.
ellauri245.html on line 546: Helsinki huhtikuussa 1957. Englantilaisen Star-lehden reportteri on tullut haastattelemaan maailmankuulua arkkitehtia. Arkkitehtipariskunta Alvar ja Elissa Aalto on lopettelemassa äyriäislounastaan ravintola Savoyssa. Toimittaja kysyy Aallolta: ”Vaimonnekin on arkkitehti?”. Johon tämä vastaa: ”Kyllä, meillä Suomessa laki määrää, että arkkitehdit saavat naida vain arkkitehteja. Aina kun tarvitsen uuden rouvan, vilkaisen vain avustajia ja katson kenellä on näteimmät muodot – piirustuspöydällä tarkoitan.”
ellauri245.html on line 548: Myös Elissa Aalto oli sekä arkkitehti että suunnittelija, joka suunnitteli huonekaluja, sisustuskokonaisuuksia ja painokangasmalleja. Vuonna 1941 Lapin läänin ensimmäinen viiden ällän ylioppilas Elsa Mäkiniemi muutti Helsinkiin opiskelemaan arkkitehtuuria Teknilliseen korkeakouluun.
ellauri245.html on line 734: Tony C. Leike on karvakäsi, Jussi Kolkka en finne igen. Kurnu ja Loikka, hyvää konna-ainesta tiukkapipoiselle natomadolle. Rastatukkainen Holm, Beavis ja Butthead ovat myös pahoja. Jälkimmäinen on pahin kaikista, nimittäin Carl Michael Bellman, oikea rotta. Jussi hade vært politimann i Helsinki (ikke Helsingfors) under Jari Aarnio.
ellauri247.html on line 55: Tauno Valto Köriläs (vuoteen 1906 Carlsberg) (20. lokakuuta 1900 Piippola – 10. heinäkuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hänen vaarillaan oli talo, mutta siitä ei sen enempää.
ellauri254.html on line 614: Tammikuussa 1919 Judenitš siirtyi yhdessä vaimonsa Aleksandra Nikolajevan ja adjutanttinsa kanssa Helsinkiin Leniniltä förbittyjen henkilöpaperien turvin. Helsingissä oli marraskuussa 1918 perustettu ns. Venäjän komitea, joka väitti olevansa Venäjän hallitus. Judenitš valittiin tämän komitean johtajaksi. Luoteis-Venäjän valkoiset luovuttivat käytännössä hänelle diktaattorin valtuudet, sillä Judenitš oli maineeltaan moitteeton sotilas, josta odotettiin valkoisen Venäjän pelastajaa. Helsingistä käsin hän ryhtyi rakentamaan sotilaallista, poliittista ja diplomaattista perustaa laajalle hyökkäykselle Neuvosto-Venäjää vastaan.
ellauri254.html on line 848: Suomennettuja teoksia: Kireähermoista väkeä (Rasskazy). Suom. Katja Losowitch. Helsinki: SN-kirjat, 1990 ISBN 951-615-702-5 novellikokoelma.
ellauri262.html on line 45: Teoksen nimi Uusi usko / Homon sanelun mukaan kirjoittanut Opetuslapsi Julkaisutiedot Helsinki : Suomen spiritualistinen seura, 1952 (Helmi Krohn 1871-1967)
ellauri267.html on line 93: Borzov kexii lopulta mikä oli Dalchimskyllä tuhoamisjärjestyxen juonena ja saa sen kiinni ize teosta. Isotissinen ja kurvikas Barbie joka sillä on bond-tyttönä onkin amerikkalaisten 2x agentti. Mutta Barbi rakastuukin aikuisten oikeasti Bronsoniin eikä luovuta kasakkaa työnantajillensa. Rakastavaiset saavat olla rauhassa, koska niillä on laukaisemattomat zombiet vielä puhelinkirjassa. Ei kovin uskottava tarina, mutta aina kivempaa kuin Dale Brownin wholesale ryssäviha. Asiaa auttoi varmasti että Wagner on ize emigrantti ryssistä. Mitäs kazojat sanovat? Että Åke Lindman ja Ansa Ikonen oli tosi hyviä ja Helsinki uskottava Moskova!
ellauri267.html on line 95: "Hello?" This is a pretty routine Cold War spy thriller, but Siegel's direction manages to keep its tension just high enough for watching. Great cast of Bronson, Pleasence and Magee. And yes - the Moscow scenes were filmed in Helsinki with bit parts from our very own Åke Lindman and Ansa Ikonen.
ellauri270.html on line 69: Väitöskirjan pääteesi oli, että Bosnia ja Hertsegovina on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi luonnollinen silta, linkki idän ja lännen välillä, kuten Helsinki Sofia Karppi-skoudesarjassa, josta pormestari Tuliaron Liike Nyt aikoo kaivaa tunnelin Tallinnan puolelle kalansilmäisen hiusjatkeisen Karpin ja kalansilmäisen a-la-Cock-tukkaisen Nurmen avustuxella. Vizi että nää mukapoliisit on sitten kylmiä kaloja, kalojen lisääntymisstrategialla ne ruiskii lapsia ja sitten jättää heitteille, hyörii pitkin mustaa Helsinkiä pyssyt kädessä, eivät syö eikä käy edes alapesulla. Mä en halua olla kenenkään isä. Emil kulta äidin pitää nyt mennä taas ampumaan roistoja, älä sinä istu Matin päällä kumminkaan vaikka äiti tekee niin..
ellauri285.html on line 263: Antti Kauppisen tuntevat sanovat, että hän on ihminen, joka päätyy yllättäviin tilanteisiin. Helsinkiläinen museotyöntekijä on Gucci-malli, nuuka palstaviljelijä ja nahkahomoaktivisti. Antti Kauppinen tekee Ylelle Homotutka-podcastia, jossa Kauppinen keskustelee vieraidensa kanssa vähemmistöjen elämästä.
ellauri288.html on line 112: Olen into­himoinen, ja se näkyy kaikessa, mitä teen. Olen joko todella kiinnostunut tai en yhtään. Se on tyypillistä rajatilaisille. Ukrainaan, Tallinnaan ja Helsinkiin sijoittuva Koirapuisto on romaani naisista, jotka myyvät munasolujaan ja vuokraavat kohtujaan heille (p.o. niille), jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen lapsia. Sofi ei ole sellainen. Sofilla ei ole lapsia, eikä hän ole kokenut kaipuuta omaan lapseen. Mies joskus ruinaa niitä, mutta kyllä naisella on oikeus vihata omaa lastaan. Perhe: Naimisissa Juha Korhosen kanssa, joka asuu Helsingissä.
ellauri288.html on line 204: Lue myös: Sofi Oksasen kärsivällisyys ei pettänyt Helsinki-Vantaalla: ”Pisti vielä tupakaksikin” – kuva!
ellauri297.html on line 510: Mauno Pekkala (27. tammikuuta 1890 Sysmä (!) – 30. kesäkuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen Metsähallituksen pääjohtaja ja vasemmistolainen poliitikko. Hän oli ainoa Suomen Kansan Demokraattista Liittoa (SKDL) edustanut Suomen pääministeri. Hän vastusti voimakkaasti jatkosotaa edeltänyttä armeijan liikekannellepanoa. Pekkala varoitti Helsingissä Neuvostoliiton tiedustelupäällikkönä toiminutta Jelisei Jelisejeviä Saksan hyökkäyksestä ja Suomen osallistumisesta siihen. Pekkala luovutti Jelisejeville tiedot presidentti Risto Rytin hallitukselle 31. toukokuuta 1941 esittämästä tilannekatsauksesta. Josif Stalin ei kuitenkaan uskonut Jelisejevin hänelle välittämiä tietoja tai pitänyt saksalaisten aiheuttamaa uhkaa tarpeeksi vakavana eikä siksi ryhtynyt tarvittaviin toimiin hyökkäyksen varalta.
ellauri297.html on line 528: Njassa (joskus myös General Njassa tai Dj Njassa, oik. Jyrki Leo Jantunen, s. 2. marraskuuta 1962 Helsinki) on helsinkiläinen radiotoimittaja, DJ ja muusikko. Hän työskentelee toimittajana Radio Helsingissä. Valtakunnalliseen julkisuuteen hän tuli Levyraati-ohjelman vakiojäsenenä. Jyrki Jantusen isä työskenteli poliisina ja ravintolan portsarina, äiti tehtaassa ja siivoojana. Jantunen otti kutsumanimensä vanhasta maantiedon kirjasta. Njassamaa oli Malawin entinen nimi. Vuonna 2015 Njassa sairastui paksusuolen syöpään. Hän kertoo selviytymistarinansa Elina Järven ja Olga Poppiuksen kirjassa Elämäni ennen kuolemaa (2017). Hänellä on siitä huolimatta vuonna 1996 syntynyt tytär.
ellauri299.html on line 631: Seija valittaa että olen liian arvattava, ennakoitavissa. Aina yhtä negatiivinen. Vanhuxet ovat aina tuollaisia, marmattajia. Mutta ne ovat aina olleet oikeassa, koitan puolustautua. Eipä tässä ole nähtävissä paljon ilonaiheita, kun oikeistoaalto hyökyy yli apinoiden raiskaamaan luonnon loppujäännösten. Amerikan puolustusministeri tulee Helsinkiin antamaan puhuttelun venäläisille. Suomen epävirallinen edustaja puhuu rähmältään isojen star spangled bannerien katveesta.
ellauri301.html on line 189: Kosti oli tuottelias. Siltä ilmestyi mm. Muutamia rovasti K. Kalkkeen lempilauluja. K. Kalke, Joensuu 1934. Kosti vaikuttaa narsistilta vaikkei se edes ole vanha norssi, normaalikoulu ehti muuttaa Helsinkiin. Eka työpaikka oli Isokyrön kappalaisena, toinen ja viimeinen Tohmajärven kirkkoherrana. Sit vaan takasin Hämeenkoskelle. Hailii happamii Kyrön mamman tappamii.
ellauri301.html on line 191: Hämeenkoski (alk. Hämeen Koski) on nyt osa Hollolaa. Muita tunnettuja Hämeenkosken poikia ovat JK Paasikivi, Ruben Lagus, Sirkka Selja, voimamies Väinö Kustaa Siltala ja Jemina Sillanpää, a versatile artist from Helsinki, Finland.
ellauri301.html on line 423: Guillou syntyi Södertäljessä Tukholman läänissä. Hänen isänsä Charles Guillou oli ranskalainen vahtimestari, joka työskenteli sadistina Ranskan suurlähetystössä Tukholmassa. Guilloun äiti Marianne (o.s. Botolfsen) oli norjalaistaustainen. Jan Guilloulla on Ranskan ja Ruotsin kaksoiskansalainen taskussa. Kun Guilloun isoisä nimitettiin Ranskan suurlähettilääksi Suomeen, Guilloun isä päätti muuttaa Helsinkiin. Guillou varttui äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Saltsjöbadenissa.
ellauri308.html on line 113: Luhankaan Kuusisen palatessa jatkamaan opintojaan Helsinkiin syksyllä 1902.
ellauri308.html on line 729: Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki) oli lahjaton suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko. Äikiä kuului Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtoon 1930-luvun lopusta alkaen, asui vuosia Neuvostoliitossa ja oli talvisodan aikana perustetun Terijoen hallituksen maatalousministeri. Hän käytti myös salanimiä Viljo Veijo, Ami Aarto ja Liukas Luikku. Sekä Äikiän poliittisten mielipiteiden että kulttuuri- ja taidekäsitysten on luonnehdittu edustaneen dogmaattista neuvosto-marxismia.
ellauri311.html on line 215: Kirsi Salo (s. 7. helmikuuta 1967 Helsinki) on 56-vuotias
ellauri325.html on line 163: Hei mitä lavastaja Roy eli "Juan Batiste Montabuan", siviilissä Tapio Vilpponen otti myöskin osaa propagandatalkoisiin! Arkadi Avertshenkon tyylilajissa. Tapio Vilpponen (31. toukokuuta 1913 Rauma – 31. elokuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen käsikirjoittaja, lavastaja, puvustaja, taidemaalari, graafikko, sisustussuunnittelija, kuvanveistäjä, copywriter, toimittaja, pilapiirtäjä ja pakinoitsija. Hän myös näytteli muutamassa elokuvassa. Vilpponen käytti salanimiä Roy ja Juan Batiste Montauban. Vilpponen kirjoitti useita kioskilukemistoja (El Zorron seikkailut, Tilly, Pekka Lipponen junior) sekä nelisensataa jatkojännäriä. Kexittyään Jussi-palkinnon hän oli itse ensimmäisiä Jussi-palkittuja vuonna 1944, kun hänet palkittiin parhaasta lavastuksesta elokuvaan Herra ja ylhäisyys. Juan Batiste Montabuan on selvä plagiaatti Simo Penttilästä. Zorron porukat on käytkaz yxyhteen TJA Heikkilän, tai Punavyön sivuvaunuineen. Inkkari Tacho on Tlacan kopio. Vilpponen oli Hirvosta 15v nuorempi. Heikon kuulonsa vuoxi hänkään ei joutunut ruotuun.
ellauri325.html on line 304: Päätoimiensa ohella Salonen oli mukana monissa kulttuurihankkeissa, esimerkiksi Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana, teatteri- ja museojärjestöissä sekä nuorisoseuraliikkeessä. Hän pyrki Suomen kulttuurihallinnon tehostamiseen. Toinen suuri tavoite oli maakuntien kulttuurielämän voimistaminen ja sen Helsinki-keskeisyyden vähentäminen. Toinen oikispaskiainen Seikko Eskola kirjoittaa Kanava-lehdessä, että Salonen oli taitava puhuja, puheenjohtaja ja erimielisyyksien sovittelija. Hänen elämänkäsitykseensä vaikutti suuresti rintamakokemus pohjoissavolaisen komppanian päällikkönä talvisodassa, jossa hän oppi arvostamaan tavallisten maalaismiesten vastuuntuntoisuutta.
ellauri325.html on line 308: Ole Gustaf Åke-Håkan Stoltzenberg (1. heinäkuuta 1914 Helsinki – 17. heinäkuuta 1983 Helsinki) oli varsinaiselta ammatiltaan helsinkiläisen Liikemainonta McCann -mainostoimiston toimitusjohtaja, 1960-luvun keskivaiheilla myös pääomistaja. Sekin pääsi väsäämään asemasotavaiheen lektyyrejä nimimerkillä Paavo Telenovela. Siviilien rikoxista Paavo veistää viziä.
ellauri325.html on line 315: Simo Tapio Puupponen (nimimerkki Aapeli; 23. lokakuuta 1915 Kuopio – 10. lokakuuta 1967 Helsinki), oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Puupponen toimi Kuopiossa ilmestyneissä Pohjois-Savo ja Savon Sanomat -lehdissä pitkäaikaisena toimittajana ja pakinoitsijana 1936–1953.
ellauri325.html on line 323: Unto Seppänen oli kajahtanut Karjalasta. Seppänen (15. toukokuuta 1904 Helsinki – 22. maaliskuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja.
ellauri325.html on line 413: Yrjö Armas Kivimies (alk. Uuno Armas Mattila; 8. joulukuuta 1899 Joensuu – 18. maaliskuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, kriitikko, kolumnisti ja kääntäjä, jonka tunnetuin teos oli 1937 ilmestynyt Pidot Tornissa. Kaveri oli taas 1 näitä oikeistolaisia puisevia puujalkaviziukkoja
ellauri325.html on line 545: Vapauduttuaan vankilasta Helanen jatkoi "luovaa kirjallista työskentelyä," jonka olivat aloittaneet mm. Sarastus: koulupoikaromaani. Gummerus 1923, Mies, joka uskalsi. Henkivakuutusyhtiö Salama, Helsinki 1928 ja Harkitkaa! Henkivakuutusyhtiö Salama, Helsinki 1936.
ellauri325.html on line 634: Mikin tuulettama isoisoisä Aarne Juhana Kuusi (vuoteen 1905 Granfelt; 24. kesäkuuta 1881 Helsinki – 27. huhtikuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen vakuutusmatemaatikko ja raittiusmies, Suomen ensimmäinen vakuutusneuvos.
ellauri325.html on line 638: A. A. Granfelt kuului Granfeltin aatelissukuun, ja hänen vanhempansa olivat teologian professori Axel Fredrik Granfelt sekä Agatha Fredrika Nordensvan. Hän vietti lapsuutensa Ryttylän kartanossa Hausjärvellä mutta joutui muuttamaan Helsinkiin yhdeksänvuotiaana äitinsä kuoltua. Granfelt kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta vuonna 1866 ja aloitti lääketieteen opinnot. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1871 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1878, mutta ei koskaan harjoittanut lääkärin ammattia.
ellauri325.html on line 696: Syssyllä 1955 Yrjö Soini eli Agapetus soitti ja kysyi, tulisinko Suomen Kirjailijaliiton johtokuntaan. Sinne tarvittin minun kaltaistani miestä joka ymmärsi raha-asioita, rakasti julkisuutta ja pystyi pitämään kommarit kurissa vaikka kätketyllä konepistoolilla. Kirjailija ei tarvinnut olla. Agapetuxenkin paras näyttö oli Hei Heipparallaa Helsinki - näytelmä. Humoristi kuoli sotavuosina, kivenkova patriootti oli jälellä.
ellauri325.html on line 735: Väinö Kaukonen (18. kevätkuudu 1911, Kuopio – 4. ligakuudu 1990, Helsinki) oli suomelaine professoru da literatuuran tutkii. Ei siis se sotaveteraani joka veteli komiasti veteraanin iltahuudon soolo-osia. Väinö oli neuvostomieöinen, minkä vuoxi Martti Haavio ei voinut sietää sitä. Kaiken kukkuraxi
ellauri325.html on line 737: Kaukozen tutkimustiemoinnu oldih Kalevalan kul’tuuruhistourii da Elias Lönnrot. Vuvvennu 1939 mies puolisti väitösruavon, sen tiemannu oli Vahnu Kalevala. Vuozinnu 1956-1962 Kaukonen ruadoi Helsinkin yliopiston oman muan literatuuran docentannu, vuozinnu 1962-1974 oli abulaisprofessorannu. Häi oli johtoruavos Nevvostoliittoinstituutas da Suomi-Nevvostoliitto-Seuras, vuozinnu 1967-1974 oli suomelas-vengrielazen kul’tuurukomitietan paginanvedäjänny.
ellauri325.html on line 742: Todella lahjakas matemaatikko Pekka Myberg ei kanslerins sietänyt rehtori Edwin Linkomiestä joka olikin täydellinen ääliö. Helsingin yliopiston yleisen etnologian ylimääräinen professori Aarne Koskinen (1915 - 1982) oli kansainvälisesti tunnettu Polynesian tutkija. Tyynenmeren asukkaat kunnioittivat hänen elämäntyötään antamalla hänelle samoalaisen päällikön arvonimen Tui Finilani. Saara Lilja (19. heinäkuuta 1923 Helsinki – 6. huhtikuuta 2003) oli suomalainen klassillisen filologian ja antiikin kirjallisuuden tutkija ja Edwin Linkomiehen ehdokas. Siitä ei tullut kuin dosentti, no loppusuoralla se pääsi apulaisexi. Masa vanha juonittelija halusi istua tuleen Aarnen housuilla, vaikka Saara Liljan peppu oli sievempi. Ujo Matti 6 oli yhtä yxin yxinäinen kuin toinen henxelien paukuttelija, Paavo Haavikko.
ellauri326.html on line 445: Reino Vilho (Wilhelm) Silvanto (sukunimi vuoteen 1929 saakka Sylvander; 21. heinäkuuta 1883 Helsinki – 29. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja kirjailija. Hän käytti suomentajana myös nimimerkkejä R.W.S, Reino Silva ja Reino Silvala. Silvannon vanhemmat olivat puuseppä Karl Kristoffer Sylvander ja Elviira Kallentytär. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 Helsingin reaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1908 ja maisteriksi 1910. Silvanto oli aluksi opettajana eri oppilaitoksissa Helsingissä, Forssassa ja Kotkassa. Hän oli Suomen tietotoimiston palveluksessa 1918 ja toimi sitten asianajotoimisto Sarkanen & Helmeen liikeosaston osastopäällikkönä 1918-1920.
ellauri326.html on line 460: Elias Lönnrotin käsityöaskartelusta. Helsinki 1930.
ellauri327.html on line 472: Ilmari Kianto (vuoteen 1906 Calamnius; 7. toukokuuta 1874 Pulkkila – 27. huhtikuuta 1970 Helsinki) oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista. Kiannon kirjailijanura kesti yli 60 vuotta, jona aikana hän kirjoitti kuutisenkymmentä kirjaa. Hänen maineensa perustuu kuitenkin lähes kokonaan hänen kahteen köyhälistöromaaniinsa Punainen viiva (1909) ja Ryysyrannan Jooseppi (1924). Näiden kirjojen ansiosta Kianto tunnetaan kainuulaisen köyhälistön kuvaajana, ”korpikirjailijana”. Pulkkila on ex kunta Siikajoen latvoilla. Ilmari sinnitteli lähes satavuotiaaaxi Hesassa. Kianto oli alun perin nimeltään Ilmari Calamnius, mutta muutti sukunimensä Johannes Linnankosken neuvosta Kiannoksi vuonna 1906.
ellauri327.html on line 474: Johannes Linnankoski (oik. Vihtori Johan Peltonen 18. lokakuuta 1869 Askola – 10. elokuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Laulu tulipunaisesta kukasta. Hänen kirjojensa kantavia teemoja ovat syyllisyyden, rangaistuksen ja sovituksen moraaliset ongelmat.
ellauri330.html on line 126: Seppo Kalevi Albert Kivinen (19. lokakuuta 1933 Ikaalinen – 13. elokuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen filosofi ja filosofian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston filosofian laitoksessa dosenttina. Hän toimi Suomi-Mongolia -seuran puheenjohtajana 1970-luvun alkupuolella, Suomen Parapsykologisen tutkimusseuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1972–1974 ja Transscendentaaliradiestesian Seuran sihteerinä vuosina 1974–1987. Skepsis ry:n puheenjohtajana hän toimi vuosina 1987–1989.
ellauri330.html on line 276: Rafael Koskimies on mainittu siellä täällä paasauxissa. Se on samoja Kyrön Forsmanneja kuin lyhyenläntä Aarne-setä, tai nimensä Sillinpääxi muuttanut Taata os. Koskinen. Rafu piti sille etukäteen tilatun nekrologin. Rafun oppilas Aarne Kinnumen ei pitänyt Rafua paljon minään, ei liioin pikku Make Eskelinen. Nytkun Pasilan sivukirjaston Kirjavan keskiviikon kierrätyskirjoista löytyi Rafun muistelmateos ,"Helsinki ja härjänvaza", on ehkä aika tutustua Rafun elämään ja teoxiin.
ellauri330.html on line 278: Rafu oli Masa 6:n opettajan Mara Haavion kolleega, toimittivat yhteisvoimin kokoomateoxia ja tietosanakirjoja. Kaarlo Rafael Koskimies (vuoteen 1926 Forsman) 9. helmikuuta 1898 Savonlinna – 19. marraskuuta 1977 Helsinki, on myös 1/375 löysäpukuisen Arto Samulin humanisteista. Samulin lailla hän oli oikealle kallellaan. Ajan toimitussihteeri 1917 - 1924 Vaakku Koskenniemrn sivuvaununa. Valvoja-Ajan päätoimittaja 1932 – 1941.
ellauri330.html on line 283: Rafael Koskimiehen perhe muutti Helsinkiin nykyiselle Lönnrotinkadulle (ent. Antinkatu 22) ja pani Rafun Helsingin Suomalaiseen normaalilyseoonl, isä Aukustista tultua norssin suomen ja ruozin lehtori. Äiskä Bergroth puhui iskän kanssa kotona ruåzia. Helsingin yliopistoon hän kirjautui sisään vuonna 1916. Filosofian kandidaatti 1920, filosofian lisensiaatti 1923 ja filosofian tohtori 1927, Helsingin yliopisto. Estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori 1939 – 1961, Helsingin yliopisto.
ellauri330.html on line 333: Rafael Koskimies, ”Helsinki ja Härjänvatsa”. Otava: Helsinki 1953.
ellauri330.html on line 502: Epäpätevyyden palvelus, by: Éomile Faguet, suomentaneet Jaakko Forsman ja R. Forsman, Helsinki: Otava 1918, oli epädemokraattinen ulvahdus epädreyfusistiltä, joka haikaili kaxikamarista eduskuntaa jossa aatelista muodostuva senaatti toisi peliin demokratialta uupuvaa tehokkuutta. Ja tämä juuri punakapinan aattona. No olihan Jaakon Yrjö-Sakari -setä ryssän aatelia notta eliittiin jo kuuluttiin. Vallanko Jaakkokin oli kuningasmielinen?
ellauri330.html on line 510: Ei, eri fasisti. Huugo Felix Jalkanen (24. lokakuuta 1888 Koski Hl. – 22. kesäkuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen runoilija, kriitikko, kääntäjä ja toimittaja. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1959.
ellauri330.html on line 514: Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori. Dzheidzhei oli tullut tietosanakirjan toimituxessa liiankin lapidaarisexi, Vaakusta. Maila Talvio oli hyvin hedelmällinen.
ellauri330.html on line 527: Uno Ludvig Lehtonen (27. tammikuuta 1870 Akaa – 25. joulukuuta 1927 Helsinki oli suomalainen historiantutkija ja professori, joka oli erikoistunut varsinkin Venäjän vasallivaltion Suomen historiaan. Lehtonen toimi historian lehtorina Sortavalan reaalilyseossa 1905–1908 ja Tampereen klassisessa lyseossa 1908–1910. Helsingin keisarilliseen yliopistoon perustettiin vuonna 1903 Venäjän historian professuuri, joka täytettiin vuonna 1910 kun Lehtonen nimitettiin siihen. Opetuksessa hän painottui lähinnä yleiseen historiaan, ja vuonna 1924 virka muutettiinkin ryssävihan tähden yleisen historian professuuriksi. Lehtonen hoiti sitä ennenaikaiseen kuolemaansa asti. Lehtosen puoliso oli Katri Danielson-Kalmari, jonka isä oli valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmari, yksi Lehtosen opettajista. Lehtonen kuoli isänsä tavoin sokeritautiin.
ellauri330.html on line 539: Tuoppi olutta ja kakſi korttelia wiinaa lipparikſi on kohtuullinen mitta ja määrä wäsyneen miehen kurkkuum ja päähän. Nytpä kannu keikkui ja parta kastui, pojat laulaa lasketteliwat ja muorin tyttäret nauraa rikosteliwat. Mutta läkſinpä iloleikistä pois, läksin pitkin katua täymään. Lauluni remahti, akkunat ſäpäleiksi sälähti, ja ſiitäpä liikkeille Tampereen poroporwarit kaikki. Mutta minä, aina lystipoika, minä wiitenä wilkkasin pitkin rantaa, heille potkaisin wasten kuonoa ſoraa ja ſantaa. Tulin siitä Poriin, pantiin pärekoriin ja wedettiin pitkin torii; tulin Uuteenkaupunkiin, siellä akkunasta haukuttiin; tulin Turkuun, pistettiin puukko kurkkuun. Tulinpa lopulta Aningaisten kadun haaraan ja siellä kohtasin wiifi nokkelata naaraa. Ensimmäinen potkaisi mua jalallansa, toinen sanoi: anna sen pojan olla alallansa! hän ei ole mitään rakkari eikä mikään pikiprakkari. Mutta kolmas kysyi: mikä sitä poikaa waiwaa? ja neljäs sanoi: häntä pitäis auttaa ajallansa. No lähdetäänpäs käsi kädessä käymään, lausuin minä, mutta wiides tuuppasi wihaisesti nyrkillänsä ja ärjähti: mene Helsinkiin! Menin minä Helsinkiin, pantiin syömään kruunun wellinkii, ja sitten poikaa tutkittiin ja huikeasti selkään hutkittiin: mene nyt tiehes, finä wasaran-poika! Läksin taasen tietä käymään, minä weitikka, aina iloinen, minä, jonka sydän on kuin hylkeennahkainen tupakkikukkaro. Kuljeskelin, laulelin ja tallustelin pitkin tölmällistä tietä; tulin Hämeeseen, astuin ylös Kuninkalan ſaarnastuoliin; ja sitten oli ammen plottis!
ellauri331.html on line 291: Viime vuosina sanomalehden materiaalit ovat sisältäneet monia muukalaisvihamielisinä pidettyjä lausuntoja . Moskovan Helsinki-ryhmän ja Demokratian kehittämiskeskuksen suorittaman useiden venäläisten tiedotusvälineiden seurannan tuloksena Moskovsky Komsomolets -sanomalehti tunnustettiin "kiistattomaksi johtajaksi kansallista vihaa lietsovien lausuntojen lukumäärässä. ” vuonna 2003.
ellauri335.html on line 138: Wartiainen muistuttaa vuonna 2016 EEA:n Urban Sprawl in Europa -tutkimuksesta, jossa Helsinkiä pidettiin hänen sanoillaan varottavana esimerkkinä alisuorittavasta kaupunkisuunnittelusta myös itäeurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna eikä se pysy mukana innovaatiovauhdissa. Wartiainen on pohtija ja suunnittelija.
ellauri341.html on line 104: Leikola työskenteli 1980- ja 1990-luvulla toimittajana useissa viestimissä, Talouselämässä ja Iltalehdessä sekä Yleisradiossa vuoteen 1996, jolloin hän lähti tavoittelemaan uutta televisiokanavaa, joka kuitenkin meni Sanoman Helsinki Medialle. Yleisradiossa hän työskenteli A-studiossa ja teki ulkomaanreportaaseja, joissa hänen vahvuusaluettaan oli Itä-Eurooppa. Hän veti myös eduskuntavaalitentit 1991. Vuosina 2006–2009 Leikola toimi Suomen Markkinointiviestintätoimistojen Liiton (MTL) toimitusjohtajana.
ellauri342.html on line 311: Martti Johannes Larni (vuoteen 1942 Laine; 22. syyskuuta 1909 Pakila, Helsingin maalaiskunta – 7. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Larni oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoita Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansa Neljäs nikama ansiosta. Larni oli Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 1964–1967. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen Larni oli tunnetuin suomalainen Neuvostoliitossa. Martin 1957 ilmestyneessä nikamakirjassa on sen nuoruuden 20-30-luvun Amerikan piirteitä sekoittuneena vähän 40-50-luvun trendeihin, ihan kuin keski-ikäisten naisten kirjoittamissa 50-luvun tyttökirjoissa.
ellauri342.html on line 329:
Keijo Kullervo Kalske (February 28, 1912, Lahti, Finland – January 26, 1977, Helsinki, Finland) was a Finnish actor. Kalske, who worked as a police officer in Kotka before his film career, had performed occasionally at Kotka City Theater. Bulky and broad-shouldered, the 186-centimeters-tall Kalske was often seen on stage and in films in the roles of a soldier, a police or a guard, who he was perfectly fit to interpret with professionalism due to his police background.

ellauri343.html on line 252: Hans Håkon (H. H.) Christian ”Bobi” Sivén (18. huhtikuuta 1899 Helsinki – 12. tammikuuta 1921 Repola, Itä-Karjala) oli suomalainen itsenäisyys- ja heimoaktivisti, joka toimi Aunuksen Karjalassa sijaitsevan Repolan kunnan nimismiehenä heimosotien aikana vuosina 1919–1921 sekä samalla hän työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön edustajana Repolassa ja Porajärvellä. Repola ja Porajärvi olivat eronneet Venäjästä vuonna 1918 ja liittyneet Suomeen. Kun Suomi luovutti molemmat kunnat vuonna 1921 Tarton rauhassa takaisin Neuvosto-Venäjälle, Sivén tuki ensin Karhunpesäsuunnitelmaa (mikä vittu se oli?) ja sen kariuduttua teki lopulta vastalauseena itsemurhan. Hyvä valinta.
ellauri343.html on line 271: 10. elokuuta Paavo Sivén lähetti kirjeen, jossa pyysi Bobia tulemaan Helsinkiin ja valmistautumaan lähtemään kohti Vienaa, koska "engelsmannit ryppyilevät kovasti pohjoisessa ja uhkaavat Uhtuaa".
ellauri345.html on line 109: Active Clubin suomenkielisen verkoston tiedetään levinneen muutaman kuukauden aikana ainakin Uudellemaalle, Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Järjestö on levinnyt yhtä nopeasti muissakin Pohjoismaissa.
ellauri349.html on line 54: Eski piti ize esseekokoelmaansa Erektio Albertinkadulla merkittävänä. Vieläkin vaikea nähdä mixi Eski pitää Pipsa Pallasvesaa merkittävänä. Kenties se muistuttaa Eskin palvomaa Iisa-äitiä. Iisa äiti oli jostain Kajaanista. Pipsa Kauhia on Lapin noita Rovaniemeltä. Liisa Karhusen porukat oli Iisalmen Pörsänmäeltä, mikä on kaunisteltu Persemäki. Kiskot ovat vieneet Hyvinkään kultahatun Etelä-Helsinkiin ja meidät pohjoisemmaxi. Bulevardilla on paljon julkkisnaapureita. Saarisen ei ole tärkeää ymmärtää mitään, kuha pelittää. Science of The Better putkiaivoille. Olisikin vaikea ymmärtää mikä sai Eskin pikku pilin Albertinkadulla seisomaan. Pipsan tissiliivitkö tyynyllä vaiko oranssi tuhero? Pipsan ikä on tarkoin varjeltu salaisuus. Vozrast' zhenschiny - sekret. Kyllä se on arviolta 10 vuotta Esaa vanhempi. Hizi se on pian pushing ninety! Värjääköhän se harmaat pillukarvansakin oransseixi, vai onko se vallan kalju sieltä? Sen jalkovälissä voi olla jo enemmän kuin 1 ryppy.
ellauri349.html on line 107: Rakkauden koetus: esseeromaani. Suomentanut Tomi Snellman. WSOY, Helsinki, 2005
ellauri349.html on line 109: Kuinka Proust voi muuttaa elämäsi. Suomentanut Hanna Tarkka. Otava, Helsinki, 2007.
ellauri349.html on line 111: Filosofian lohdutukset. Suomentanut Tomi Snellman. WSOY, Helsinki, 2003.
ellauri349.html on line 258: Erkki Samuli Pirtola (18. toukokuuta 1950 Rautalampi – 23. tammikuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen kuvataiteilija. Pirtolan mielestä "Todellinen taiteen emämaa löytyykin lastentarhoista, Steiner-kouluista, undergroundista, hullujenhuoneilta, presidentin muistikirjasta, betonigraffiteista, oudoista yöllisistä performansseista, ufokuvista, viidakkoshamaanin houreista..."  Paskanmarjat Erkki, graffitit on järjestään pyllyn rumia. Mitä vittua, jotain presidentin nuolua?
ellauri349.html on line 542: Esa Saarinen is a Finnish philosopher and professor of philosophy at the University of Helsinki. He is known for his work on the philosophy of technology, the philosophy of science, and the philosophy of culture. He has written several books, including The Embodied Mind: Cognitive Science and Human Experience (1991), The View from Within: First-Person Approaches to the Study of Consciousness (1999), and Technology and the Human Condition (2005)1. Esa Saarinen is 67 years old. He is a Virgo and was born in the Year of the Serpent. His birth flower is Larkspur and birthstone is Ruby. Esa Saarinen's net worth is estimated to be in the range of approximately $1.2 million in 2021, according to sources. He has earned most of his wealth from his successful career as a philosopher and professor.
ellauri349.html on line 558: Saarinen completed his Ph.D. degree in 1978 at the University of Helsinki, where he has since held docentship. His extrovert public persona – he became known as the “punk doctor” – was reflected in his lectures at the university, which drew increasingly large audiences until the late 1990s. After failing to get the position of full-time professor at the Department of Philosophy at the University of Helsinki, Saarinen resigned his lecturer position. Soon afterwards he was appointed professor at Helsinki University of Technology, since renamed Aalto University. His lectures there each year draw full lecture halls.
ellauri349.html on line 561: Since the turn of the century Saarinen's academic lecturing has centered at the Helsinki University of Technology, but he has also continued his business as a coach for Finnish companies and organisations, promoting a doctrine of self-actualization. The book written to commemorate his 60th birthday included contributions from many notable professors like Ilkka Niiniluoto and business tycoons such as Jorma Ollila and Matti Alahuhta.
ellauri349.html on line 811: ”Papintyttönä Torniosta oli ­oikeasti aika hirveää tulla Helsinkiin, jossa kaikki sitten pian tunsivat minut. Vaikka nuorena olin tietysti Esan ohjattavana vähän narsistinen, ymmärsin onneksi vetäytyä julkisuudesta”, hän muistaa.
ellauri353.html on line 113: Markon "Saavutus" 1972 jäi asumattomaxi kuten densakolleega Sillanpään "kartano." Saavuttamansa menestyksen innostamana Sillanpää alkoi rakentaa itselleen ja perheelleen Saavutus-nimistä kirjailija-asuntoa Hämeenkyrön Vanajan kylään. Sillanpään ystävän Bertel Strömmerin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava huvila valmistui joulukuussa 1920 muuttokuntoon. Huvila jäi kuitenkin osin keskeneräiseksi Sillanpään rahavaikeuksien takia ja sen rakentamisesta alkoi Sillanpään velkakierre. Sillanpään perhe asui huvilassa vakinaisesti vuosina 1920–1925 ja vielä 1927–1928. Sen jälkeen kun Sillanpää perheineen muutti 1929 Helsinkiin he asuivat Saavutuksessa enää satunnaisesti lähinnä kesäisin ja joulunpyhien aikaan. Saavutus joutui Sillanpään kustantajan haltuun hänen velkojensa panttina. Niinkuin sillin piru paistaa sun! Mikä ihme siinä on että kaikki nää suuret ja pienemmätkin kynäniekat on alkkixia ja narsisteja?
xxx/ellauri010.html on line 437: milloin missäkin (Helsinki/Joroinen)

xxx/ellauri027.html on line 785: (VI:3) Työssä onnistuminen (Achievement and Happiness at Work), recording of a live lecture at Hotel Inter-Continental, Helsinki, Magnetic tape 2h 20min, Nostetuotanto Oy, 1998.

xxx/ellauri044.html on line 338: Maila Talvio (oikea nimi Maila Mikkola, o.s. Winter; 17. lokakuuta 1871 Hartola - 6. tammikuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti sekä romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, puhekokoelmia että elämäkertoja. Hänen puolisonsa oli professori J. J. Mikkola.
Kirjailijanimi on väännös tyttönimestä. Tiesiköhän Maila et Rousseau keräsi talvioita?
xxx/ellauri044.html on line 342: Muutettuaan Helsinkiin, Talvio tutustui miehensä välityksellä Päivälehden piirissä toimiviin kirjailijoihin ja runoilijoihin, kuten Kasimir ja Eino Leinoon. Talvio alkoi myös itse kirjoittamaan Päivälehteen sekä Suomen Kuvalehteen, taistellen sortovuosien aikana Suomen oikeuksien puolesta. Talvio matkusteli miehensä kanssa useita kertoja Keski- ja Itä-Euroopassa, opiskellen samaan aikaan puolan kieltä ja kääntäen suomeksi useita puolalaisen kirjailijan Henryk Sienkiewiczin teoksia. Talvion kotonaan Helsingissä pitämä kirjallinen salonki nousi myös kuuluisuuteen. Varmaan käänsi Ben Hurin, jonka luin poikasena vaikka se oli paxu kuin tyydyttämätön diplomaatinrouva.
xxx/ellauri044.html on line 793: Josef Julius Wecksell (19. maaliskuuta 1838 Turku – 9. elokuuta 1907 Helsinki lähde?) oli suomalainen runoilija ja näytelmäkirjailija.
xxx/ellauri044.html on line 905: Mikkelistä Gripenbergin perhe muutti 1891 Helsinkiin ja Gripenberg jatkoi koulunkäyntiä Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa. 1893 hän meni Haminan kadettikouluun mutta joutui lopettamaan sen kesken 1895 ja palaamaan kotiin. Gripenberg tunsi tällöin pettäneensä sukunsa upseeriperinteet, ja asia painoi häntä pitkään. Maitojunaan Mannerheimin tapaan. Sai sentään paukutella mezällä, punakapinassa ampua köyhälistöä kuin ryssäveli Mannergeim, ja mesoa suojeluskunnassa niinkuin farbror Oscar.
xxx/ellauri057.html on line 88: Unto Aulis Kupiainen (8. huhtikuuta 1909 Helsinki – 4. heinäkuuta 1961 Savonlinna) oli suomalainen runoilija, kääntäjä ja kirjallisuudentutkija.
xxx/ellauri057.html on line 223: Hilja Onerva Lehtinen (L. Onerva), 28. huhtikuuta 1882 Helsinki – 1. maaliskuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija. Hilja kirjoitti myös novelleja ja romaaneja sekä toimi suomentajana ja kriitikkona. Teoksissaan hän käsitteli usein naisen elämään kuuluvia vapauden ja sitoutumisen välisiä ristiriitoja. Hilja oli myös Armas Mustosen monivuotinen leipäsusi.
xxx/ellauri057.html on line 225: Hilja oli vanhempiensa Johan ja Serafina Lehtisen ainut lapsi. Hänellä oli vain muutamia muistikuvia äidistään, sillä tämä joutui mielisairaalaan Hiljan ollessa seitsemänvuotias. Tämän jälkeen Hiljaa hoiti hänen isänäitinsä, josta tuli isän tapaan Hiljalle hyvin läheinen. Isä muutti 1893 Karhulaan sahalaitoksen isännöitsijäksi, mutta Hilja jäi Helsinkiin koulunkäynnin vuoksi. Hän kävi pikkulasten koulua ja aloitti yhdeksänvuotiaana Helsingin suomalaisen tyttökoulun valmistavalla luokalla. Vuonna 1893 Hilja aloitti viisivuotisen tyttökoulun. Seija kävi samaa koulua. Siitä on vielä plaketti koulun seinällä Runskilla.
xxx/ellauri057.html on line 229: Vuonna 1905 Hilja kihlautui samanikäisen mezänhoitaja-taidemaalarin ja kartanon pojan Väinö Strengin (1882-1919) kanssa. Väiski oli norssi ja sen isä yliopettaja. Mulla on Strengin latinan sanakirja hyllyssä. Äiti oli Schildt varmaan Sysmästä. Ne tapasivat yliopiston osakuntatoiminnassa, ja he menivät naimisiin saman vuoden lokakuussa. Nuoripari muutti Räisälään, Karjalan kannakselle Strengien sukukartanoon. Nyt Strengejäkin asuu Sysmässä. Paholaisen reki kaatui sinne. Hilja kaipasi kuitenkin uudessa kodissaan lapsuudenkotiinsa ja ikävöi kovasti isäänsä, jonka luona hän vieraili useasti avioliiton alkuaikoina. Myöhemmin aviopari muutti takaisin Helsinkiin. Hiljaa ja Väinöä vaivasi jatkuva rahapula. Hilja hankki tuloja toimimalla viransijaisena opettajana ja avaamalla miehensä kanssa Lahteen elokuvateatterin. Teatteri ei menestynyt, ja Hilja joutui pyytämään rahaa kuluihinsa isältään. Keväällä 1908 Väinö ja Hilja muuttivat erilleen, mutta kirjoittivat kuitenkin yhä toisilleen. Myöhemmin pari erosi lopullisesti. Miten Väinö Volmarille kävi ei kerrota. Kuoli inhimillisesti kazoen liian nuorena, 37v, vuosi kansalaiskärhämästä.
xxx/ellauri057.html on line 804: Elämäniloa Pariisissa. Helsinki: WSOY, 2001.

  • xxx/ellauri057.html on line 805: Mitä jäljellä moraalista. Helsinki: Kirjapaja, 2002.

  • xxx/ellauri057.html on line 807: Rakkaus. Helsinki: Kirjapaja, 2005.

  • xxx/ellauri057.html on line 835: Voidaan hyvin ymmärtää, että rouva Hamsunilla saattoi olla Helsingissä viheliäistä. Mitä väliä, Hamsun viihtyi kuitenkin hyvin ja hän oli odottanut tätä matkaa. Hän oli hyvin kiinnostunut Suomesta ja Suomi esiintyy pari kertaa Hamsunin teksteissä jo ennen kuin hän tuli Helsinkiin. (Ei kyllä sen jälkeen.) Pransu oli silloin 12v.
    xxx/ellauri057.html on line 1037: Tatu Georg Adolf Vaaskivi (vuoteen 1935 Wahlstén, Vahlstén; 19. heinäkuuta 1912 Helsinki – 21. syyskuuta 1942 Oulu) oli suomalainen kirjailija, kriitikko ja esseisti. Vaaskivi syntyi Helsingissä mutta muutti jo pikkulapsena Ouluun. Hänen vanhempansa olivat arkkitehti Georg Wahlstén ja Aino Niskanen.
    xxx/ellauri057.html on line 1041: Kerttu Kirsti Saarenheimo (o.s. Tanner; 20. joulukuuta 1922 Laitila – 14. kesäkuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija ja Turun yliopiston kirjallisuuden professori. Hän tutki erityisesti suomenkielistä runoutta.
    xxx/ellauri057.html on line 1165: Elin Vaara (oik. Kerttu Elin Vehmas o.s. Sirén; vuodesta 1926 Viljanen, vuodesta 1930 Virtanen, vuodesta 1937 Vaaskivi, vuodesta 1944 Vehmas; 29. toukokuuta 1903 Tampere – 26. joulukuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen runoilija, tatukirjailija ja tuomentaja.
    xxx/ellauri057.html on line 1373: Juhana Vilhelm (J. W. ) Tuura (sukunimi alk. Thrulsson; 31. heinäkuuta 1885 Tampere – 2. maaliskuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja pakinoitsija. Hän kirjoitti poliittisia pakinoita Uusi Suomi-lehteen nimimerkillä Timo.
    xxx/ellauri057.html on line 1391: Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Mustapää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanluonteen ja mytomanian tutkija, runoilija ja akateemikko kuten Hannu Mäkelä. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi teininä puristellessaan finnejä. Haaviot oli sillinpäitä ennenkuin niistä tuli haavioita, mutta nähtävästi jonkun toisen sillin. Taloja naivia talonpoikia Mynämäeltä. Sukunimi vaihtelee kuin elinkautisvangeilla.
    xxx/ellauri057.html on line 1398: Nää eemeritat on siis ekojen Haavioiden tyttöjä. Aale Tynni teki pojan kirkkohistorian professori Kauko Piriselle mutta Maralle vaan lastenkirjoja. Poika Matti Antero Pirinen (15. kesäkuuta 1942 Helsinki – 20. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen runoilija, joka kärsi mielenterveysongelmista ja teki 28-vuotiaana seppukun hyppäämällä perheensä entisen kotitalon katolta Helsingin Ullanlinnassa. Mistä talosta? Ois kiva tietää.
    xxx/ellauri059.html on line 231: asuinpaikkakin. Helsinkiä hän pitää
    xxx/ellauri075.html on line 228: heinäkuuta 1968 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori, vapaa tutkija,
    xxx/ellauri076.html on line 131: Kajanus was born in Trondheim, Norway, to Prince Pavel [also Paulo] Tjegodiev of Russia and Johanna Kajanus, a French-Finnish sculptress, bronze medal winner for sculpture at the Exposition Internationale des Arts et Techniques dans la Vie Moderne (1937), and granddaughter of Robert Kajanus, the Finnish composer, conductor, champion of Sibelius and founder of the Helsinki Philharmonic Orchestra. He is the brother of the late actress and film-maker Eva Norvind and the uncle to Mexican theater and television actress Nailea Norvind.
    xxx/ellauri081.html on line 36: Linda Magdalena Cullberg Lampenius (s. 26. helmikuuta 1970 Helsinki), tunnetaan myös taiteilijanimellä Linda Brava, on suomalainen viulisti.
    xxx/ellauri084.html on line 86: 28.3.2017.Ampuma-asedirektiivin uudistamisesta 1-5 (loputonta vekutusta pumppuhaulikoista) 11.3.2015.Vielä ö-luokan ehdokkaista (mamuvaaliehdokkaat ovat sekundaa) 3.3.2015. Hirveä työvoimapula (mamut on työllistämiskelvottomia ja/tai laiskiaisia) 9.2.2015. Muutama sana Pariisista (Islaminvastaista veistelyä Charlie Hebdosta) 8.1.2015. Ihmisoikeudet uhattuna länsinaapurissa (Pakolaiset ovat röyhkeitä ja nirsoja), 3.1.2015. 6.11.2014. Rajaseudun rahastajasta ja kompensatorisesta etiikasta (En tiedä, minkä lakipykälän mukaan rasismi olisi rikos), 11.9.2014. Rikkautta, jolla on arvoa (Olen kade somaleille), 23.8.2014.Uskonto uskontojen joukossa (Ellet rukoile, olet pahempi kuin kafferi), 19.5.2014.Kysymys kunnallisesta mamubisneksestä, 24.4.2014.Kommentti kehysriiheen ja Ylen toimintaan, 26.3.2014.Unionin tulevasta ampuma-asepolitiikasta, 10.3.2014. [Päivitys 17.3.!]Kirjallinen kysymys äärisaarnaajista Suomessa, 7.3.2014.Kirjallinen kysymys Ukrainan tapahtumiin liittyen, 4.3.2014.Lieksalainen ikiliikkuja, 18.2.2014.Lieksa käsirysyn partaalla, 10.2.2014. [Lisäys 12.2.2014!]EU, maahanmuutto, taakanjako, 16.1.2014.Toimeentuloperäistä maahanmuuttoa, 9.12.2013.Kuntarakenneuudistus eli kaksikielisyyttä saranapuolelta, 28.11.2013.Puheenvuoro asevelvollisuudesta, 15.11.2013.Kiihottamisesta ja kansainvälisistä sitoumuksista, 25.10.2013.Kirjallinen kysymys epäterveistä vetovoimatekijäistä, 7.10.2013.Pakolaiskiintiän kasvattaminen revisited, 30.9.2013.Kirjallinen kysymys pakolaiskiintiän kasvattamisesta, 20.9.2013.Luottamus Kataiseen ja Himaseen, 19.9.2013.Kaksi lakialoitetta sananvapauden edistämiseksi, 10.9.2013.Kansalaisaloite pakkoruotsista luopumiseksi, 15.8.2013.Kirkko, kaupunki ja moskeija, 13.8.2013.Lisääntykää ja täyttäkää Toyota Corolla!, 8.8.2013.Majoituspalveluja kerjäläisille, 5.6.2013.Husbyn herättämiä ajatuksia, 23.5.2013.Paperittomien terveyspalvelut Helsingissä, 7.5.2013.Sosialidemokratiasta ja islamismista, 3.5.2013.Puheenvuoro Kyproksen pelastuspakettiin 17.4. 2013, 18.4.2013.Kirjallinen kysymys opettajien toimintaedellytyksistä, 8.4.2013.Muutamia ilmoituksia, 5.4.2013.Helsingin johtajiston palkankorotuksista, osa 2, 12.3.2013.Suomen Sisun suurkäräjät 10.3.2013, 11.3.2013.Aseaiheisia lakialoitteita, 15.2.2013.Jyväskylästä, 6.2.2013.Connecticut, Yhdysvallat, aseet, 18.12.2012.Sisäministeriön linjaukset aselain uudistamiseksi, 5.12.2012.Kysymys uskontojen halventamisesta, 30.11.2012.Milloin kotoutus on onnistunut?, 1.11.2012.Rikoksiin syyllistyneiden karkottamisesta, 22.10.2012.Helsinki ja "Globaalin vastuun strategia", 28.9.2012.Kirjallinen kysymys somalien suojeluntarpeesta, 22.8.2012.Etninen syrjintä rekrytoinnissa, 21.8.2012.Avoimia vastauksia Meri Valkamalle, 4.6.2012.Hyvinkäästä, 30.5.2012.Kreikkalaisia näkymiä, 10.5.2012.Maahanmuuttajien työllistymisestä, 1.4.2012.Miksi pahis palkitaan?, 26.3.2012.Homoseksuaalisuus suojeluperusteena, 25.2.2012.Matka Addis Abebaan, 17.1.2012.On rotumme synkkä ja siksi jää, 13.1.2012.Mitä tehdä rattijuopoille?, 11.1.2012.Hyvää uutta vuotta 2012!, 8.12.2011.Tilastoista ja etnopositiivisuudesta, 26.10.2011.Rasismin kitkentää Vaasassa, 3.10.2011.Muutama ajatus kunniaväkivallasta, 30.9.2011.Ottawan sopimuksesta, 6.9.2011.Loikka, 13.8.2011.Viharikoksista ja mediasta,
    xxx/ellauri086.html on line 287: How dare you laulaa Tapiolan kuoro Greta Thunbergin coverina Harakan saarella. Harakka näkyi Merikadun lastenhuoneesta eri kulmasta. En poikasena arvannut että se armeijan kemistien talo oli niin iso, kun se näkyi vaan päädystä. Nyt mediassa ihmetellään mitä sanomaa vilkuttaa Suomenlinnan majakka. Neljä lyhyttä, se on hoo niinkuin Helsinki. Ne pyyhkivät peräjälkeen lastenhuoneen kattoa kun koitti nukkua. Enkö sitä muka tietäisi. Junantuomat ihmetelkööt monttu auki leuka rinnalla.
    xxx/ellauri091.html on line 121: Hilja Haahti (oik. Hilja Theodolinda Krohn, o.s. Haahti, ent. Hahnsson; 11. syyskuuta 1874 Hämeenlinna – 6. tammikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja suomentaja.
    xxx/ellauri091.html on line 128: Hilja Haahden isä oli kielitieteilijä ja suomentaja, Hämeenlinnan ruotsalaisen yläalkeiskoulun suomen kielen opettaja Johan Arvid Hahnsson ja äiti ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija Sofia Theodolinda Hahnsson (s. Limón). Isä Johan kuoli 1888 Hiljan ollessa 13-vuotias. Sen naamaa ei löydy hakukoneesta, se on vaan tollanen päälletuherrettu "Ankka" niinkuin Akun isä ennen Don Rosan kexintöjä. Perhe muutti tällöin Helsinkiin. Äiti avioitui 1896 (kun 22v Hilja oli jo läpi opistosta ja töissä) lehtori senaattori valtioneuvos Yrjö Sakari "Z." Yrjö-Koskisen kanssa. "Z" alkoi työntää tätiin 6" Toledon kuumaa terästä. Ykällä oli Zorron merkki rintapielessä. Se sai aatelisarvon ryssänmielisyydestä. "Z":n porukat muilutti 1911 kartanon lattian alle tuhatpäin kommareille annettuja leimattuja vaalilippuja. Vittu mitä matonaamoja. Sekin oli nilkin 375-vuotispäivän humanisteja.
    xxx/ellauri091.html on line 141: Hilja Haahti kävi Lucina Hagmanin valmistavan koulun ja senjälkeen Hämeenlinnan 6-luokkaisen tyttökoulun. Opettajaksi Haahden teki mieli opiskella. Perhe muuttikin isän kuoleman jälkeen Helsinkiin. Haahti pääsi opiskelemaan Suomalaiseen jatko-opistoon. Opettajaksi hän valmistui 1895. Hän oli opettajan virassa muutaman vuoden. Sitten Haahden opintojen jatkamiselle avautuivat "edellytykset", eli RÃHÃÃ, kun äitinsä oli mennyt uuteen avioliittoon "Z" Yrjö-Koskisen kanssa. Ylioppilastutkinnon suoritettuaan 1898 Haahti opiskeli Helsingin yliopistossa. Vuonna 1902 hän valmistui filosofian kandidaatiksi.
    xxx/ellauri091.html on line 151: Ottilia Stenbäck, lempinimeltään Tiila-täti (31. joulukuuta 1848 Alavus – 15. heinäkuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen opettaja.
    xxx/ellauri091.html on line 152: Stenbäckin vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Fredrik Stenbäck ja Emilia Ottilia Christina von Essen. Stenbäck valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1873. Toimittuaan ensin opettajana Alavudella vuoteen 1876 hän siirtyi Helsinkiin, jossa työskenteli vuoteen 1919 saakka Helsingin suomalaisen tyttökoulun johtajattarena. Hän oli myös koulun yhteydessä toimineen jatko-opiston kasvatusopillisen johtokunnan jäsen ja opiston johtaja professori B. F. Godenhjelmin jälkeen vuodesta 1905 aina vuoteen 1925.
    xxx/ellauri091.html on line 175: Ilmari Henrik Reinhold Krohn (8.11.1867, Helsinki – 25.4.1960, Helsinki). Ilmari Krohnin taustan "huomioiden" ei ole yllättävää, että hän jo "opintojen aikana" "hakeutui" Saksaan, missä hän tapasi ekan puolisonsa Emilie von Dittmanin, jonka kanssa hän "avioitui" vuonna 1893.
    xxx/ellauri091.html on line 206: Oli 7.p. huhtikuuta 1899. Vuosisata oli vaihtumassa, jeesuxen toinen tuleminen oli ilmassa. Kristillisissä ylioppilaspiireissä vallizi jännittynyt odotus. No ei vaitiskaan. mutta yliopilaiden kristillisen maailmanliiton pääsihteeriä Mr. John R. Mottia odoteltiin palaavaxi, siis tulevaxi puhujaxi Helsinkiin. - Vai odoteltiin palaavan? - Juu, odoteltiin paa-laa-van. Nuori mies, 33-vuotias, kerrottiin. Ei hän ollut pappi eikä lukkari, vaan yksinkertaisesti Mister Mott. Amerikkalainen hän oli, mutta osasi englantia, jota harvat siihen aikaan Suomessa edes ymmärsivät.
    xxx/ellauri113.html on line 296: Pekka Jussi Reinikainen (s. 16. syyskuuta 1947 Helsinki) on suomalainen lääkäri, kristillinen kirjailija, poliitikko (KD) ja kreationisti. Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellier’ssa. Hän on toiminut käytännön lääkärinä kaikkiaan yli 40 vuotta, johon sisältyy toiminta yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Pekka Reinikainen on ollut kaksi kuukautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Reinikainen on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Reinikainen on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan jäsenenä, 14 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä, kirkolliskokouksen jäsenenä sekä on Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsen. Reinikainen pitää kutsumuksenaan kertoa vääristä maailmankuvista ja Raamatun luomiskertomuksesta.
    xxx/ellauri120.html on line 418: Nyrki Tapiovaara kuului kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan kantajäseniin, kuten myös kuvataiteilija Tapio Tapiovaara. Hän vaikutti myös muissa vasemmistolaisissa kulttuuriyhdistyksissä. Tapiovaara oli Etsivän Keskuspoliisin silmätikku. 1930-luvun ilmapiirissä kulttuuriradikaalien toimintaa rajoitettiin lainsäädännöllä, kiellettiin halventamasta Suomen hallitusta, eduskuntaa ja muita vastaavia tahoja, ja elokuvia sensuroitiin ankaralla kädellä. Nyrki Tapiovaara ihaili Neuvostoliittoa, tosin vuoden 1938 suuret oikeudenkäynnit ja puhdistukset laimensivat hänen myönteisiä tunteitaan maata kohtaan. Lopullisesti Tapiovaaran rakkaus Neuvostoliittoon murskaantui seuraavan vuoden lopussa Neuvostoliiton pommittaessa Helsinkiä. Hän oleskeli tuolloin Helsingissä ja kirjoitti sisarelleen Tuulikki Ahtialalle olevansa ”täynnä vihaa ja taistelutahtoa”. Hän kuvasi hyökkäystä ”järkyttäväksi, häpeälliseksi, inhoittavaksi”.
    xxx/ellauri124.html on line 603: Mia Mari Johanna Tukiainen (s. 29. heinäkuuta 1978 Helsinki) on
    xxx/ellauri124.html on line 632: ammattikorkeakoulussa ja liiketaloutta Helsinki Business Collegessa valmistumatta
    xxx/ellauri125.html on line 626: Rajaton is a Finnish a cappella ensemble, founded in Helsinki in 1997. The Finnish word rajaton means "boundless", to indicate the breadth of their repertoire, from sacred classical to near Europop. Rajaton performs primarily in Finland but also tours around Europe and the rest of the world, having performed in over 25 countries.
    xxx/ellauri128.html on line 468: Uuno Saarnio (sukunimi vuoteen 1919 Bredström; 5. tammikuuta 1896 Turku – 14. huhtikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen kirjastonjohtaja ja filosofi.
    xxx/ellauri128.html on line 568: Risto Olavi Rasa (s. 29. huhtikuuta 1954 Helsinki) on suomalainen runoilija, ammatiltaan kirjastonhoitaja. Hän kirjoittaa lyhyitä, naivistisen avoimia ja arkisen lämpimiä runoja luonnosta, kodin piiristä ja rakkaudesta. Rasa tunnetaan erityisesti luontolyyrikkona. Jo esikoisteoksellaan Metsän seinä on vain vihreä ovi (1971) Rasa saavutti suurta suosiota. Sen julkaistessaan hän oli vain 17-vuotias ja kävi koulua Vaasassa. Hänen runojaan alkoivat lukea sellaisetkin, jotka eivät ennen olleet välittäneet runoista. Wiffin vaimon nimi oli Rasa. Muttei Risto. Risto Alapuro on julkaissut jonkun neuvostovastaisen muistelman vaihtarivuodelta 1990-1991.
    xxx/ellauri149.html on line 135: Ensio Miettinen (20. joulukuuta 1929 Helsinki – 8. joulukuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen teollisuusmies ja yritys- ja yhteiskuntafilosofi.
    xxx/ellauri149.html on line 140: Miettinen, Ensio & Saarinen, Esa: Muutostekijä. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16376-7.

    xxx/ellauri178.html on line 224: Kaarle Sanfrid Laurila (1. kesäkuuta 1876 Kalajoki – 15. syyskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen estetiikan tutkija, Helsingin yliopiston taidefilosofian professori ja Valvoja-lehden päätoimittaja.
    xxx/ellauri187.html on line 338: Jyväskylä ei miellyttänyt oman tyylinsä löytänyttä kirjailijan alkua lainkaan. Kaupunki oli ahdistava ja liian pieni eikä sieltä löytynyt tuohon aikaa ainoatakaan goottiryhmittymää. Vanhemmat eivät kuitenkaan päästäneet tuon ikäistä tytärtään kauas kotoa opiskelemaan, joten Sofi ei voinut lähteä Helsinkiin haluamaansa taidelukioon vaan opiskeli seuraavat vuodet urheilulukiossa, vaikka liikuntaa inhosikin. Hän kirjoitti ylioppilaaksi neljällä laudaturilla ja kahdella eximialla vuonna 1996.
    xxx/ellauri208.html on line 662: Björlingin isä oli postivirkamies. Lapsuuden ja nuoruuden ympäristöt olivat Viipuri ja Helsinki, kesäisin Kangasala. Lukuvuoden 1901–1902 Björling kävi Haminan kadettikoulua. Hän tähtäsi aluksi opettajanuralle ja opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan filosofia. Hänen opettajallaan Edvard Westermarckilla oli suuri vaikutus hänen ajattelutapaansa. Björling valmistui filosofian kandidaatiksi 1915. Hänen pro gradu -työnsä käsitteli omaatuntoa ja sen merkitystä. Opintojensa jälkeen Björling toimi vapaana kirjailijana. Vapaus on vain fiktio (kz. johdanto). Hänen taloudellinen tilanteensa oli heikko, ja hän sai apurahoja vasta vanhoilla päivillään.lähde?
    xxx/ellauri208.html on line 672: Peter Johan Sandelin (30. toukokuuta 1930 Pietarsaari – 16. helmikuuta 2019 Helsinki oli suomenruotsalainen runoilija ja kuvataiteilija.
    xxx/ellauri208.html on line 914: Carin Naimi Linnéa (Cay) Idström (o.s. Boström; 19. syyskuuta 1917 Helsinki – 21. tammikuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen radiotoimittaja, joka teki Yleisradiossa viihdemusiikkiohjelmia sotavuosista aina eläkkeelle jäämiseensä 1978 saakka.
    xxx/ellauri208.html on line 963: Veljeni Sebastian kiinnittyy jälleen, niin kuin Annika Idströmin romaanit yleensäkin, selkeästi aikaan ja tunnistettavaan paikkaan, jonnekin Itä-Helsinkiin, mutta samalla siinä kiteytyy niin kuin myytissä tai sadussa jotakin perustavaa ja yliyksilöllistä inhimillisestä kokemuksesta. Hädän hetkellä Antti, jonka hahmossa on yhtäläisyyksiä Günther Grassin Peltirummun Oskariin, turvautuu ystäväänsä – tai mielikuvitusystäväänsä – Sebastianiin. Järkyttävyydestään huolimatta romaani päättyy kohoamisen ja kosmisen kaikkiyhteyden tuntoon, kun romaanin lopussa Sebastian kutsuu ikkunalaudalla kuudennessa kerroksessa istuvaa, äitinsä menettänyttä Anttia mukaansa "maailman katolle" kohti tähtiä ja kuuta, osaksi "ympärillä avautuvaa äärettömyyttä". Hoo hoo jaa jaa, täas tällänen Astrid Lindgreniltä tuttu hyppy pimeään veljen yllytyxestä, kohti Kankijalan fantasiamaailmaa.
    xxx/ellauri208.html on line 983: Ilse Annika Idström S 12.11.1947 Helsinki, K 20.9.2011 Helsinki. V myyntiedustaja Klaus Verner Idström ja radiotoimittaja Karin Naima Linnéa (Cay) Boström. P 1968 - 1975 (ero) ohjaaja Jotaarkka Aleksis Vissarion Pennanen S 1946, PV kirjailija Jarno Elisar Pennanen ja kirjailija Anja Leila Hemmikki Vammelvuo. Lapset: Tyyne Natalia (Pennanen) S 1972, toimittaja, editori.
    xxx/ellauri212.html on line 474: Uusi Eliel-rakennus muodostaa esittelytekstin mukaan "innovatiivisen tori-kauppahalli-hybridin." Helsinkiläisiä se ei vakuuta: Huumausaine- ja puhelinkaupat Oodin vessassa johtivat rajuun puukotukseen – uhri sai vedettyä invavessan hälytysnarusta. Kaupunkimiljöötä tiivisteenä. Helvatti tää ämmä on teloitusjonossa come the revolution.
    xxx/ellauri215.html on line 353: No ei mitään, Jordan Peterson tulee lokakuussa saarnaamaan Helsinkiin 12 uuden käskyn kanssa. Se on selvinnyt benzodiazepiiniriippuvuudesta eikä tiettävästi ole enää koomassa. Tää on Jordanin toinen tuleminen tänne jo. Voi vittu, olis Jeesus Nasaretilainen tullut mieluummin.
    xxx/ellauri215.html on line 374: This has been put into the UN charters, but more specifically to the Helsinki accords. It is about international law. It is about sovereignty and independence. Sovereignty and independence is what NATO is all about. It is about the agency of a country like Ukraine to decide its own destiny. It is not up to a greater power like Russia or NATO to take that decision for Ukraine. And I say this as a Swedish Finn, next to Russia in Westend, Esbo, which shares a 1,34 km border with the capital. A county that has had to compromise on its basic economic liberal values at different stages in history.
    xxx/ellauri224.html on line 475: Iloisia uutisia Hoblasta: Helsinki laivaa talvilämpimixi käryävää kivihiiltä Australiasta asti. Näin puolustetaan maan energiaomavaraisuutta. Australia on meidän puolella, vaikka maapallon takapuolessa. Ettäkö se kasvattaa hiilijalanjälkeä? Mitä väliä enää maailmanlopusta, nythän on kyse jostain elintärkeämmästä, nimittäin länsiapinoiden reviiristä! Sitäpaizi hiilet tuodaan laivalla, ei siitä jää mereen jalanjälkiä. Valaille voidaan vaikka teettää korvalappuja.
    xxx/ellauri225.html on line 496: Kettil Edmund Bruun (6. tammikuuta 1924 Helsinki – 16. joulukuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen sosiologi ja kansainvälisesti merkittävä alkoholipolitiikan tutkija. Hänen uraauurtava pienryhmien juomiskäyttäytymistä käsittelevä osallistuva väitöskirjatutkimuksensa toi uudenlaisia metodeja alkoholinkäyttöön. Vuosina 1955–1968 Bruun toimi Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen johtajana ja 1955–1980 Alkoholitutkimussäätiön sihteerinä ja vuosina 1980-85 kaalimaan vartijana. Hän toimi kolmen vuoden ajan Tukholman yliopiston professorina mutta joutui lähtemään viinanläträyxen takia. Kettil är far till Staffan Bruun.
    xxx/ellauri227.html on line 267: